Hatunnosto Juustoportille – todellista yritysvastuuta käytännössä
Yritysten arvojen ja yritysvastuun ollessa usein vain sanahelinää olin todella ilahtunut luettuni artikkelin Talouselämästä Juustoportin toiminnasta. Yritys vaikuttaa todella toimivan arvojensa mukaan ja toteuttavan yritysvastuuta liiketoiminnassaan. Pienenä perheyrityksenä Valion ja Arlan hallitsemilla markkinoilla se on onnistunut löytämään oman kasvavan asiakaskuntansa, joka arvostaa mm luomua ja tuotantoeläinten hyvinvointia.
Kriisistä läpi epätavallisin keinoin pitäen kiinni henkilöstöstä
Toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari kertoo Talouselämälle kuinka he hoitivat talouskriisin vaatimat säästöt:
"Me lomautimme itsemme, siis ylimmän johdon, esimiehet ja päällikkötason. Kukin mietti tykönään miten tässä näin kävi. Ja kyllä tuli sisuuntunutta porukkaa takaisin. Koko henkilöstöllä taas oli kymmenen palkallista koulutus- ja valmennuspäivää."
Juustoportissa yrityskohtainen aktiivimalli tarkoitti työntekijöistä kiinni pitämistä ja seuraavien vuosien nopean kasvun tekijöinä oli riittävä määrä koulutettua ja sitoutunutta henkilökuntaa. Hienoa!
Kriisin aikana yritys jakoi tuoteensa kolmeen alueeseen. Joidenkin tuotteiden aika oli ohi ja ne saivat mennä. Toinen osa oli kannattavat tuotteet, joissa ei kuitenkaan ollut enää kasvunäkymiä. Kolmas joukko olivat tuotteet, joilla oli mahdollisuus kasvaa voimakkaasti.
Yritys päätti keskittyä kasvutuotteisiin kuten erikoisjuustoihin, luomuun ja vapaan lehmän -tuotteisiin.
Vaikkei tuona aikana tainnut olla vielä ilmestynytkään Jim Collinsin mainio kirja Good to great, vaikuttaa yritys toteuttaneen siinä esiteltyjä konsepteja pitkällä aikavälillä menestyneille yrityksille. Kirjan yksi keskeinen konsepti on ns hedgehog-konsepti, joka on esitetty kuvassa 2. Konseptissa tuotteita ja mahdollista laajentumista arvioidaan kolmen tekijän avulla:
- Mikä ohjaa taloudellista konettamme, mistä saamme rahaa?
- Missä voimme olla parhaita?
- Mistä olemme innostuneita?
Juustoportti löysi oman alueensa ja on onnistunut nousemaan kriisistä menestyväksi yritykseksi.
Merkittäviä panostuksia eläinten hyvinvointiin, luomuun ja juustoihin
Juustoportti on Suomen ja koko Euroopan ensimmäinen meijeri, joka on hyväksytty eläinten hyvinvointia mittaavaan Welfare Quality -järjestelmään. Vapaan lehmän maito lypsetään lehmistä, jotka pääsevät ulkoilemaan läpi vuoden.
Vaikka nämä tuotteet maksavat jonkin verran bulkkia enemmän, ovat tiedostavat kuluttajat olleet valmiita maksamaan hinnan eläinten hyvinvoinnista. Uusi eläinsuojelulaki, joka on jo syntyessään takapajuinen, ei kiellä parsinavettoja eikä velvoita tarjoamaan lehmille ympärivuotista liikkumismahdollisuutta. Onneksi suuri osa kuluttajista vaikuttaa ymmärtävän asian tärkeyden ja maksavan pienen summan lisää eläinten olojen hyväksi.
Yritys on myös keskittynyt erikoisjuustoihin ja kerää kaiken mahdollisen vuohenmaidon, mitä Suomesta saa. Sekä vuohenmaidosta että lehmänmaidosta tehdyt erikoisjuustot ovat niittäneet mainetta kansainvälisissä kilpailuissa ja niistä on kasvanut vientituotteita. Erikoistuminen on kannattanut tässä Oltermannin dominoimassa maassa ja Suomessa syntyy myös korkealaatuisia erikoisjuustoja.
Viime aikoina Juustoportti on myös perustanut uuden linjan kauramaidolle. Sen sijaan että se kampanjoisi monien muiden maitoon nojaavien firmojen tapaan uusia tuotteita vastaan, on se lähtenyt mukaan tälle kasvavalle alueelle.
Haastattelussa perheyrityksen toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari kertoo:
"Mehän ollaan aina oltu tämmöisiä, nyt siitä vaan on tullut muotia."
Onneksi trendi on tämänsuuntainen ja toivottavasti saamme nähdä lisää tällaisia menestyviä yrityksiä.
Vastuullisuus kannattaa
Yritys on edelläkävijä myös käyttämänsä energian osalta. Meijerin katolla on 500 aurinkopaneelia ja toiset 500 on tulossa. Kahvila lämpenee ja kylmenee maalämmöllä ja -kylmällä sekä yrityksen käyttämä polttoöljy on lähes kokonaan korvattu pelleteillä.
Juustoportti on kasvanut keskimäärin 16 prosentin vuosivauhtia ja sadan miljoonan euron liikevaihtotavoite häämöttää muutaman vuoden päässä. Verrattuna jätteihin se on edelleen pieni tekijä – kuitenkin on mielestäni merkittävää, että Suomeen on noussut tällainen kuluttajille vaihtoehtoja tarjoava yritys, jonka toiminnassa vastuullisuus ja eettisyys toteutuu käytännössä eikä vain juhlapuheissa.
Talouselämän artikkeli ilahdutti minua todella ja kiitos sille tällaisen poikkeuksellisen ja inspiroivan tarinan tuomisesta esille. On hienoa huomata, että monien kvartaalitaloudessa lyhytnäköisesti pyörivien yritysten lisäksi Suomessa on tällaisia pitkäjänteisiä ja vastuullisesti toimivia yrityksiä.
Hatunnosto Juustoportille ja vapaille lehmille!
PS. Allekirjoittaneella ei ole mitään muita yhteyksiä Juustoporttiin kuin sen tuotteita ostavana kuluttajana. Kirjoitus syntyi ilahtuneisuudesta vastuullisen liiketoiminnan käytännön toteutumisesta pelkkien korulauseiden sijaan.
Meillä ollaan alusta asti fanitettu vapaata lehmää. Vastaavan eetoksen toivoisi leviävän laajemminkin suomalaisten yritysten keskuuteen.
Ilmoita asiaton viesti
Täysin samaa mieltä! 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Tällaisia tarinoita lisää! Oli todella viihdyttävää luettavaa ja totta, mitä kirjoitit siitä menestymisen tarpeista.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä käytetään säännöllisesti Vapaan lehmän jogurttia – maun vuoksi mutta myös sen hinta on kohdallaan.
Toisinaan kun on asiaa Pohjanmaalle ja ajamme kolmostietä, yleensä poikkeuksetta pysähdymme Juustoporitlle, kymmenisen kilometriä ennen Jalasjärveä. Sitten myymälään maistelemaan juustoja, joita on melkoinen valikoima. Minä valitsen normaalisti vuohipitoisia, vaimoni lehmäpitoisia juustoja. Ostoksia tarttuu mukaan normaalisti useilla kympeillä.
Kirjoittamasi (kiitos hyvistä uutisista) ei varmaankaan muuta osto- ja kotimaanmatkatottumuksiamme, mutta on helppoa tämän jälkeen lähimarketista valita nimenomaan Juustoportin tuotteita ja ostaa kenties kerralla enemmän Juustoportilta matkan suuntautuessa taas kolmostien suuntaan.
Juustoportin juustoista suosikkejani ovat (lehmästä) Brandypähkinä ja (vuohesta) Viinitarhuri.
Ai niin, meneekö tämä (Uudessa Suomessa kielletyn) mainoksen puolelle ;)? Jos niin, niin siinäpä menee :).
Ilmoita asiaton viesti
Heh, kommentti sisältää tuotesijoittelua.. 😉 Ei liene paha juttu – menköön minun puolestani.
Hienoa kuulla – Etelän, Kymenlaakson ja Sawon suunnassa pääosin liikkuvana itse tuotantopaikka Pohjanmaalla on jäänyt vielä käymättä. Täytyy joskus ottaa asiakseen käväistä. Juustoportin kahvilassa ja myyntipisteessä Mäntsälässä onlin useamman kerran tullut käytyä mökkimatkan varrella.
Tarinat ja teot kertovat enemmän kuin joku merkki paketin kupeessa, siksi hienoja tarinoita suomalaisista hyvistä yrityksistä pitää mielestäni tuoda lisää esille.
Ilmoita asiaton viesti
NK: ”Tarinat ja teot kertovat enemmän kuin joku merkki paketin kupeessa, siksi hienoja tarinoita suomalaisista hyvistä yrityksistä pitää mielestäni tuoda lisää esille.”
Olen samaa mieltä, teit erinomaisesti kirjoittaessasi tämän(kin) tekstin.
Vaikka sanotaankin, että hyvä uutinen ei olisi uutinen, se nimenomaan on sitä.
Vaimoni on kotoisin Pohjanmaalta ja siten liikettä sinnepäin on toisinaan.
Ihailen Juustoportin erikoisjuustovalikoimaa, josta ovat rakentaneet aika laajan, enkä vieläkään ole maistanut aivan kaikkia. Jalasjärven pisteessä minua puhuttelee se (itsessään tuiki tavallinen) suomalainen metsämaisema, jossa on pohjalaisittain paljon peltoa: tieto siitä, että siellä tämä on lähiruokaa ja vapaat lehmät katselevat samoja maisemia.
Ilmoita asiaton viesti
Vapaa lehmä tarkoittaa tässä tapauksessa, että se elää pihatossa eikä parsinavetossa kuten suuri (suurin?) osa Suomen lypsävistä jo nyt?
Minä onnittelen mainittua yhtiötä hyvästä pr-tempusta mitä varmasti edistää myös se, että yhtiö lahjoittaa SEY:lle joka taas puhuu tämän puolestapuhujana.
Kannatan tuotantoeläinten parempaa kohtelua, tottakai, mutta sen mitä olen maistanut niin Juustoportin juustot maistuvat lähinnä kumilta eikä niiden rakenne tai maku ole lähellekään esimerkiksi eurooppalaisia vastaavia. Googlasin että viime joulukuussa yhtiö on ilmoittanut uusista totantomenetelmistä, jotta jotkut tuotteet kelpaisivat myös vientiin.
Ilmoita asiaton viesti
Käsittäisin, jos lehmä kärsisi parressa, väitän. Siltä saattaa tuntua Punavuoressa. Sen verran liikuttu alle metrin päässä lehmistä ilman vastuun painetta. Raskautettu kiinnittää ehkä vähemmän huomiota.
Pihattolehmä ei pääse laitumelle.
Ilmoita asiaton viesti
Aina yhtä tuoretta Punavuoriläppää.
Mikä ihme estää päästämästä pihattolehmiä myös laitumelle – ei mikään.
Ilmoita asiaton viesti
Vapaan lehmän maito on:
100% edistyneen tason Welfare Quality® – maitoa ensimmäisenä Euroopassa, valvotusti
100% vapaasti pihatossa elävien ja ulkoilevien lehmien maitoa
100% hyvinvointisopimustiloilta kerättyä maitoa
100% Nautojen terveydenhuollon seurantajärjestelmään kuuluvilta tiloilta
100% eläinten parempaan kohteluun koulutetuilta ja sitoutuneilta tiloilta
100% GMO-vapaata
Onko se sitten pelkkä temppu, minusta ei. Makuasioista en jaksa kiistellä. Olen tänään positiivisella päällä. 😉
Ilmoita asiaton viesti