Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Kansainvälisesti poikkeuksellinen ilmiö: Suomen koulutustaso laskee

  • Henkilöstön koulutus 2000-luvulla, Lähde: Työolobarometri TEM
    Henkilöstön koulutus 2000-luvulla, Lähde: Työolobarometri TEM

"Jopa miljoona suomalaista uudelleenkoulutukseen - Nyt alkaa tapahtua" otsikoi Uusi Suomi tänään kertoen hallituksen huolesta osaavan työvoiman pulasta ja Sanni Grahn-Laasosen neuvotteluista työmarkkinajärjestöjen kanssa tulevaisuuden koulutustarpeista. Koko hallituskauden ajanhan on tapahtunut - nimittäin muutoksia heikompaan suuntaan. Nytkö sitten vaalien lähestyessä aletaan tässäkin asiassa tekemään suunnitelmia, jotka ulottuvat vasta seuraaville vaalikausille samaan aikaan, kun on itse kaivettu kuoppaa nimenomaan sille tarpeelliselle toisen asteen koulutukselle?

Talouspolitiikan arviointineuvosto huolissaan koulutuksesta

Hallituksen politiikkaa arvioiva neuvosto on huolissaan suomalaisten koulutustasosta. 1970-luvulla syntynyt ikäluokka on jäämässä kaikkien aikojen koulutetuimmiksi suomalaisiksi. Talouselämä kertoo:

"Koulutustason nousun pysähtyminen nuorissa ikäryhmissä on kansainvälisesti poikkeuksellinen ilmiö. ­Valtaosassa OECD-maista ­25–34-vuotiaat ovat koulutetuin ikäryhmä. Suomessa koulutetuin ikäryhmä ovat 35–44-vuotiaat."

Arviointineuvosto toteaa raportin tiivistelmässä:

"Yliopistojen uusien opiskelijoiden määrä on kääntynyt laskuun, ja yliopistossa opiskelevien osuus ikäluokasta alentunut. Samaan aikaan suomalaisten opiskelijoiden tulokset kansainvälisissä vertailuissa ovat laskeneet, ja ilman toisen asteen tutkintoa olevien nuorten osuus kasvanut."

Juhlapuheissa Suomi luottaa korkeaa osaamiseen ja koulutukseen, mutta käytännön teot ja nyt jo tulokset viittaavat toiseen suuntaan. Tällä voi olla 2020-luvun kilpailukyvyllemme katastrofaaliset vaikutukset, sillä teknologinen kehitys ja globalisaatio ­todennäköisesti vain ­lisäävät osaamisvaatimuksia työelämässä tulevaisuudessa.

Koulutus ahdingossa leikkauksien jälkeen - case Metropolia

Hallituksen leikkaukset ovat osuneet kipeästi erityisesti ammattikorkeakouluihin. Metropolia aloitti juuri yt-neuvottelut, joiden tuloksena enimmillään 80 henkilön työt loppuvat ja lisäksi lomauttamisuhka koskee koko henkilöstöä. Tiedotteessaan Metropolia kertoo sen valtionrahoituksen vähentyneen koulutukseen kohdistuneista merkittävistä leikkauksista johtuen yhteensä noin 27 miljoonaa euroa vuodesta 2013 lähtien.

Samaan aikaan kun koulutetuista osaajista on pula pääkaupunkiseudulla, johtanevat leikkaukset tilanteen huononemiseen edelleen.

Osin ammattikorkeakoulut ovat pyrkineet ratkaisemaan resurssien ja opettajien vähyyttä verkkokursseilla, mutta lähiopetuksen määrä on laskenut jo liikaa.  Yle kertoo nykytilanteesta jutussaan Säästöt purevat ammattikorkeakouluissa: Opiskelijat opettavat toisiaan.

Myös henkilöstön koulutus vähentynyt

TEM:n Työolobarometri kertoo henkilöstön koulutukseen käytettyjen työpäivien olleen vähäisimmillään vime vuonna koko 2000-luvulla kuten kuvan graafi osoittaa. Viime vuonna keskiarvo oli 4,2 päivää ja korkeimmillaan on oltu 2004, jolloin keskiarvo oli 6,7 päivää.

Lisäksi edellisen hallituksen säätämä noin neljä vuotta voimassa ollut laki kolmesta koulutuspäivästä on epäonnistunut. Lisäkoulutusta laki on tuonut vain vähän, eikä tavoite koulutuksen jakautumisesta tasaisemmin työntekijöiden kesken vaikuta toteutuvan.

Alunperin laissa tavoiteltiin työntekijöille koulutusoikeutta, mutta jälleen kerran päädyttiin sen sijaan malliin, jossa yritykset saavatkin koulutusvähennystä. Kuten moni muukin tällä keinoin toteutettu laki ei tämäkään vaikuta toimivan muutoin kuin yritystukena.

Päätös tehtiin siis Kataisen hallituksen toimesta ja sen toteumaa oli sovittu arvioitavan kahden vuoden päästä vuonna 2015. Kuitenkan virallista arviota ei vieläkään ole ja myöhästymisen syistä Talouselämä kertoi viime vuoden alussa seuraavaa: "Seurantaraportti piti tehdä jo viime vuonna, mutta se on jäänyt kiireellisempien asioiden, kuten pakkolakien, jalkoihin."

Tilastot kertovat karua kieltään lain onnistumisesta:

  • kunnissa työntekijöistä yli 70 prosenttia koulutuskorvauksen piirissä

  • yrityksissä vain reilut 10 prosenttia

  • SAK:n luottamushenkilökyselyssä vuoden 2015 lopussa vain 12 prosenttia vastaajista arvioi uuden lain lisänneen koulutusta työpaikoilla

  • julkisten alojen luottamusmiehistä arvioi 22 prosenttia lisänneen koulutusta

Ilman muuta osaamisen kehittäminen on suurelta osin henkilön itsensä vastuulla, mutta kyllä yrityksienkin tulisi huolehtia henkilöstönsä osaamisesta ja uuden oppimisesta nykyistä paremmin.

Suunta on muutettava mikäli aiomme edelleen menestyä osaamiseen luottaen

Hallituksella on kunnianhimoisia tavoitteita teknologisesta edelläkävijyydestä ja vaikkapa Suomesta tekoälyn johtavana hyödyntäjänä. Jos osaaminen rapautuu tätä vauhtia voidaan nämä tavoitteet unohtaa.

Kirjoitin tammikuussa blogissani kuinka valtion ja yritysten tuotekehitys- ja tutkimuspanostukset suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat pienentyneet joka vuosi vuoden 2009 jälkeen. 2009 Suomessa T&K-menojen osuus oli 3,75% ja 2016 enää 2,75%. Prosentuaalisesti lasku on 27% eli yli neljännes. Vuodelle 2017 ennustettiin edelleen pientä alenemaa ja osuus olisi 2,72% (Lähde: Tilastokeskus).  Huippuvuoteen 2011 verrattuna yritysten T&K-panostukset ovat laskeneet yli miljardin vuonna 2016.

Mietittäessä osaamisen heikentymisen sekä T&K-panostusten laskun yhteisvaikutusta olen todella huolissani Suomen suunnasta - miten tulemme pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa 2020-luvulla ja millä vahvuuksilla? Osaaminen ja elinikäinen oppiminen korostuu jatkossa ja nyt olemme rapauttamassa yhtä tärkeimmistä vahvuuksistamme.

Puheiden ja tekojen olisi aika kohdata näissä asioissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Eli blogisti on samaan aikaan huolissaan työelämässä olevien koulutuksen laskusta ja pahoillaan siitä, kun siihen nyt luvataan lisää resursseja?

Samalla nähtävästi sotketaan iloisesti keskenään nuorten koulutusaste, työelämän koulutus ja r&d -panostus.

Ja sitten manataan kun ei karuselli aukene.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

1) Vielä ei olla luvattu mitään resursseja.
2) Koulutus ja oppiminen ovat aiheena tapahtui se missä vaiheessa elämää tahansa töissä tai koulussa. Otsikko ei kaikkea kata.
3) Jos Suomen tavoitteena on pärjätä osaamisella, niin tutkimuksella ja tuotekehityksellä on keskeinen rooli - sitä kun tehdään nimenomaan osaavien ja koulutettujen ihmisten toimesta. Suuri osa tutkimuksesta myös tehdään yliopistoissa.

Ole ystävällinen ja ole sitten kommentoimatta näitä blogejani, kun ei sinulta näemmä koskaan irtoa muuta kuin ivallista vähättelyä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

"Koko hallituskauden ajanhan on tapahtunut - nimittäin muutoksia heikompaan suuntaan."

Tuon väitteen paikkansapitävyys riippunee siitä mitä pitää heikompana suuntana. Määrärahat 2018 budjetissa ovat suurempia kuin toteuma 2015 ainakin momenteille 29.10 yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus, 29.20. ammatillnen koulutus sekä 29.40. korkeakouluopetus ja tutkimus. Itse en spontaanisti näe tuota heikennyksenä, vaikka se toki veropainetta ylläpitää.

http://valtionbudjetti.fi/

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Olet varmaan oikeassa. Kokonaisuudessa lainaan vaikkapa käsittelyyn tulevaa opposition välisysymystä:
"Hallituksen viimeaikaiset rajalliset ja kertaluonteiset paikkausrahat eivät riitä korjaamaan mittavia ja pysyviä leikkauksia. Leikkaukset vaarantavat lasten tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvään koulutukseen, vaikka Suomen tulevaisuus nojaa laadukkaaseen koulutukseen ja korkeaan osaamiseen. Hallitus ei ole ryhtynyt toimiin pitkään jatkuneesta eriarvoisuuskehityksestä huolimatta."

Paikkausrahoja on tullut enkä jaksa tarkastaa lukuja, mutta yleensä on paikoilla palautettu murto-osa siitä, mitä on aiemmin otettu. Jos jotain nousua on vuodelle 2018, niin hyvä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

En nielisi opposition tarinointia ihan pureksimatta. Esimerkiksi korkeakuoluopetukseen ja tutkimukseen, joka nielee opetusministeriön hallinnonalan budjetista puolet, on hallituskaudella panostettu vuosittain keskimäärin 74 M € enemmän kuin 2015 (2015 = 3 203 819 925 vs. 2016-2018 avg = 3 277 808 000).

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #5

Opposition välikysymys liittyy koulutukseen. Katsotaanpa lukuja vaikkapa yliopistojen kannalta:

2015: 1 905 210 000
2016: 1 825 070 000
2017: 1 800 814 000
2018: 1 767 428 000

Verrattuna siihen, että 2015 taso olisi säilynyt miinusta tulee 322 miljoonaa, laskentavallasi 107 miljoonaa vuodessa avg.

Ammattikorkeakoulut:
2015: 901 256 000
2016: 858 020 000
2017: 834 915 000
2018: 826 250 000

Verrattuna siihen, että 2015 taso olisi säilynyt miinusta tulee 185 miljoonaa, laskentavallasi 61,5 miljoonaa vuodessa avg.

Ammatillinen koulutus:
2015: 509 675 000
2016: 482 544 000
2017: 765 042 000
2018: 807 986 000

Nyt sitten voi riemastua, että ammatillinen koulutushan on noussut - vaan ei ole. Kun katsotaan mitä tapahtui 2017, niin lopetettiin momentti aikuiskoulutus ja pääosa siitä siirtyikin ammatillisen koulutuksen alle.

Jos otetaan huomioon että aikuiskoulutukseen 2015 oli osoitettu 508 841 000 ja 2016 sitten 485 164 000, niin tilanne muuttuukin melkoisesti.

En löytänyt tarkkaa kuvausta kuinka ja millä summilla on siirretty eri momenteille. Tai löysin kyllä momentit mutten summia. Jos tekisi raaan summauksen täysimääräisenä ammatilliseen koulutukseen, niin taulukko näyttäisi tältä:
2015: 509 675 000 + 508 841 000 = 1 018 516 000
2016: 482 544 000 + 485 164 000 = 967 708 000
2017: 765 042 000
2018: 807 986 000

Verrattuna siihen, että 2015 taso olisi säilynyt miinusta tulee 515 miljoonaa, laskentavallasi 171,6 miljoonaa vuodessa avg.

Viimeisen laskentatapa on toki hutera, mutta kuitenkin suuntaa-antava. En valitettavasti löydä kuvausta millä osuuksilla aikuiskoulutus on siirretty eri momenteille. Viimeinen luku lienee siis toki pienempi.

Koulutuksen osalta puhutaan joka tapauksessa merkittävistä leikkauksista.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #8

Hetkinen, tuohan tarkoittaisi sitä, että korkeakoulujen tutkimukseen olisi suunnattu vuosittain yli 240 M € enemmän samaan aikaan kun koulutuksesta leikataan. Vaikea uskoa, että korkeakoulujen tutkimukseen suunnattuja määrärahoja olisi kasvatettu 397 M € -> 709 M € vuodesta 2015.

Esittämäsi summat näyttäisivät kovin samoilta kuin momentit 29.40.50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan ja 29.40.55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan. Eivät kuulosta nimiensä perusteella pelkältä opetukselta? Samalla esimerkiksi momentti 29.40.20 Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot on kolminkertaistunut vuodesta 2015 ja on nyt 142 M €.

Olisin varovainen vetämään kovin rankkoja johtopäätöksiä yksittäisten alamomenttien kohdalla. Kyse saattaa hyvinkin olla uudelleenallokoinnista. Jos ei ole, niin ovat sekä hallitus että korkeakoulupäättäjät pahasti sekaisin!

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #9

En jostain syystä saa kiinni tuosta ekasta johtopäätöksestä, pää varmaan hitaalla..

Momenteistahan nuo, tuo linkaamasi valtionbudjetti.fi on näppärä katsoessa yksittäisi asioita, mutta tiedon jatkohyödynnettävyys on kovin hankalaa poimintojen tms muodossa.

Vaikea tuosta on tarkkoja johtopäätöksiä vetää. En nyt pidä esim ammattikorkeakoulujen ahdinkoa keksittynä. Tuo valtiontalouden arviointineuvosto on koittanut laskeskella eri lukuja ja on päätynyt siihen, että leikkauksia on tapahtunut sekä tutkimusessa että koulutuksessa. Peruskoulun rahat ovat lisääntyneet verrattuna 2015, mutta siitä ylemmäs laskeneet. Löytyy sivulta 114.

Sivulta 99 lähtien olevat osuudet koulutuksesta ja R&D:stä sekä innovaatiopolitiikasta ovat mielenkiintoista luettavaa. Uusi ilmiö on R&D-rahan korvamerkinnät, joilla hallitus on määrännyt osuuksia käytettävän esim cleantechiin ja biotalouteen - hyvä vai huono, ken tietää.

https://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/w...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #10

Pahoitteluni, taisin sotkeutua omaan 'näppäryyteeni'. Tarkoitus oli vinoilla siitä, ettei erotus Korkeakoulus ja tutkimus sekä Valtionrahoitus yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen momenttien välillä ole tutkimuksen määräraha. Esitit jälkimmäisten olevan pelkkää opetusta, mikä ei luonnollisestikaan pidä paikkaansa.

Täytyy illalla vilkaista tuota rapparia.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuvat valtion talousarvion määrärahat kasvavat Tilastokeskuksen mukaan 86 miljoonaa euroa edellisvuodesta."

http://www.insinoori-lehti.fi/tk-rahoitus-kasvaa-tänä-vuonna

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Tärkein on ajoitus.Saksassa ,kun lama iski 2008 panostettiin rajusti työelämän koulutukseen.BKT laski 6%, mutta työttömyys ei juurikaan lisääntynyt.Ansiot eivät tuolloin juuri nousseet,mutta puheet sisäisestä devalvaatiosta ovat olleet vähintään hätiköityjä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset