Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Älä osta käytettyä autoa Juhana Vartiaiselta

Hallituksen viralliseksi edustajaksi valikoituneen Juhana Vartiaisen käsitys sopimisesta näyttää olevan vähintään kummallinen. Sen mukaan osallistuminen neuvotteluihin ja työryhmiin tarkoittaa, että ollaan päästy sopimukseen. Hän jaksaa toistaa kymppilistaa ja aktiivimallia yhdessä sovittuina, vaikka näin ei todellakaan ole.

Suora sitaatti Hetemäen työryhmän raportista kertoo seuraavaa:

"Työryhmä on käsitellyt toimeksiannossa mainittuja osa-alueita ja kehitellyt mallin työllisyyden lisäämiseksi toimeksiannon mukaisesti.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt eivät ole sitoutuneet malliin (aktiivimalli omavastuupäivin) eivätkä ikääntyneiden kertaluontoiseen eläketukeen.
"

STTK:n Ralf Sund voi lausua omissa nimissä mitä vaan, mutta mukana olleet työmarkkinoiden keskusjärjestöt mukaanlukien STTK ja Akava EIVÄT SITOUTUNEET aktiivimalliin.

Jos ei sitouduta eikä siten olla sovittu, niin ei olla sovittu - harvinaisen selvää. Itse asiassa on todella röyhkeää, että hallituksen edustajat toistuvasti näin väittävät korjauksista huolimatta. Ilmeisesti uskotaan, että toistamalla valhe riittävän usein muuttuu se lopulta totuudeksi - osin näin ehkä käykin heidän saadessa jatkuvasti mediatilaa jankuttamiselleen. On ikäänkuin sana sanaa vastaan vaikka itse työryhmän raportista löytyy asiasta mustaa valkoisella.

Olisin varovainen mikäli ikinä joudutte Vartiaisen kanssa neuvottelupöytään - ulos lähtiessä saatat olla hänen mielestään sopinut jotain vaikket sitä tiedäkään.

Myös toinen Kokoomuspoliitikko Ben Zyskowicz kunnostautuu ihmettelemällä miten ay-liikkeellä voi olla ulkoparlamentaarinen veto-oikeus.

On varsin erikoista, että ensin hallitus haluaa tehdä kolmikannassa kikyn, jonka yhteydessä sovittiin syntymiselle ehtoja kuten ettei työttömyysturvaa enää heikennetä. Kun hallitus sitten pettää lupauksensa ja tekee vastoin sovittua, pitäisi ay-liikkeen Benin ja monen muun hallituspoliitikon mukaan kiltisti niellä parlamentaarinen päätös vastoin sovittua. Ehkei hallituksen sitten olisi alunperinkään pitänyt lähteä tekemään yhteiskuntasopimusta mikäli eivät aio sitä ja sen henkeä noudattaa.

Tutkimusprofessori Frank Martela kuvaa hyvin blogissaan merkittävimpiä ongelmia ja signaaleja, joita sekä aktiivimallissa että sen käsittelyssä on annettu:

"Ensinnäkin oikeudenmukaisuus: Olisi keskeistä tehdä laskelma siitä kuinka monta sellaista työtöntä tulee saamaan sanktion, joka on aidosti yrittänyt löytää itselleen töitä ja koulutusta tarkkailujaksolla. Tällaista laskelmaa hallitus ei ilmeisesti kuitenkaan ole tehnyt. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tämä on mallin keskeinen ongelma: Ihminen voi tehdä kaiken oikein – hakea kaikkiin töihin ja koulutuksiin joihin ehtii – mutta jos ei tule valituksi, seuraa rangaistus. Tämä ei oikein millään tunnu oikeudenmukaiselta, vaan enemmänkin siltä että sitä kaikista heikoimmassa asemassa olevaa rangaistaan siitä, että hän ei kelpaa työmarkkinoille. Jos esimerkiksi 8 000 työllistyneen rinnalla on 14 000 epäoikeudenmukaisesti rangaistua, on tämä varsin epäinhimillinen tapa parantaa työllisyyttä."

"Toiseksi yhteiskunnallinen luottamus: Aktiivimallin antama viesti työttömille on varsin selvä: Me emme luota teihin. Emme ole valmiita uskomaan, että pyritte oikeasti työllistymään, vaan aiomme tarkkailla ja rangaista teitä. Pohjoismainen yhteiskuntamalli on perustunut vahvaan keskinäiseen luottamukseen kansalaisten ja yhteiskunnallisten instituutioiden välillä. Aktiivimalli on omiaan rapauttamaan tätä luottamusta, kun työttömyyden kuiluun juuttuneet kokevat, että hänen ahdinkonsa ymmärtämisen sijasta yhteiskunta haluaa vain syyttää ja rankaista. Työllisyyden edistämiseksi tarkoitettu työvoimapalvelu muuttuu helposti kurinpitotilanteeksi."

Olen itse kirjoituksissani tuonut usein esille toiminnan lyhytnäköisyyden ongelmallisuutta ja rohkeuden puutetta. Frank Martela toteaa blogissaan:

"Tämä lyhyen tähtäimen säästöjen hakeminen on leimannut hallituksen päätöksiä kauttaaltaan. Koulutuksesta leikataan, vaikka hyvinkin oikeistolaisetkin asiantuntijat varoittavat sen negatiivisista vaikutuksista tulevaisuudessa. Nyt haetaan heti realisoituvia säästöjä sen sijaan että mietittäisiin mikä pitkällä tähtäimellä olisi yhteiskunnalle järkevää ja kustannustehokasta. Kvartaaliajattelu saattaa sopia liike-elämään, josta Sipilällä on enemmän kokemusta, mutta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa se kaventaa valinta-avaruutta huomattavasti, kun voidaan valita vain yhteiskunnan kustannuksia pienentäviä sanktioita. Monet säästöjäkin tuovat uudistukset vaativat aluksi lisäresursseja, joita kvartaaliajattelu ei mahdollista."

Käytännössä kaikille näille työryhmille on aina annettu rajaus kustannusneutraliteetista eli missään nimessä ei voida laittaa lisäpanostuksia ja rahaa vaikka se toisikin pitemmällä aikavälille ne vaikkapa moninkertaisesti takaisin. Tämä puuttuu jatkuvasti kokonaan hallituksen keinovalikoimasta.

Yritysmaailmassa tämä vastaavasti tarkoittaisi, että investoinnit ovat jatkuvasti jäissä eikä uuteen panosteta vaan viilataan vain olemassaolevan toiminnan kustannuksia kvartaalitulos silmissä kiiluen.

Pitemmällä aikavälillä tämä on näivettyvän yrityksen tie ja samalla tiellä alamäessä kulkee Sipilän hallitus Suomen 2020-luvun kilpailukyvyn suhteen.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (43 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Asiasta voidaan olla montaa mieltä, mutta Suomen tapainen täysin vastikkeeton työttömyysturava on maailmalla harvinainen.

Yksittäiset proffatkin voivat olla mitä mieltä tahansa, sillä kyllähän näitä puoluepoliittisia lausunnonantajia Suomesta aina löytyy. Jos ei muuten, niin ainahan perustuslaista löytyy aukko, johon voidaan vedota tasa-arvon nimikkein. Todellisuudessa tasa-arvo ei toteudu koskaan, sillä Kaamasentiellä asuessa palvelut ovat vaikeammin saavutettavissa Tampereen Tammelaan nähden.

Suomen tulevaisuus ja hyvinvointi on kiinni talouden kasvusta ( jota ei ole ollut 10 vuoteen ) ja uusien yksityisrahoitteisten työpaikkojen lisäyksestä. Maa ei todellakaan kestä enää toista isompaa taantumaa, jos edes pienempääkään.

Oppositiossa ja ay-liikkeessä ei olla otettu ollenkaan kantaa uhkakuviin, jotka ovat Suomen sosiaalisen huoltosuhteen tuleva romahdus jo varsin pian tulevina vuosina, yksityisrahoitteisten työpaikkojen puute ja sitten sen seuraavan maailman talouden sylkin seurauksista Suomen talouteen, kun on alkanut laskukausi tantumineen ?

Mitä olen seurannut opposition ehdotuksia jo kolmen vuoden ajan, kaikki sen oppositiopolitiika perustuu jo ennaltaan ehkä maailman kovimman verotuksen koventamiseen entisestään ja lisääntyvään velanottoon, joka sekin on rehellisyyden nimissä veronkorotusta.

Ja sitten tämä Sipilänkin hallitus on nostanut veroja ja lisännyt julkisia menoja, mutta on kuitenkin ihmeellisesti saanut talouden reippaaseen kasvuun, työttömyyden vähenemään ja viennin piristymään - vuosikymmenen kestäneen pitkän taantuman jälkeen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tunnut kovasti ottavan talouden nousukauden suvereenisti hallituksen ansioksi, vaikkei useimmiten näin ole. Ainakaan se ei ole sitä kyennyt estämäänkään, sen voi todeta, mutta paljonko talouden kehityksestä saadaan hallituksen ansioksi on oma lukunsa.

Tämän hallituksen käytännössä kaikki rakenteelliset uudistukset ovat tekemättä lukuunottamatta koulutusta, jonka hedelmistä saamme nauttia.

Yritystukiin ei olla koskettu paitsi Tekesiin, josta useiden tahojen mukaan kuten OECD:n leikkaaminen oli virhe. Kaikki hyödyttömiksi, tehottomiksi ja jopa haitallisiksi tutkimuksissa havaitus ovat ennallaan tukien pysähtyneisyyttä eikä uudistumista.

Sekä VTV:n että VATTin mukaan hallitus pn epäonnistunut finanssipolitiikan tavoitteissaan ja julkinen kulutus kasvaa edelleen. Tällöin emme ole yhtään sen valmiimpia seuraavan laskukauteen.

Aktiivimalli on näpertelyä, joka suhteessa saatavaan hyötyyn ja epäoikeudenmukaisuuden kokemukseen on mitätön sekä osoitti juuri sitä puhdasta lyhyen tähtäimen ajattelua, josta hallitusta kritisoidaan.

Soten kolmen miljardin luvatuilla säästöilläkö tämä homma hoituu? Yeah right.. Vai kustannustehokkaalla 18 maakunnan mallilla - aina vaan paranee. Nämä ovat puhdasta valtapolitiikkaa, jpolla ei ole mitään tekemistä laskukauteen varautumisen tai huoltosuhteen kanssa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Tämä hallitus nyt sentään edes yrittää tehdä jotakin ja sekin on jo arvo sinänsä.

Rakenteelliset uudistukset tulevat tapahtumaan meillä jääräpäiden Suomessa vasta viimeisen pakon edessä verotuspohjan ja velansaannin ehdyttyä - tämä on vain faktum. Mistään sellaisisista teoista ja saavutuksista on Suomessa turha unelmoida, millä nostettiin esim. vuorollaan Euroopan Sairaat Miehet Britannia, Saksa ja Ruotsi liiallisesta sosialismista takaisin markkinatalouksiksi.

Parempi on sentään talouden kasvu, työllisyyden kasvu ja viennin piristyminen, kuin päinvastoin lähestyttäessä seuraavaa laskukautta ja huoltosuhteen romahdusta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #6

Pelkästä yrittämisestä onnistumatta seuraa sanktio kuten aktiivimallissakin on tapana.. ;-)

Tällä hallituksella oli mahdollisuus tehdä sote- ja maakuntauudistus järkevin perustein vaiheittain ilman kaikkia Kokoomuksen yksityistämispyrkimyksiä ja Kepun aluepoliittista vallan lisäämistä. Silloin se olisi ajanut Suomen etua. Sen sijaan hallitus on hukannut nyt jo kohta kolme vuotta siksi, että nämä heidän ideologiset pyrkimykset ovat kaatuneet perustuslakiin yms.

Sinä voit pitää sitä kunniakkaana yrittämisenä, minä pidän sitä hukkaan heitettynä aikana oman edun tavoittelun vuoksi Suomen etua vastaan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #8

SOTE:ssa on mennyt pieleen maakunathallinto, jonka olisi tullut olla 5 nykyistä yliopistollista erikoissairaanhoidon piiriä. Miinukset Kepulle tästä. Valinnanvapaudesta on. mm Ruotsissa hyviä kokemuksia sen selvästi tehostaen palvelujen tarjontaa ja lyhentäen jonotusta palveluihin. Negatiivisena puolena nähtiin epätasaarvoisuus, koska syrjäseudulla palvelujen tarjonta ei ollut ehtä hyvää verraten kasvukeskuksiin ( tämä olis täysi mahdottomuus ).

Fakta SOTE:ssa on vain se, että tulevaisuudessa on tarjottava palveluja tehokkaammin ja halvemmalla, mikäli maassa halutaan pyrkiä ylläpitämään yhdenveroisuutta edes nykytasolla.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen Vastaus kommenttiin #11

Jos se on "fakta", niin miksi sitten SOTE uhkaa tulla kalliimmaksi tämän hallituksen toimilla kuin ilman sitä.... Jos/kun asiat ovat jo nyt tarpeeksi huonosti, niin miksi niitä pitää entisestään huonontaa... Nythän SOTEsta on tulossa tienauspankki tietyille pienille tahoille ja suurimmalle osalle tulossa enemmän kustannuksia.

*******************************************
Ja äsken kehuit että pelkästään uudistamisesta pitäisi tätä hallitusta kehua. No kun ei. Miten sen muotoilitkaan:

"Tämä hallitus nyt sentään edes yrittää tehdä jotakin ja sekin on jo arvo sinänsä."

No onhan se. Arvo se on huonokin arvo.
Uudistus kun voi aina mennä hyvään tai huonoon suuntaan, ja nyt vahvasti tuntuu menevän huonompaan suuntaan niin SOTEn kuin maakuntamallin osalta. Huono uudistus on huono uudistus eikä mitään "rohkeutta" (härskiä toimintaa osin kylläkin) tai muuta kivakivaa. SOTE hyödyttää (pientä osaa) kokoomuslaisia ja maakuntauudistus (pientä osaa) kepua .... unhottaen että ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista noista ei hyödy loppupeleissä, vaan haittaa tulee. Kääntyy se kolmen miljardin säästökin kolmen miljardin haitaksi jne. . Ja kepu/kokkareistakin vain ydinpiiri hyötyy eniten. Useimmat taitavat elää kuvitelmissa hyötyjen suhteen...

On se kiva kuitenkin että huonoja uudistuksiakin kehutaan ja kannustetaan. Usein hallitus toimii niin huonosti (ei pelkästään nykyinen) että tekemättä mitään säästäisi enemmän kuin seuraamalla loppuun asti hallituksen päätöksiä - arvostan tosin huumoriarvoa, vaikka se mustaa huumoria usein onkin.

Käyttäjän UffeNordstrm kuva
Uffe Nordström Vastaus kommenttiin #11

Nyt kannattaisi hivenen tarkistaa tietoja mitä koskee tämän Ruotsin valinnanvapaudesta ja sen toimivuudesta. Ei pelkästään uskoa mitä Ruotsin sos.dem hallituksen pää-äänitorvi Aftonbladet kirjoittaa.
Ihmisiä kuolee jonoissa syöpään ym. Naisia siirretään jopa Suomeen synnyttämään ja jotkut naiset ovat jopa synnyttäneet sairaaloiden parkkihalleissa.
Kokonaisuudessa, mitä minä Ruotsalaisia tunnen niin kyseinen valinnanvapaus ei kovin korkeita arvosanoja saa.
Tietysti samat ongelmat voisivat olla olemassa myös ilman kyseistä valinnanvapautta mutta mitään suurta ihmettä moinen ei kuulemma saavuttanut.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #8

Olen vakaasti sitä mieltä, että tämä hallitus sentään yrittää, mutta edellinen hallitus ei tehnyt yhtään mitään SOTE:n eteen neljän vuoden aikana, vaikka tilausta oli eli tiedettiin, että asiaan tulisi tarttua kiireemmiten. Siinä sitten potkittiin uhdessä kaljatölkkiä ja otettiin lisänelkaa 50 miljardia euroa.

Taisi olla sitä Kaistakorven unelmapeliä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #27

Kaistakorven unelmapeliä? Mitähän oikein tarkoitat?

Lisävelkaa 50 miljardia, SOTEhan ei lähes kaikkien arvioiden mukaan tuo näillä näkymin säästöjä tämän hallituksen mallillakaan, joten tuskin 50 miljardia sen viivästymisen vuoksi on mennyt.

Kokoomushan sitä edellistä johti, joka tuppaa kummasti unohtumaan.

SOTE;n toimeenpano näyttää lähes kokonaisuudessaan siirtyvän valtapelin vuoksi seuraavalle hallituskaudelle, joten ei tuokaan kovin kummoista peliä ole ollut.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #30

Tuo velaoton lisääminen ja velkaelvyttäminen ovat olleet paljon esillä opposition riveissä - kuin myös verotuksen kiristäminen tietenkin.

Oli siinä sateenkaaressa muitakin puolueita, eikä yksistään Kokoomus. Vastuuta tässä on turha pakoilla, jos mitään esityksiäkään SOTE:n suhteen ei ilmaantunut.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Yllättävä väite, että yhteiskuntamallimme perustuisi luottamukseen. Aina vain enemmän ja enemmän se on siirtynyt yksilön todistustaakasta kolmannen osapuolen ilmoitusvelvollisuuteen. Joskus mallimme siis perustui todistelulle, mutta teknologisen kehityksen myötä olemme siirtyneet kyttäykseen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Riippuu vähän alueesta. Kela kyttää tosissaan ja joiltain osin verottajakin. Itse asiassa vähän vaikuttaa siltä, että osin lait muotoillaan teknisten mahdollisuuksien ja automatisointimahdollisuuksien mukaan. Tavallaan fiksua, mutta toisaalta joskus kenties voi mennä vinoonkin.

Toisaalta vaikkapa säätiöitä ja niiden miljardien käyttöä väijyi ainakin nelisen vuotta sitten kokonaiset kaksi henkilöä, jotka eivät edes lue lähetettyjä materiaaleja kuten tilinpäätöksiä vaan tarkastavat, että oikeat dokumentit ovat tulleet - viis sisällöstä.

Yritystukienkin valvonta on ollut monin osin puutteellista ja esim Pohjanmaan ELY on saanut huomautuksia ministeriöltä.

Mutta toimeentulotuen saajalta kyllä napsahtaa pieneistäkin summasta pois, jos mummo laittaa pojan tilille jotain lahjarahaa. Sen sijaan muutoin verottajalla on 30 tontun puuttumiskynnys...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

En saa kiinni viestisi tarkoituksesta. Vahvistat selkeällä esimerkillä tuensaajien kyttäämisen, mutta silti luottamus olisi katoamassa aktiivimallin myötä? Kaikenmaailman lippulappua ja lomaketta on vaadittu aiemminkin. Työnhaustakin pitää pystyä pyydettäessä esittämään todiste. Et voi saada tuota molemmin päin. Joko työttömiin luotettiin ennen aktiivimallia, tai sitten Frank Martela vetäisi tuon väitteen hatustaan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #24

OK, sanotaan sitten että luottamus on edelleen vähentynyt ja katsotaan lisäkyttäämisen olevan tarpeen. Olen ollut ristiriitainen lausunnoissani, josta olen suunnattoman pahoillani.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #29

Välillä tulee selkärangasta puolustus, ei se mitään. Itseäni vain kiusaa tuollaiset Martelan kaltaiset heitot, joilla luodaan kuva joka ei edes muistuta todellisuutta, joten ihmettelin että olit valinnut lausumansa lainattavaksi. Kehityksen suuntaa en toki kyseenalaista. On sitten eri keskustelu kuinka oikeutettua tuo epäluulo on.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Vartiainen meni A-studiossa hiljaiseksi, kun hänen esiin nostamiaan tutkimuksia rupesivat tarkemmin käsittelemään. Filatov nosti esiin, etteivät ne työttömät olleetkaan välttämättä työllistyneet, kun työttömyysturvan kestoa, tai tasoa oli pienennetty. Ne olivat poistuneet työttömien joukosta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Joo-o, yllättävän härskiä on ollut tilastojen käyttö työttömyydessä, aktiivimallissa sekä lakoissa.

EK jäi kiinni lakkotilastollaan, jossa se sai Suomen Pohjoismaiden kärkimaaksi. Oli vain "unohtanut" Pohjoismaista Tanskan, jossa määrä on reippaasti meitä suurempi.

Ansiosidonnaisen vähentämiseen käytetty graafi, jossa oli pomppu ansisidonnaisen päättymisen kohdalla oli tarkemmin katsottuna lähes merkityksetön.

EK:n aikanaa tekemä kuuluisa satatuhatta piilotyöpaikkaa perustui heidän varsin erikoiseen karkeaan päätelmään ja laskuun.

Suomen yrittäjät otsikoi tutkimuksella, jonka mukaan kolmannes kannattaa aktiivimallia. Tarkka luku oli 30% ja mennessää katsomaan itse uutista selvisi, että 53% ei kannata. Lisäksi kysymys oli asetettu, että aktiivimalli on oikeansuuntainen toimpenpide eikä suora kysymys aktiivimallista.

Jotain tarttis tehdä, ettei nyt ihan tahallaan voisi suoltaa täysin harhaanjohtavaa tavaraa julkisuuteen - pitäisikö JSN:n valvoa etujärjestöjäkin tiedotteidensa osalta räikeimmiltä osin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

"Jotain tarttis tehdä, ettei nyt ihan tahallaan voisi suoltaa täysin harhaanjohtavaa tavaraa julkisuuteen - pitäisikö JSN:n valvoa etujärjestöjäkin tiedotteidensa osalta räikeimmiltä osin."

Koskeeko tämä myös ay-liikettä ?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #9

Kyllä tasapuolisesti, oliko joku erikoinen mielessä?

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Työttömyysturvassahan on nyt jo leikkuri, kun ansiosidonnainen päättyy. Se päättyy kun päivät on täysi, riippumatta työttömän omista ponnisteluista. Aktiivimallia voidaan ihan aidosti arvostella ja syystä, mutta hyvin harvalla arvostelijalla on esittää mitään omaa vaihtoehtoa. Pieni lapsikin osaa heitellä kiviä, mutta olisiko tilalle jotain? Blogistikin on useita rivejä kirjoittanut miksi tämä on vuono, mutta vaihtoehdot loistaa poissaolollaan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, itse lähtisin panostamaan vahvasti uudelleen- ja täydennyskoulutukseen ja ottaisin siihen varoja vaikkapa tehottomimmista yritystuista. Aktiivimallia itsessään en näe tarpeelliseksi ollenkaan.

Katselin tuossa yhtä otsikkoa, jossa yksi TE-virkailija valitteli viittäsataa asiakastaan. Lasketaanpa siitä tuon aiemmin määrätyn 3 kuukauden haastatteluvelvoitteen kuluttama aika olettamuksella, että kaikki haastatellaan kuten pitäisi. Puoli tuntia haastatteluun ja puoli tuntia valmistautumiseen, silläkään ei saada juuri kuin jutustelua aikaan.

Viisisataa tuntia kolmessa kuukaudessa. Jaetaan 7,5 tunnilla ja päädytään noin 67 työpäivään, kun kolmessa kuukaudessa on noin 63 työpäivää. Kuulostaako järkevältä vai pitäisikö vaikkapa harventaa ja keskittyä joihinkin? Pitäisikö panostaa oikeaan palveluun sen sijaan, että juosten kustuna haastatellaan?

Pitäisikö pystyä paremmin palvelemaan niitä, kenellä on akuutti tarve ja vaikkapa suuri draivi yrittää jotain?

Yksityisiltä ostettavia erilaisia uravalmennuksia ja CV:n täyttökursseja pitäisi karsia rankalla kädellä ja siirtää verkkoon itseopiskeluksi yms. Painopistettä paljon enemmän sille, että eri keinoin löydetään ne lisäkurssit yms, joilla ammatillinen osaaminen saadaan vastaamaan tarvetta.

Kaikki työllistämiskeinot palkkatuista ja mm erilaisten koulutusten tehokkuus pitäisi arvioida tarkkaan sekä niiden todelliset työllistymisvaikutukset pitäisi olla avoimesti esillä. Huonosta päästä lopetetaan ja siirretään panostuksia toimiviin.

Merkittävä byrokratian purku, jottei maksuviiveet yms estä kokeilemasta asioita. Mieluummin takautuva pohdinta kuin arpominen. Sääntöihin opiskelusta yms lisää väljennyksiä sekä tukea. Korkeakoulujen opintomateriaalit julkisiksi itseopiskelua varten.

Minun ajatuksissamme menisimme lähemmäs Tanskan ja Ruotsin malleja panostuksilla osaamiseen eikä pakolla. Varsinkaan kollektiivinen aktiivimallin kaltainen potkiminen nykyisten karenssien yms muodossa on turhaa ja tehotonta.

Tuossa nyt alkuun.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Aika vähän tuli nyt konkretiaa. Taas enemmän kerroit mitä ei pidä tehdä, kuin että mitä tehdään. Konkretiaa oli vain yritystuista rahaa uudelleen koulutukseen, mutta sekin on aika ylätason höttöä. Kiteytettynä hyödytön pois ja "hyödyllinen" tilalle. Vaikkakin samalla olit poistamassa haastattelut, joista on nyt positiivisa kokemuksia.

Ilmeisesti et usko, että työttömyysturvalla ja sen jaksottamisella olisi vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen?

Kaikkea kivaa lisää ja kaikkea tyhmää ja pakottavaa pois.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #18

Työttömyysturvaa on jaksotettu kuten aiemmin itse sanoit lyhentämällä ansiosidonnaista.

Työttömyys ei ole kivaa useimmista kuten tunnut kuvittelevan - eikä ihmiset käy viihtymässä eri täydennyskoulutuksissa vaan haluavat päästä töihin.

Minusta kerroin useitakin kohtia, mutta näyt uskovan rangaistuksen voimaan ja vieläpä kollektiivisen, josta ollaan jo osin luovuttu monilla muilla elämänalueilla. Jopa koirankoulutuski perustuu nykyään palkitsemiseen sen sijaan.

Haastatteluista positiivisia kokemuksia. Niin, tämä perustunee siihen yhteen ainoaan Työ- ja Elinkeinoministerön artikkeliin, jossa TE-toimistojen johtajat kertoivat näin heidän yläpuolellaan olevalle ministeriölle. Onko sinusta oikeasti suhteessa panostukseen hyvä tulos, että 50% Pirkanmaan TE-toimiston asiakkaista piti haastattelua jotenkin hyödyllisenä? Minusta ei. Puolet ei nähnyt hyödylliseksi ja lisäksi, kun otetaan huomioon että haastatellut olivat pääosin juuri työttömäksi joutunieta, joille tilanne on uusi niin lyhyestäkin haastattelusta saataa olla hyötyä.

"Kun tihennetty aikaväli otettiin käyttöön vuoden 2017 alussa, haastattelu oli tehty 18 prosentille työttömistä ennen kuin työttömyys oli kestänyt kolme kuukautta. Tilanne on puolessa vuodessa parantunut selvästi: syyskuun alussa määräaikaishaastattelu oli tehty 53 prosentille työttömistä ennen kolmen kuukauden työttömyyttä.Haastattelut on suunnattu enimmäkseen alle kolme kuukautta työttömänä olleille. Työllistymissuunnitelmat ovat kuitenkin lisääntyneet selvästi myös pitkään työttömänä olleilla."

Tuolta voit katsoa kuinka kovia rangaistuksia jo nykyisellään ennen aktiivimalliakin työttömälle langetetaan.

http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/jos_...

Sinulla ei näemmä ole annettavana kuin rangaistuksia. Keinot joita esitin lähtevät tukemisesta, jonka kupeessa on velvollisuuksia kuten Tanskan mallissa. Sinulla on vain keppiä, joka on se perusongelma.

Tottakai jaksotuksella on vaikutusta. Itse asiassa Holmlundin tutkimus viittaa myös rangaistuksien osalta rikoksien ehkäisyyn, jossa täysin no brainer on, että mitä kovempi rangaistus sitä suurempi vaikutus. Voithan sä laittaa vaikka vankeuden sanktioksi ja saat tehokkaamman mallin, mutta eri asia onko se suhteessa muuhun oikeuteen ja käytäntöön. Oikeusvaltiossa niinkin pitäisi olla.

Jos katselet karensseja ja muistat, että 15-90 karenssipäivää vastaa tulonmenetykseltään samaa määrää päiväsakkoja, niin kenties ymmärrät ettei sanktiot ole ihan pieniä.

Kaikkea kivaa joo.. Hohhoijaa.

Konkretiaa oli mikäli luet kunnolla. Haastatteluja voidaan harventaa ja s.e. lisätä aikaa auttaa niitä, jotka haluavat ja tarvitsevat apua. Nyt ongelma on etteivät nuo kerkeä tehdä muuta kuin haastatteluja.

Kurssi- ja palvelumuutokset ovat mitä suurinta konkretiaa, joilla löydetään tehokkaimmat palvelut. Ongelma nimenomaan on että osa näistä ei toimi eikä niitä tilastoida avoimesti. Pitäisi työttömänkin tietää kuinka hyvä mahdollisuus kustakin on saada toivottu tulos.

Lisäkoulutusta varten verovaroilla kustannetun korkeakouluopetuksen materiaalin avaaminen on keino, jolla jopa kaupallinen MIT on mahdollistanut opiskelua.

Tämäkin on selkeä muutos nykytoimintaan: Merkittävä byrokratian purku, jottei maksuviiveet yms estä kokeilemasta asioita. Mieluummin takautuva pohdinta kuin arpominen.

Tuo on merkittävä ongelma toimeentulorajalla eläville työmarkkinatukilaisille.

Kuinkahan paljon mahdat edes näistä asioista tietää? Ylen kyselytulosten mukaan mallia kannattavat eniten ne, jotka eivät asiasta juuri mitään tiedä. Ne jotka luulevat työttömyyden olevan mukavaa makoilua ilman velvotteita.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen Vastaus kommenttiin #19

Minä en suoranaisesti juhli aktiivimallin puolesta, koska se on byrograattinen ja jälleen yksi kolmikannan surkea kompromissi todellisen uudistamisen sijaan. Hiilamon työryhmän raportti työttömyysturvareformiksi olisi ollut toimiva, mutta sitä olisi tuskin ilman yleislakkoa saatu maaliin. Ei siksi että se olisi ollut merkittävästi mykyistä eäoikeudenmukaisempi, vaan siksi koska työttömyyskassat olisivat loppuneet.

Aktiivimallissahan ei ole kollektiivirangaistusta (jos sellaista nimitystä halutaan käyttää), siinähän yksilöllä on mahdollisuus vaikuttaa oman työttömyysturvan tasoon. Muutenkin aktiivimallin vertaaminen kriminalisointiin on huono vertaus, koska rangaistusten yleisestävyys on mutkikkaampi kysymys, kuin ihmisten taloudelliset kannustimet. En myöskään työttömyysturvan kannustimia vertaisi koiran kouluttamiseen.

Muutenkin työttömyysturva ja ihmisten työllistyminen on monisäikeisempi, kun vain tukitoimet vs. taloudelliset kannustimet. Molemmille on paikkansa. Surkea tilanne on kuitenkin se,jos meidän työttömyysturvarjärjestelmä pidentää itsessään työttömyyttä likaa. Työttömyysturvan pituus kun vaikuttaa merkittävästi työttömien käyttäytymiseen. Liian lyhyt työttömyysturvajakso taas johtaa siihen, että henkklö ottaa huonomman työn vastaan ja on todennäköisesti lyhyemmän aikaa työssä, kuin paremmassa työssä. Näiden kahden välillä pitäisi työttömyysturvassa painiskella. Eli ei liian lyhyt työttömyysturvajakso, mutta ei liian pitkä.

Työllistymispiikki mikä näkyy tukiviikkojen lopussa, kuvaa vain sitä, että työttömyysturva ohjaa käyttäytymistä. Muuta merkitystä sillä juuri ei ole koska se koskee pientä porukkaa. Merkittyksellistä on mitä tapahtuu aikaisemmin. Lyhyemmän ansiodisonnaisjakson on oletettu varvaistavan työhaun aloittamista, millä olisi isompi vaikutus työllistymiseen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #23

Kenties kollektiivirangaistus on väärä termi, mutta kyseessä on kuitenkin myös hallituksen esityksen oman esityksen tekstin mukaisesti mekaaninen laskentakaava vailla harkintaa, joka ei ota huomioon sitä, että työtön ei välttämättä kaikesta aktivoitumisesta ja yrittämisestä huolimatta saa ehdot täyttävää työtä tai pääse kurssille tms. Tällöin hän saa sanktion, joka mielestäni on epäoikeudenmukainen. Sanktio tuossa tilanteessa on kohtuuton.

Kriminaalipuolen esimerkkejä on käytetty perusteena useasti viitatussa Holmlundin tutkimuksessaa, jota mm EVA:n toimitusjohtaja ja monet muut ovat käyttäneet referenssinä.

On mielenkiintoista, kun otat esille käyttäytymisen tuen päättyessä, sillä perusteluna käytetty graafi oli todella harhaanjohtava ja epäilen, etteivät sitä käyttäneetkään taitaneet ymmärtää kuinka vähäinen loppumishetken vaikutus oli. Kirjoitin siitä blogissani Tilastot keppihevosina työttömien kepittäjillä.
http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24...

Toki lyhyempi turva vaikuttaa käyttäytymiseen. Kokonaan toinen asia on sitten, kuinka paljon on oikeudenmukaista lyhentää turvaa, josta vaikkapa 55-vuotias insinööri on 30 vuotta maksanut veroina, työttömyyskassamaksuina, työttömyysvakuutusmaksuina yms. Kun hän sitten 30:n vuoden jälkeen on tuen tarpeessa, niin ollaan sitä mieltä, että hän on joku yhteiskunnan loinen eikä hän saakaan sitä tukea, mitä on aiemmin luvattu. Monella ihmisellä tuntuu olevan erikoinen käsitys, jonka mukaan sama henkilö, joka on maksanut muiden turvaa ei sitten olekaan itse oikeutettu siihen vaan elää juuri hänen rahoillaan.

Kokonaisuudesta on kysymys ja tällä hetkellä verrattuna vaikkapa Tanskaan kokonaisuus ei ole tasapainossa vaan jatkuvasti mennään keppi edellä ja lisäksi puutteellisilla vaikutusarvioinneilla.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #28

Työttömyysturvan pituus ei mitenkään liity, eikä tulekaan liittyä siihen, onko sen saaja ollut töissä 3 vai 33 vuotta ennen työttömyyttään. Kyse ei ole henkilölle rahastoidusta summasta, vaan analogiana voisi käyttää vakuutusta. Koko maksajien kollektiivi maksaa. Noin siis periaatteessa ja ansiosidonnaisen rahoitus ja järjestelmän oikeutus onkin sitten oma, paljon monimutkaisempi keskustelunsa. Kun mennään perustuloon ja siirrytään tasaveroon, olisi ansiosidonnaisen julkisen rahoituksen osuudesta luopuminen toki yksi toimenpiteistä.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Sairaan miehen Saksan tervehdytti SPD-vetoinen hallitus. Suomen vientitellisuus on poikkeuksellisen riippuvainen kv. suhdanteista, tuotamme pääosin mailmanmarkkinoille investointitavaroita ja investoinnit ovat tunnetusti se jotka viimeksi lähtevät liikkeella kv. taantuman hellittäessä. Ellemme kykene laajentamaan vientiteollisuutemme pohjaa niin heikosti meille käy, yritystuet olisi syytä laittaa luupin alle ja ne pitäisivät kohdistaa uuden luomiseen, ei vanhan säilyttämiseen.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Blogin otsikosta sen verran, etten ostaisi Juhana Vartiaiselta edes käyttämätöntä kuntopyörää puhumattakaan pimeästä pullosta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

:-) Asiaa. Pullon juomisen jälkeen ei varmaan näkisi enää ajaa kuin sitä kuntopyörää. ;-)

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

#14 Vartiaisen pakkomielteinen toimintamalli on Kokoomuksen ArvoPohjan turva.

Vartiaisen unelma toteutuu, kun hän saa mielipiteensä kansan keskuuteen. Ei väliä, miten sitä kuullaan. Hän on politiikan kauppamies, vailla omaatuntoa.

Käytetyn auton ostaminen, on aina ostajan luottamuksen tärkein kriteeri. Jos pienikin 'fiilaus' paljastuu, luottamuksen palauttaminen ei onnistu.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

Kaikista nurinkurisinta tässä on se motiivi jolla Vartiainen perustelee aktiivimallin käyttöönottoa. Hän perustelee sitä Pohjoismaisen hyvinvointi yhteiskunnan pelastamisella. Tämä hyvinvointi yhteiskunta pelastetaan hänen mukaansa siis sillä, että ennestään köyhistä tehdään vielä köyhempiä ja leipäjonot senkun venyy ja paukkuu.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Kaistakorpi, Ben Zyskowicz ihmettelee aiheellisesti, onko ay-liikkeellä ulkoparlamentaarisena toimijana oikeus sotkeutua hallituksen ja eduskunnan päätöksiin.

Kikyssä sovittiin työmarkkinajärjestöjen toimivaltaan liittyvien asioista joihin työaika olennaisesti liittyy. Kikyn yhteydessä on keskusteltu myös työttömyysturvaa koskevista asioista ja erikseen on mainittu työryhmän raportissa myös tuo aktiivimalli.

Aktiivimalli on yksinomaan lainsäädäntötoimi. Lainsäädäntövaltaa hallitus ei mielestäni yksinkertaisesti saa luovuttaa ammattiyhdistykselle. Sellainen ei ole kansalaisyhteiskunnan kannalta oikein.

Ammattiyhdistysliikkeen jäsenet, kuten sen johtokin, ovat äänivaltaisia kansalaisia. Demokraattinen ja parlamentaarinen päätöksenteko toteutetaan äänestämällä vaaleissa, ei marssimalta ulos työpaikoiltaan.

Kansalaisaloitteen käsittelyn jälkeen eduskunta olisi mielestäni voinut jopa purkaa hyväksytyn lain. Ammattiyhdistyksen sekaannuttua asiaan tilanne muuttui olennaisesti Eduskunnan on nyt pakko suojella arvovaltansa ja puolustaa parlamentarismia. Nyt eduskunta ei voi enää perääntyä.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Kai, totean, että perin usein sinä kirjoitat puutaheinää ja vaikuttaa siltä, että teet niin teinien tapaan: halua osoittaa, että uskallan ja haastan, vaikka sanottavaa ei ole. Se on toki oikeutesi.

KN: "Aktiivimalli on yksinomaan lainsäädäntötoimi."

Perustuslakivaliokunta antoi lakiesityksestä kriittisen lausunnon ja edellytti esitykseen muutoksia. Laillisuusyhteiskunnassa perustuslain suhteen ristiriidassa/kyseenalaisen lain tullessa kaikesta huolimatta voimaan lain soveltamiskohteiden ja/tai heidän edustajansa on toimittava.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

No Suonsivu jauhaa edelleen tavalleen uskollisesti ja tyypillisesti puutaheinää. Ei tämä nyt kyllä näytä yhtään siltä, että tässä olisi perustuslaillisia ongelmia, huomautuksia ja esityksiä muutoksiin:

"3 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
Esityksessä ei ehdoteta voimassa olevaan lainsäädäntöön nähden sellaisia muutoksia työttö-
myysetuuksien saamisedellytyksiin, joilla olisi merkitystä arvioitaessa esitystä perustuslain
kannalta.
Esitetyt ehdotukset liittyvät säätämisjärjestyksenarvioinnin kannalta erityisesti perustuslain
6 §:n 2 momenttiin, 18 §:n 2 momenttiin ja 19 §:n 2 momentti, jotka on otettu esityksessä
huomioon.
Esityksen keskeinen tavoite on työllistymisen edistäminen ja työttömyysjaksojen lyhentäminen.
Työttömyysturvajärjestelmää ehdotetaan muutettavaksi nykyistä paremmin työhön kannustavaksi.
Ehdotettujen muutosten odotetaan vaikuttavan myönteisesti työllisyyteen. Siten
esitys on tavoitteiltaan perustuslain 18 §:n 2 momentin työllisyyden edistämistä koskevan
säännöksen mukainen.
Perustuslain 19 §:n 2 momentin mukaan jokaisella on oikeus perustoimeentulon turvaan muun
muassa työttömyyden perusteella. Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti katsonut, ettei perustuslaki
estä sinänsä asettamasta ehtoja perustoimeentuloa turvaavan etuuden saamiselle,
kunhan nämä ehdot täyttävät perusoikeuksien yleiset rajoitusperiaatteet. Valiokunta on muun
muassa pitänyt hyväksyttävänä työttömän työnhakijan velvoittamista osallistumaan hänen
työkykynsä ylläpitämistä ja hänen työllistymistään edesauttaviin toimiin (PeVL 50/2005 vp).
Perustuslakivaliokunta on katsonut mahdolliseksi myös sen, ettei kaikkien työttömyyden aikaista
toimeentuloa turvata samalla tavalla. Perustuslain 19 §:n 2 momentin suojan piirin luettavan
etuuden saamisedellytysten ja suuruuden tarkistamista on pidetty mahdollisena edellyttäen,
että etuuden edelleenkin saavat riittävän suurena ne, joille se kokonaisuutena arvioiden
on välttämätön toimeentulon turvan kannalta. Perustuslain 19 §:n 2 momentin mukaisen turvan
on katsottu merkitsevän pidemmälle menevää turvan tasoa kuin pykälän 1 momentin mukainen
oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Esityksen ehdotukset merkitsevät työttömyysetuuksien nykyisten saamisedellytysten muuttamista
siten, että työttömyysetuuden taso voi laskea 4,65 prosentilla kolmen kuukauden eli 65
maksupäivän ajaksi, jos henkilö ei ole riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa.
Riittävänä työssäolona pidetään pääsäännön mukaan sitä, että henkilö on kolmen kuukauden
tarkastelujakson aikana työssä vähintään 18 tuntia neljän peräkkäisen kalenteriviikon aikana.

Perustuslakivaliokunta on perusoikeusuudistuksen jälkeen katsonut, että työttömyysetuuksista
työttömyyspäivärahan peruspäiväraha ja sitä suuruudeltaan vastaava ansiopäivärahan perusosa
sekä työmarkkinatuki ovat perustuslain 19 §:n 2 momenttiin liittyviä sosiaaliturvan etuusjärjestelmiä
(PeVL 25/2013 vp). Ehdotetut muutokset eivät heikennä työttömyyden aikaista perustoimeentuloa
siinä määrin, että esitetyt ehdotukset olisivat ongelmallisia perustuslain
19 §:n 2 momentin kannalta. Lisäksi työnhakijalla on mahdollisuus omalla toimillaan vaikuttaa
siihen, aleneeko hänen päiväransa. "

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #26

Lauri Kiiski, "ei tämä nyt kyllä yhtään näytä siltä, että tässä olisi perustuslaillisia ongelmia, huomautuksia ja esityksiä muutoksiin"

Unohdat vissiin sopivasti osuuksia samasta lausunnosta käyttäen perinteistä kirsikanpoimintaa omiin tarkoituksiin.

Ote samasta lausunnosta:
"Hallituksen esityksen vaikutusarvio-osassa todetaan osin säätämisjärjestysperusteluiden kannalta ristiriitaisella tavalla, ettei työtön välttämättä itse voi aktiivisuudellaan vaikuttaa siihen, että etuuksien taso säilyy muuttumattomana. Siihen voi esityksen perustelujen (s. 7) mukaan "vaikuttaa työttömän työnhakijan oman aktiivisuuden lisäksi tarjolla olevien työpaikkojen määrä ja niiden laatu. Jos paikkakunnalla on tarjolla lyhytkestoisia työnhakijalle soveltuvia työpaikkoja, on työllistyminen luonnollisesti helpompaa kuin seudulla, jossa niitä ei ole. Myös TE-toimistojen mahdollisuudet tarjota palkkatuettua työtä tai työllistymistä edistäviä palveluja vaihtelevat eri puolilla maata."

"Koska työttömillä ei edellä todetuista ja erilaisista yksilöllisistä syistä ole yrityksistään huolimatta välttämättä mahdollista täyttää lain tarkoittamaa aktiivisuusvaatimusta, ehdotusta ei voida pitää perustuslain kannalta ongelmattomana. Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti korostanut, että etuuden epäämisen pitää olla asiallisesti perustellussa suhteessa siihen, minkälaisia työllistymisen edistämistä tarkoittavia toimintoja on ollut tarjolla ja mitä työttömänä olevan henkilön syyksi voidaan lukea. (ks. PeVL 2/2012 vp, s. 2). Nyt arvioitavassa hallituksen esityksessä on sitä vastoin sen perusteluidenkin mukaan kyse "kaavamaisesta laskusäännöksestä" vailla yksilöllistä harkintaa.
Perustuslakivaliokunnan mielestä esityksen ongelmallisuutta on mahdollista vähentää kahdella tavalla." Loput voi lukea sieltä..

Joten kyllä perustuslakivaliokunta näki ongelmia ja ehdotti muutoksia, joita mitään ei tehty. Sinulle riittää ilmeisesti se, että yksikäsitteisesti perustuslakivaliokunta ei kieltänyt, mutta väitteesi siiä, etteikö ongelmia olisi eikä muutoksia olisi ehdotettu ei pidä paikkaansa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #34

Kyse on kahdesta täysin eri paperista eikä kirsikanpoiminnasta. Toinen on lakiesityksestä ja toinen on lausunnosta.

Kuten perustuslakivaliokunta totesi " ongelmallisuutta " on mahdollista vähentää kahdella tavalla...

Näytä minulle se lakiesitys johon perustuslakivaliokunta ei antaisi omaa ohjeistustaan ja pilkunviilaustaan, mikäli lausuntoa valiokunnalta pyydetään tämän tyyppisissä yksittäisiin kansalaisiin koskevissä lainsäädäntähankkeissa ?

Ei tässä nyt mitään ihmeellistä tai mahdotonta ollut perustuslain näkökulmasta.

Perustuslakikaan ei ole täydellinen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #37

Ei ole, tekstisi oli käsittääkseni suoraan lausunnosta, niin myös minun lainaukseni ja jatko tuolle kuuluu:

"Perustuslakivaliokunnan mielestä esityksen ongelmallisuutta on mahdollista vähentää kahdella tavalla. Ensimmäinen on sen turvaaminen, että jokaiselle taataan tosiasiallinen mahdollisuus osallistua työttömyysturvalain 6 luvun 3 a §:n 3 momentin ja 7 luvun 5 a §:n 3 momentin 3 kohdissa tarkoitettuun työllistymistä edistävään palveluun tai säännösten 4 kohdissa tarkoitettuun toimintaan. Tämä tarkoittaisi kyseessä olevien palvelujen ja toimintojen tarjonnan lisäämistä. Valiokunnan mielestä tämäkään ei ole välttämättä riittävää, koska palvelun kattavaa saatavuutta ei voida säädösperusteisesti taata. Tämän vuoksi lakiehdotuksessa tulee valiokunnan mielestä varmistaa se, että henkilö, joka tekee kaiken häneltä kohtuudella vaadittavan, ei joudu etuuden alennuksen kohteeksi. Tämä merkitsee, että lakiehdotuksen 6 luvun 3 a ja 7 luvun 5 a §:ää täydennetään esimerkiksi säännöksellä siitä, ettei etuutta alenneta, jos työnhakija ei ole onnistunut työllistymään taikka pääsemään työllistymistä edistävään palveluun hänestä itsestään riippumattomista syistä. Toinen tapa vähentää esityksen ongelmallisuutta on se, että työnhakijalla olisi mahdollisuus osoittaa aktiivisuuttaan myös sellaisella muulla tavalla, joka osoittaa hänen pyrkineen aktiivisesti työllistymään tai hakeutumaan työllistymistä edistävään palveluun tarkastelujakson aikana. Tällainen sääntely myös poistaisi hallituksen esityksessäkin viitatut alueelliseen yhdenvertaisuuteen liittyvät ongelmat (ks. HE, s. 7—8)"

Tämä on suoraan tekstiä lausunnosta. Siinä ollaan sitä mieltä, että lakiehdotusta tulisi muuttaa, jotta nuo toteutuisivat. Ei muutettu.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/P...

Enkä rupea vertailemaan perustuslakivaliokunnan kannanottoja eri esityksiin. Tuo on järkeenkäypää kritiikkiä esitykseen ja samaa keskustelua on jatkettu lain hyväksynnän jälkeen siksi, että niitä ei otettu huomioon.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #41

Ei, vaan hallituksen esityksestä:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsity...

Eihän tuossa lausunnossa ole mitään estettä lain voimaantulolle - vain huomioita vastaisuuden varalle ja lain käyttöön käytännössä.

Perustuslailla voidaan torpata useimmat uudistusket, jos uskotaan sokeasti mm. alueellisen tasa-arvoon pyrkimiseen keinolla millä hyvänsä. Periaatteessa perustuslailla voidaan torpata myös vastakkaisesti nekin esitykset, joilla pyritään lisäämään hyvinvointia kasvukeskuksissa, koska esitys ei ole tasa-arvoinen sinänsä syrjäkylien kanssa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #42

Yritätkö sä tahallaan vaan hämmentää keskustelua, kun toteat olevan vain huomioita vastaisuuden varalle ja lain käyttöön käytännössä. Miten voit näin väittää, kun tuossa sitaatissa nimenomaisesti lukee:

"Tämän vuoksi lakiehdotuksessa tulee valiokunnan mielestä varmistaa se, että henkilö, joka tekee kaiken häneltä kohtuudella vaadittavan, ei joudu etuuden alennuksen kohteeksi. Tämä merkitsee, että lakiehdotuksen 6 luvun 3 a ja 7 luvun 5 a §:ää täydennetään esimerkiksi säännöksellä siitä, ettei etuutta alenneta, jos työnhakija ei ole onnistunut työllistymään taikka pääsemään työllistymistä edistävään palveluun hänestä itsestään riippumattomista syistä."

Eli ehdotetaan muutosta itse lakitekstiin, ei huomiota tai lain käyttöön käytännössä.

Nyt hyväksytyssä laissa EI ole harkinnanvaraa vaan se perustuu mekaaniseen laskukaavaan.

Yksinkertaistetttuna:
Kielsikö perustuslakivaliokunta lakiesitykseen? Ei.

Osoittiko se ongelmia siinä perustuslain kannalta? Kyllä.

Antoiko se ehdotuksia kuinka korjata ongelmallisia kohtia mm muutoksilla lakiin? Kyllä.

Tekikö hallitus muutoksia perustuslakivaliokunnan ehdotuksen mukaisesti tai itse asiassa sama kuultiin jo valmisteluvaiheessa lukuisilta asiantuntijoilta? EI tehnyt.

Kuvastavaa on, että ministerit Mykkänen ja Lintiläkin puhuivat potaskaa lain sisällöstä ja tulkinnasta vielä hyväksynnän jälkeenkin.

Lakia ei voi käytännössä tulkita miten huvittaa. Surkuhupaisaa on että tässä vaiheessa työttömillä ei ole vieläkään tarkkaa tietoa, mitkä koulutukset yms luetaan ehdon piiriin. Se on jo vastoin kansalaisen oikeusturvaa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kai Niemeläinen,
hallitus sai aikaan kikyn uhkauksilla ja asiat sovittiin kolmikannasssa. Hallitus teki lupauksia tulevista päätöksistää saadakseen aikaan kikyn.

Nämä lupaukset se rikkoi heikentämällä edelleen työttömyysturvaa. Puheet siitä, että kyseessä ei ole leikkaus kun ei kohdistu kaikkiin, ovat potaskaa. Samalla perusteella voitaisiin leikata sadaltatuhannelta eläkettä jättämällä muutama ulkopuolelle ja väittää, että eihän me leikata. Alkaisi ehkä sinuakin innostaa vastustaminen.

Poliittinen lakko on Suomessa laillinen. Jos haluat tilannetta muuttaa, niin voit äänestää ja odottaa sitä parlamentaarista muutosta asiaan. Siihen asti ammattiyhdistysliikkeellä on olemassa tämä keino vaikuttaa epäoikeudenmukaiseksi kokemiinsa päätöksiin ja sovituist asioista luistamiseen.

Jos hallitus rikkoo lupauksiaan, niin on täysin oikein, että sillä on seuraamuksia. Lakko on harvoja keinoja vaikuttaa ja kuten sanoin, niin parlamentaarisesti tehdyn nykylainsäädännön mukan se on sallittua.

Suomen Yrittäjien teettämän kyselyn mukaan 53% vastustaa aktiivimallia, vaikka kysymyskin oli lievennetty muotoon aktiivimalli on oikeiansuuntainen keino. 30% kannatti, joten vaikkei gallupit maata ohjaa, niin yleinen mielipide kertoo paljon.

Aktiivimallista ja työryhmän raportista kerroin jo blogissani sen ollen yksi pääpointti. Se ei ole sovittu vaan jo työryhmän ollessa käynnissä se on koettu kikyyn liittyvien ehtojen vastaiseksi.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Hallituksen alkuperäisesti esittämä kiky ei onnistunut, vaan jäljelle jäi vain murusia siitä. Kikystä tuli vain pihahdus hallituksen tavoitteisiin nähden.

Aktiivimallin sisällön tunsivat kaikki kolmikannan osapuolet jo lokakuussa 2016 eli 16 kk takaperin. Asia nousi nyt farmeille SAK:n alettua tehdä lakkoillen ulkoparlamentaarista puoluetyötä ja yrittäen vaikuttaa lainsäädäntätyöhön opposition SDP:n eläkeläispuolueen hyväksi, joka on huono asia.

SAK ei muuten ole menneinä vuosikymmeninä juurikaan työttömistä piitannut.

Tuo kolmikanta ja yleissitovuus tulisivat kuopata vanhoina jäänteinä,joita ei enää löydy mistään muualta läntisistä demokratioista. V. 2007 jälkeiset tapahtumat ja talouden 10-vuotinen alamäki ovat hyvä todiste järjestelmän tasosta ja laadusta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #33

Aktiivimallin sisällön tunsivat kaiiki 2016. Toki tunsivat, silloin se oli työryhmässä esillä ja jos luit blogin, niin siitä EI SOVITTU. Työryhmissä on ollut vaikka mitä, mutta vastustuksesta huolimatta hallitus vei eteenpäin mallin, josta ei sovittu. Erikoista että toisaalta kikyä suitsutetaan hallituksen puolustajajien suunnalta, kun saavutuksia luetellaan ja sitten taas toisessa tarkoituksessa puhutaankin muuta - koittakaa päättää.

Talouden 10-vuotinen alamäki todisteena.. Jep, tiedätkö mikä on ollut suurin yksittäinen vaikuttava tekijä tuona aikana työttömyyteen ja viennin laskuun? Nokian sössiminen. Miten sitten esimerkiksi se on syntynyt politiikan seurauksena - ei mitenkään. Nokiaa tuettiin kaikin muodoin ja tehtiin, mitä se halusi. Ja se sössi Microsoftinsa ja muut ihan itse.

Liittyen blogin aiheeseen, niin suomalaisten yritysten lyhytnäköisyydellä ja kvartaalisäästöillä on merkittävä yhteys uudistumisen vähäisyyteen ja vaikeuksiin.

10-vuotisessa alamäessä on muuten yksi sen ajan jatkunut asia: Kokoomus hallituksessa (sekä RKP).

Kovasti koitat laittaa kaikki talouden tapahtumat ay-liikkeen piikkiin aivan kuin vaikkapa yrityksillä itsellään ei olisi asiassa mitään tekemistä - viattomia uhreja. Suomessa yritysten tuotekehityspanostukset ova laskeneet joka vuosi ja ellei synny uutta ja inovatiivista, ollaan hintakilpailussa ja säästökuureilla - noidankehä on valmis.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #35

En toki syytä kaikesta ay-liikettä, vaan syytän myös löperöä työnantajatahoa, joka suostui aikanaan ylisuuriin palkankorotuksiin ay-liikkeen vatimuksesta. Kolmikanta tämän pitkittyneen rajun taantuman kotikonstein leipoi kasaan, jonka seurauksin julkinen velka ja kotitalouksien velka on kasvanut n. 120 miljardia euroa 10 vuoden aikana saamatta samalla aikaan mitään talouskasvua !

Olen aivan vakavasti huolissani, mitä huominen tuo tullessaan tämän velkakuprun ja suurtyöttömyyden jälkeen, huonojen aikojen taas väistämättä koittaessa huoltosuhten ollen jo nyt ja muuttuen yhä katastrofaalisempaan suuntaan.

Ne huonot ajat voivat alkaa jo tänään leviävästä pörssiromahduksesta ja Suomella on tällöin housut pahasti polvissa. Viiden pinnan korko muuttaa pahasti aselelmia nollakorkojen jälkeen. Seuraavan taantuman aikana sitten alkavat ne aikuisen oikeat leikkaukset, jotka vaikuttavat jo kansalaisten elintasoonkin - ainakin niiden sosiaaliturvan varassa olevien taholla.

Yrityksiä tässä nyt on turhaa ja typerää moittia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset