Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Lapin matkailubisnes kukoistaa - palkoissa se ei kuitenkaan näy mitenkään

  • Lapin matkailun liikevaihto ja henkilöstö. Lähde: Talouselämä ja Tilastokeskus
    Lapin matkailun liikevaihto ja henkilöstö. Lähde: Talouselämä ja Tilastokeskus

Monella Lapin matkailuyrityksellä menee kovaa ja Talouselämä kertoo monen niistä suorastaan vuolevan kultaa.  Samaan aikaan lappilaiset matkailuyrittäjät moittivat kuinka työvoimaa ei saada tarpeeksi, mistä saattaa tulla jopa kasvun este. Talouselämän artikkeli osoittaa selvästi, että samalla kun yritysten liikevaihto ja voitot ovat nousseet merkittävästi, ovat työntekijöiden palkat jopa laskeneet. Joten ehkäpä syy on kovinkin yksinkertainen eli palkkataso ottaen huomioon sesonkiluonteisuus ja tarve muuttaa on surkea? Siitä vuollusta kullasta osa pitäisi käyttää osa työntekijöihin.

Helsingin sanomat kertoi helmikuun alussa kuopiolaisesta restonomista, jolla siis oli jo matkailualan koulutus sekä kokemusta alalta. Kymmenestä työnantajasta yksikään ei ollut valmis maksamaan hänelle 13 euron tuntipalkkaa vaan ainoastaan yhdeksän euron alan minimin verran.

Kausityön perinteinen malli on ollut, että palkat ovat jossain määrin paremmat ja siten kannattaa lähteä muutamaksi kuukaudeksi työhön. Nykyään vaikuttaa kuitenkin siltä, että palkat pidetään alhaalla ja kerrotaan kuinka työntekijöitä ei vaan saada. Seuraavana askeleena onkin sitten aiemmin tarveharkinnan ja vuoden alusta lähtien ilman sitä palkata työntekijät ulkomailta kuten Liettuasta ja Puolasta.

Kakslauttaselle merkittäviä summa yritystukea

Yksi Lapin kannattavimmista yrityksistä on Saariselällä toimiva komakylä Kakslauttanen, jossa on mahdollista yöpyä lasi-iglussa ja tämä on kansaivälisestikin tunnettu erikoinen kohde. Vuonna 2016 yrityksen liikevaihto oli noin 13 miljonaa ja liikevoitto 5 miljoonaa euroa sekä omavaraisuusaste 63%. Liikevoittoprosentti on ollut 30-39% vuodesta 2012 lähtien, aiemmasta minulla ei ole tietoa.

Yritys on siis vakavavarainen ja tuottaa hyvin. Kuitenkin sitäkin on katsottu tarpeen tukea Pohjois-Pohjanmaan ELY:n myöntämillä investointituilla. 31.3.2014 myönnettiin yritykselle 999 800 euron suora investointituki - eikö olisi voinut laittaa pari hunttia lisää niin olisi täysi miljoona? Miljoonan saamisen perusteena olevan hankekuvauksen tiivistelmä kertoo:

"Vahvistaa edelleen yrityksen liikevaihdon kasvua ja kannattavuutta. Lisätä majoituskapasiteettia ja rakentaa oheistuotteita, joka tukee tavoitteita edelleen vahvistaa hyvää markkina-asemaa Lapin matkailussa."

21.8.2015 myönnettiin jälleen tukea - tällä kertaa suoraa investointukea 656 000 euroa keloiglujen rakentamiseen. Yhteensä näistä saadaan suoraa annettua tukea 1,66 miljoonaa euroa tälle menestyvälle ja vakavaraiselle yritykselle.

Kakslauttanen mukana myös pahassa ja suomalaisten työllistäminen varsin vähäistä

Kakslauttanen käyttää runsaasti nimenomaan ulkomaista työvoimaa ja Talouselämälle yrittäjä Juhani Eiramo kertoi: "Meillä yli 90% työntekijöistä on ulkomaalaisia. Suomi on niin pieni maa, ettei täältä saa ihmisiä töihin, eikä siinä ole kyse palkasta vaan sesonkiluonteisuudesta."

Vuonna 2015-16 Kakslauttanen käytti liettualaisia vuokratyöntekijöitä, jotka olivat liettualaisen alihankkijan palveluksessa ja saivat parin euron tuntipalkkaa. Tämä meni lopulta ilmeisesti alihankkijan piikkiin ja suomalainen yritys ei ollut tietoinen asiasta.

Nyt yritystä epäillään ympäristörikoksista, sillä se ei ole hävittänyt rakennusjätteitään asianmukaisesti vaan on vienyt niitä vuosia työntekijöiden Raatteentieksi kutsumalle alueelle. Siellä niitä on myös poltettu useasti, kertoo Aamulehti artikkelissaan. Asiasta yrittäjälle useasti huomauttanut työntekijä sai potkut kerrotaan toisessa artikkelissa. Työntekijän mukaan rakennustyömaalta ei koskaan lähtenyt yhtään kuormaa käsittelyyn vaan "kaikki vaan pannaan samaan kasaan ja tulta alle".

Tällainen toiminta on todella vastuutonta.

Tarvitaanko yritystukea tällaiseen ja tuoko se myös velvollisuuksia?

Kiistämättä Kakslauttanen on menestynyt ja tuonut paljon matkailutuloja Suomeen sekä sen arvo markkinoinnissa on merkittävä. Samaten muut alueen toimijat saavat hyötyä kunta mukaanlukien. Siinä mielessä annettu tuki on hyvinkin perusteltavissa.

Toisaalta voi sitten miettiä onko tarpeen antaa suoraa tukea 1,66 miljoonaa euroa vakavaraiselle ja runsaasti voittoa tuovalle yritykselle? Eikö se saisi rahoitusta markkinoiltakin? Ja ovatko muut lähialueen yritykseset samassa asemassa kilpailun kannalta?

Yritystukia perustellaan usein myös työllisyysvaikutuksilla. Suomen Asiakastiedon mukaan yrityksellä oli henkilöstöä 2013 40 henkilöä ja 2016 47 henkilöä eli toki pientä lisäystä, mutta onko sitä tarpeeksi suhteessa panostuksiin ja olisivatko ne syntyneet ilman julkista panostustakin.

Ulkomaisen vuokratyövoiman käyttö vaikuttaa olevan voimakasta ja palkkaa ei olla valmiita maksamaan kotimaisille työntekijöille mittavista voitoista huolimatta.

Ympäristörikosepäilyt ovat myös mielestäni erittäin vakavia. Tulisiko meidän liittää yritystukiin myös merkittäviä ehtoja ja vaateita vastuullisesta toiminnasta mikäli tällaista toimintaakin esiintyy?

Yritystukityöryhmä saanee pohdintansa piakkoin valmiiksi - pahaa pelkään ettei tällaisiin alueellisiin tukiin tule muutoksia vaan meno jatkuu entisellään. Tässä tuella on saatu aikaan paljon hyvää, mutta toisaalta sijoitetuilla kolikoilla vaikuttaa olevan kääntöpuolensakin.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (69 kommenttia)

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Niinhän se on, Niko. Yhteiskunnan pitää tarjota työtä ja ennen kaikkea hyvää palkkaa! Kunnon kansalaisen tehtäväksi jää ainoastaan se vaiva, että hän ilmoittaa olevansa kiinnostunut kyseisestä tehtävästä...näin helppoa se on. Ei kausityöntekijän tarvitse murehtiä kalleista investoinneista, eihän? Se olkoon riistokapitalistien murhe: "Mitäs läksivät?"

Juuri noissa Lapin matkailukuvioissa jokainen kertoo työhaastattelussa omista vahvuuksistaan ja omista palkkatoivomuksistaan. Mahdollinen työnantaja aika nopeasti ymmärtää mistä tuuli puhaltaa. "Paikallinen sopiminen", nääs. Erinomainen paikka ulosmitata kielitaitoa, asiakaspalvelutaitoa ym..

Joko viimeistään nyt nuo muut kielet kuin tuo "valkoisen miehen esperanto" rupeavat kiinnostumaan lukioissa?

Terveisin, nimimerkki "Vamma sielussaan" (suora lainaus edesmenneeltä ja fiksulta Mauno Koivistolta).

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

En nyt oikein tiedä mitä tarkoitat yhteiskunnan velvollisuudella tarjota työtä ja hyvää palkkaa enkä mikä on ajatuksissasi se yhteiskunta.

Hyvällä työllä on hintansa. Useimmiten paremmalla hinnalla saa parempaa suoritetta. Ammatitaidolla, johtamisella ja työntekijän hyvinvoinnillakin on vaikutuksensa - suuretkin vaikutukset, jotka eivät näy suoraan yksinkertaisimmissa mittareissa.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Sen verran olen lukenut Nikon blogeja, että tiedän hänen ymmärtävänsä paremmin kuin itse uskookaan. Rekisterit auki vaan; siitä se lähtee. Reilua keskustelua ilman kateutta.

Jokainen suomalainen työpaikka on kotiinpäin; toivon sitäkin, että niin työntekijä kuin työnantaja ovat valpaillaan. Paikallinen sopiminen on hyvä juttu!

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Ilmari, sinulla taisi nyt mennä sekaisin duunarit ja omistajat. Duunarit haluavat palkkaa tekemästään työstä, johon tämä yrittäjä ei ollut halukas. Duunarit varmaan toivovat yrityksen noudattavan muitakin lakeja, kuin työlainsäädäntöä -varsinkin kun sille anteliaasti rahaa on jaettu.

Työnantajapuolella näyttäisi olevan sellainen ajattelutapa, että veronmaksajien pitäisi yrityssossusta jaella tukiaisia omistajille, kunhan he vain ilmaisevan kiinnostuksensa Vastineeksi ei sovi olettaa edes lakien tulevan noudatetuksi.

Tämä tapaus Kakslauttanen kertoo tiivistetysti tämän maan merkittävimmän ongelman. Yrityksiä paapotaan aivan käsittämättömillä tukiaisilla ja kiitokseksi saadaan vain törkeää toimintaa. Ja nämä pisnemiesten sosiaalituet rahoitetaan sitten lainarahalla, koska eihän toki yrittäjä veroja tai palkkoja voi maksaa, vaikka oma bisnes onkin verorahoilla pystyyn saatu.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

"samalla kun yritysten liikevaihto ja voitot ovat nousseet merkittävästi, ovat työntekijöiden palkat jopa laskeneet"

Kun yrityksen liikevaihto nousee tappiosta plussalle, voi toki mainostaa liikevaihdon nousseen merkittävästi. Vaikka oikeasti on vasta monen vuoden tappion ja velanoton jälkeen saatu velkaakin jopa maksettua pois.

Yrittäjähän siellä tekee duunia 24/7. Kun kerrankin tilanne paranee kannattavaksi, niin heti huudellaan kateellisena työntekijöiden palkkojen korotusten perään..

Kiitos pakkasten.

"Kakslauttanen käyttää runsaasti nimenomaan ulkomaista työvoimaa ja Talouselämälle yrittäjä Juhani Eiramo kertoi: "Meillä yli 90% työntekijöistä on ulkomaalaisia."

Eikös tämä ole hallituksen toive, että ulkomaalaisia tulisi palkata entistä enemmän? Nyt sitten itketään, kun tapahtuu se mitä Kokoomuksen ja Keskustan äänestäjät on toivoneet?? Jos hallitukselta ja Vasemmistolta kysytään, niin siellä on yhä ihan liian vähän ulkomaalaisia ja turvapaikanhakijoita palkattuna!

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Heti kun kerrankin paranee kannattavaksi, katsoppa sitä jutun graafia pidemmältä ajalta. Voit myös katsoa esimerkkiyrityksen liikevaihtoa, kannattavuutta, omavaraisuutta yms viideltä vuodelta tuolta:

https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/kakslautt...

24/7 siellä tekee duunia, mistä sinä sen tiedät vaikka olisi pelkän omistajan roolissa ja kävisi paikalla neljä tuntia päivässä. Tämä on perinteistä mielikuvan luomista, joka joidenkin kohdala pitää paikkansa ja toisten taas ei.

Minä en millään muotoa ole hallituksen kanssa samaa mieltä, se ajaa matalapalkka-aloja Suomeen EK:n talutusnuorassa.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

"Yrittäjähän siellä tekee duunia 24/7. Kun kerrankin tilanne paranee kannattavaksi, niin heti huudellaan kateellisena työntekijöiden palkkojen korotusten perään.."

Tälläiset kommentit jaksaa aina hämmentää, oletatko Rintala ettei ketään tiedä että yrittäjä myös saa mansikat kakusta jos sattuu tulemaan menestystä?

Yrittäjät on ilmeisesti se oikean elämän supersankareita jotka ainoana työskentelevät vuorokauden ympäri, pitävät yhteiskuntaa pystyssä samalla kun taistelevat arkkivihollistaan työntekijää vastaan joka vain haluaa varastaa yrittäjän työn tuloksen.

Myös onnistusit missaamaan Nikon pointin, jossa haettiin järkeä miksi yrittäjät itkevät puuttuvan työvoiman perään mutta tarjoavat minimiä jolla ei todellakaan kannata Suomessa tehdä kausiduunia.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

"oletatko Rintala ettei ketään tiedä että yrittäjä myös saa mansikat kakusta jos sattuu tulemaan menestystä?"

Tietysti yrittäjä ottaa riskin ja tekee duunia jotta mansikat kasvaa.
Näyttää siltä, että kaikki ei sitä ymmärrä..

Loput viestistäsi oli ymmärtämätöntä..

"Myös onnistusit missaamaan Nikon pointin, jossa haettiin järkeä miksi yrittäjät itkevät puuttuvan työvoiman perään mutta tarjoavat minimiä jolla ei todellakaan kannata Suomessa tehdä kausiduunia."

Työvoimapualahan tässä on hallituksen mukaan ollut monta vuotta. Oletko eri mieltä?

Miten kuvittelet maan talouden nousevan?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #10

Kausityöntekijä ottaa myös riskin, joka saattaa olla suhteessa omaan toimeentuloon merkittäväkin. Riippuen sopimuksesta lähteminen kauas duuniin ja siellä maksaminen vaikkapa toisesta asunnosta voi olla hyvinkin riskaabelia.

Kuten yrittäjäkin joutuu työntekijä pohtimaan riskejä suhteessa saatavaan voittoon. Jos yhtälö on huono, ei kannata lähteä. Kaikki ei sitä ymmärrä...

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #19

Yhteiskuntahan se tässä sen riskin otti. Anteliaat tukiaiset. Noilla tukiaisilla ei juuri voi yrittäjällisiä aikaansaannoksia kehua. Kysymys kuuluu, kuinka monta vuosituhatta menee yhteiskunnalle saada tukiaisrahat takaisin kun yrittäjä toimii noin surkeasti.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #37

Tukiaisrahat näyttäisivät tulleen takaisin jo pelkän yhteisöveron kautta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #19

Tuo on kovin totta, että lähteminen saattaa olla kannattamatonta. Lähestyisin kuitenkin tuota ongelmaa ennemmin yhteiskunnan, kuin yksittäisen yrityksen kautta. Miksi olemme rakentaneet järjestelmän, jossa kannattaa mieluummin olla toimettomana, kuin lähteä kausitöihin? Mahdollisia ratkaisuja on tietysti monia.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #60

Miksi olette rakentaneet järjestelmän, jossa yrttäjä markkinatalouden sijasta olettaa poliitikkojen pakottamaan itselleen halpatyövoimaa? Se, että ei saa huonojen työehtojen takia työvoimaa, on markkinataloutta. Oikeistokin sen ymmärtäisi, jos jotain markkinataloudsta ymmärtäisi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #64

En tiedä keitä tarkoitat, ja millä ihmeen logiikalla kuvittelet olevasi nykyjärjestelmästä yhtään sen vähemmän vastuussa kuin minä?

En osaa sanoa mitään yrittäjien olettamisista poliitikkojen osalta. Sen osaan kuitenkin sanoa, että jos on yksilölle kannattavampaa olla joutilaana kuin töissä yleissitovan työehtosopimuksen ehdoin, niin ollaan markkinataloudesta niin kaukana kuin päästään.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Senkin siat! Synnyin tähän maailmaan, isän ja äidin hetkellisen ilon seurauksena, ja te ette kehda tarjota minulle työpaikkaa....Valtio apuun!

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Monasti olen kommenttejasi arvostanut, mutta tämä nyt taas edistä keskustelua mitenkään.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Olet siinä varmasti oikeassa, mutta pohdipa aloituksen aiheesi niin Lapin matkailuyrittäjän kuin työntekijän kannalta, jooko? Juuripa siitä se oikea keskustelu syntyy...ilman syyllistämistä.

Sinun syyllistäväsi viestisi ydin on siinä, että Lapissa on menossa matkailubuumi samalla kuin sen työntekijät joutuvat kärsimään siitä...rima oli jo valmiina hyvinkin alhaalla, mutta sinä menit vielä senkin alapuolelta..: hyvät ja viattomat työntekijät/pahat matkailuyrittäjät. Jatketaan huomenna; lähden muihin hommiin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #9

Tämä on omaa tulkintaasi ja johtopäätöksiäsi. Ikävää, etten onnistu blogeissani tavoittamaan tavoittelemaasi objektiivisuutta, joka ilmennee omissa blogeissasi - näitä minun lienee sinun sitten turha lukea, kun aioin vastedeskin esittää mielipiteitäni asioista.

Esitän asian jostain näkökulmasta, toistaiseksi se toinen näkökulma on tällaista louskutusta.

Nämä ns vasta-argumentit eivät ole sisältäneet mitään faktoja, mistä keskustella. Taulukko on tuossa, case-esimerkki on siinä. En väitä että siinä on koko totuus enkä suinkaan usko puolien olevan puhtaasti paha ja hyvä.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #12

Se ongelma on, ei palkka, vaan palkan sivukulut.
Mutta kun faktoja kaipailet niin voisit ehkä kertoa, mikä on se palkkataso jonka yrittäjän pitää työntekijälle Lapissa maksaa ja samalla voit arvoida, paljollako esim. 500 euron palkankorotuksella pitää saada lisämyyntiä jotta se kannattaa.

Olen samaa mieltä, nyt tämä on vai louskutusta tyyliin "maksakaa kunnon palkkaa, kullanvuolijat".

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #21

Eli tapasi tuoda faktoja keskusteluun on laittaa minut laskemaan niitä - hienoa.

Jos katsotaan blogissa ollutta esimerkkitapausta alalle koulutetusta ihmisestä, jolle siis oltiin valmiita maksamaan yhdeksän euron minimipalkkaa, niin siitähän tulee noin 1400 euroa kuussa normaalilla työajalla.

Senkö vuoksi olisi kannattavaa muuttaa muutamaksi kuukaudeksi ja maksaa asumisesta työpaikkakunnalla sekä kantaa jossain määriin kustannukset kotipaikkakunnalla?

Pyyntönä ollut 13 euroa tunnissa johtaisi noin 2000 euron kuukausipalkkaan mitä itse en kyllä pidä kohtuuttomana matkailualan koulutuksen sekä kokemusta omaavalle työntekijälle. Ilmeisesti sinä pidät?

Nyt voit sitten varmaan laskea paljonko vaikkapa puolen vuoden kausityössä noiden palkkasummien erotuksesta tulee sivukuluja ja kuinka katastrofaalinen sen vaikutus on kannattavuuteen.

Itsehän laitoin esim tilaston ja esimerkkitapauksen - missä ne sinun faktasi ovat minua louskutuksesta syyttäessäsi?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #25

Pyydän sinua laskemaan louskutuksellesi perusteita ja kyllä, se taakka on sinulla. En pidä 2000 euron kk-palkkaa kohtuuttomana, hassu väite, mutta sinä et ota huomioon nyt kokonaiskustannuksia. Helppo huutaa puskista että "maksakaa parempaa palkkaa, kullanvuolijat".

EU:ssa ja työvoiman vapaan liikkuvuuden parissa kun ollaan, on aika selvää että työntekijöiden kotimaisuus ei ole eikä voikaan olla mikään kriteeri. Jos on kannattavampaa ottaa vuokratyöntekijä Liettuasta kuin palkata suomalainen, jotain mätää on jossain. Oletko tätä EU:n periaatetta, työvoiman vapaasta liikkumisesta, vastaan?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #26

Kerro nyt vaan ne kokonaiskustannukset alkuun eli mikä niiden vaikutus sitten on, minä olen tätä varten selvittänyt roppakaupalla asioita ja sinun perinteinen taktiikkasi on vain pistää toiset selvittämään. Se ei ole yhtään puskista huutelua parempaa vaan pikemminkin päinvastoin.

Edelleenkin on muuten olemassa tarveharkinta jossain määrin vaikka hallitus sitä systemaattisesti vähentääkin.

2000 euron kuukausipalkka vaikuttaa kuitenkin olevan kohtuuton yrittäjien toimesta mikäli kymmenen otos näin toteaa.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #29

..ihan pintapuolisesti lueskellut,joten voin ymmärtää väärin,mutta jos tässä haetaan työntekijän kokonaiskustanuksia, joka siis sisältää vakuutusmaksut, lomakorvaukset, pekkaspäivät, sairauslomat ..jne, on sähköalallalla kerroin ollut joskus 1,72 ,en tiedä nykyistä, mutta tuskin paljon heittää.

Eli jos työntekijän bruttopalkka on 10€/tunti on kassaan virrattava katetta 17,2€/tunti + alv eli 21,33€/tunti. Jos kate on vaikkapa hulppeat 20% myynnistä , tarkoittaa se ,että kassaan on virrattava 106,7 €/h ,jotta saadaan tuo 10€:n tuntipalkka maksettua :työntekijälle jää käteen noin 8€, luulisin.

(Olen jo aikaisemmin tuonut esiin oman n. 30 vuoden yrittäjäkokemuksella ryyditetyn mielipiteeni :Jos liiketoiminta pysyy pystyssä ainoastaan maksamalla 9 euron nälkäpalkkaa, joutaa se kaatua.)

Edit :Täältä löytyy laskuri, jolla 2000€:n työntekijä maksaa 2714€ työnantajalle :

https://www.yrittajat.fi/palkkalaskuri

Siinä ei ole mukana työkalu/vaatteet, kaikki mahdolliset ja mahdottomat tulityö/työturvallisuus/sähkötyöturvallisuus..jne pakolliset- muutaman vuoden välein- kurssit, pitämättömät sairauslomat, lasten sairastamiset..jne ,josta tuo meidän alan 1,72 kerroin muodostuu.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #31

Täytyy myös sanoa, että jos joku väitää olevan kannattavampaa seisottaa uutta ravintolarakennusta tyhjillään, kuin maksaa asiallista palkkaa ravintolaa pyörittäville, niin talouslaskemisen osaaminen on kyllä pyöreä nolla. Ainoa tilanne (ja tämän yrittäjän kohdalla ilmeisesti myös mahdollinen) lienee se, että kiinteistölle ei lasketa arvoa ollenkaan. Toki tässä tapauksessa senpitää olla valtion maksama, joten yrittäjällä on siten mahdollisuus seisottaa sitä tyhjänä. Jos tämä mahdollisuus on toteuma, niin oli virkamies tai ei, niin tukien myöntäjille pitäisi antaa välittömästi potkut.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #31

1,74 kertoimella 2000 brutto olisi 3480. Sisältänee sosiaalipalkat?

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt Vastaus kommenttiin #31

https://www.palkkaus.fi/Cms/Article/tyonantajan_si...

Nuo 1,7x kertoimet on vanhentuneet aikoja sitten, mitä nykyään sisältyy palkan sivukuluihin voi laskea 1,25 kertoimella. Eli 2000€/kk brutto = 2500€/kk firmalle, 160 tuntia/kk eli 15,6€/t pitäisi työntekijän tuottaa tuottaakseen oman palkkansa.

Työkalut ja vaatteet voi tietääkseni vähentää verotuksesta, eikä muutenkaan taida kuulua palkkaan, tuskinpa annat työkaluja työntekijälle jos vaihtaa vaikka firmaa.

Tietty voit vaihtaa toimintamalliasia ja ruveta ostamaan aliurakointia jolloin pääset näistä kaikista kuluista kerralla, yhden miehen sähköfirmoja varmasti riittää Suomessa.

Kummassakin on omat huonot ja hyvät puolensa.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #65

Matti hyvä,suo anteeksi suoruuteni , mutta nyt meni metsään , että kolisi.

Tuo Sinun mainitsema 25% pitää sisällään AINOASTAAN pakolliset vakuutusmaksut!!

Jos nyt ihan rauhassa tutustuisit tähän laskuriin:

https://www.yrittajat.fi/palkkalaskuri

Huomannet pienellä ponnistelulla kohdan " Vuosilomat 24pv, arkipyhät 7pv ja pekkasvapaat 12,5 pv."

Tämän päälle tulee siis mainitsemani kurssitukset ,sairaslomat, työterveyshuolto ynm...

Nämä on kaikki jonkun tienattava.

Tämä on "hienoheitto", jonka olen saanut kuulla kyllästymiseen asti jo 80-luvulla yritystoiminnasta mitään ymmärtämättömiltä : " Työkalut ja vaatteet voi tietääkseni vähentää verotuksesta.."

Voi hertsiläinen sentään...." Osta Seppo mulle paukku..sehän menee sulla verotukseen...eikä siten maksa sulle mitään, vai kuinka..hik..."

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #26

Joa suomalaisen kokonaiskustannus 2000€ bruttopalkallaon esim 3700€/kk ja liettualaisen vuokratyöntekijän kokonaiskustannus esim 2000 tai vaikkapa 3000, niin asiahan on selvä. Jokainen meistä tekee tämän saman ratkaisun koti ovellaankin, jos valitsemaan pääsee. Halvempi hinta voittaa aina. Jos säästää esim esim 500€/työntekijä kuussa on summa jo 6000 vuodessa. Valtava summa suoraan omaan taskuun.
Liettualaiselle tämä on silti kannattavaa. Hän kuluttaa palkkansa kotimaassaan, jossa hintataso ja verot ovat matalat. Suomalainen ei voi kilpailla mitenkään, kuin mahdollisesti muuttamalla liettuaan. Niin paljon kuin sieltä sopivaa väkeä tulee, niin töitä on tarjolla. Halvasta työvoimasta on aina pulaa.
Ei suomi kestä tätä halpatyön kilpailua. Se on selvä. Unioniin liityttäessä vakutettiin, että ulkomaiseen työvoimaan sovelletaan suomalaisia työehtoja ja lakeja. Pelkkä valhe. Unionista ei meikäläisille ole mitään hyötyä.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine Vastaus kommenttiin #43

Yritys saa vielä verotuksessa vähentää ostamansa palvelun vuokrafirmalta. ALV.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #55

Miten se voisi mahdollisesti olla säästö, kun suoraan maksetussa palkassa ei ole arvonlisäveroa?

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

Eikös ole moneen kertaan esitetty koululaisten kesälomien siirtoa juuri siksi, että saatais elokuulle näitä tuntityöläisiä (opiskelijoita) tekemään työtä matkailualalla? Siis sillä nollatuntisopimuksella.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Henry Ford tajusi jo sata vuotta sitten että autot käyvät kaupaksi jos ihmisillä on varaa ostaa niitä. Miksi tämä yksinkertainen logiikka on unohtunut nykyisessä "markkinataloudessa"?

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Markkinatalous on paras konsultti.

Matkailuyrittäjä näkee, että turistivirta Lappiin on lisääntymässä. Hän haluaa saada siitä osansa lisääntyneenä liikevaihtona, mutta siihen tarvittavia työntekijöitä on vaikea saada nykyisellä palkkatasolla.

Siispä hän tekee laskelmat olettaen esim., että nykyiset kiinteät kulunsa voisivat kestää lisää asiakkaita. Eli jääkö lisäliikevaihdosta niin paljon voittoa, että siitä pystyy maksamaan korkeampaa palkkaa niille työntekijöille, joita tarvitaan sen toteuttamiseen.

Jos lopputulos on negatiivinen, yrittäjä jättää uudet turistit suosiolla kilpailijoilleen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Laskelmia voi tehdä monella tapaa ja esimerkiksi henkilöstön osaaminen sekä palvelu voi olla merkittävä kilpailutekijä. Jos maksat minimipalkkaa niin saat harvemmin sitoutuneita ja innostuneita työntekijöitä, mikä taas näkyy palvelun laadussa ja vaikkapa siinä kuinka paljon kävijöitä tulee uudestaan.

Paljonko tulokseen vaikuttaa hyvä palvelu ja ruoka ravintolasssa? Paljonko siihen vaikuttaa oppaan osaaminen? Paljonko siitä kannattaa maksaa?

Nykyinen palkkataso on mielenkiintoinen termi. Kasvuun ja laatuun panostava yritys harvemmin keskittyy siihen, että se saa halvimmallla jonkinmoiset työntekijät.

Moni yrittäjä ei tunnu esimerkiksi ymmärtävän nykyistä sosiaalista mediaa ja sieltä löytyviä tietoja ja arvotseluja toiminnasta. Esimerkiksi saatu huono palvelu ja siitä oleva julkinen palaute saattaa notkauttaa asiakasmääriä kummasti. Osalle asiakaskuntaa merkitsee myös yrityksen toiminnan vastuullisuus enkä usko olevani vain poikkeus siinä. Itse uskon merkityksen kasvavan tulevaisuudessa ja ttyöntekijöitä polkeva sekä vaikkapa tässä esimerkkitapauksessa ympäristölakeja noudattamatta jättävä toimija saattaa hyvinkin kärsiä maineestaan.

Henkilöstö on tärkein voimavaramme ja sitä rataa. Näitä sloganeita riittää - joillain ne toteutuu, monilla ei. On turha kuvitella etteikö tekijöiden motivaatiolla ja kohtelulla ole vaikutusta tekemisen laatuun ja sitä kautta myös menestykseen.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

"Moni yrittäjä ei tunnu esimerkiksi ymmärtävän nykyistä sosiaalista mediaa ja sieltä löytyviä tietoja ja arvotseluja toiminnasta."

Eloonjäävät oppivat kantapään kautta.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Työnantajahan palkkaa niin halvalla kuiin se vaan on mahdollista. Ei siinä kehtaamisia kysellä, kun rahasta puhutaan. Nykyisen työttömyyden aikana sitä halpatyövoimaa kyllä piisaa, vaikka sitten tuontitavarana.

Nukkumispaikka, safka talon puolesta ja vähär taskurahaa. Sesongin jälkeen sitten kausityöläinen muihin hanttihommiin tai kortistoon. Ei sen niin väliä. Tosaalta, ei sen yrittäjän tarvi tuosta jatkosta huolehtiakaan. Tavoitteenaan kun on maksimoida oman lafkan tulos ts. viivan alle jäävä rivi ja henkilöstökuluista tinkiminen kausityöläisten avulla on ’ pala kakkua ’

Omakohtaista kokemusta Lapin kausihommista on yhdeltä kevättalvelta -70 luvulta. Töitä sai tehdä paljon, mutta palkka ei ollut kummoinen. Hauskoja muistoja toki taskuun jäi, mutta se on taas toinen juttu.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Jonnekinhan ne tukirahat on saatava menemään, muuten on vaarassa että ne tuki ja avustus summat pienenee, parempi kanattavalle yritystoiminnalle kuin johonkin ”korvavaloihin”, tai missä profetiat tulee suoraan taivaasta.
Se että se kohtelee epäreilusti muita yrittäjiä kuuluu asiaan, onko isossa kuvassa sitten tulos negatiivinen vai positiivinen onkin sitten jo vaikeampi arvioida.
Itse asiassa tässä on kysymys rahojen jaon lisäksi siitä kuka saa yritystoimintaa tehdä, tuet on jo niin oleellinen osa yritystoimintaa että määräysvalta on siellä kuka päättää avustuksista.
50 vuotta yrittäjänä olleena kuulun ilman muuta niihin veren imijä kapitalisteihin mutta inhoan näitä 9 euron päivä ja alle 10 euron tuntipalkka virityksiä, käsittämätöntä pelleilyä, pitäähän palkka olla jossain suhteessa yleiseen hintatasoon.
Toivon että joku kirjoittaisi tukien ja avustusten lisäksi myös julkisuudessa ja piilossa olevista ”kahvikassoista”, esimerkiksi tämän aamun Helsingin Sanomissa työhyvinvointi rahoja jaetaan miljoonia määrätyille yrityksille, kunnalle/kaupungille on lottovoitto jos iso yritys lopettaa toiminnan paikkakunnalla j.n.e.
Mitä isompi sitä enempi saa, onko se välttämättä oikein ?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Onhan näitä korvavaloja muita harhalaukauksia eikä tutkimuksen ja innovaatioiden tuki millään osu sataprosenttisesti. Tutkimusten mukaan suhteessa panostuksiin ollaan näillä tuilla kuitenkin saatu eniten aikaan tavoiteltuja tuloksia.

Yritystuet ovat valitettavan iso osa suomalaista "markkinataloutta" ja jotkut niitä osaavat hyödyntää ja omaavat sopivat kontaktit saadakseen hakemuksensa läpi. Tämä toiminta on poissa julkisuudesta. Jos ajattelee vaikkapa case Kittilää, niin se tuskin on täysin poikkeuksellista. Investointitukien, joita muuten Kittikän toimijoillekin jaetaan avokätisesti, lisäksi kunta saattaa monin muin keinoin tasoittaa tietä yhdelle sopivalle toimijalle. Törmäsin asioita joskus tutkiessani siihen, että merkittävän talovalmistajan suorien yritystukien lisäksi kunta oli rakentanut sille suuren teollisuushallin ja perii siitä minimaalista vuokraa.

Eihän näitä isoja niin paljoa pitäisi tukea ja hyvä, että korkeimman oikeuden päätöksellä asiat ovat tulleet julkisuuteen.

Mileenkiintoinen kysymys on myös, että ajateltaessa vaikkapa esimerkkitapaustani, niin olisiko joku uusi toimija samassa asemassa tukien suhteen ryhtyessään kilpailemaan vastaavanlaisilla majoituspalveluilla rakentamalla lasi-igluja yms jonnekin lähietäisyydelle.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Mikä yrittäjä se muuten on semmoinen joka valtion rahoilla rakentaa ?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ehkä se on joku semiyrittäjä tms.. ;-) Nooh, onhan noissa toki yleensä kaiketi omaakin rahaa kaiketi enemmän kuin tukea. Valitettavasti liikesalaisuuksien vuoksi niitä ei noissa tukipäätöksissä näy julkisesti

Minusta mielenkiintoinen asia on tuo hankkeen tiivistetty perustelu:
"Vahvistaa edelleen yrityksen liikevaihdon kasvua ja kannattavuutta. Lisätä majoituskapasiteettia ja rakentaa oheistuotteita, joka tukee tavoitteita edelleen vahvistaa hyvää markkina-asemaa Lapin matkailussa."

Tuohan kertoo oikeastaan suoraan siitä, että vahvistetaan yksittäisen toimijan markkina-asemaa muita vastaan.

Näiden tukien jakohan on menossa ehdotuksen mukaan maakunnille nykyisen neljän ELY:n sijaan. Saapi nähdä millaisilla perusteilla jatkossa saadaan tukia läpi ja kasvaako poliitikkojen vaikutus entisestään.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

"Tuohan kertoo oikeastaan suoraan siitä, että vahvistetaan yksittäisen toimijan markkina-asemaa muita vastaan."

Blogisti ei kyllä ymmärrä matkailunbisneksen strategiasta "höikäsen pölähtävää". Kun Kakslauttanen (ja vastaavat yritykset Lapissa tai muualla) on saanut rakennettua brändin Aasiaa myöten ja yli 90 % on vientiä, en usko kenenkään lappilaisen yrittäjän olevan pahoillaan brändin vetovoimasta ja siitä että ostopäätöksen tekijä suuntaa Lappiin, eikä esim. Keski-Eurooppaan tai Norjaan.

Ja tuki on vain pieni osa tarvittavaa rahoitusta ja oman kokemukseni mukaan (jota on muuten paljon 33 vuoden aikana) tuki nostaa usein investoinnin kokonaisarvoa ja lyhentää toteutuksen aikataulua. Siis esim. 5 miljoonan sijasta voidaankin tehdä 6 miljoonan investointi ja laittaa tuotekehitykseen/markkinointiselvityksiin vaikkapa 100 000 euroa enemmän.

Tukipäätöksissä viime vuosina tärkeimmäksi kriteeriksi on noussut vaikuttavuus. Eli hakemuksessa on pystyttävä arvioimaan uskottavasti miten toiminta alkaa kehittyä 1..2 vuoden jälkeen kun investointi on käyttöönotettu. Ja vaikuttavuudella tarkastellaan koko yrityksen toimintaympäristöä, alihankkijoita ja liikennöintiä ja kauppaa myöten.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #24

Kiitoksia ymmärryksen arvioinnistani, mukava että noin suuren viisauden omaavan henkilö tulee sen kertomaan. Totesin blogissani:
"Kiistämättä Kakslauttanen on menestynyt ja tuonut paljon matkailutuloja Suomeen sekä sen arvo markkinoinnissa on merkittävä. Samaten muut alueen toimijat saavat hyötyä kunta mukaanlukien. Siinä mielessä annettu tuki on hyvinkin perusteltavissa."

Joten käsittääkseni toin myös toisen kulman esille. Jos taas katsotaan lainaamaani perustelua, niin siinä on myös elementti kohdistuen paikalliseen kilpailuun.

Kun kyseessä on vakavarainen ja hyvin toimeentuleva yritys. Oletko varma ettei se olisi saanut rahoitusta ilman yritystukea suoraan markkinoilta? Jos ei, niin miksi?

Vaikuttavuus on selkeä kriteeri, valitettavasti laskelmat eivät ole julkisia. On myös hyvä huomata, että ko rahat jäävät yritykseen omistajalle riippumatta siitä toteutuvatko tavoitteet tai ei. Olen itsekin käynyt läpi ja arvioinut kymmeniä liiketoimintasuunnitelmia sekä ollut niitä tekemässä. Olen myös nähnyt hyvinkin kirjavia sellaisia, myös läpimenneissä on ollut olettamia, joissa ei ole päätä eikä häntää.

Mitä sitten olet mieltä siitä, pitäisikö yrityksen saadessa merkittäviä suoria tukia sen toimia vastuullisesti? Vai onko sillä mitään väliä?

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #27

"Mitä sitten olet mieltä siitä, pitäisikö yrityksen saadessa merkittäviä suoria tukia sen toimia vastuullisesti? Vai onko sillä mitään väliä?"

Tukien saaminen edellyttää yritykseltä liiketoimintasuunnitelmaa ja projektisuunnitelmaa itse hankkeesta. Jos liiketoimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia, on hanketta mahdollista "skarpata" (toki tehdyn rahallisen päätöksen raameissa).

Nykyisin mm. ely-keskus edellyttää tarjoukset potentiaalisilta toimittajilta ja muilta rahoittajilta ennen päätöksen tekoa sekä 5 vuoden tulos-ja rahoitusennusteet.Maksatuksiin tarvitaan yleensä tilintarkastajaltakin lausunto, että tuet kohdistuvat niinkuin on tarkoitettu. Tilintarkastajan vastuu siis.

Jos liiketoiminta- ja projektisuunnitelma toteutuvat niin mitä muuta pitäisi sitten yrittäjältä (ja sen hallitukselta) edellyttää? Onhan jo päätöksessä edellytetty että yritys on toiminut lakien ja asetusten mukaisesti ja kannattavuus on riittävä. Asiakkaat ja sidosryhmät ja tietenkin yrityksen hlöstö ja heidän palaute vastuullisuudesta riittää.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #34

Miten niin päätöksessä edellytetty, että yritys on toiminut lakien ja asetusten mukaan? Miten se tutkitaan, kuka tukii, millaisilla selvityksillä? Mikä sen painoarvo on päätöksesä? Mistä voimme varmistua siitä?

Voitaneen kirjanpidossa varmistautua suunnitelman toteutumisesta. Tosin ELY:t saivat juuri kritiikkiä siitä, ettei näin olla kunnolla tehty.

Maksatuksiin vaaditaan yleensä tilintarkastajan lausunto kerrot. Puolisen vuotta sitten tehty VTV:n selvitys kertoo ihan toisin ja sen mukaan maksatuksiin on riittänyt pelkkä ote kirjanpidosta rivitasolla ilman kuitteja tai lausuntoja. Tätä on kehotettu muuttamaan mahdollisten väärinkäytösten vuoksi.

Kelle muuten ne asiakkaat, sidosryhmät ja henkilöstö palautettaan antavat liittyen tähän tukiasiaan?

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Lapin matkailutulo on reilusti yli 500 miljoonaa euroa ja se työllistää 5000 henkilöä + sesonkityöntekijät. Ja tokihan se säteilee monille muille toimialoille. Lapin matkailua kannattaa tarkastella ainakin 30 vuoden perpektiivillä. Niin, että myös taantumat ja konkurssit huomioidaan. Matkailuyrittäjyys on yksi vaikeimmista ja riskipitoisimmista yrittäjyyden lajeista. Investoinnit ovat suuret ja takaisinmaksuaika pitkä. Säät ja trendit maailmalla ovat tekijöitä, joita on vaikea ennakoida. Kakslauttanen on harvinainen menestystarina, joka on vaatinut uskoa ja riskinottokykyä. Ja mikä innovatiivisuus. Mm. Juuassa Kakslauttanen on ollut suurin asiakas jo kymmenen vuotta yhdelle käsityöyrittäjälle, hankkimalla käsintehdyjä erikoisvalaisimia (pitsikeramiikka) taiteilijalta. Uskon, että alihankintaketjusta löytyy kymmeniä vastaavia.

Ei tarvitse olla kummoinenkaan matemaatikko niin pystyy arvioimaan, onko lakisääteinen tuki/riskisijoitus mennyt oikeaan osoitteseen. Lähes kaikki mm. Kakslauttasen kohdalla vientituloa. Ja taas kerran on muistutettava, että investointituki pienentää suoraan investoinnin arvoa ja lain sallimia poistoja.

Jos toiminta on kannattavaa osa tuesta alkaa heti palautua yhteisöveron kautta takaisin. Ei voi muuta kun nostaa hattua Lapin matkailulle ja sadoille yrittäjille, jotka ovat pystyneet verkostoitumaan ja rakentamaan toimivan konseptin. Toivottavasti omavaraisuusasteet saadaan laajemminkin nostettua yli 50 %:n. On varmaa että takaiskuja on pidemmällä aikavälillä tulossa (säät ja kansainvälinen kilpailu + mahdollinen syvä taantuma).

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Tukiainen on aina tukiainen. Jos bisnes on kannattava, se syntyy ilman tukiaisiakin. Ja yrittäjän olisi syytä aina muistaa, että ne tukiaiset tulevat verorahoista ja niiden edellytyksenä on verotulot. Verotuloja taas saadaan yrityksen maksamista veroista ja työntekijöiden maksamista veroista. Jos työntekijöille maksetaan palkkaa, joka on niin pieni että työntekijöitä joudutaan tukemaan edelleen verorahoilla, niin on ihan sama onko yritys tuomassa ulkomaanrahaa vai ei, sellaista ei pidä tukea.

Ja jos on kehdannut yrittäjien sossusta käydä rahaa vinkumassa, niin ei pitäisi olla liikaa noudattaa sen yhteikunnan lakeja, jonka rahoja kuppaa.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Olisiko työpaikkoja tullut enemmän ja kannattavuus parempi jos tuki ja avustus järjestelmää ei olisi.
Poliitikot perustelee tukia aina niinkuin elämää ei olisi lainkaan ilman tukia ja avustuksia ??

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Lapin sesonkiin ja siihen liittyvä palkkaaminen ja työn tekemiseen liittyy myös pam:n tekemä päätös, jolla paikallinen sopiminen rajattiin. Tästä kärsi työntekijät ja työnantajat. Samalla se osaltaan osoittaa ongelmaa, joka meidän työmarkkinajärjestelmässä on.

https://yle.fi/uutiset/3-9294666

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, siis artikkelin mukaan kyseessä oli yhtä työantajaa koskeva kokeilu. Kokeilujen tarkoitus lienee mahdollisesti johtaa laajempiin käytäntöihin.

Kokeilu vaikuttaa onnistuneelta toki riippuen osin tavoitteista. Mahdollisuus tehdä ylitöitä ilman erillistä korvausta sesonkiaikana on ilman muuta auttanut keikkatyöntekijöitä saamaan paremman tilin Lapin Safarien palveluksessa. Toisaalta useampi henkilö on sitten saanut töitä, kun on noudatettu työehtosopimusta. En oikein osaa sanoa mikä sitten on kokonaisuudessa paras vaihtoehto. Tuon 2016 on näköjään neuvoteltu järjestöjen välilä ja jopa työsulkuja ainakin suunniteltu. En sitten tiedä mikä on ollut lopputulema.

Itse kannatan paikallista sopimista kunhan Ruotsin ja Saksan kaltaiset työntekijöiden osallistumismahdollisuudet toteutuvat eikä oteta vain yhtä puolta ratkaisusta.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Yrityksen tehtävänä on tuottaa omistajilleen mahdollisimman paljon voittoa.

Jos valtio tätä haluaa työllistämisen nimissä tukea, niin sitten niin käy.

Jollei yritys valtion mielestä työllistä tarpeeksi tukeen nähden, sitten tuki poistetaan tai vähennetään.

Jollei näin käy ja yritys saa silti tukea, on valtio tehnyt ''vääriä'' päätöksiä.

Näitä päätöksiä tekee eduskunta

Kansa vaihtaa huonon eduskunnan neljän vuoden välein, jos siihen näkee tarvetta

Mikäli mitään laitonta ei tapahdu, niin näillä mennään.

Mikälii työntekijälle maksetaan työntekijän mielestä liian pientä palkkaa, niin se on neuvottelukysymys, työehtosopimukset määrittelevät palkat.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Jollei yritys valtion mielestä työllistä tarpeeksi tukeen nähden, sitten tuki poistetaan tai vähennetään."

Suomen suurimmalla yksittäisen tuen saajalla on palkkalistoillaan nolla henkeä. Non puolen miljardin eurot tuki on luvattu 12 vuodeksi eikä sitä kuulemma voi leikata tai poistaa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, tämä siitä syystä että henkilöstö on omistajien S-ryhmän ja St1:n palkkalistoilla, joka näköjään on suuri ongelma ja asia, mikä kerrottaessa tätä varmaan tuhannesta kertaa aina "unohtuu".

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #42

Tuuliwatin henkilöstä on S-ryhmän tai ST1:n palkkalistoilla? Miten se olisi ylipäänsä mahdollista? Toimitusjohtajaa lukuunottamatta, haluaisitko ehkä osoittaa tämän väitteesi todeksi jollain tavalla.

Jostain syystä tuet ja huono työllistävyys on kaistakorville ongelma kunhan ei puhuta suurimmasta tuensaajasta ja tämän huonosta työllistävyydestä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #46

Tuuliwatti ostaa alihankintana työn näiltä kahdelta omistajaltaan tarvittavan ylläpåidon yms työn. Siis kahdelta suomalaiselta yritykseltä, jotka omistavat koko Tuuliwatin. Mikä siinä on ongelmana? Luuletko että tarvittavat työt hoituvat itsestään?

Vai kaistakorville? Olipa tämäkin tyylikästä. Eiköhän nämä keskustelut ala kohta riittämään välillämme. Kyse ei ollut missään muotoa tuulivoimasta tässä blogissa, mutta aina sen onnistut sotkemaan joka hemmetin asiaan.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #47

Kommentissani en edes maininnut tuulivoimaa, vaan suurimman tuensaajan ja sen palkkalistoilla olevat ihmiset joka on nolla. Sehän oli blogin aiheena, miten tuensaaja ei työllistä?

Alkuperäinen väite oli että Tuuliwatin henkilöstö on S:n ja ST1:n palkkalistoilla. Uusi väite että Tuuliwatti ostaisi alihankintana työn S-ryhmältä ja ST1:ltä on ilmeisesti sekin oma keksintösi ja ainakin toistaiseksi todentamatta. Et varmaan halua osoittaa väitettäsi todeksi?

Tuuliwatti käyttää pääsääntöiseti Gamesan voimaloita joiden valvonta on Espanjassa, valmistus ties missä ja pystytys ainakin osin ulkomaisissa käsissä.

Edit: Ja tämä juonne siis lähti vastauksena väitteeseen, että tuet poistetaan jos yritys ei työllistä tarpeeksi. Tarkoitukseni oli osoittaa väite vääräksi, kunnes Niko havahduit että "haa tuulivoimaa" ja tulit sotkemaan ja viemään keskustelua muualle.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #48

Voit toki saivarrella termien kanssa tapasi mukaan. Valehteleeko Anttonen esim tässä:
”Työntekijät ovat S-ryhmän tai St1:n palveluksessa. Osakkaat veloittavat työpanoksen Tuuliwatti Oy:ltä”, St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen täsmentää.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/tuuliwa...

Ja ikäänkuin lähes joka ihminen ei tällä foorumilla tietäisi mistä Salonen paasaa mikäli jätät nimen mainitsematta. Eipä tietenkään...

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #50

Väitteesi oli että Tuuliwatin henkilöstö on ST1:n ja S-ryhmän palkkalistoilla. Edes Anttonen ei väitä tuota. Ei se ole saivartelua, väitteesi oli vain väärä. Ei kai kukaan ole väittänyt etteikö S-ryhmä tai ST1 työllistäisi.

Edelleen tämä lähti väitteestä että tuet voidaan ottaa pois jos yritys ei työllistä. Tähän vastasin.

Edit: Sinua siis kiukuttaa kun kerron että "Suomen suurimmalla yksittäisen tuen saajalla on palkkalistoillaan nolla henkeä."

Tämä on mielestäsi väärin tai paasaamista tuulivoimasta? Alat änkkäämään vastaan ja selittelemään jostain, joka on kenen tahansa yhtiön tilinpäätöketä nähtävissä, jos viitsii tilinpäätöksen kaivaa. Mutta vänkätä pitää.

Miksi tuon sanominen herättää vihreissä kiukkua?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #53

Blogissa oli kyseeessä alueellisista tuista, joita myönnetään ties millä perusteilla ja kaikille toimialan yrityksille niitä ei myönnetä. Tuulivoiman perustelu koko asialle on aivan toinen perustuen tavoitteisiin uusiutuvasta energiasta.

Totesin: "tämä siitä syystä että henkilöstö on omistajien S-ryhmän ja St1:n palkkalistoilla"

Anttonen toteaa: "Työntekijät ovat S-ryhmän tai St1:n palveluksessa. Osakkaat veloittavat työpanoksen Tuuliwatti Oy:ltä”

Miten tällä on nyt jotenkin merkittävä ero työllistämisen kannalta? Muuten kuin saivartelun kautta...

Vihreiden kiukusta en tiedä, kun en heihin kuulu. Minua kiukuttaa tämän sotkeminen aina ja joka paikkaan. Ritala puhui jostain mikä ei ole edes todellisuutta tänä päivänä ja siitä lauseesta Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen mies sai taas sauman tuoda asiaansa esille.

Tuulivoimatuki on tariffitukea ja sitä saavat kaikki tuulivoimalat. Blogin aiheessa kyse on kilpailun vääristymisestä Suomen eri alueilla myönnettävien tukien vaikutuksesta. Tuulivoimaa ei liene perusteltu työllistymisellä - näillä tuilla väitetään jatkuvasti olevan sitä parantava vaikutus vaikka esim VATTin tutkimukset toisin osoittavat.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #54

Eikö tuo kuitenkin ole ihan sama asia, kuin että ihmettelit case-esimerkkisi 7 työntekijän lisäämistä? Kerroit jopa itsekin, että osa työllistyy alihankkijoiden kautta.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Voitaisiinko ajatella,että tuulivoimaa tuettaisiin "vain" yhtä paljon kuin risteilijöiden rakentamista.0-Alv kun on myös katsottava tueksi.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Muistetaan nyt se, ettei yrityksillä ole tavoitteena

1. työllistää
2. maksaa hyviä palkkoja
3. olla reilu muuta kuin omistajilleen
4. maksaa veroja

Yritysten tavoite on juuri päinvastainen.

Tämän oppii kun opiskelee kauppatieteitä. Ei jää epäselväksi tämä "tiede" ja sen tavoitteet yrityksille. Minulla opinnot kestivät 45 vuotta. Mitään naiveja haihatuksia ei jäänyt asiasta. Kaikki on selvää kuin pläkki.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

""Vahvistaa edelleen yrityksen liikevaihdon kasvua ja kannattavuutta. Lisätä majoituskapasiteettia ja rakentaa oheistuotteita, joka tukee tavoitteita edelleen vahvistaa hyvää markkina-asemaa Lapin matkailussa."

21.8.2015 myönnettiin jälleen tukea - tällä kertaa suoraa investointukea 656 000 euroa keloiglujen rakentamiseen. Yhteensä näistä saadaan suoraa annettua tukea 1,66 miljoonaa euroa tälle menestyvälle ja vakavaraiselle yritykselle."

Alkoi oikein kiinnostamaan millainen on yrityksen kehitys. Tiedot kyllä löytyvät helposti. Vuonna 2010 liikevaihtoa oli 2,3 Meur ja nyt 2016 13,8 Meur.
Yhteisöveroa yhtiö on maksanut 7 vuoden aikana 3,2 Meur. Investoinnit 7 vuoden aikana noin 25 miljoonaa. Kasvua, vientiä, investointeja - säteilyä ympäristöön. Olihan vuoden 2016 ostot pelkästään 4,3 miljoonaa joista ulkopuolisia palveluja (todennäköisesti työtä) 0,7 Meur. Henkilöstömenot 1,13 Meur. Ja onpa toki yrityksellä pitkäaikaista velkaa noin 6 miljoonaa ja lyhytaikaista 4 miljoonaa. Yritys on rekisteröity 1974, joten jos nyt on alkanut aurinko paistaa niin ei olla kateellisia. Valtiolle/EU:lle erinomainen riskisijoitus jos on 7 vuoden aikana esim. 3...5 miljoonaa myöntänyt investointitukea. Tällaisia yrityksiä lisää. Niitä me tarvitaan.

Toimialan omavaraisuuden keskiarvo noin 30 % ja liikevoitto 1 % välillä keskimäärin viimeiset 4 vuotta. No - suurin osa on muutaman hlön yrityksiä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, mielestäni kunnioitettavampi on se yritys, joka tekee saman kokonaan omalla riskillä ja omalla rahalla. Se muuten maksaa valtiolle yhtä paljon veroja takaisin ja tuottaa muille alihankinnoillaan saamatta sitä 1,66 miljoonaa. Siihen valtio ei "sijoita" mitään vaan antaa kilpailun ja kyvykkyyksien ratkaista. Tukea saanut ei maksa mitää lisää vaan pitää tässä tapauksessa sen 1,66 miljoonaa.

Keskeinen asia on mm seuraava, mihin VTV kiinnitti erityistä huomiota arvioituaan näitä:
"Tarpeellisuusharkinnassa tulisi ottaa huomioon myös se, pystyisikö
yritys kehittämään itse toimintaansa lyhyellä aikavälillä omaehtoisella rahoituksella ja miksi tätä vaihtoehtoa ei pidetä ensisijaisena tai onko valtion tuella saavutettavissa laajempaa hyötyä esimerkiksi pidemmällä aikavälillä."

Ei pidä olla olemassa alueellisilla perusteilla toimivia tukiautomaatteja. Ensisijaisesti pitäisi toimia vapailla markkinoilla sieltä saatavalla pääomalla. Olisiko ko yritys saanut rahaa vapailta markkinoilta tarpeellisen määrän? Omistaja olisi voinut ottaa lisää osakkaaita tms.

Lainasit tuota hankekuvausta, siitä kiinnittäisin huomiota seuraavaan: "joka tukee tavoitteita edelleen vahvistaa hyvää markkina-asemaa Lapin matkailussa."
Tällöin vahvistetaan yhden toimijan markkina-asemaa Lapin matkailussa. Näinkö mielestäsi kilpailun tulee toimia - ilmeisesti, vaikuttaa siltä että olet näitä tukihakemuksia yritysten palveluksessa sekä tukena väsännyt ja siten vahva alueellisten tukien kannattaja vapaan kilpailun sijaan.

Tutkin taannoin toista casea. Kyseessä oli toimialakseen puutalojen valmistuksen ilmoittava yritys, jonka liikevaihto vuonna 2016 oli 5 285 000, liiketappiota tuli 138 000 ja omavaraisuusaste on korkea 93%.

Toukokuussa 2017 sille myönnettiin suoraa tukea 1 083 000 euroa seuraavalla hankekuvauksella:
"Tuotanto prosessi ketjutetaan, uudistetaan, nopeuttaen läpimenoaikaa ja laadun tekeminen varmistetaan koko prosessin ajaksi."

Aiemmin on myönnetty tukea vuosina 2014 ja 2015 ensin 109 000 euroa ja sitten 87 500 euroa. Tuen yhteissummaksi saadaan siis 1,28 miljoonaa euroa suoraa yritystukea vuosina 2014-2017.

Vastaavia toimijoita on Suomessa lukuisia ja yhdelle sitten annetaan 1,28 miljoonaa euroa tuotantolinjojen uusimiseen, kun sattuu olemaan sopivalla alueella. Reilua kilpailua vai mitä?

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Näytämme olevan eri aaltopituuksilla periaatteista, joilla yritystukea mm. tällä hetkellä myönnetään ja viime vuosina on myönnetty. Kansainvälisyys, kasvu ja tuonnin korvaaminen ovat keskeisessä roolissa. Lisäksi toimialalla ei saa olla kotimaassa (eikä varsinkaan tukialueella) ylikapasitettia ja kehityshankkeen on parannettava selkeästi yrityksen kilpailukykyä ja kannattavuutta. Suurin este toteuttaa tuotannollisia investointeja erityisesti pienemmän pään kasvuyrityksellä on vakuuksien puute. Valitettavasti Suomi on pääomaköyhä ja ja mitä kauemmaksi Etelä-Suomen kasvukeskuksista (HKI:n, Turun, Tampereen seudut) mennään sitä vähemmän on yksityisiä riskirahoittajia ja bisnesenkeleitä. Minulla on juuri tarkastelun alla 5 miljoonan liikevaihtoa tekevä kasvuyritys, joka tarvitsee noin miljoonan euron teknologisen investoinnin pystyäkseen kilpailemaan kv-markkinoilla. Suomessa ei ole kilpailijaa. Kasvu on sitonut kassavarat käyttöpääomaan. Pankin rahoitusyhtiö arvostaa (vakuus) hankittavan investoinnin 60% verollisesta hinnasta. Ilman 25%:n tukea investointia ei yksinkertaisesti pystytä toteuttamaan. Kovasti yritän olla yrittäjän ja avainhenkilöiden apuna, että suunnitelma saadaan valmiiksi ja toivottavasti positiivinen päätös. Muuten on kyllä suuri riski, että toimintaa joudutaan nopeasti supistamaan noin 10 hlötyövuoden verran. Investoinnilla tavoitellaan kasvua nykyisestä 30%... 50% seuraavan kolmen vuoden aikana. Tämä on hyvin tyypillinen tapaus.

Kun tukisysteemi on EU:asetusten ja kansallisten lakien mukainen miksi emme sitä hyödyntäisi? Tapasi kirjoittaa on voimakkaasti yrittäjiä syyllistävä ja haluat asettaa yrittäjät ja työntekijät vastakkain. Onneksi tuollainen ajattelu toimii yhä huonommin. Eikä noista tukieuroista ole taantuvissa kunnissa juurikaan apua. Yksinkertaisesti pätevän porukan saaminen kauemmaksi on niin vaikeata avainhenkilöistä alkaen, ettei investoinneille ole edellytyksiä.

Mietihän vielä tuota investointi tai kehittämistuen vaikutusta yhteisöverotukseen. Investointituki pienentää heti tuen verran taseen investoinnin arvoa ja sen kautta poistoja ja kehittämistuki puolestaan lisätään liiketoiminnan muihin tuottoihin. Jos toiminta on kannattavaa pieni siivu tulee heti verottajalle takaisin sitäkin kautta. Tämä on viimeinen kommenttini tähän blogiin.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #56

Nämähän ovat nakkikioskeja, jos on haettava lainaa näin mitättömiä summia. Miljoona on vain hyvän omakotitalon hinta eikä mikään riskirahoitussumma. Jos kv-markkinoille mennään pitää vientivastaavan luottokortilla olla satojatuhansia limiittiä, että on varaa matkustaa, myydä, käyttää juristeja sekä konsultteja ja edustaa. Suomalaisten käsitys kv-bisneksistä on kyllä maakuntatasolla ja siksi sille tasolle jääkin yleensä.

Olen nähnyt näitä tukia ja riskirahaa nostavia yrityksiä kymmenittäin sitten 80-luvun. Hyvin tyypillistä niille on se, että tukia saatuaan niiden omistajat nostavat palkkojaan, upgreidaavat autonsa ja kellonsa jotkut jopa vaimonsa sekä hankkivat lisää rahoittajia, joille lopulta myyvät firmansa, joka on pumpattu kuiviin. Substanssiksi jäävät vanhentuneet power point-kalvot ja pari duunaria.

Tällaisia start up-firmoja on Suomen yrityshistoria täynnä ja niiden jälkeensä jättämiä työttömiä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #56

Niin, itse perustan näkemykseni mm erilaisiin tutkimuksiin ja esim VATT:in näkemyksiin tukien hyödyllisyydestä ja kuinka niillä saavutetaan esimerkiksi työllisyyttä. Lisäksi hallituskaudella on arvioitu tukien lisääntyneen nimenomaan olemassaolevan liiketoiminnan tukemisessa.

Tehdyt päätökset eivät ole julkisia, joten sinullakaan tuskin on käsitystä muista kuin yrityksistä, joiden kanssa olet näitä ollut tekemässä. Tässä tullaan yhtene ongelmaan, liikesalaisuudella on toki merkitystä, mutta avoimuuden ja läpinäkyvyyden puute estää arvioimasta näitä asioita kunnolla. Silloin esimerkiksi viittaamani VTV:n näkemykset ovat merkittäviä, kun näitä ei voi itse tarkastella.

Nyt minun sitten pitäisi uskoa niiden olevan väärässä, koska sinulla on näitä hyödyntävänä toimijana ei käsitys.

Esimerkkitapauksessasi pitäisi riittää valtion takaus avuksi loppuosuudelle tai laina sen sijaan, että raha annetaan suorana tukena. Jos idea on hyvä ja kasvuluvut täsmää, niin eikö se riitä?

Kysyt: "Kun tukisysteemi on EU:asetusten ja kansallisten lakien mukainen miksi emme sitä hyödyntäisi?"
Tähän kuluu merkittäviä summia ja yksi keskeinen asia on, että mm 2015 tehdyistä suosituksista ei ole vieläkään olemassa mitää kunnollista arviointikehikkoa ja mallia, jonka pohjalta näiden panostusten tuloksia arvioitaisiin. Tämä on varsin erikoista.

Valtion(kin) tehtävänä on saada panostuksilla parhain mahdollinen vaikutus ja kovin vähän on evidenssiä siitä, kuinka hyvin se toteutuu laajemmassa mittakaavassa näillä tuilla. Niiden kautta tulisi saada vaikutuksia keskeisimmissä tavoitteissa ja nyt ei edes tiedetä onnistutaanko - leväperäistä toimintaa.

Tuntuu kuin mielestäsi tuo on ilmaista rahaa eikä ole pois toisaalta - ei se näin ole vaikka rahoitus osin tuleekin EU:sta. Meidän ollessa nettomaksaja on näilläkin vaikutuksensa.

Minä en sinällään syyllistö yrittäjää siitä, että hän on saanut tukea haettuaan sitä voimassaolevin ehdoin. Minun lähtökohtani on pyrkimys terveeseen kilpailuun, jossa maakunta tms ei vaikuta merkittävästi menestykseen kilpailussa tukien muodossa, joissa on olemassa myös polittisia vaikutusmahdollisuuksia varsinkin niiden siirtyessä näillä näkymin maakuntien jaettavaksi. Jopa EK on huolissaan tästä kehityksestä.

Tilastot palkkakehityksestä suhteessa liikevaihdon kehitykseen kertovat silti jotain ja herää kysymys, mistä jatkuvassa puheessa työvoimapulasta, matalapalkkatyön mahdollistamisesta, vierastyövoiman tarveharkinnan poistosta, joidenkin ehdottamasta Lapin veroalesta jne on kysymys.

Ko tilasto ja viitattu artikkeli oli Talouselämästä, joten asia on herättänyt laajempaakin kiinnostusta.

Se nyt vielä puuttuisilin, että suora tuki jäisi poistoja varten taseeseen - tulisi tukirahasta samanties omaa fyrkkaa vielä suoraan taseeseen. Siivu siitä tulee, mutta varsin pieni.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Minä muistan ajan kun oli Kehitysaluerahasto, se antoi pääasiassa lainan takauksia.
Siitä on ajan myötä tullut rahanjakotoimintaa jossa yritysten tasa-arvoisesta kohtelusta ei ole tietoakaan.
Pitää oikein etsimällä etsiä toimialaa jonka rahoitus ei vaikeuta ja eriarvoista ennestään olevaa.
On aivan eri asia laittaa kannattavuuslaskelmaan laina kuin vastiikkeeton raha jota ei tarvitse koskaan maksaa takaisin.
Yritysten avustaminen, jos stä halutaan, on hyvin hoidettavissa verotuksen ja maksujen kautta, mutta eihän se sovi kun se lisäisi aktiivista toimintaa ilman politiikkaa.
Yritysmaailma ei toimi niin että annetaan jokaiselle määrätty summa ja samanlaisia yrityksiä tulee saman verran.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Esimerkissäsi hirvittää eniten se, että jo perustelussa sanotaan tavoitteeksi kilpailuaseman parantamisen Lapissa. Ei sii Lapin kilpailuaseman parantamisen kansainvälisesti. Virkavirheeltä lähinnä kuulostaa tuollaisen avustuksen myöntäminen.

Tässä(kin) tapauksessa tuki vastaa yhteisöveron määrää. Mikä ihmeen järki siinä on olevinaan, että tuota rahaa lähetetään edestakaisin ja virkamiehet pyörittelevät siinä välissä papereita. Jätetään se raha sinne yhtiöön verottomana ja verotetaan ulos maksettaessa. Voidaan samalla unohtaa tuollaiset tuet.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Hirvittää juu.. Törmäsin mielenkiintoiseen listaan suurimmista saajista viime vuonna:

Pohjois-Pohjanmaan yritykset:

Rukakeskus Oy, Kuusamo, 2 061 870
Lapwall Oy, Pyhäntä, 1 205 450
Ewona Finland Oy, Oulu, 1 008 770
Sähkö-Rantek Oy, Oulu, 715 400
VB-Betoni Oy, Vaala, 551 790
Tactotek Oy, Oulu, 525 000
Lasercomp Oy, Nivala 480 000
Celermec Oy, Sievi 454 750
Haapaveden puukaluste Oy, Haapavesi, 448 400
Paras Biopharmaceuticals Oy, Oulu 444 910

Lapin yritykset:

Unique Entertainment Oy, Rovaniemi, 1 433 000
Inarijärven lomakylä Oy, Inari, 1 125 640
Pellopuu Oy, Pello, 1 083 000
Kultahippu Oy, Inari 860 960
Tervolan saha ja höyläämö Oy, Tervola, 632 500
Tornion Kama-palvelut Ky, Tornio, 444 100
House of Lapland Oy, Rovaniemi 361 130
Aromtech Oy, Tornio, 323 750
Lumivalkea Oy, Inari, 285 030
Aurora Village Oy, Inari, 260 180

Kainuun yritykset:

Kuhmo Oy, Kuhmo 1 013 670
Haapala BNB Oy, Sotkamo, 327 580
Symbicon Oy, Kajaani, 281 300
Hiihtokeskus Ukkohalla-Paljakka Oy, Hyrynsalmi, 264 250
Suokone Oy, Sotkamo, 237 520
Katera Steel Oy, Kajaani, 195 930
Mehi Oy, Suomussalmi,180 600
Walkia Group Oy, Sotkamo, 152 910
Vuokatin Katinkulma Oy, Sotkamo, 140 300
Imagon Oy, Kajaani, 136 500
Rollock Oy, Kajaani, 116 280

http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/ely-keskus-jak...

Tuosta aloin ihmetellä mikä ihme on Unique Entertainment Oy, jolle on myönnetty vajaa puolitoista miljoonaa suoraa tukea. Kyseessä on mikroyritys, jossa on yksi henkilö, joka kuvauksen mukaan tekee virtuaalista maailmaa Rovaniemen vetonaulaksi. Aika erikoinen oli hakemus ja en löydä oikein mitään tietoa edistymisestä - kait idea on hyvä.. Hakemuksessa ollut www-osoite ei edes ole enää omistuksessa..

https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?proje...

Suunniteltu julkinen rahoitus on itse asiassa vielä tuplat tuosta..

"Tavoitteena on kehittää Rovaniemen matkailua rakentamalla Napapiirille, Joulupukin Pajakylään elämyksellisyydessään ainutlaatuinen, kiinteä ja ympärivuotinen käyntikohde, jossa yhdistyvät pitkälle viety kokemuksellinen musikaali- ja teatterikokemus, 3D hologrammi- ja virtuaalitodellisuusteknologia sekä näihin liittyvät ohjelma- ja tapahtumatuotteet. Kohde vahvistaa Rovaniemen ja koko Lapin vetovoimaisuutta sekä toimii uudistuvan elämystuotannon lippulaivana."

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset