Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Mistä suuret osingot kertovat?

  • T&K-panostukset vuosittain Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2016, Tilastokeskus
    T&K-panostukset vuosittain Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2016, Tilastokeskus
  • T&K-henkilöstön määrä Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2016, Tilastokeskus
    T&K-henkilöstön määrä Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2016, Tilastokeskus

Yhdestä näkökulmasta katsottuna jälleen ennustettu ennätyssuurten osinkojen kevät vaikuttaa oikein hyvältä ja monilla yrityksillä vaikuttaa menevän hyvin. Samalla tämä saattaa kuitenkin myös kertoa siitä, että niillä ei ole uskottavaa kasvustrategiaa ja suuret osingot ovat ainoa keino pitää sijoittajat tyytyväisinä.

Kauppalehdessä Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen on huolissaan tilanteesta:

"Osakkeenomistajille maksetut osingot ovat aina pois yrityksen käytöstä. Kun osakkeenomistajat päättävät yhtiökokouksessa osingoista eli rahan siirtämisestä yritykseltä itselleen, voisi ajatella, että se on osakkeenomistajilta epäluottamuslause yrityksen johdolle. Osakkeenomistajat uskovat, että yritys ei pysty investoimaan niitä tuottavasti, vaan he ottavat ne omaan käyttöönsä", Puttonen sanoo.

Hänestä on outoa, että osinkoyrityksiksi profiloituvien yritysten lisäksi kasvuyritykset ovat alkaneet luvata kilpailukykyistä osinkoa. Niidenhän pitäisi keskittyä kasvuun ja käyttää voittovaransa siihen.

Viime keväänä Talouselämän 500 suurinta -analyysi päätyi tulokseen, jonka mukaan suurimmat 500 yritystä ovat verraten hyvin kannattavia, mutta eivät kasva. Sama tilanne vaikuttaisi jatkuvan ja rahaa otetaan ulos yrityksistä sen sijaan, että sillä investoitaisiin kasvuun. Monesta yrityksestä on tullut osingonjakokone vailla todellisia kasvunäkymiä. Trendin jatkuttua jo pitempään tästä saattaa muodostua todellinen ongelma Suomen kilpailukyvylle 2020-luvulla.

Uhka Suomen kasvulle - T&K-panostukset laskeneet vuodesta 2009 lähtien

Valtion ja yritysten tuotekehitys- ja tutkimuspanostukset suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat pienentyneet joka vuosi vuoden 2009 jälkeen. 2009 Suomessa T&K-menojen osuus oli 3,75% ja 2016 enää 2,75%. Prosentuaalisesti lasku on 27% eli yli neljännes. Vuodelle 2017 ennustetaan edelleen pientä alenemaa ja osuus olisi 2,72% (Lähde: Tilastokeskus).  Huippuvuoteen 2011 verrattuna yritysten T&K-panostukset ovat laskeneet yli miljardin vuonna 2016.

Kun katsoo mitä maailmalla tapahtuu ja millä vauhdilla teknologiat etenevät, näen tämän todella huolestuttavana kehityssuuntana. Viime vuodet on nähty ennätysosinkoja ja yritysten kannattavuus on silloinkin ollut varsin hyvällä tasolla, mutta ne eivät uskalla investoida, kasvaa eikä siten panostaa tulevaisuuteen. On kuitenkin sanottu, että yrityksen suurin riski toteutuu mikäli se ei uskalla ottaa riskejä. Vaikuttaa pahasti siltä, että moni suomalainen yritys on tällä tavoin näivettämässä toimintaansa - ellei uusia ja edistyksellisiä tuotteita sekä palveluja synny, joudutaan väistämättä hintakilpailuun, joka tuskin on vahvimpia aluieitamme vaikka matalapalkka-aloja pyritäänkin joillakin tahoilla kovasti edistämään.

Yritystuet säilyttävät olemassaolevaa liiketoimintaa uudistumisen sijaan

Hallituksen kyvyttömyys tehdä ratkaisuja yritystukien suhteen lukuunottamatta Tekesin leikkauksia, jotka itse asiassa kohdistuivat asiantuntijoiden mukaan juuri siihen hyödylliseen ja uudistavaan tukeen, ovat mielestäni pahentaneet tilannetta. Ne kannustavat väärään suuntaan.

YLE:n MOT-ohjelmassa VATT:in tutkija Elias Einiö totesi hallituskauden suuntauksesta seuraavaa:
Kyllä nyt viime aikoina se tukipolitiikan painopiste on siirtynyt pois näistä uudistavista tuista. Toki meillä vielä on merkittävästi uudistaviakin tukia joka on hyvä asia, mutta tämä muutos ja kehityssuunta, joka nyt toivottavasti on tulevina vuosina muuttumassa niin sen huolestuttava puoli on siinä, että pitkällä aikavälillä sen voidaan odottaa johtavan heikompaan tuottavuuskasvuun ja tätä myötä heikompaan talouskasvuun, heikompaan kansainväliseen kilpailukykyyn ja sitä kautta myös heikompaan talouden ikään kun edellytyksiin luoda hyviä työpaikkoja ja luoda vaurautta.

Vahvana pääoman ja olemassa oleva teollisuuden puolustajana EK vaikuttaa vahvasti keskittyvän saavutettujen etujen säilyttämiseen. Kuitenkin tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta uudistuminen ja nykyisten toimijoiden haastaminen olisi ensiarvoisen tärkeää.

Koulutuksen, osaamisen, tuotekehitystoiminnan ja innovaatioiden ollaan usein julistettu olevan maamme vahvuus kansainvälisillä markkinoilla - nyt olemme kuitenkin rapauttamassa tätä vahvuuttamme. Vaikka samalla puhutaan markkinoinnin ja myynnin tärkeydestä, niin meidän pitäisi jatkossakin panostaa vahvuuteemme, emme hetkessä pysty hyppäämään vaikkapa Ruotsin tasolle brändeissä ja markkinoinnissa. Voimme parantaa näitä alueita ja samalla luoda vahvuuksillamme uusia teknologisesti edistyneitä palveluita. Nyt tarvitaan rohkeutta luoda uutta ja panostaa uusiin tuotteisiin ja ominaisuuksiin. Samoja tuotteita ja palveluja loputtomiin kaupallisesti paketoimalla voidaan jonkin aikaa tehdä hyvää tulosta, mutta se ei ole kestävä tie – ainakaan kohti pitkän aikavälin kasvua.

Kauppalehdessä Puttonen korostaa osuvasti, että ensin tulevat bisnes ja kasvunäkymät ja niihin investoidaan:

"Jos rahaa alkaa jäämään yli eikä löydetä hyviä investointikohteita, niin sitten maksetaan osinkoja. Nyt sen sijaan kohkataan tasaisesti kasvavasta osinkokäyrästä ja otetaan jopa tarpeen vaatiessa velkaa sitä varten"

Suuntaa on muutettava tai hetkellinen taloutemme nousu loppuu tultaessa 2020-luvulle. Elleivät yritykset uudistu, investoi ja kasva on seurauksena näivettyminen. Emme voi tukea pysähtyneisyyttä!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Taattua ja asiantuntevaa Nikoa. Yhdyn täysin näkemyksiisi kuin myös hyvin siteerasit Puttosta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Paljon kiitoksia positiivisesta palautteesta, ilahduttaa aina suuresti.

Törmäsin muuten vahingossa vanhaan MOTin ohjelmaan vuodelta 2012, jossa oli koottu silloiset suurimmat yritystuen saajat:

"12 vuoden aikana eniten tukia on saanut Oulussa edelleen pääkonttoriaan pitävä Elektrobit.Langattomia ohjelmistoratkaisuja erityisesti autoteollisuudelle kehittävän yrityksen edeltäjä teki yhdeksi Oulun miljonääreistä muun muassa nykyisen Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän.
Suuryritykseksi kasvanut Elektrobit saa tutkimus- ja kehityshankkeita tukevan Tekesin rahaa joka ainoa vuosi." Tuen määrä ko ajalta Elektrobitille 17,7 milj.€

2012 Pohjois-Pohjanmaan ykkönen oli siis Elektrobit ja nopeatsi listalta löytyy Chempolis 10 miljoonalla...

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/09/07/yritystuk...

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/09/07/yritystuk...

Joten asiantuntemusta löytyy hallitukselta näistä ja juuri ennen vuodenvaihdetta Tekesin ja Finpron yhdistävän Business Finlandi hallituksen puheenjohtajaksihan valittiin Elektrobitin entinen toimitusjohtaja Pertti Korhonen. Kirjoittelin tuosta blogissani:

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24...

En kauhiasti henkeä pidättele odotellessani Pekkarisen vetämän parlamentaarisen yritystukityöryhmän tuloksia ja sitä seuraavia toimenpiteitä.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Ohoh? En ole ajatellutkaan tuota asiaa osingoista ja kertomasi mukaan tuntuu siltä, että kaikki yritykset romahtavat ylisuurien osinkomaksujen kautta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ei nyt ollut tarkoitus romahdusta ennustaa, mutta pitemmällä aikavälillä kasvuun ja uuteen panostamattomuus tulee mielestäni kääntämään liiketoiminnan laskuun.

Vaikkapa teleyhtiöt näin tekivät ja vuosia Suomessa toimivat operaattorit ovat junnanneet paikoillaan. Osinkoja maksavat hyvin mutteivät löydä uusia liiketoiminta-alueita ja viilaavat vain kustannuksia.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jottei ihan pirujen maalailemiseksi seinille mene, niin laitetaan esimerkiksi myös valonpilkahdus, johon törmäsin juuri äsken.

https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/ex-nokialaisten...

--------------------------------
"Espoolaisella startup-yrityksellä Emergencellä oli vuonna 2016 vain rajallisesti aikaa toteuttaa pilotti esineiden internetin laitteesta. Ajatuksena oli kehittää paikannuslaite, joka kuluttaisi vain vähän virtaa ja soveltuisi merelle.

Jäät liikuttelevat meriviittoja, ja niiden väärä sijainti voi johtaa laivojen ja veneiden ajamiseen karille. Meriviittojen paikantaminen on Liikennevirastolle jokakeväinen suururakka, jonka mittaan meriviittojen sijaintia tarkistetaan veneellä tuhansien kilometrien matkalla.

Virasto halusi paikannuspalvelun, joka voisi kertoa, jos meriviitat liikkuvat esimerkiksi jäiden takia. Emergence päätti osallistua idealla tällaisesta palvelusta Elisan iot-innovaatiokilpailuun.

Emergence päätyi tekemään pilottiprojektin Hal­tia­nin Thingsee One -laitteella, jota on myös kutsuttu "iot-ihmelaitteeksi". Se on entisten Nokian työntekijöiden kehittämä, antureita sisältävä iot-kehitysalusta. Laitteen listahinta suuremmissa erissä on noin 200 euroa.

Thingseen anturit mittaavat esimerkiksi ilmanpainetta, lämpötilaa, valoisuutta, ilmankosteutta ja liikkeitä tosiaikaisesti. Yritys lisäsi projektissa Thing­seen kylkeen oman aurinkokennolaturinsa sekä virrankulutuksen mittauslaitteistoa.

Aaltonen sanoo, että Thingseen avoin softakirjasto nousi ratkaisevaan osaan. Sen ansiosta alusta saatiin räätälöityä omaan tarpeeseen ja liitettyä jo proof of concept -demovaiheessa Elisan iot-pilvipalveluun.
---------------------------------------
Suomi on valitettavasti monilla alueilla alustataloudessa takamatkalla, mutta IoT-maailmassa meillä on vielä mahdollisuuksia olla kisassa mukana riittävillä panostuksilla. Tällaiset esimerkit luovat toivoa siitä. Konsepti lienee monistettavissa muihin tarkoituksiin ja vientiin.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@5. Thingsee-laitteesta en ole kuullut pitkään aikaan ja IoT-laitteita on kasvanut muualle kuten esimerkiksi maaseudulla robotiikkaa on kehitetty ja siinä on lisätty nettiliittymä ja nämä robotit kylvävät peltoja ja välillä ne kastelevat niitä.

Tässä yksi esimerkki IoT-laitteiden käytöstä opintotyönä 2017: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/1348...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Täytyypi tutustua ajan kanssa. Itse en välttämättä näe itse laitteita niin suurena mahdollisuutena kuin tämänkin ympärille muodostuvia monikäyttöisiä alustoja, joilla tulee olemaan käytössään dataa monista eri paikoista ja käyttökohteista. IoT:sta ehkä vaikeampia hahmottaa, mutta tavallaan sen alueen Googlet, Facebookit ja Amazonit - ne joille lopulta kertyy mitattua dataa hyödynnettäväksi ja laajennettavaksi erilaisiin tarkoituksiin. Autoista lähtien tuotetaan valtavat määrät havaintoja, joille löydetään uusia tarkoituksia yhdisteltäessä niitä toisiin. Joistakin kasvaa se helposti käytettävä alustoja, jota voi hyödyntää monen eri toimialan ratkaisuihin. Operaattorit jäänevät helposti jälleen vain yhteyden tarjoajiksi vaikka toki niillä on mahdollisuus toteuttaa alustoja.

Laitteiden osalta on sitten keskeistä niiden muokkautuvuus, modulaarisuus ja liitettävyys ml ohjelmointirajapinnat.

Tuossa ratkaisussa mielenkiintoisinta oikeastaan oli pienellä energiankulutuksella vieedä laite kohteeseen, jossa sen pitää olla mahdollisimman huoltovapaa ja kerätä energiansa itse.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Jostakin korkeat osingot ovat aina merkki. Pitää olla jaettavaa, jotta voi jakaa paljon. Tulostakin siis tehdään. Mikäli omistaja ei usko yhtiön pystyvän parempaan kuin vaihtoehtoinen sijoituskohde, on voittovarojen nostaminen osinkoina luonnollinen ja oikea ratkaisu. Ongelma ei siis ole yritys- vaan yhteiskuntatasolla.

Siinä olet toki oikeassa, että yritys joka ei kehitä uutta kuihtuu. Harvassa ovat tämän maailman coca-colat.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Toki tulostakin tehdään. Tuli tuossa esimerkkinä mieleen Telia, kun satuin katsomaan sen lukuja, kun luin Suomen myyneen loput omistuksestaan noin 500 miljoonalla - tavallaan Soneran tarinan sinetti.

Yritys maksaa osinkoja varsin mukavalla 6,1%;n määrällä osakkeen arvosta, mutta oikeastaan kaikki tiet laajentua ovat tukossa. Arvioiden mukaan Pohjoisnaiden telemarkkinat säilyvät kohtuullisen stabiileina ja kustannuksia viilaamalla, väkeä vähentämällä jne pystytään pitämään kate hyvänä. Nettotulos kuitenkin laskee ja liikevaihtokin tekee samaa.

Melko hyvää osinkotuottoa haluavalle aika vähäriskinen kohde, mutta kasvua ja merkittävää arvonnousua on turha odottaa.

Tämänkaltaisia on nyt ehkä kertynyt liikaa täällä Suomessa - ainakin sillä yhteiskuntatasolla.

En nyt muista kaikkia, mutta muistaakseni tuossa Talouselämän 500 -suurinta analyysissä kerrottiin, mitkä ovat suurimmat kasvavat toimialat ja kolme kärjessä oli muistaakseni rakennusteollisuus, terveydenhuolto ja peliala. Näissä kahdessa suurimmassa on mielestäni se ikävä piirre, että ne eivät tuo oikeastaan vientiä juuri ollenkaan. Terveydenhuoltoalan suurimmat omistukset ovat ulkomaisilla pääomasijoittajilla ja voitotkin valuvat suurelta osin ulkomaille. Näiden sisämarkkinoilta tulonsa (ja osin verotuloista osin riippuen sotesta) keräävien ollessa houkutteleva kasvukohde ne imevät rahaa, mutta kansantalouden kannalta se sisältää haasteita. Ellei houkuttelevimmat alueet liity vientiin vaan pääomat virtaavatkin näihin, ollaan haastavassa tilanteessa myöhemmin.

Tunnustan, olen kansantalouteen liittyvissä asioissa huteralla pohjalla - taisi olla 1992, kun olen viimeksi kunnolla aiheesta jonkun kurssin lukenut ja sen jälkeen on moni aivosolu tuhoutunut.. ;-)

Käyttäjän AleksiSaarinen kuva
Aleksi Saarinen

Teliahan sai juuri miljardin dollarin sakot Uzbekistanin bisneksistään. Lisäksi se on myymässä pois omistustaan Turkcellistä, joka ymmärtääkseni on näytellyt suurta osaa sen viimevuosien hyvästä tuloksesta. Tästä johtuu nettotuloksen lasku ainakin osittain.

Kyseessä on lähinnä varoittava esimerkki siitä, kuinka voi käydä, kun yritys lähtee investoimaan rahoja sen sijaan, että olisi maksanut ne osinkoina ja antanut omistajien investoida ne.

https://yle.fi/uutiset/3-9845583

https://www.inderes.fi/uutiset/telia-myy-jalleen-o...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #14

Toki monta tekijää on kyseessä, vaikka sakko kuulostaa suurelta niin katsottaessa pitempää aikaväliä, niin investoinnit ovat olleet hyvinkin tuottoisia ja niissä on hyödynnetty Suomea ja Soneran seikkailujen mahdollistamia keinoja, Käytännössä siis Telia Company kierrätti Turkcellin osinkotulot Suomen kautta välttyäkseen veroilta.

Talouselämä kertoo:
"TeliaSonera Finland ei ole historiansa aikana maksanut latin latia yhtiöveroja Suomeen. Telia on pystynyt tehokkaasti käyttämään hyväkseen Soneran Saksan- ja Italian umts-tappioista tekemät mahtavat 4,3 miljardin euron arvonalennuskirjaukset."

"Arvonalennuksista Sonera kirjasi runsaan 1,2 miljardin euron laskennallisen verohyödyn. Lain mukaan vahvistettuja tappioita saa hyödyntää verotuksessa kymmenen vuotta."

Talouselämä kertoo maksuista seuraavaa:
"Tuoreimmassa kaupparekisteriin toimitetusta eli vuoden 2014 tilinpäätöksestä käy ilmi, että yhtiö oli maksanut emoyhtiölle kaikkiaan 1 770 miljoonan euron osingot ja lisäksi 2 000 miljoonan euron pääoman palautuksen."
Yhteissummana siis 3,7 miljardia euroa, joista ei siis senttiäkään veroa Suomeen.

En nyt sitten yritäkään laskea asiaa pitemmällä aikavälillä, mutta väitän kokonaisuutena pitemmällä aikavälillä investointien olleen hyvinkin kannattavia. Turkcellin sijoituksethan ovat Soneran peruja eikä Telian.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #16

@16. Tuo on minusta tyrmistyttävää, että ei makseta yhtään mitään. Urputtaja (entinen valtion talousministeri Urpilainen) sanoi aikanaan, että valtion pitää kieltää veroparatiisit. Ei valtio halua niistä luopua ja esimerkiksi VER (valtion eläkerahasto) käyttää veroparatiisia omaksi hyödykseen. Tässä lukemista: http://voima.fi/artikkeli/2014/valtio-sijoittaa-ve...

Jos valtio edes tekisi jotain, niin alijäämä poistuisi, jos valtio hankkii yrityksiltä rahaa pois veroparatiiseista. Mehiläinen, joitakin muita terveysasemia ja muistetaan myös niitä lääkäreitä, keille on myönnetty osakeomistusta ja he saavat rahaa mutta verotus on heillä eri kuin palkansaajilla.

Juha Hämäläinen

On selvää, ettei pelkästä osakkeiden omistamisesta tulisi yrityksen maksaa mitään. Koko osinkoakattelu on tuhoisa yhteiskunnalle. Se, että kerran on sijoittanut yritykseen, sen tulisi tuloutua vain yrityksen ulkopuolella, kun osakkeensa myy.

Yrityksen tuottojen kuppaaminen vuodesta toiseen osinkoina on kuin syöpäkasvain kehossa. Syövästä ei pääse eroon millään, jollei osakkeen haltija myy osakkeitaan yritykselle.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Taitaisivat osakeannit vaikeutua, jos osinkojen maksu kiellettäisiin... Osakkeen hankkijalle jäisi pelkkä omistamisen ilo. Mikäänhän ei takaa, että myydessä saisi edes omiaan pois.

Käyttäjän AleksiSaarinen kuva
Aleksi Saarinen

Voi olla, että pelkäävät siellä suhdanteen muutosta ja/tai epävarmuutta tulevista vuosista. Mitä esimerkiksi tapahtuu sitten, kun korot lähtevät taas nousuun?

Käsittääkseni Puttonen kritisoi tuossa sitä sijoitusmaailman trendiä, että kannattavuudessa tuijotetaan liikaa osinkoihin. Ehkä laatusijoittamisen tyylinen filosofia on osittain ajanut tähän. Se suosii yrityksiä, jotka pyrkivät minimoimaan riskit ja tuottamaan tasaista ja helposti ennustettavaa kassavirtaa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Voipi olla että pelkoa on ilmassa ja vaikkapa Nokian romahduksen kaltaiset tapahtumat ovat vaikuttaneet. Oma lukunsa lienee minne ja kelle pääomat ovat kertyneet ja mikä on heidän riksinottohalunsa - riittääkö kohtuullinen osinkotuotto eikä haluta riskillä lähteä tavoittelemaan arvonnousun kautta suurempaa.

Koitin tuossa hetken oikein miettiä, mitkä suomalaiset pörssiyhtiöt olisivat sellaisia, jotka hakevat merkittävää kasvua osin riskilläkin enkä heti keksinyt. Toisaalta en persaukisena noita niin seuraakaan enkä ole asiantuntija.

Minua huolestuttaa kehitys, josta kirjoitin puolisen vuotta sitten. Jos jotain kasvukelpoista löytyy, niin ne usein valuvat ulkomaiseen omistukseen - useinnaapuriin, josta löytyy pääomaa kehittämään kasvuhakuisia yrityksiä.

Mikä yhdistää seuraavia yrityksiä: Artek, MTV, Partioaitta, Sato, Rautaruukki, Sonera (kykyinen Telia), WSOY sekä Musti ja Mirri? Kaikki ovat ruotsalaisomistuksessa.

Hannu Krogerus toteaa: ”Jos puhutaan skandinaavisista fuusioista, niin kyllähän niiden pääpaikat ovat yksi kerrallaan valuneet Ruotsiin. Suomen rooli on hiipunut kaikissa niissä."

Erityisesti itseäni surettaa Mustin ja Mirrin meno ruotsalaisomistukseen. Sillä vaikuttaisi olevan hyvät kasvumahdollisuudet ulkomailla ja brändi kehittyy. Ruotsalaiset tuntuvat osaavan haistaa kuluttajamarkkinoiden trendit sekä brändien kehittämisen pajon meitä paremmin. Tämä on toki vanha asia, mutta voisi toivoa tilanteen hiljalleen kehittyvän. Miksei tällaisille löydy kotimaista sijoittajaa?

Suomella on erittäin harvoja merkittäviä kuluttajabrändejä Nokian hiivuttua. Pari muuta itseäni surettanutta myyntiä oli Fiskarsin Busterin myynti japanilaiselle Yamahalle sekä Lumenen Britanniaan.

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23...

Käyttäjän AleksiSaarinen kuva
Aleksi Saarinen

Joo olen samaa mieltä, että suomalaista omistusta pitäisi lisätä. Tästä oli juuri uutinenkin, ruotsalaisen omistaa osakkeita keskimäärin yli kaksi kertaa enemmän kuin suomalainen.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005554013....

Suomessa ilmapiiri osakeomistuksiin ei ole kovin kannustava. Hieman karrikoiden sijoittamista pidetään yleisesti lähinnä riistämisenä ja sijoittajia ahneina paskoina jotka repii voittonsa köyhien ja vähävaraisten selkänahasta irti. Kiinnostaisiko sinua aloittaa harrastus, kun harrastajia yleisessä keskustelussa kutsutaan tällaisiksi?

Nyt toki on päällä kova sijoitus buumi, kun kurssit olleet reippaassa nousussa jo useamman vuoden. Hieman pelkään, mitenköhän tulee päättymään.

Myynnin ja markkinoinnin puolella ollaan myös ruotsalaisia paljon perässä. Suomalaiseen insinööriaivoon ei jostain syystä iskostu se ajatus, että vempaimet eivät tuosta vaan myy itse itseään. Lisäksi kuluttajat on aika vaativia nykyään. Ei riitä, että tuote on vaan hyvä, sen pitää olla myös kiva.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #17

Mä en itse oikein näe, että ilmapiiri sijoittamiseen ja osakeomistuksiin olisi niin kielteinen. Kielteisyys kohdistuu lähinnä siihen, että tietyt suursijoittajat kiertävät monimutkaisilla järjestelyillä pääomaverotusta ja sitten uutisoidaan paljonko heidän todellinen veroprosenttinsa on verrattuna tavalliseen sijoittajajamppaan. Sitten on vielä nämä kapitalisaatikokuori yms hässäkät erikoisine etuineen.

Itse ainakin arvostan sijoittajia, jotka omalla rahalla operoivat ja vielä aktiivisesti käyvät kauppaa pelkkien rahastojen sijasta. Itsellä ei riittäisi kyky eikä aika - eikä kyllä fyrkatkaan.. ;-) Itse en ole saanut kerrytettyä ja sukuakin tuntuu kapitaali karttaneen. :-)

Käyttäjän AleksiSaarinen kuva
Aleksi Saarinen Vastaus kommenttiin #18

Osakesäästötili olisi hyvä keino kannustaa suomalaisia aktiiviseen osakeomistamiseen ja kauppaan. Muissa pohjoismaissa se jo käytössä onkin. Käytännössä se toimii samalla tavalla, kuin tuo vakuutuskuori, mutta olisi monipuolisempi, selkeämpi ja mahdollisesti kuluiltaan pienenpi myös perussäästäjille.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Muistuupa juttu noista yrityskaupoista ruotsalaisille eräs asfalttiurakoitsija. Hän myi yrityksensä eräälle ruotsalaisomisteiselle rakennusliikkeelle. Kaupan ehtona oli, että hän lopettaa urakoinnin tietyksi aikaa. Kauppakirjan allekirjoituksen jälkeen hän kysyi, että niin se sopimussakko oli 10 % kauppahinnasta? Siihen vastattiin myöntävästi ja sitten myyjäurakoitsija sanoi, että hän maksaa sen sakon heti tästä käteisellä. Sitten hän aloitti urakoinnin seuraavana päivänä. Sai vanhan kaluston myytyä ja ehkä vastuut siirrettyä.

En tiedä, onko juttu totta vai legenda.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #19

Heh, aika karu liike jos näin tehty, mutta kyllä tämänkaltaisista olen joskus kuullut. Oma etiikka ja moraali ei antaisi myöten tehdä noin.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

"Osakkeenomistajille maksetut osingot ovat aina pois yrityksen käytöstä".

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin yrityksen tuloksesta verottaja vie yhteisöverona 20 %. Jos loppu sitten maksetaan osinkona, niin siitä verottaja vie 30 tai 34 % riippuen osingonsaajan saamien osinkojen määrästä. Voisi siis kysyä, eikö veroina maksettu osuus vie rahoja pois yrityksen käytöstä?

Pitäisikö sitten jättää se osa tuloksesta verottamatta joka jää yrityksen käyttöön? Eikö Virossa juuri ole näin?

Kukin itse voi välttää saamasta tunnontuskia sillä, että sijoittaa vaan ulkomaisiin yrityksiin, eikä siten riistä suomalaisia yrityksiä. Toisaalta myös suomalaiset yritykset toimivat ulkomailla ja keräävät tulosta Suomessa jaettavaksi.

Jos näin veronmaksaja ajattelee asiaa, niin olisipa paljon osinkotuloja saavia, niin valtio saisi veroja.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tämä lienee vastaus Juha Hämäläisen kommenttiin #8, mieluiten pysyttelen asioissa, jotka nyt ovat kohtuudella ratkaistavissa lähitulevaisuudessa. En usko, että pörssimaailman tapa toimia ja osingot ovat häviämässä.

Verotuskin nyt on vähän sivujuonne. Yrityskin hyödyntää erilaisia valtion tarjoamia palveluja ja infraa, joten sillekin kuulunee vero-osuus ja Suomen 20 pinnaa on varsin kilpailukykyinen.

Virosta(kin) on tapana poimia rusinat pullasta. Se mikä unohtuu on se, että peräti 35 prosenttia Virossa kerätyistä veroista koostuu sosiaaliturvamaksuista, joista tärkein on työnantajien palkkasummasta maksama 33 prosentin sosiaalivero. Virossa tuo 33% napsahtaa maksuun vaikka yritys tekisi tappiota ja on joissain tilanteissa jopa ikävämpi.

Mallit ovat erilaisia ja molemmissa on puolensa, Virossa kokonaisveroaste on merkittävästi alempi, muttei niin alhainen kuin kuvitellaan johtuen juurikin tuosta sosiaaliverosta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset