Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Sujuvoittamalla kavennetaan vaikutusmahdollisuuksia omaan elinympäristöön

Hallituksen sujuvoittaminen ja säädösten purku on myös tarkoittanut kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien vähenemistä omaan elinympäristöönsä ja laittaa heidät taistelemaan huonoja kaavoja sekä päätöksiä vastaan ilman järjestöjen tai viranomaisen apua. Viime maaliskuussa hyväksytty maanrakennuslain muutos oli jo katastrofaalinen ja käsittelyssä oleva ympäristönsuojelulaki olisi jatkamassa tätä samaa valitettavaa linjaa.

Aiheellistenkin valitusten karsiminen - ELY ei saa ottaa kantaa eikä valittaa kaavoituksesta

Maaliskuuhun 2017 asti ELY-keskuksilla oli tehtävänä valvoa kuntien kaavoitusta, alueidenkäyttöä ja rakentamista, jotteivät ne sooloilisi aivan omiaan. Lakimuutosten myötä ELY-keskukset valvovat näitä vain siltä osin kuin ratkaisuilla on valtakunnallisia tai merkittäviä maakunnallisia vaikutuksia. Lisäksi ELY-keskusten valitusoikeus rajattiin toimialaa koskeviin asioihin kaavojen ja rakennusjärjestysten, suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeamispäätösten osalta.

Korkein hallinto-oikeus totesi lausunnossaan seuraavaa:

"ELY-keskusten valitusoikeuden rajoittaminen heikentäisi mahdollisuuksia varmistaa myös tulevaisuudessa, että lakia sovelletaan kunnissa yhdenmukaisesti. Kuten hallituksen esityksen yleisperustelujen kohdassa 2.3 esitetystä nykytilanteen arvioinnista ilmenee, ELY-keskuksen tekemien valitusten määrä on pysynyt maltillisena koko maankäyttö- ja rakennuslain voimassaoloajan. Valitukset ovat perustuneet pääosin asiantuntevaan harkintaan ja ne ovat menestyneet tuomioistuimissa hyvin. Lisäksi on yleisesti todettava, että viranomaisten valitusoikeus kuuluu hallintoprosessin keskeisiin perusrakenteisiin ja se turvaa erisuuntaisten yhteiskunnallisten intressien toteutumisen."

Paljonko valituksia sitten on ollut? Kaikista valituksista ELY:jen tekemiä on ollut vain 4 %. Näistä on hyväksytty 80 %, siinä missä muista valituksista on hyväksytty vain 18 %. Valitusoikeuden rajaamisella ratkaistaan siis ongelmaa, jota ei oikeastaan ole.

Mitä kertoo demokratiasta ja oikeusvaltiosta se, että halutaan karsia pois valitukset, joista neljä viidestä katsotaan oikeiksi? Ei kovin hyvää.

Erikoista on myös se, että ei ole olemassa tahoa, joka alkuvaiheessa ratkaisee onko hanke maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittävä. Valituksen osalta hallinto-oikeus ensin käsittelee tämän kysymyksen ja sitten annetaan mahdollisuus valittamiseen. Kuka ratkaisee sen alkuvaiheen valvonnan osalta - tämä on arvoitus.

Tämä jo hyväksytty laki siirtää vastuun maankäytön laillisuusvalvonnasta lähes kokonaan valistuneiden kuntalaisten ja järjestöjen tehtäväksi. Valitusoikeuden rajaaminen voi helposti johtaa siihen, ettei säädöksiä enää noudateta, koska lainvastaisistakaan päätöksistä ei todennäköisesti lainsäädäntötuntemuksen puutteen vuoksi valitettaisi. 

Tämän päätöksen osalta maito on jo maassa. Valitettavan vähälle huomiolle koko lakimuutos jäi Soten ja muiden mediaseksikkäämpien aiheiden varjossa.

Mielenkiintoinen detalji uudessa laissa on, jonka toteutumiseen kunnassa voi vielä vaikuttaa. Uuden lain mukaan kunnissa päätösvalta asemakaavoista voitaisiin siirtää kunnanvaltuustolta kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Tämä koskee nyt myös merkittäviä asemakaavoja.  Tässä vaarana on, että päätösten avoimuus vähenee ja päätösvalta siirtyy hyvin pienelle piirille, erityisesti pienissä kunnissa.

Mielestäni tällaisen ehdotuksen ilmaantuessa kunnanvaltuuston päätettäväksi sitä ei pidä missään nimessä hyväksyä.

Ympäristönsuojelulakiesityksessä "sujuvoittaminen" jatkuu oikeuksia kaventaen

Osana hallituksen kärkihankkeista se on lakieluonnoksessaan  siirtämässä suuren osan ympäristölupaa vaativista toiminnoista ilmoitusmenettelyn piiriin samalla vähentäen kuultavia osapuolia rajaten sen käytännössä naapureihin. Tätäkin kutsutaan komeasti säädösten sujuvoittamiseksi.

