Sähkön siirtomaksun jatkuva nousu - kiinteät maksut jopa 57%
-
Sähkön siirtohintojen kehitys. Lähde: Energiavirasto
Sähkön siirtohinnat jatkavat nousuaan kuten kuvan Energiaviraston statistiikka kertoo. Erityisesti kiinteät maksut ovat nousseet koko 2010-luvun, joten vähän sähköä käyttävät ovat kärsineet noususta suhteessa enemmän. Tekniikka&Talous-lehti kertoo seuraavaa:
"Vuoden 2017 alussa kerrostalohuoneistossa asuvan tyyppikäyttäjän, jonka kulutus on 2000 kilowattituntia vuodessa, kiinteiden maksujen osuus sähkön jakelumaksuista oli noussut lähes 57 prosenttiin."
Mietittäessä kannustamista energian säästämiseen on kehityssuunta aivan väärä. Jotenkin tuntuu kovin kummalliselta, että kerrostalojen vähän sähköä käyttävät kotitaloudet ovat suhteessa eniten maksamassa sähköverkon toimitusvarmuuden parantamista. Uutisen mukaan Energiavirasto jopa ennustaa, että energiaperusteinen maksukomponentti saattaa kadota kokonaan siirtohinnoittelusta.
Verkkopalvelumaksujen korostuskatto
Sähkömarkkinalakiin 1.9.2017 lisätyn säädöksen ja uuden maakaasumarkkinalain myötä verkonhaltija saa korottaa verkkopalvelumaksuja enintään 15 prosenttia korotusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana keräämiinsä maksuihin verrattuina.
Mitä tämä sitten voi viiden vuoden korotusten myötä pahimmillaan tarkoittaa mikäli korotus tehdään täysimääräisenä?
Lasketaan yksinkertaistettuna tuo sadan euron siirtomaksulle:
100 euroa x 1,15 x 1,15 x 1,15 x 1,15 x 1,15 = 201,14 euroa
Vuosittainen 15% kuulostaa vielä nipinnapin kohtuulliselta, mutta sen toistuessa lain sallimissa puitteissa vuosittain päästään viidellä korotuksella jo yli 100%:n hinnannousuun? Aika karua - paitsi toki Carunalle.
Luonnollisen monopolin vaikeus
Toisaalta on tärkeää parantaa sähköverkon toimitusvarmuutta, mutta kuinka paljon ja mihin hintaan? Energiavirasto arvioi korotusten kohtuullisuutta peilaten niitä sähköverkon parantamiseen liittyviin investointeihin. Ilmeisesti toistaiseksi ollaan korotukset katsottu oikeudenmukaisiksi.
Vaikkapa Kainuun tapahtumat tykkylumen vuoksi olivat toki hankalia. Kuitenkin on varmaan tarpeen pohtia kuinka paljon ratkaistaan ongelmia sähköverkkoinfran parantamisella ja toisaalta sitten paikallisilla varavoimajärjestelyillä.
Asiakkaallehan tämä luonnollinen monopoli on hankala ja hinnankorotukset ovat lähinnä ilmoitusasia. Esimerkiksi Vantaan Energia parisen vuotta sitten ilmoitti kirjeellä kuinka yösähkö muuttuu siten, että se alkaa aiemman klo 21:n sijasta klo 22 ja sunnuntai ei enää ole halvemman sähkön piirissä. Tämä vähäpätöiseltä vaikuttava muutos nosti sähkölaskua selvästi, kun sunnuntaina vietetään aikaa paljon kotona sekä esim saunominen ajoittui usein tuohon yhdeksän aikaan. Mutta mitäs teet muuta kuin hyväksyt, et mitään. Sama pätee näihin vuosittaisiin korotuksiin.
No, ulkomaiset pääomasijoittajat laskivat asiat ja ovat sijoittaneet tänne merkittäviä määriä. Miksi sitten vaikkapa Fortum katsoi tarpeelliseksi rahastaa verkkonsa ja sijoittaa myöhemmin rahat Saksaan Juniperiin on minulle arvoitus.
Sähkön kuluttajahinta vielä kohtuullinen
Euroopan tasolla sähkön hinta on velä varsin kohtuullinen, mutta suunta on huolestuttava. Se että moni sähkön säästämiseen pyrkivä kuluttaja ei enää juurikaan hyödy energiansäästöstä, on kuitenkin aivan vääränlainen kannustin.
Muutoinkin yllättävän vähällä huomioarvolla on tällä hetkellä energian säästäminen. Lähinnä tunnutaan keskittyvän siihen, että energiantuotantoa pyritään lisäämään eri tuotantotavoilla. Teollisuudella on erilaiset tuet ja helpotukset, mutta tavallisen kuluttajan hinta on jatkuvassa nousussa.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
NäytäPiilota kommentit (44 kommenttia)
Paradoksaalista, että kun säästää sähköä, säästää enemmän verkkomaksussa kuin virrassa. Säästäminen taas aiheuttaa paineita verkonomistajalle korottaa siirtomaksua. Oravanpyörä siirron hinnoittelussa on valmis. Verkon kun pitää olla kunnossa siirrettävän sähkön määrästä riippumatta.
#1
''Sähkön siirtomaksun jatkuva nousu - kiinteät maksut jopa 57%''
Tuohan on vielä pientä Suomessa. Kiinteistövero on moninkertaistunut ja mummot muuttavat kilpaa taloistaan vanhainkoteihin.
Onneksi suomalaiset rakastavat veroja ja haluavat niitä lisää.
Eikö taloyhtiön kannattaisi ottaa vain yksi sähköliittymä, ostaa sillä sähköä tukkuhintaan suurempia määriä ja jakaa sitten asuntokohtaisilla, omilla mittareilla kustannus? Tai siis varmaan kannattaisi, mutta onko tuo kiellettyä ja jos on niin miksi?
Taloyhtiöhän vastaa itse "siirtoverkon" ylläpidosta omalla tontillaan ja rakennusten sisällä. Tavallisella pientaloliittymällä voi huudattaa 150 000 kWh vuodessa, joten jonkun muutaman tuhannen kWh:n takia ei todellakaan kannattaisi omaa liittymää hankkia.
Hyvä kysymys, enpä ole tullut ajatelleeksi. En tiedä onko jotain rajoituksia.
Tämä voisi esimerkiksi olla hyvin toteutettavissa samalla, kun tehdään oma pienverkko taloyhtiöön mikäli otetaan vaikka aurinkopaneeleja käyttöön.
Tiedä sitten millainen takaisinmaksuaika muutokselle on, mutta olisi mielenkiintoinen tutkittava.
Tuohan olisi vastaava järjestely, kuin veden osalta. Ei kai siinä ole sen ihmeellisempää kommervenkkiä, kuin omilla vesimittareilla toimivassa taloyhtiössä jo nyt.
Vilkaisin sähkömarkkinalakia pikaisesti, sieltä löytyi ainakin seuraava, joka tulee aika nopeasti vastaan:
67 §
Toimitusvelvollisuus
Vähittäismyyjän, jolla on huomattava markkinavoima jakeluverkonhaltijan vastuualueella, on toimitettava vastuualueella sähköä kohtuulliseen hintaan kuluttajille sekä muille loppukäyttäjille, joiden käyttöpaikka on varustettu enintään 3 x 63 ampeerin pääsulakkeilla tai joiden sähkönkäyttöpaikkaan ostetaan sähköä enintään 100 000 kilowattituntia vuodessa (toimitusvelvollisuus). Jos jakeluverkonhaltijan vastuualueella ei ole vähittäismyyjää, jolla on huomattava markkinavoima, on toimitusvelvollisuus sillä vähittäismyyjällä, jonka toimitetun sähkön määrällä mitattu markkinaosuus toimitusvelvollisuuden piirissä olevien loppukäyttäjien hankkimasta sähköstä on kyseisellä vastuualueella suurin.
Eli periaatteessa kait sähköntoimittaja voisi ruveta ryppyilemään tuon avulla vähän suuremmisssa asunto-yhtiöissä. Se alkaisiko on sitten oma lukunsa.
Yrityksille/yhteisöille myydään sähköä ilman kuukausimaksua ja halvempaan hintaan kuin yksityisille kuluttajille. Helen taitaa periä muutaman euron kuukausimaksun.
Asuntokohtainen, DIN-kiskoon lyötävä kWh-mittari maksaa noin 150 euroa, jos asukkailta perityn maksun haluaa määrätä kulutuksen mukaan.
Vielä halvempi olisi tietenkin laittaa vain yhtiövastikkeeseen muutama euro lisää, tai laskuttaa pääluvun mukaan, mutta se ei tietenkään kannusta yksityishenkilöitä sähkönkulutuksen alentamiseen.
Sama kannattaisi tehdä kiinteän Internet- yhteyden suhteen. Miksi päästää operaattori (ilmaiseksi) huseeraamaan talonyhtiön omistamassa ja hallinnoimassa sisäverkossa (oli se verkko puhelinkuparia, koaksiaali = kaapeliTV tai valokuitua. Talonyhtiön kannattaisi ostaa netti yritysliittymänä ja jakaa se sitten "sisäverkoon" omalla kytkimellä.
Jos oletetaan, että 1Gbit/s symmetrinen yhteys (yritysliittymä) maksaa á 600€ kk, kun tämä jaetaan asuntojen kesken se tekee 50 asunnon talossa 12€ asunto/kk ja 100 asunnon talossa 6€ perk asunto/kk. Tällä tavoin toimimista ei edes estä mikään laki/asetus.
Pyöritteli laskelmia miten tahansa, niin niin isohko talonyhtiö (sen asukkaan) voiva säätää vuositasolla kymmeniä tuhansia euroja. Kuitenkin netti on nopeampi ja parempi laatuinen.
Tämäkin vain vaatisi, että talonyhtiöt ottaisivat keskeisemmän roolin ja ajattelisivat miten voisivat vähentään asumiskuluja. Ikävä kyllä tämä vaatiti osaamista sekä talonyhtiön (hallitkselta) ja isännöitsijältä. Tätä ei usein kummallakaan taholla ole.
Sähkön ostamiseen talonyhtiölle en ole tutustunut, mutta mielenkiintoien ajatus sekin. Tosin jos tämä yleistyisi. Saattaisivat sähköyhtiöt muuttaa ehtojaa ja pyrkkiä muuttamaan lakia. Näin estäen talonyhtiötä ostamasta sähköä ja jakelemasta sitä sitten asukkaille. Tietoliikenteen osalta ei tällaista luonnollista monopolia ole, joska kaikki operaattorit vuokraavat kuitujaan edullisiin vakio hintoihin (ja tätä valvoo/reguloi Liikenne ja viestintäministeriö). Näin on sama vaikka taloon tulisi yhden operaattorin kuitu. Itse sisällön (nettiyhteyden) voi ostaa miltä operaattorilta tahansa.
Tuossa linkatussa T&T artikkelissa asia oli esitetty mahdollisimman vaikeaselkoisesti. Miksi ilmoittaa siirtohinnan kehitys osuuden kasvuna kokonaishinnasta ja energian kehitys absoluuttisen kustannuksen kasvuna? Vaikeuttaa hahmottamista valtavasti.
Kyse on siis siitä, että (pienen kulutuksen kerrostaloasunnon osalta) siirtomaksut ovat kohonneet viimeisen 7 vuoden aikana keskimäärin 6,4% vuodessa, kun sähkön hinta on kohonnut samana aikana keskimäärin 1,6% vuosittain. Onneksi ei sentään koputella mainitsemaasi korotuskattoa, mutta kova on korotustahti.
Kiitos hyvästä selvennyksestä, eihän tuo artikkelissa ollut kovin hyvä ollut. Jos jotakuta kiinnostaa, niin Energiavirasto julkaisi tuossa tammikuussa selvityksen sähkömarkkinoiden kehityksestä vuonna 2017. Tuo valtion asettama raja on aika korkealla - onneksi se ei ole toteutunut täydessä määrässään, mutta saapi nähdä mihin suuntaan mennään jatkossa.
Nico otitko huomioon laskelmassasi energiaveron ja alv:in, joka sisältyy kokonaislaskutukseen siirtoverona? Ainakin omassa laskussani näyttelee energiaveron+alvin osuus suurempaa osuutta kuin pelkkä energian siirtomaksu.
En laskeskellut veroja tässä tapauksessa vaan pelkästään noita siirtomaksuja sekä niihin liittyviä korotuksia.
Oiskohan päättäjillä tarkoituksena saada siirtomaksunkorotuksen yhteydessä suuremmat verotulot, joten suurta kiinnostusta ei riitä siirtomaksujen kohtuullisuuteen?
Voepi olla, katselin energiaviraston setistä keskimääräisiä toimitusvelvollisuushintoja 1.1.2018 kahdelle tapaukselle:
1) 5000 kWh vuodessa käyttävä kotitalous
Sähköenergia: 6,73 snt/kWh
Sähkön siirto: 9,69 snt/kWh
2)Sähkölämmitteien talo 18 000 kWh/vuosi
Sähköenergia: 6,17 snt/kWh
Sähkön siirto: 7,13 snt/kWh
Molemmat sisältävät alv:n ja lisäksi siirtomaksuun kohdistuu sähkövero, joka mukana hinnoissa. Tuon mukaan pienemmälle kulutukselle sähkön kokonaishinta on 16,42 snt/kWh ja suuremmalle 13,30 snt/kWh.
Maakaapelointi maksaa, en tiedä löytyykö jostain paljonko Caruna siihen laittaa rahaa mutta varmasti paljon. Tämä tuli mieleeni kun tuli Carunalta kirje, kaivavat kaapelin pellonreunaan ja tekevät yhden pömpelin metsänreunaan, ilmeisesti kalliotakin pitää vähän louhia. Kun tällainen alle 10 hehtaarin maapläntin omistaja saa 1500 euron korvaukset niin panee miettimään, mitä se kokonaisuus sitten maksaa.
Nyt menee ilmalinja keskellä peltoa ja siinä kohtaa lähimmät puut ovat vähintään kymmenien metrien päässä. Mitä järkeä sen maahankaivamisessa on, salaojitettuun peltoon?
Jospa maahan kaivetulle saa sitten kuitenkin mukavan pääoman tuoton.. Ei kuulosta kovin järkevältä.
Nii-in. En usko että kukaan tekisi tuollaista "omalla rahalla" mutta kun käyttäjien piikki on auki ja takana poliittisia päätöksiä, sittenpähän kaivetaan. Keskellä peltoa menevän sähkölinjan kaivaminen maahan ei lisää huoltovarmuutta sitten millään tavalla.
Metsissä, en osaa arvioida tuleeko maakaapelin huolto ajan mittaan halvemmaksi kuin ilmalinjan "puhtaanapito" mutta jos tulee, senkään ei pitäisi kasvattaa siirtomaksuja.
Taisin viime vuonna noita Carunan lukuja tutkia ja jollen aivan väärin muista, sen verkkoinvestoinnit ylittivät liikevoiton. Tokikaan tuo investointitahti ei voi loputtomiin jatkua, mutta epäilemättä rahaa palaa.
Joo tää on ihan älytön kehitys, että energiatehokkuudella ja sähkön käytön vähentämisellä on vähemmän ja vähemmän merkitystä ihmisen sähkölaskun kannalta..
En tiedä miten muualla, mutta meillä täällä Lappeenrannassa energiayhtiö on kaupungin oma ja hyvä tulos on eräänlaista piiloverotusta kaupungin kassaan. Mutta ei energiayhtiö toisaalta voi hyvästä tuloksestaan tinkiä vaan hinnoittelu pitää olla yhtä hintavaa kuin verrokkiyhtiöillä.
Surullisin asia ovat nämä carunat, eli yhtiöt jotka luonnollisesta monopolista huolimatta on automaattisena rahantekokoneena myyty pahimmassa tapauksessa ulkomaille.
Vielä se ei ole kyllä tehnyt penniäkään ulkomaille vaan rahat ovat palaneet investointeihin. Sinänsä eduskunnalla on vapaat kädet päättää verkkojen tuottoasteesta.
Niin, ehkei ne nyt ihan vapaat kädet ole ja saattaa vaikka EU:kin jotain sanoa, jos tosissaan riehumaan ruvetaan.
Mistä olet noita Carunan lukuja katsonut?
Jos vaikkapa Asiakastiedosta katsoo viimeistä julkistettua eli 2016 tulosta, niin seuraavia lukuja löytyy:
liikevaihto 335 miljoonaa, +46% edellisvuodesta
liiketoiminnan tulos 151 miljoonaa, +276% edellisvuodesta
https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/caruna-oy...
Liiketuloskaan ei kaikkea kerro, kun firma käyttää konsernin sisäisiä lainoja hyvillä koroilla..
Firma ei sisällytä korkoja liiketulokseen vaan ne näkyvät tilikauden tuloksessa. Samoin investoinnit.
Investoinnit sähköverkkoon olivat 2016 (viimeinen vahvistettu) 238 miljoonaa, eli kaksi kertaa liikevoiton verran. Tilikauden tulos oli 32 miljoonaa tappiollinen.
Oukkei, sori sekaannus. Maaginen lukuhan tuolla on tuo 177 miljoonaa rahoituskuluja, niillä kotiutellaan rahaa ilman veroja konsernilainan avulla emoyritykselle.
Kyllä, näin tehdään. Mutta ei ole itsestäänselvää että se olisi väärin tai verovälttelyä. Vaikka firma ottaisi pankkilainan Lieksan osuuspankista, korkojen osuudesta ei maksettaisi veroa. Tämä ei siis tietenkään sulje pois verovälttelyn mahdollisuutta.
Vähennettävälle korolle pitäisi asettaa yläraja, mutta on vähän vaikea päättää miten se tulisi tehdä. Voisiko se olla esimerkiksi alkuperäisen lainapääoman suuruinen? Ainakin sitä pitää pohtia tarkkaan jotta riskisijoituksiinkin löytyy valuuttaa.
Verkoissakin on aika iso poliittinen riski, vaikka tuskinpa niissä pitkällä aikavälillä kukaan voi tappiota tehdä.
Caruna-konsernin oma pääoma on pakkasella 156 miljoonaa euroa (kertyneet tappiot n 325 miljoonaa). Huomionarvoista, että osakepääoma on vain 2 500 euroa muu pääoma ns vapaata. Normaaliyhtiö olisi haettu jo konkurssiin. Omistajat antaneet vakautettua lainaa miljardin (takaisinmaksu viimeistään 2047), joten tappio on tällä turvattu myös ulospäin.
Tilikauden tulos siis -32, mutta se sisältää laskennallista verosaamista 22 miljoonaa. Oikeampi tappio olisi 54 miljoonaa. Yhtiö odottaa saavansa 10 vuoden sisään tehdyt tappiot kuitattua kuten yksi Sonera Saksan seikkailujen jälkeen.
Kikkailua asiakkaiden kustannuksella. Sääli vanhaa IVOn omaisuutta.
https://www.finder.fi/Energian+myynti%C3%A4+ja+jak...
Nämä " liiketoiminnan tulos " ja " tilikauden tulos"- käsitteet ovat hieman ongelmallisia ja johtavat usein harhaan.
Liiketoiminnnan tuloksesta vähennetään poistot : olisiko huono suomennos poistoille " koneitteiden ja laitteiden ynm.. takaisinmaksu".
Täällä Kotkassa paikallinen energiayhtiö kehua retosteli , miten muutama tuulivoimala tuottaa " miljoonia viivan alle" .
Huomautin julkisuudessa, että kyllä , paperilla tuottaa , mutta jos myllyt poistetaan 12 vuodessa , ei voittoa kerry laisinkaan.
Siitähän ´riemu´ nousi . Nyt yhtiössä on uusi TJ ja hänen kanssaan olemme hyvässä yhteisymmärryksessä tehneet laskelman, jossa ko. tukimyllyt tuista huolimatta eivät jätä " viivan alle " yhtään mitään , jos ne poistetaan 12 vuodessa ; aika jonka me tukea maksamme.
Korjaus : liikevoitosta - näköjään- on jo poistot vähennetty : tässä Kotkan tapauksessa on kysymys siitä, pitäisikö myllyt poistaa 12 vuodessa vai 25 vuodessa.
Kainuussa eikä muuallakaan ole ollut tykkylunta!
Tämä on kai sitten valeuutinen.
Tykkylumitilanne Kainuussa pahenee – noin 5 000 kotitaloutta ilman sähköä
#uutisvahti
Uutisointi on ollut harhaanjohtavaa. Johtunee nykyisten toimittajien vaatimuksista, joihin kuuluvat tietynlaiset suhteet, ei esim luku- tai kirjoitustaito, saati taustojen selvittäminen saati yleinen tietämys..
Tykkylumi on ihan eri asia kuin puihin takertuva lumisade tms. https://yle.fi/uutiset/3-10027145
Tämä on jossain määrin harvaan asutun maan kiroja. Sama tietysti koskee tie- ja rautatieverkostoa.
Joskus päähäni on tullut tällainen hölmö ajatus, kannattaisiko tiheeän asutulle aluelle rakentaa kilpaileva sähkönjakeluverkosto? Siinä olisi varmaan esteitä, kuten lupien saaminen esim. katualueille ja saisiko uusi jakelija liittymän Fingridin verkkoon? Energiaa varmaan saisi ostettua joltain tuottajalta.
Uudella yhtiöllä ei olisi rasitteena vanhoja verkostoja ja vielä niistä johtuvia lainoja ym., joita vanhoilla yhtiöillä varmaan on. Toisaalta myös kilpailu voisi innostaa jakeluyhtiöitä myymään verkostonosia uudelle yhtiölle. Kilpailu esim. alensi bussi- ja rautatielippujen hintoja ja vaikutti ehkä myös lentolippuihin.
Voipi olla haasteellista, kyllä lupia ja energiaa kenties irtoaa, mutta alku voisi olla hankalaa ja alueella jo oleva yhteyksien haltija voisi jonkin aikaa kestävillä alennetuilla hinnoilla tehdä markkinoille tulemisen aika vaikeaksi.
Verkostonosien myyminen tai toisaalta uusien liitettävien kiinteistöjen liittämisen kilpailutus olisi mielenkiintoista. Joskus kuutisen vuotta sitten, kun ostimme sähköttömän mökin, niin edellinen omistaja oli pyytänyt tarjouksen sähköliitännästä paikalliselta sähköyhtiöltä. Hinta noin 80 metrin pituiselle liitännälle plus sähkökaappi mökin ulkoseinään oli muistaakseni 7 600 euroa. Lisäksi itse olisi pitänyt maa kaivaa ja täyttää eli olisivat vain käyneet laskemassa kaapelin. Kilpailua ei ole, joten jäi teettämättä.
No, pärjään ilman sähköäkin ja jopa osin nautinkin siitä. :-)
Mitähän se laki sanoo hallitsevan markkinaseman väärinkäyttämisestä? Toinen on se, voiko kuluttajia kohdella eriarvoisesti, siis jollekin kaupunginosalle myydä siirtoa halvemmalla? Jos jakeluyhtiö haluaa saman liikevaihdon, pitäisi sen korottaa muiden maksuja.
Eräissä kaupungeissa on ollut vaikeuksia saada lupia maalämpökaivojen poraamiseen kaukolämpöalueilla, Siinä on pyritty rajoittamaan kilpailua.
Minua on ihmetyttänyt se, että Helen (Helsingin kaupungin energiayhtiö) alentaa kaukolämmön hintaa kesäajaksi. Joka vuosi Helen tuottaa tappiota heinä-syyskuussa. Johtunee siitä, että sähkön ja lämmön myyntimäärät ovat silloin pienempiä ja kuitenkin kiinteät kustannukset pysyvät samoina joka kuukausi. Kesäksi siten pitäisi nostaa kaukolämmön hintaa. Ettei vaan tällä kaukolämmön hinnanalennuksella saada tehtyä aurinkolämmön käyttö kannattamattomaksi kesän aikana esim. käyttöveden lämmitykseen?
Kaikki korotukset ovat ihan ok. On vain nostettava palkkoja, eläkkeitä ja sossutukia samassa suhteessa.
Kun vähän raaputtaa Carunan pintaa, taitaa siellä hymyillä panda. Juuri äskettäin kiinalaiset ostivat Saksasta Vattenfallin aikoinaan hankkimat siirtoverkot. Luonnolliset monopolit ovat mukavia pahnan pohjimmaisia vaikkei niin kovia tuottamaan.
Tämä Hesarin kirjoitukseni 16.6.2014 käsitteli otsikolla " Sähkön keskihinta johtaa harhaan" ko. asiaa . Mieltä ylentävää, että asiaan lopulta kiinnitetään sen ansaitsema huomio.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000002739298.html
"SÄHKÖLASKUIHIN on ilmestynyt sähkön keskihinnan käsite. Tätä hintaa käyttävät kuluttajat, toimittajat, sähköä säästävien laitteiden valmistajat ja jopa VTT:n tutkijat laskiessaan sähkön kulutuksen vähenemisestä saavutettavia säästöjä.
Laskelmissa on yleensä vähintään 30 prosentin virhe, koska tässä keskihinnassa ovat mukana myös sähkön perusmaksut.
Voisivatko sähkönmyyjät liittää sähkölaskuun osion, jossa olisi todellinen sähkön kilowattituntihinta ilman perusmaksuja?
Seppo Viljakainen
filosofian maisteri, Kotka "
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/241956-carunan-sa...
Eivät ne kaapelitkaan ikuisia ole, kulkivat ne sitten maastossa pylväiden varassa tai maahan kaapeloituina. Suuret siirtomäärät heikentävät johtimien sähkönjohtokykyä, tulee suurempi vastus.
Pakko niitäkin on uusia säännöllisin väliajoin, kalliiksi tulee se variksille menevä sähkö, kun linjat ovat rapistuneet ja se näkyy myös sähkön hinnassa.
Ei kannata siis liian pitkäikäisiksi päästää.
Toki uusimistarvettakin on - onko sitä nyt erityisen paljon? En tiedä.
Itse sähkön hinta on kuitenkin noussut maltillisemmin ja sitten nämä kiinteät kulut nopeammin. Missä kohtaa tulee raja, missä voi antaa variksille ennemmin kuin uusia nykytahtiin? ;-)
Eikös tämä ole tehdyn politiikan luonnollinen ja siten haluttu lopputulos?
Kun yksityistetään luonnollisia monopoleja, niin monopolin yksityiselle omistajalle syntyy mahdollisuus rahastaa asiakkaitaan kuten haluaa. Nythän tuota on poliittisista syistä näennäisesti hieman rajattu, mutta samalla turvataan yhtiölle riittävä tuotto sijoituksilleen.
Yhtiöiden kannalta on paras vaihtoehto pienentää sähkön hintaa ja siirtää hinnoittelu siirtomaksuihin. Asiakas ei voi mitenkään välttyä siirtomaksun maksamiselta, sillä kuten jutussa todettiin, niin sähköä säästämällä ei hirveästi voi pienentää sähkölaskuaan. Hieno bisnes yhtiöiden kannalta, vähän kuin saisi veronkanto-oikeuden.
Soininvaaran luonnehdita tuontyyppisen politiikan taustoista on aika osuva:
http://www.soininvaara.fi/2018/02/11/suomen-puolue...
Rahan tuloa ei voi estää.
Kiitoksia, tuo Soininvaaran luonnehdinta on mainio. Kokoomus on todellakin Pro business eikä Pro market. Liian usein voisi vielä sanoa, että se Pro Existing Business suojellen ja järjestäen nykyisille omistajille ja toimijoille yritystukien säilymisen ja vaikeuttaen uusien markkinoille tulemista.
Rahaa tulee, mutta tällä mallilla esim väittämä yksityisen toimijan tehokkuudesta ja sen tuomista eduista realisoituu lähinnä sille tuottajalle voittojen muodossa - ei yhteiskunnalle tai asiakkaille.
ja olen nyt itse törmännyt sellaiseen jota en ymmärrä. Eli kesämökki asukas katkaisee virran talveksi kokonaan. eli hänell¨ä ei ole sähkönkulutusta ollenkaan kuitenkin hänelle tulee siirtomaksu? mikä on todellinen peruste siirtomaksulle jos se voidaan veloittaa jopa ilman sähkökäyttöä
Virallinen vastaus Helsingin Energian sivulla kuuluu:
"Asiakkuuteen liittyy monia kiinteitä kuluja, jotka eivät liity siirrettävän energian suuruuteen. Esimerkiksi sähkön mittaus, valvonta ja viankorjausvalmius maksavat, vaikkei asiakas käyttäisi sähköä ollenkaan. Verkkoyhtiön kuluista 75 % on kiinteitä menoja ja vain 25 % kustannuksista on riippuvaista kulutetusta energiasta."
Onhan tämä sinällään ymmärrettävissä vaikka karua onkin. Prosenteista voi ehkä olla kyllä eri mieltä.
Kirjoita kommentti
Toimituksen poiminnat
Soten kolmen vaalikauden historia saa lisäkäsikirjoituksen
Hallitusneuvottelijan ajatuksia kaupasta ja maailmasta
Kansanedustaja
Yritysblogi
Uuden Suomen uutiset
- Ennusteet: Kokoomuksen EPP ja sdp:n S&D menettämässä kymmeniä paikkoja europarlamentissa 20:48 26.05
- Käänne: Sdp:n Mikkel Näkkäläjärvi putoamassa 20:45 26.05
- Näkökulma: Juha Sipilän keskustalle toinen peräkkäinen katastrofitulos 20:39 26.05
- Ennakkoäänet: Eero Heinäluomalle hirmupotti – Sdp:lle kolmas paikka? 20:08 26.05
- Eurovaalien ensitulokset julki: Kokoomus suurin, seuraa reaaliajassa 20:01 26.05
- Vatteri Bottas sai pettyä Monacossa 19:16 26.05
Kommentoi 44 kommenttia