Sujuvoitettavien hankeluettelossa on useita toimintoja, jotka voivat vaikuttaa mm. vesien hyvään tilaan (esim. kullankaivuu, jätevedenpuhdistamot, kalanviljely ja eläinsuojat). Useimpien näiden hankkeiden vaikutus ulottuu selkeästi rajanaapureita kauemmas esimerkiksi vesistövaikutusten, melun tai hajuhaittojen osalta.

Ylen mukaan Korkein hallinto-oikeus suorastaan tyrmää luonnoksen lausunnossaan:

Ensinnäkin KHO toteaa lausunnossaan, että luonnos on viimeistelemätön, riittämättömästi perusteltu ja osin virheellinen. Vaikuttaa siis jatkavan hallituksen kestävää linjaa lainvalmistelun tasossa.

Lisäksi KHO:n mukaan uusi ilmoitusmenettely ei ratkaisisi nykyiseen lupasäädäntöön mahdollisesti liittyviä ongelmia, vaan synnyttäisi runsaasti uusia ongelmia, joita lakiesityksessä ei ole mietitty.

Lisäksi kritisoidaan voimakkaasti sitä, että ennen lausuntokierrosta ei olla tehty ehdotettujen muutosten vaikutusarviota vaan lausunnoilla lähetetyssä luonnoksessa kerotaan niitä täydennettävän myöhemmin. On todella hankalaa arvioida päätösten vaikutuksia ilman kunnollisia arvioita ja tämä asettaa lausuntojen antajatkin hankalaan asemaan. Suomen Luonnonsuojeluliitto vaatiikin uutta lausuntokierrosta vaikutusarvion valmistumisen jälkeen. Lisäksi luonnoksessa kerrotaan mm myöhemmin tehtävistä tarkemmista asetuksista, joiden sisällöstä ei ole vielä tietoa.

Lausunnossaan Suomen Luonnonsuojeluliitto toteaa:

"Luonnonsuojeluliitto haluaa erityisesti kiinnittää huomiota ehdotuksen sisältämiin huomattaviin heikennyksiin kuulemismenettelyn osalta. Perustuslain 20.2 §:n ympäristöperusoikeus edellyttää nimenomaisesti osallistumisoikeuksien turvaamista, eikä salli niiden heikentämistä. Tästä huolimatta luonnoksessa ehdotetaan, että ilmoituksesta olisi tarpeen kuulla vain rajanaapurit ja ne, joita asia erityisesti koskisiNäin ollen muut kuin naapurit eivät saisi välttämättä edes tietoa heihin potentiaalisesti kohdistuvan hankkeen vireilletulosta. Tätä kuulemismenettelyn huomattavaa kaventamista ei ole ehdotuksessa perusteltu juuri lainkaan. Yksityiskohtaisissa perusteluissa (115 e §) todetaan, että ”ilmoitusasiassa lupaa suppeammalla kuulemisella tavoiteltaisiin sujuvampaa menettelyä”. Tämä ei voi olla peruste heikentää osallistumisen perusoikeuksia."

"Perustuslain 20.2 §:n mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Tämä ns. perustuslaillinen toimeksianto edellyttää sekä aineellisen ympäristölainsäädännön kehittämistä ympäristöä suojelevaan suuntaan että menettelyllisen sääntelyn muokkaamista yksilön vaikutusmahdollisuuksia edistävään suuntaan. Käsillä oleva luonnos on tavoitteiltaan päinvastainen, eikä sitä voi pitää hyväksyttävänä."

Jo tehdyssä maanrakennuslain muutoksessa siis vähennettiin viranomaisten tukea ja laitettiin kaavojen sekä poikkeuslupien valvonta kuntalaisten itse hoidettavaksi ilman tukea. Tässä sitten lisäksi kavennetaan kansalaisten mahdollisuutta vaikuttaa elinympäristönsä lähelle tulevien ympäristöhäiriöitä aiheuttavien toimintojen lupiin.

Valitusoikeutta koskeva säännös on ulottuvuudeltaan osin kuulemisvelvoitetta laajempi eli esimerkiksi ympäristöjärjestöt voivat valittaa asiasta hallinto-oikeuteen, mutta eivät siis tule kuulluksi ilmoituksen käsittelyn aikana. Onko tämä varmasti kustannustehokas ja järkevä tapa toimia? Kyllähän pelkästään yksittäisen asian käsittely hallinto-oikeudessa on aikaa ja rahaa vievä prosessi.

Kuitenkin uudessa mallissa ilmoituksen vireilletulosta tarvitse käytännössä ilmoittaa muille kuin naapureille, jolloin valitusoikeus menettää merkitystään, koska tietoa koko hankkeesta ja aikaa siihen perehtymiseen ei ole riittävän ajoissa saatavilla. Valituksillehan aina annetaan määräaika - jos tietoa ei ole ajoissa, niin se kuluu umpeen eikä valitusmahdollisuutta enää ole. Ongelmallista on lisäksi se, että ehdotuksen mukaan toiminnan saa aloittaa 90 vuorokauden kuluttua vaikka viranomainen ei olisi antanut asiassa päätöstä.

Yhteisvaikutuksena erittäin merkittävä heikennys demokratiaan ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksiin

Katsottaessa näiden yhteisvaikutusta on se mielestäni varsin ikävä. Todellinen tavoite vaikuttaa olevan kaventaa ihmisten vaikutusmahdollisuuksia. Tämä on erittäin ongelmallista toiminnanharjoittajien ja haitankärsijöiden oikeusturvan, osallistumisen turvaamisen sekä ympäristövaikutusten osalta.

On suorastaan pöyristyttävää, että hallitus lailla sulkee pois ELY:n valitusmahdollisuudet, kun se on siis neljässä tapauksessa viidestä ollut valituksessaan oikeassa. Lisäksi ELY on käyttänyt valitusoikeutta harkitusti eikä mitenkään ylenmääräisesti. Tämä on mielestäni oikeusvaltion periaatteiden vastaista.

Ympäristönsuojelulain muutos taas asettaa painetta lisää ELY:n suorittamalle valvonnalle, mille on tunnetusti hyvin kapeat resurssit. Valvontahan perustuu pääosin ns omavalvontaan, jonka toimimattomuudesta kerroin esimerkin aiemmin blogissani. Nyt siirtämällä suuri määrä toimintoja ilmoitusmenettelyn piiriin ne käsitellään kevyemmin ja lisäksi niihin kohdistuva valvonta on pääosin omavalvontaa. Kuulostaa aika huteralta ympäristövalvonnalta.

Surulliseksi vetää tällainen kehitys valitettavan vähällä vastustuksella ja huomiolla. Kenties tähän herätään, kun yhtäkkiä kodin lähistölle ilmaantuu poikkeusluvilla ja ilmoitusmenettelyillä toimintansa 90 päivän sisällä muutoksenhausta huolimatta aloittava ympäristöhäiriöitä aiheuttava laitos. Kiittäkää silloin ministeri Tiilikaista ja Keskustaa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Tämän hallituksen aikana trendi rajoittaa kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia on ollut selvä ja jatkuva. Nikon blogiin voidaan voidaan lisätä mm. hallintovalitusmaksujen 2,5-kertaistaminen ja KHO-valitusten luvanvaraistaminen.

Suunta on suojella huonoja päätöksiä rajoittamalla valitusoikeutta ja tekemällä siitä kallista.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kiitos, tämä todellakin lisää ongelmia. Mielenkiintoista on todellakin näiden kaikkien yhteisvaikutus.

Ensin tehdään kaava alueelle ja perään sinne pääsee pian poikkeusluvalla joku toimija. Näistä kunta päättää vähillä kuulemisilla. Toimijan tekemiset vaatisivat ympäristöluvan, mikäli uusi laki tulee voimaan hän saattaisi saada sen vähillä kuulemisilla ja ilmoitusmenettelyllä huolellisemman lupakäsittelyn sijaan. Välissä voidaan kenties valittaa mikäli sattuu edes huomaamaan moisen ajoissa. Lupa aloittaa 90 päivässä muutoksenhausta huolimatta tuo oman mausteensa siihen, mitä saattaa tapahtua jo ennen lopullista päätöstä.

Valitettavasti olen mm nähnyt kuinka maa- ja metsätalousalueeksi kaavoitetulle alueelle kunnan poikkeusluvilla tuotiin viisi metalliromufirmaa. Vuosia myöhemmin tehtiin sitten kaava, jonka perusteella kunta muutti sen lähinnä sillä perusteella, että siellähän ko firmat jo ovat. Ympäristölupia ne ovat rikkoneet useasti ja aiheuttaneet häiriöitä - seuraamukset ovat olleet olemattomia. Noin viisi vuotta huomautuksia samasta asiasta ilman muita toimenpiteitä.

Toiminta tapahtuu pääosin omavalvonnalla ja tarkastuksia tehdään noin kerran kolmessa vuodessa ennaltailmoitettuna päivänä, jolloin paikkoja sitä ennen kunnostetaankin otsa hiessä eikä tehdä mitään melua aiheuttavaa sinä päivänä. Katselevat yhdessä paikkoja ja juovat kaffet. Noiden kolmen vuoden välillä tapahtuu sitten mitä tapahtuu - valvoja ei tule käymään missään tapauksessa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Nimenomaan se, että muutoksenhaku ja siihen liittyvät päätökset tehdään virkamiespäätöksin ilman että ne alistetaan asianosaisten kuulemiselle on yksi isoimmista epäkohdista. Kaavan ja sen perusteena olevien rakennuslupien speksit voivat muuttua tuosta vain jos kaavajohtaja tai tekninen johtaja niin päättää ja se johtaa siihen, että kaavoitusta ja rakennuslupia haetaan sellaiselle toiminnalle jota ei ole tarkoituskaan toteuttaa sellaisenaan.

Virkamiespäätöksestä voi valittaa mutta oikeus katsoo, ei päätöksen sisältöä vaan sitä, onko se tehty muodollisesti oikein ja virkamiehen toimivallan puitteissa.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Todella hyvät kirjoitukset ja täyttä asiaa. Vuosien aikana on oppinut näkemään, että lähes kaikki menee läpi. Virkamies saa kirjata mitä haluaa muotomääräyset, kun täyttyy riittää oieudessa.

Valhetta saa esittää viran puolesta ja oikeudessa ei paina totuus.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Niko, todella hyvä tilannekuva kaavoituksen tilanteesta. Kiitos! Toivottavasti päättäjätkin saavat tämän selvityksesi itselleen. On juuri kuten sanoit näiden "kaavan merkittävien vaikutusten" osalta. Alla kirjoituksessasi oleva linkki ei auennut jostakin syystä:

http://ttps//yle.fi/uutiset/3-9874533

Esimerkkinä juuri näistä "kaavan merkittävistä vaikutuksista" on Jyväskylän Tourujokivarteen suunnitellussa ja valtuuston päättämässä avovankilahankkeessa kyse.

Jyväskylän kaupungin kaavoitus, K-S Ely-keskus ja K-S Liitto juuri tarkistetussa K-S maakuntakaavassa ovat nyt yhteisesti päättäneet vieläpä K-S museon tuella ohittaen Museoviraston, että avovankilakaavassa "ei ole kaavan merkittäviä" vaikutuksia.

Ja edelleen niin, että avovankilakaavan tuntumassa, 5000 uuden asukkaan ja 2000 uuden työpaikan asuin- ja työssäkäyntialueen rakentamisella ei ole kaavan merkittäviä vaikutuksia (!) vaikka se tapahtuu luontoarvoiltaan monipuolisen rikkaan ja harvinaisen luonto- ja kulttuurimaiseman keskelle.

Kankaan vanha paperitehdasalue on rujosti jo tärvelty ja kerrostaloja nousee kuin sieniä sateella 50 metrin päähän vastapäisestä virallisesta luonnosuojelualueesta. Rakennuspaikka on vieläpä Taulumäen pohjavesialueen välittömässä tuntumassa ja valtakunnallisesti merkittävällä tulvariskialueella RKY2009-kohteiden naapurissa!

Kuntalaiset ja alueen asukasyhdistys ovat peränneet näitä "kaavan merkittävien vaikutusten arviointeja" (MRL 9 § ja MRA 1 §) niin avovankila- kuin Kankaan asuinalueen kaavamuutoksissakin, mutta niitä ei kuulema ole ja silloin niitä ei tarvitse selvittää.

Ympäristöministeriö on kertonut, että sillä ei ole toimivaltaa vaikuttaa asiassa, koska se ei enää esimerkiksi vahvista maakuntakaavoja.

Tämä on nyt hyvä esimerkki siitä, että jos Jyväskylän Tourujokivarren avovankilahankkeen kohdalla hallinto-oikeuden saallivasta päätöksestä ei saisi valituslupaa KHO:lle, niin silloin paikalliset viranomaiset ovat saaneet omassa pienessä, toisensa hyvin tuntevassa piirissä, kuten nyt Jyväskylän kohdalla on, päättää noista "kaavan merkittävistä vaikutuksista" itse ilman, että "kaavan merkittäville vaikutuksille" on luotu ja säädetty mitään oikeudellisia yhteneväisiä laatukriteerejä. Ja näinhän asiantila ei voi olla.

Tarvitaan KHO:n ennakkopäätös/-päätöksiä siitä, milloin tarvitaan kaavan merkittävien vaikutusten arvioinnit, mitä ne tarkemmin ovat ja millaisella "vahvuudella" selvitys ja arviointi tulee tehdä, että sen voidaan katsoa olevan "kaavan merkittävien vaikutusten" selvitys.

Tällaiseen hetteikköön - 'merkittävät, merkitykselliset' -sanoilla - ollaan menossa kaavoituksen jatkouudistuksessakin - olkaapa tarkkoina.

Ei ole vaikea ennustaa, että KHO ruuhkautuu tulevina vuosina näistä "kaavan merkittävien vaikutusten" arvioinneista ja niistä tehdyistä kaavavalituksista. Kaavauudistusta ei tule viedä enää yhtään piirua tähän suuntaan, vaan pyrkiä korjaamaan vuoden takaiset maankäyttö- ja rakennuslait ja ympäristöä ja luonnonsuojelua koskevat lait.

Suomi on kulkenut täysin vastavirtaan ja EU-direktiivien vastaisesti näiden perustuslain 20 §:n vaatimusten osalta, kun katsotaan, että Århusin sopimus ja Faron yleispuitesopimuskin ovat tulleet kuvaan mukaan.

Mitä pitäisi nyt tehdä? Ministeri Tiilikainen on nyt paljon vartijana. Asukkaiden lähiasuinalueiden kohdalla esiintynyt kaavaylimielisyys ja -mielivalta tulee lopettaa heti alkuunsa! Jos keskusta ei tätä nyt näe/ halua nähdä, niin keskustalle ei tule suoda jatkoa hallituksessa.

Toinen, josta keskusta joutuu tilille on ASO-järjestelmän heikennykset, siinä Sinisten Sampo Terho on erittäin oikeassa, että ASO-asukkaiden asumisturvaa ei tule heikentää.

Asumisasiat ovat kuntalaisille aivan ne tärkeimmät edunvalvonnan alueet heidän omia nuoriaan koskevien opiskelumahdollisuuksien ja koulutusjärjestelmän lisäksi.

Kaavoituksen ja ASO-järjestelmän uudistus tulee tehdä parlamentaarisen valmistelun kautta, koska asuminen on kaikille suomalaisille se ykkösasia, johon nimenomaisesti halutaan vaikuttaa. Ei keskusta yksin voi sanella asumista koskevaa lainsäädäntöä.

Tässä hyvä linkki YM:n norminpurku teemaan:

http://www.ym.fi/fi-FI/Lainsaadanto/Norminpurku

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kiitos ja anteeksi, copy-paste-kämmi linkissä, nyt pitäisi toimia.

Mielenkiintoisia tietoja tuosta merkittävyyden määrittelystä - vaikeaa ja tulkinnanvaraista tuntuu olevan.

Sipilä voisi kokeilla väliin klassista normipäivää purkunsa väliin. ;-)

En kiellä etteikö norminpurkuun ole tarvetta, mutta nyt ei ole ihan loppuun harkittua tämä touhu kansalaisten oikeusturvan sekä elinympäristön kannalta. Ja mm Korkeimman hallinto-oikeuden tuodessa tällaisia huolia esiin olisi syytä miettiä asioita uudelleen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Laitan yhden esimerkin siitä, miksi kuntaa pitää näissä touhuissa valvoa.

Asun Vantaalla tontin kuitenkin rajoittuessa Tuusulaan. Yksi kunnan suurista maanomistajasta ja silmäätekevistä haluaa laajentaa teollisuusaluetta nykyisen suojametsän päälle ja siitä on kaavoitusprosessi käynnissä. Vantaalla on pientaloasutusta rajalla metsän takana, mutta Tuusulasta kukaan ei asu alueen lähellä.

Keskeisimpiä asioita kaavassa on teollisuusalueen ja pientaloalueen väliin jäävä suojavyöhyke.

Sekä itse kaavaselostuksessa että vastineissa kannanottoihin perusteena käytettiin Ympäristöministeriön selvitystä 8/1991 Teollisuuden
ympäristövaikutukset ja kaavoitus ja siinä olevia taulukkoja, joita ei ole nähtävänä. Selvitys siis 25 vuotta vanha tuossa vaiheessa. Tämän käyttöä kritisoitiin jo luonnosvaiheessa ja myös Keski-Uudenmaan Ympäristökeskus otti siihen kantaa seuraavasti:

"Asemakaavaan luonnoksessa varattu 50 metrin suojavyöhykkeen riittävyys
perustuu ympäristöministeriön selvitykseen 8/1991 Teollisuuden
ympäristövaikutukset ja kaavoitus. Kyseisten vanhojen suositusten
kaavamainen soveltaminen ei varsinkaan tässä tilanteessa vastaa tarkoitusta. Oikeampi kuva suojauksen tarpeesta saadaan tarkasteltaessa jo tällä hetkellä alueelle sijoittuneita toimintoja ja niiden edellyttämiä suoja-aluetta. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä Kelatiellä sijaitsee useita teollisuuslaitoksia joiden aiheuttamasta ympäristöhaitasta on valitettu myös tämän kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevissa asukkaiden muistutuksissa."

Tämänkin kaavoituksenne sivuutti vain edelleen toistamalla samaa virheellistä lausuntoaan: "Suojaetäisyys toteutuu ja ylittää ympäristöministeriön suojaetäisyydestä antaman suosituksen." Ei ole olemassakaan suositusta, vain 25 vuotta sitten tehty selvitys.

Sain Ympäristöministeriöstä kannanoton kyseisen selvityksen käyttämiseen 25 vuotta myöhemmin vuonna 2016 kaavan perusteluna:

1) Kyseinen selvitys on tehty edellisen maankäyttöä ohjaavan rakennuslain aikana 25 vuotta sitten
2) Suojavyöhykeasiaa pitää lähestyä vaikutusten arvioinnin kautta eikä tuollaisia vanhoja suositeltuja etäisyyksiä voi käyttää perusteluna
3) Alunperinkin siellä esitetyt taulukot olivat vain suuntaa-antavia eivätkä suosituksia
4) Ministeriön edustajan mukaan nykyään ei edes tällaisia oppaita tehtäisi, sillä valmistelu perustuu arviointeihin ja tutkimuksiin
5) ko selvitystä ei ole olemassa sähköisenä eikä edes myytävänä kirjasena, ainoa tapa on käydä tutustumassa siihen Ympäristöministeriössä

Täten sekä luonnosvaiheessa että ehdotusvaiheessa käytetyt perustelut eivät olllet päteviä vaan täysin harhaanjohtavia. Ne eivät perustu voimassa oleviin ohjeisiin eivätkä luotettaviin arviointeihin ja tutkimuksiin.

No, lähetin sähköpostin Tuusulan kuntakehityslautakunnan jäsenille kuvaten asiat. Joulukuussa 2016 he eivät hyväksyneet ko ehdotusta vaan jättivät sen pöydälle. Seuraavassa kokouksessaan tammikuussa 2017 he kuitenkin hyväksyivät sen sellaisenaan virheineen.

Ihmettelen suuresti eikö luottamusmiehillä ja virkamiehillä ole mitään vastuuta tilanteessa, jossa heille tuodaan tiettäväksi merkittävä virhe ehdotuksessa? Pöytäkirjan mukaan asiasta ei olla edes keskusteltu.

Myöhemmin oli vielä koominen vaihe, kun päätin piruuttani pyytää kaavoituspäälliköltä tuon vanhan kirjasen nähtäväkseni, kun sitä kerran mukamas käyttävät. Viikkoja myöhemmin sain sen skannattuna - ensimmäiseksi huomasin, että etukannessa oli Helsingin kirjaston leima...

Vilkaistuani sitä huomasin, ettei siitä voi suoraan vetää mitään sellaisia johtopäätöksiä kuin ovat tehneet. Väittivät etäisyyden olevan suoraan taulukoista. Kysyin asiaa ja sain vastauksen, ettei taulukoista voikaan suoraan tehdä sitä kuin soveltaen.. ;-)

Näin ammattitaitoista toimintaa näissä välillä on. Odotan jännityksellä seuraavaa vaihetta, joka on jo virallinen esitys kaavasta. Täytynee alkaa säästää hallinto-oikeuteen...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Hoh, hoijaa! Näitä tarinoita on maa täynnä, valitettavasti. Kuntalainen on mitätön hippiäinen näissä kaava-, rakennus- ja maankäyttöasioissa, ja sitä hippiäistä kun ei enää liito-oravatkaan pelasta.

Tämänkin näimme Jyväskylässä kun jouluna 2014 liito-oravien elinvoimaiselle ydinalueelle K-S Ely:n ympäristönsuojelupäällikkö myönsi poikkeusluvan heppoisin perustein Kankaan alueen asuntorakentamiselle. Ei tullut taloja, mutta kappas vaan - tulikin pyöräilybaana, josta ei ollut mitään mainintaa annetussa poikkeusluvassa.

Tulee kovasti ikävä "Karpolla on asiaa" -ohjelmaa, jotta näitä kaikkein törkeimpiä ympäristörikoksia voisi yhdessä päivitellä...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Valitettavasti näitäkin riittää, Suomen Luonto -lehdessä kirjoitettiin tammikuussa otsikolla Rikos jota ei tutkita:

"Selaan seitsemää rikosilmoitusta luonnonsuojelu­rikoksista. Kaikissa on hakattu liito-oravien pesimäpaikkoja, asialla on ollut Metsähallitus tai iso yhtiö, kaikki tältä vuosi­kymmeneltä, kaikki samassa poliisipiirissä. Kaikki rikokset on tehty Kainuussa, kaikkien tutkinnan ovat Oulun poliisilaitos ja syyttäjänvirasto estäneet."

"Rikosilmoituksista kuusi on Kainuun Ely-keskuksen tekemää, yksi Greenpeacen. Ilmeni, että vain kolmen tapauksista lopputulos oli tiedossa, joten lähdin kyselemään poliisilta neljän muun tutkinnan kohtaloa. Puuttuvista tapauksista Oulun poliisilaitos, jonka toiminta-alueeseen myös Kainuu kuuluu, sai minulta rikosilmoitusten allekirjoittajien nimet, asian diaarinumeron Ely-keskuksessa, päivämäärän, rikoksen tekopaikan sekä rikoksesta epäillyn tahon."

Pyydetyistä ratkaisusta poliisilaitos löysi vain yhden. ”Muille pyynnöille ei löytynyt rikosilmoitusta annetuilla tiedoilla”, poliisi ilmoitti.

"Oikeuskanslerikaan ei voinut katsoa tällaista touhua läpi sormiensa, vaan antoi komisariolle moitteet, kun Ely-keskus kanteli. Se tosin johti vain siihen, että poliisi kirjoitti uudet, edelleen kelvottomat perusteet jättää rikokset tutkimatta."

http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/riko...

Olisi Karpolla asiaa ja monella muullakin, mutta ei sitä saa esille. Kun tuossa toivoit juttuni menevän päättäjillekin, niin tuskinpa vaan. On muuta tähdellisempää pohdittavana - nämä jäävät varjojen maille.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Karpon kaltaisia toimittajia tarvittaisiin. Me pääsimme aikoinaan Karpon ohjelmaan ja hän kävi meillä jutun teossa ja A-studioon saatiin juttu ulos vaikka saimme kovaa uhkausta viranomaisilta ja toimittaja myös. Toimittaja kertoi, että hänelle viranomaiset soitti meistä ja yrittivät estää jutun tekoa.

Toimittaja tuli uudestaan, kun oli perehtynyt asiakirjoihin ym.asioihin ja teki jutun. Uusi estäminen virkakoneistolta oli tullut toimittajalle "jos juttu tulee ulos raastuvassa tavataan". sanoimme ei pelkoa, emmekä ole tavanneet oikeudessa. Toimittajat joutuvat valtavan uhkauksen alle.

Toimittajat eivät mielellään lähde jutun tekoon, koska lain tuntemusta täytyy olla, että uskaltaa ottaa asioihin kantaa.

Tiedoksi myös, että rikosilmoitukset katoaa Oulussa ja sisäministeriössä tutkimatta. Kymmenet ihmiset eri puolilla maata ovat ottaneet yhteyttä toimittajiin, kansanedustajiin , ministeriöön ym. Kyllä tieto on kulkenut.

Kaikilla meillä on nämä tapaukset aivan peilikuvia toisillemme. Kun luin juttunne en voinut ajatella muuta kuin näin se menee.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Perustuslaissa ilmaistu hallinnon lainalaisuuden periaate edellyttää myös käytännössä sitä, että viranomaistoiminnan laillisuutta valvotaan. Valitettavasti sitä ei kukaan valvo.

Ympäristörikoksia ei tutkita. Kuitenkin Matti Nissinen on tuonut julkisuuteen, että ympäristörikosten tutkintaa tulee poliisin tehostaa ja yhteistyötä ELY.n ja ympäristöviranomaisten kanssa.
Miten yhteistyötä tehostetaan ELY.n ja viranomaisten kanssa, koska heidän valvonnan laiminlyönnit pitää saada tutkinnan alle myös?
Tapauksessammekin ELY.n lakimies kaksoirooli ensin luvan myöntäjänä lääninoikeudessa louhimolle (ehdot oli joita ei edes pysytty toteuttamaan). Nyt ELY.n lakimiehenä jolle kuuluu valvonnan laiminlyönti.

Valvonta laiminlyödään niin hallintopakon käyttämisestä päättää laissa säädetty valvontaviranomainen, tietyissä tapauksissa myös sen määräämä viranhaltija tai ELY-keskus.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Vaikeita ovat nämä tapaukset, itse valitin ELY:n kolmesta virkamiehestä yli vuosi sitten kyllästyttyäni valvonnan toimimattomuuteen erään "cleantech"-yrityksen osalta. Viisi vuotta katselin jatkuvaa saamattomuutta.

ELY:n suunnalta lähtökohtaisesti yksityishenkilö on ollut aina väärässä ja ainoa toimenpide on ollut lähettää selvityspyyntö yritykselle, jolloin välittivät mm suoraan sähköpostini sinne. Yrityksen vastaukset otetaan automaattisesti totena ja ne riittävät, minulle ne välitettiin suoraan eli omaa selvitystyötä tai valvontaa ei tehty kertaakaan.

Kun osoitin valokuvin ja ihan perusasialla eli sillä, että hulevesi ei fysiikan sääntöjen mukaan virtaa ylämäkeen yrityksen toimitusjohtajan allekirjoittaman vastineen vääräksi, ei sekään riittänyt ELY:lle.

Kun aloin antamaan kritiikkiä, ilmaantui minulle kertomatta jakeluun ELY:n lakimies ja alkoi omien etujen suojaaminen. Käytännössä se tarkoitti sitä, että useimpiin kysymyksiin ei enää vastattu.

Mitään seuraamuksia yritykselle ei tullut siitä, että he valehtelivat toistuvasti ja näytin sen toteen. Ja jopa toimitusjohtajan allekirjoittamana. Edelleen ELY luottaa oman kertomansa mukaan siihen, että toiminnanharjoittaja antaa oikeaa tietoa eikä käy itse paikan päällä katsomassa. Me lähiseudun asukkaat oikeastaan luovutimme.

Kysyin pari kuukautta sitten eduskunnan oikeusasiamieheltä missä mennään, kun en ollut kuullut mitään. Kertoivat pyytäneensä kesällä vastineen Elyltä ja sain sen - muuten ei mitään. Vastineesaa kierrettiin kaikki asiat ja korostettiin, että olisin voinut tehdä virallisen valituksen ELY:lle. Miksi valittaisin saman lakimiehen ja listalla olleen johtajan käsiteltäväksi, tuskin sillä tuossa vaiheessa oikeutta saa.

En tiedä mitä tästä ikinä tulee. Ko yritys porskuttaa ELY:n yritystoimintaa edustavan puolen suosikkina cleantech-mannekiinina ja ympäristövalvonta ei tehnyt mitään. Tämä on sitä cleantechhiä parhaimmillaan.

Maakuntahallinnon tullessa ELY:t loppuvat ja nämäkin varmaan haudataan. Meno tuskin siitä paranee, kun maakunnat koittavat menestyä hinnalla millä hyvänsä ja samat poliitikot ohjaavat toimintaa.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelimme monet kerrat ja asiaan vastattiin muuhun mistä kantelimme. Varasimme ajan ko.EOAM ja istuimme aulassa lähes 5 tuntia ja tämän jälkeen vahtimestari ilmoitti, että hän sairastui eikä voi ottaa meitä vastaan. Vahtimestari ihmetteli meille "olipas outoa äkki sairastuminen" herra kuikisteli meitä kuitenkin nurkan takaa.

Saimme kaksi kansanedustajaa varaamaan uuden ajan ja menimme ko. edustajien kanssa paikalle ja tenttasimme asioita EOAM hän mutkitteli vain ja kaivoi tuolin alustaa hyvin vaivautuneena.

Kanteluissa mm. 4 ja puolivuotta kesti asia ja vastattiin aivan muuhun mistä kantelimme.
EOAM toimesta saatiin tutkimukset jotka keskeytyi saman tien ja KRP:n tutkija sanoi "tässä haisee raha ja hänet estettin tutkimasa".Päätöstä ei ole tullut tänäpäivänäkään ja meille sanottiin paperit hukassa.
KRP.n tutkija snoi painakaa vaan on ne siellä EOAM.llä.

Paperit olikin mieheni esimiehellä poliisipäälliköllä ja hän syytti kuinka vain 3x olisi räjäytetty alueella 68 kiloa. Todellisuus oli satoja kertoja, eli 5 kertaa päivässä vuosia (9) ja räjähdemäärät olivat satoja/tuhansia kiloja joka arkipäivä. Tuomio tuli 3 kerrasta vain. Samainen päällikkö oli kuitenkin myöntänyt ostoluvat räjähteille vastoin lain velvoitteita. Uusi talomme vaurioitui toistuvasti räjähdyksistä ja poliisi ei näyttöä. Veimme kanteena oikeuteen ja KHO:ta myöten vahvistettiin räjäytykset särki talomme. Oikeuden tuomari ja muut paikalla olleet joutuivat itse näkemään kuinka pesuhuoneen seinä halkesi räjäytyksen seurauksesta 165 cm. mikä päätöksessäkin lukee.

Vuodet vieri ja louhinta jatkui luvissa ei räjäytystoimintaa huomioitu, koska siitä on oma erityislainsäädäntö. Laki ei mahdollista asutuksen vuoksi kyseisen suuruisia räjäytyksiä suorittamaan. Oli vain montun porrastus kaltevuuteen 1:2, maisemointi ja kivikasat eivät saaneet aiheuttaa sortumavaaraa. Päätöksessä oli: “Kun näitä kaupungin hallituksen lupaehtoja noudatetaan, louhinnasta ei ole haittaa.” Todellisesti näillä ehdoilla ei pystytty louhimaan ja ne kaikki oli jo tuolloin rikottu...

Näin elämä oikeusvaltio Suomessa vielä vuonna 2018!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset