Luonnolliset monopolit rahastavat jälleen – sähkön tehomaksu
Sähkölämmitteisen talon omistajana mieltä lämmitti lukea Uuden Suomen artikkeli uudesta sähkön tehomaksusta, jonka ensimmäisenä ovat ottamassa käyttöön Helen sähköverkko Helsingistä ja LE-Sähköverkko Lahdesta. Jälleen on kyseessä korotus siirtohintaan aiempien maksujen päälle ja eiköhän muut luonnolliset monopolit kohta seuraa perässä, kun kerran uusi rahastuskeino on keksitty.
Toistaiseksi Helenillä tämä koskee noin 18 000 sähkölämmitteistä omakotitaloa ja tehomaksun arvioidaan olevan tyypillisellä sähkölämmitteisellä omakotitalolla noin kahdeksan euroa kuussa. Vuodessa tuosta tulee hitusen vajaa sata euroa lisää nykyisten siirtokustannusten päälle.
Määräytymisperuste on kyllä veikeä: Maksu määräytyy vuoden suurimman yhden tunnin aikana käytetyn keskitehon mukaan.
Mitä tämä sitten voisi esimerkiksi tarkoittaa?
Satut pitämään helmikuun paukkupakkasilla yhdet kunnon illanistujaiset kotona. Kymmeneltä menee päälle yösähköllä toimiva lämmitys vedenkierrolla. Samaan aikaan osa porukasta on saunassa, musiikki raikaa stereoista, valoja on päällä ja keittiölaitteet uunia myöten ahkerassa käytössä, kun jengi tarvitsee pientä purtavaakin.
Näissä juhlissa taitaa sitten tulla se vuoden suurin yhden tunnin keskiteho, jonka perusteella saat nauttia korkeammasta sähkölaskusta koko vuoden.
Nerokasta.
Olen miettinyt mahdollisuutta kytkeytyä kokonaan irti sähköverkosta. Aurinkopaneeli, agrikaattori ja kaasuhella. Ainakin ne pitäisi hankkia.
Ilmoita asiaton viesti
#2
Puulämmitys toimii edelleen ja on kaiketi halvin lämmitysmuoto Suomessa.
Halkomotti maksaa 40 euroa suoraan tekijältä. Kannattaa ottaa kerralla kahden vuoden puut eli n. 20m2
Hinta 800 euroa + rahti n. 100-200 euroa.
Puukeskuskattila tuottaa lämpöä ja kuumaa vettä.
Ilmoita asiaton viesti
Tähän on -ikävä kyllä – hiukan opponoitava .
Sanottakoon heti, että omaa ulkopuusaunaani en ikinä – vaikka hiukkaspellet vaatisivatkin- vaihtaisi sähkölämmitteiseksi : se tulisi minulle halvemmaksi kuin puulla lämmittäminen.
1. Heittomotti kuivaa koivuklapia maksaa kotiin kuljetettuna n. 70 €/motti.
2. Energiaa siinä on 1010 kWh.
3. Amatöörilämmittäjä pääsee takkansa/uuninsa kanssa n. 70 % hyötysuhteeseen eli heittomotista saa siis n. 700 kWh lämpöä taloon.
4. 700 kWh suoralla sähkölämmityksellä – normitilanteessa- maksaa n. 70 €!!
(Voimme tietenkin ´hioa´ puun hintaa tai hyötysuhteita, mutta se ajatus, että ostopuilla tienaa on- ikävä kyllä- väärä erityisesti jos otamme huomioon perusinvestoinnit ( takka) ,nuohouskulut ja jonkinlaisen ´arvon´ omalle työlle.
Ilmoita asiaton viesti
”mutta se ajatus, että ostopuilla tienaa”
Miten niillä voisi tilin tehdä? Johan oli pöljää jargonia.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ostopuilla tienaa, mutta puulämmittäjän kannattaa keskittyä hankkimaan polttopuut ilmaiseksi. Oma verstaani on nyt pari vuotta lämmennyt läheisiltä rakennustyömailta pummituilla jätelaudoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Kohta tuo ”tehomaksu” on jokaisella. Kesämökkiläisillä varsinkin on veikeä tilanne, kun huippukulutus tulee juhannuksena. Sitten maksavat yhdestä saunaillasta koko vuoden.
Jotta tuollaisella maksulla olisi yhtään mitään perusteita, sen pitäisi määräytyä sellaisena ajankohtana, jolloin sähköstä on pula tai siirtoverkon kapasiteetti uhkaa loppua. Esimerkiksi tänä aamuna taisi hinta käydä jossain 250 euron kieppeillä MWh hinta (minä en tietenkään saanut tänään verkkoon myymästäni sähköstä kuin 2.9 c/kWh).
Jos joku käyttää paljon sähköä jonakin muuna aikana, siitä on sähköyhtiöille pelkkää hyötyä; ne saavat rahaa suoraan lisääntyneeseen kulutukseen verrannollisena eikä tarvitse edes mitään lisäinvestointeja tehdä asian vuoksi. Eri asia silloin, jos verkon kapasiteetti tai sähkön saatavuus toimisi rajoitteena.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, hyviä huomioita. En oikein näe että tämä ohjaisi käyttöä merkittävästi halutulla tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
Oliskohan ihan markkinoiden yhdenvertaisuuden vuoksi myös kotituottajille taattava takuuhinta sähkölle.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän Suomessa ole korruptiota.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tietenkään. Meillähän on ”maan tapa”, mikä on aivan eri asia kuten nimikin jo kertoo.
Ilmoita asiaton viesti
Vuonna 2013 voimaan tullut uusi sähkömarkkinalaki asettaa sähkönjakelijoille tiukat vaatimukset toimitusvarmuuden suhteen. Tätä velvoitetta jakelijat yrittävät nyt täyttää, mikä näkyy suurina investointeina ja siten kohoavina siirtomaksuina.
Tehomaksun peruste on mainittu linkitetyn US:n jutun viimeisessä virkkeessä.
Ilmoita asiaton viesti
Virkehän kuuluu näin ”Helenin mukaan tehomaksulla varaudutaan siihen, että verkossa on tulevaisuudessa yhä enemmän tuuli- ja aurinkosähköä, jonka tuotanto vaihtelee säiden mukaan.”
Jos kerran tuotanto vaihtelee, silloin käytönkin pitäisi vaihdella. Tehomaksulla pyritään kuitenkin nimenomaan siihen, ettei käyttö vaihtelisi.
Ilmoita asiaton viesti
Tehomaksulla pyritään ohjaamaan sähkönkuluttajien käyttötottumuksia sellaisiksi, että nämä välttäisivät kulutuspiikkejä.
Ilmoita asiaton viesti
Tavoite on sinällään ymmärrettävä, mutta toteutuuko se väijymällä yhtä ainoaa huipputuntia vuodessa, jonka perusteella sitten läimäistään koko vuoden maksu.
Toisekseen se ei ota millään muotoa huomioon ajankohtaa, onko se aikana jolloin muuten kuormitus on korkealla vai ei? Yösähköllä on pyritty ohjaamaan kulutusta ja tässä sillä ei ole mitään vaikutusta.
Nykyisillä etäluettavilla mittareilla sähköyhtiöillä on käytettävissään tuntisarjat luettuna päivittäin tai jopa tiheämmin, joten fiksumpiakin ratkaisuja lienee mahdollista tehdä.
Lisäksi kiinteät maksut ovat kasvaneet rajusti ilman tätäkin kuten aiemmin kirjoitin. Nyt tämä tulee päälle.
http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25…
Ilmoita asiaton viesti
Niin, tässähän käy niin että joku saa melkoiset rahat jos jouluna on kova pakkanen. Joulusauna ja joulukinkku ja koko perhe tai suku yhdessä samassa paikassa on asia, minkä hintaa ei lasketa.
Ilmoita asiaton viesti
Kotitaloudet ilmeisimminkin saavuttavat kulutushuippunsa ihmisten valveillaoloaikaan. Eli suuri joukko koteja suurin piirtein samoihin aikoihin. Tätä siis pyritään ehkäisemään.
Mitä tulee tuohon aiempaan kirjoitukseen; verkkoyhtiöt tarjoavat ja asiakkaat nauttivat toimitusvarmuudesta – siis käyttömäärästä riippumatta. Eli sähköä on aina saatavilla. Tähän perustuu kiinteiden hintojen painottuminen.
Kaistakorven kirjoituksia kun luen, niin oma käsitykseni K:sta on se, että tämä tarkastelee maailmaa kuin neulanreiästä katsoen. Siis ilman suurempaa yritystä tarkastella kulloinkin käsiteltävän ”epäkohdan” laajempaa kontekstia, josta aika vähällä vaivalla kuitenkin löytyisi ne tekijät jotka ovat ”epäkohdan” syinä.
Ilmoita asiaton viesti
Puolensa ja puolensa. Huipputehoista laskuttaminen on ihan ymmärrettävää mutta kannusteet tuolla mittaustavalla eivät ole älykkäät. Tehomaksunhan pitäisi olla riippuvainen sekä omasta että muiden kulutuksesta. Jos päätät siirtää juhannus- ja joulubileitäsi yhdellä päivällä, siitähän pitäisi seurata palkinto suhteessa muihin.
Samoin saavutettuasi yhden huipun, sinulla pitäisi olla kannuste myös seuraavien huippujen kohdalla.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän kuluttaja voi tietää muiden kulutusta – hän voi vaikuttaa ainoastaan omaansa. Tosin ihmiset tuppaavat kuluttamaan sähköä pitkälti yhtäaikaisesti.
Sähköautojen yleistyminen tuo vielä kertaluokkaa isomman ongelman kuin saunanlämmittäminen tai kinkunpaisto. Yksi Teslan Supercharger nimittäin imaisee verkosta 0.135 MW.
Ja jos 10,000 sähköautoa olisi yhtä aikaa latauksessa, niin…
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin itse olen oppinut milloin kaduilla on ruuhkaa ja mitoittamaan vähän liikkumista sen mukaan vaikka kukaan ei niistä ruuhkista varsinaisesti minulle kerrokaan.
Ei tuo nyt ihan helppo kysymys ole mutta varmasti sellainen johon kannattaa panostaa. Huippujen tasaaminen laskee kaikkien kustannuspaineita
Ilmoita asiaton viesti
Kotitalouksien ainoa valtakunnallisesti havaittava kulutus muodostuu sähkölämmityksestä. Kaikkien asuinrakennusten, siis ei vain omakotitalojen, erilaiseen sähkölämmitykseen käytetään noin 15% Suomen sähköstä.
Toisaalta myös yön ja päivän välinen kulutusero on noin 15%:
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-t…
Tuota eroa ei voi parhaalla tahdollakaan väittää sähkölämmittäjien aiheuttamaksi, koska enemmän sähköä kuluttavat käyttävät tyypillisesti yösähköä. He siis pikemminkin tasoittavat kulutuseroa kuin kasvattavat sitä. Vaikka he lämmittäisivät yötä-päivää, olisi silti kulutus yöllä ja päivällä suurin piirtein samaa tasoa (tosin yleensä yöllä on kylmempi kuin päivällä).
Kulutuserot eivät siis aiheudu omakotiasujista, vaan lähinnä yritys- ja teollisuustoiminnan ja julkisen talouden keskittymisestä päiväsaikaan. Itselläni ei ole sähkölämmitystä enkä myöskään sellaista kenellekään suosittele, mutta esitetty ”tehomaksu” on vain yksinkertaisesti väärin tuollaisenaan toteutettuna.
Miten se sitten pitäisi toteuttaa, jos se olisi pakko toteuttaa? Esimerkiksi mittaamalla maksimi vuorokauden aikana kulutettu sähkön määrä ajanjaksona, jolloin suuresta kulutuksesta on sähköjärjestelmälle oikeasti haittaa ja jonka ajanjakson kuluttaja saa halutessaan selville ja voi siihen varautua.
Ilmoita asiaton viesti
Mika Riikonen, kuulostat nyt siltä, että kerroit suuren viisauden minulle kertomalla että toimitusvarmuus on perusteena hintojen nousulle. Asia joka on vähänkin asioita seuraavien tiedossa ollut vuosia. Eri asia sitten on mikä katsotaan kohtuulliseksi korotukseksi.
Pidätkö siis oikeasti järkevänä oikeasti, että yksi huipputunti vuodessa mihin tahansa aikaan kuten esim tuossa mainittuna jouluna koko vuoden maksun tason?
Myös esimerkkini kertoo mikä voi määrittää koko vuoden tason tälle tehomaksulle. Onko tämä käytäntö, jonka soisit tulevan käyttöön koko maahan jatkossa?
Vai miltä sinun neulanreiästäsi näyttää? Ja siitä laajemmasta kontekstistasi?
Paljon kohtuullisempiakin mahdollisuuksia olisi joillain laskusäännöillä? Dataahan tulee etäöuettavista sähkömittareista ihan tarpeeksi. Satun tietämään tietosisällön, kun olen tuotekehitystiimini kanssa aikanaan toteuttanut noin yhdeksänsadantuhannen sähkömittarien etäluvun järjestelmineen.
Ilmoita asiaton viesti
Yritän pää viileänä vain listata niitä perusteita, joita sähkönjakelijalla saattaa olla mielessään. Ilman omia mielipiteitä tai tunnelatauksia.
Mutta edelleen pysyn kommentissani Kaistakorven perspektiivin laajuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Ja jätät sopivasti vastaamatta kysymyksiin kuluttajan näkökulmasta, joten perspektiivi on yhtä kapea toiselta suunnalta.
Ilmoita asiaton viesti
Johan sinä kerroit sen kuluttajan näkökulman kirjoituksessasi. Sen näkökulman joka ei näe sitä syy-yhteyttä, miksi hinnat ovat nousseet jo vuosia.
Kaistakorpi käy kuumana kuin hellankoukku. Pahoittelen loukkaustani.
Ilmoita asiaton viesti
Kehuit lukeneesi myös aiemman kirjotuksen ja syytät kapeakatseisuudesta enkä mielestäsi kerro syitä tai verkkoyhtiöön vaikuttavia asioita. Luitko sieltä esim kohdan:
”Toisaalta on tärkeää parantaa sähköverkon toimitusvarmuutta, mutta kuinka paljon ja mihin hintaan? Energiavirasto arvioi korotusten kohtuullisuutta peilaten niitä sähköverkon parantamiseen liittyviin investointeihin. Ilmeisesti toistaiseksi ollaan korotukset katsottu oikeudenmukaisiksi.”
”Vaikkapa Kainuun tapahtumat tykkylumen vuoksi olivat toki hankalia. Kuitenkin on varmaan tarpeen pohtia kuinka paljon ratkaistaan ongelmia sähköverkkoinfran parantamisella ja toisaalta sitten paikallisilla varavoimajärjestelyillä.”
Ilmoita asiaton viesti
Tämä tulee taatusti meille kaikille. Sähköyhtiö joutuu mitoittamaan ne verkkonsa sen mukaan, mikä se vuoden korkein kulutus on. Sähköjohdot eivät kulu sen mukaan minkä verran niitä käytetään,vaan ne maksavat ihan olemassaolollaan. Koko ajan verkkojen kustannukset ovat olleet lähinnä kiinteitä, eikä kulutuspohjaisia, mutta sähkön kulutuksen hillitsemiseksi hinta on ollut kilowattipohjainen.
Se muutokseen pakottava tekijä on lisääntyvä oma sähköntuotanto, eli esimerkiksi ne aurinkopaneelit omalla katolla. Niiden asentaminen vähentää kyseisen asiakkaan osataman sähkön kokonaismäärää, mutta ei pienennä verkon mitoitusta mitenkään. Esimerkiksi juuri nyt sähköä käytetään paljon eikä niistä paneeleista ole mitään hyötyä. Verko siis mitoitetaan sen maksimikulutuksen mukaan. Jotta verkon kustannukset saadaan katettua, vaikka vaatimukset eivät vähene, mutta kokonaiskulutus pienenee, on kaksi vaihtoehtoa. Joko korotetaan kilowattipohjaista maksua tai siirrytään kapasiteettipohjaiseen malliin. Itse kannatan nimeonmaan kapasiteettipohjaista mallia, sillä kilowattipohjaisessa mallissa laitetaan käytännössä aurinkopaneelittomat naapurit subventoimaan aurinkopaneelillisia naapureita. Maksimikapasiteetti siis on pohjana siirtohinnoissa, sillä se on myös se todellinen kustannusajuri.
Niiden kannalta, jotka taas ovat asentamassa niitä paneeleita, tämä on huono malli, sillä se heikentää paneelien kannattavuutta. Toki se kannattavuus on perustunut siihen aiempaan hinnoittelumalliin, jossa osa kuluista on siirretty muille. Paneelinomistajat tosin siitä tuskin välittävät.
Ilmoita asiaton viesti
Jos talouden maksimikulutus olisi ongelma, silloin sähköyhtiö voisi tarjoutua asentamaan talouteen vaikkapa yhden 16A sulakkeen kolmen 25A tilalle ja antaa roiman alennuksen maksuista. Se ei tietenkään sellaista asenna ja vaikka asentaisi, se perisi siitä maksua eikä suinkaan hyvittäisi mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi maksimikulutus olisi ongelma? Käsittääkseni sähköyhtiö tykkää aina parempaa, mitä enemmän kuluu. Siirto pitää vain mitoittaa niin että maksimissakin pelittää. Silloin tuntuu aika luonnolliselta, että siirtokapasiteetista laskutetaan maksimin mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se maksimikulutus ole mikään ongelma, kunhan verkkoyhtiö myös saa korvauksen suhteessa siihen kulutukseen, jonka mukaan ne piuhat on mtoitettu. Huipputehon mukaan ne piuhat pitää rakentaa ja niistä muodostuu myös se verkkoyhtiön kulupohja johon laskutuskin perustuu. Ja sulakekokoon perustuva perusmaksuhan on nimenomaan johtunut siitä mitoitetusta kapasiteetista, se vain ei ole kattanut koko arvoa vaan osa on veloitettu toteutuneen kulutksen mukaan eikä sen kulutuksen mukaan jolla se liittymä on mitoitettu.
Ilmoita asiaton viesti
Esim toisen maksun käyttöönottajan Helenin kohdalla ei ole ollut sulakekokoon perustuvaa perusmaksua kotitalouksille. Tämä tulee uutena komponenttina eikä korvaa mitään aiempaa.
Kyllä nuo näkyvät ihan kohtuullisesti kattaneet kulunsa, Helenin viimeinen tilinpäätös vuodelta 2016 näyttää 20 miljoonan liikevoittoa ja 18,4%:n liikevoittoprosenttia.
Ilmoita asiaton viesti
Tuolla kannattavuudella kuulostaa pahasti tosiaan rahastukselta, eli muita maksuja pitäisi laskea…Laskutusperiaatteessa en kuitenkaan näe suurempaa vikaa.
Ilmoita asiaton viesti
Talouden hetkellinen maksimikulutus nimenomaan tuntuu olevan ongelma, jos kerran sen perusteella pitää määrätä sähkömaksu koko vuodeksi.
Tuolla asialla ei ole yhtään mitään tekemistä verkon mitoituksen tai sen riittävyyden kanssa, jos ja kun käyttäjän ja verkon maksimit eivät osu samaan ajanhetkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin aiempi keskustelu tässä ketjussa antaa hyvän syyn olettaa että maksimit osuvat samaan ajankohtaan monissa kotitalouksissa.
Ilmoita asiaton viesti
Helenin maksu kohdistuu lähinnä 18 tuhanteen sähkölämmitteisen omakotitalon käyttäjään, jotka käyttävät pääosin yösähköä lämmitykseen. Käyttöpiikki osuu klo 22 jälkeisiin tunteihin ainakin oman statistiikan pohjalta. Onko juuri tuo aika yleisesti ottaen ongelmallinen sähköverkon tuotannon sekä siirtokapasiteetin suhteen?
Helenin sivuilla kerrotaan muutoksesta:
https://www.helensahkoverkko.fi/uutiset/2017/siirt…
Jos valitset alaotsikosta muutokset aikasiirtoasiakkaille kohdan Mitä tarkoittaa tuntiteho ja mistä saan sen selville, niin siinä on tyypillisen sähkölämmitteisen talon käyttö. Sen verran se on vanha, että nykyään yösähkö alkaa vasta 22 eikä 21 kuten graafissa.
Tätä aiemmin kulutusta on nimenomaan pyritty ohjaamaan yöaikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän tämä liity siihen, millaisia kaapeleita vedetään millekin alueelle (ja kiinteistöön), enemmän kuin tuotantokapasiteettiin. Kapasiteetin osalta energian hinta lienee paljon parempi ohjuri.
Ilmoita asiaton viesti
On hyvä huomata, että niistä kaapeleista ja liitynnästä on jo kerran maksettu, otetaan esimerkiksi Elenia:
”Elenia vastaa omalla verkkoalueellaan sähköverkkopalveluista. Sähköliittymällä liityt sähköverkkoon ja saat sähkön käyttöösi uuteen kotiisi, vapaaajan asunnollesi ja yritykseesi. Sähkö
verkkoon liittymisestä veloitetaan liittymishinnaston mukainen liittymismaksu. Liittymismaksuun vaikuttavat rakennuspaikan sijainti ja pääsulakekoko tai tarvitsemasi liittymisteho. Liittymät on hinnoiteltu vyöhykkeittäin sijainnin perusteella. Sähköliittymämaksulla verkkopalveluyhtiö toimittaa tarpeidesi mukaisen siirtotien liittämiskohtaan sovitussa aikataulussa.
SULAKEPOHJAISET 0,4 kV:N SÄHKÖLIITTYMÄT
(sis. alv 24 %)
Pääsulake/A ja hinta vyöhykkeille 1,2 ja 3
3 x 25: 2 419 €, 3 155 €, 5 171 €
3 x 35: 3 215 €, 4 143 €, 7 349 €
3 x 50: 4 455 €, 5 695 €, 10 625 €
3 x 63: 5 504 €, 6 935 €, 11 276 €
3 x 80: 7 440 €, 8 417 €, 12 349 €
3 x 100: 9 294 €, 10 534 €, 13 171 €
http://www.elenia.fi/sites/www.elenia.fi/files/Lii…
Näitä maksetaan aina liityttäessä verkkoon ja niissä aika vahvasti nostetaan hintaa liittyen tarvittavaan tehoon ja kapasiteettiin sekä etäisyyteen. Näitä aina kuitenkin maksetaan liityttäessä ja vaikka nyt liittyisit verkkoon, ei se pelasta tältä uudelta tehomaksulta.
Ilmoita asiaton viesti
Eivät ne kaapelitkaan ikuisia ole. Oletetaan että tuo liittymämaksu kattaa kaikki kustannukset, niin mainitsemasi 8 €/kk mahdollistaisi uusimisen noin 33 vuoden kuluttua (3×25 A, vyöhyke 2). Ei tuo ihan utopistiselta kuulosta.
Mutta kuten sanoin, jos maksu pistetään vain lisäksi jo hyvän kannattavuuden mallissa on kyse toki rahastuksesta. Kommenttini koskee edelleen vain laskutusperiaatteen kohtuullisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Eivät osu. Nyt siis ollaan suunnittelemassa sitä, että ”Maksu määräytyy vuoden suurimman yhden tunnin aikana käytetyn keskitehon mukaan”
Kyse on yhdestä tunnista, tai todennäköisemmin kahden tasatunnin välisestä ajasta. Jos Matti käyttää 10 kW ajan 09:30-10:30, hänen maksunsa määrytyy 5 kW mukaan. Jos Keijo käyttää 7 kW ajanjakson 12:00-13:00, hänen maksunsa määrytyy 7 kW mukaan.
Tuollaiset piikit aiheutuvat jostain klapikoneesta, sähkösaunasta, kosteusvahingon kuivatuksesta tms aikana, jolloin vedenlämmitys sattuu olemaan samaan aikaan päällä.
Ajanhetki ei missään tapauksessa ole kaikissa talouksissa sama.
Kriteerinä pitäisi ehdottomasti olla vähintään vuorokauden, mieluiten viikon kulutus ja tuo ajanjakso pitäisi olla otettu ajalta, jolloin sähkönkäyttö on valtakunnallisesti selvästi tavallista suurempaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei toki samalle tunnille, mutta vuorokaudelle monissa alueen talouksissa hyvinkin. Asuntoalueen kapasiteetin mitoitukseen tuo maksimi on hyvä huomioida…
Ilmoita asiaton viesti
Jussi, edelleen piuhojen paksuus ja muun varustuksen taso määräytyy juurikin sen korkeimman hetken mukaan. Eivät ne kaapelit kapene kesäksi. Huppukulutus ei tosiaan ole ongelma, kunhan yhtiö saa korvauksen suhteessa tekemäänsä investointiin – sillä sehän se investoinnin määrää eikä se minkä verran vositasolla sitä sähköä kukin ostaa.
Ja huippukulutuspiikki tulee kovista pakkasista, jolloin sähkölämmitteiset talot vievät valtavasti sähköä. Ilmalämpöpumput muuttuvat suoraksi sähkölämmitykseksi jne. Sähkön hinta toki nousee, mutta sitähän ei verkkoyhtiö saa vaan sähkön toimittaja. Verkkoyhtiö kuitenkin joutuu edelleen ne piuhansa huipun mukaan mitoittamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sähköverkon piuhojen paksuudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, millainen jonkun yksittäisen talouden huippukulutus on. Yhtä vähän kaupungin päävesijohdon paksuudella on tekemistä sen kanssa, milloin yksiön asukas vetäisee vessanpöntön.
Yksittäinen talous taas ei voi edes teoriassa käyttää enempää sähköä kuin mitä sulakekoko sallii ja josta maksimista on liittymä maksettu, joten piuhojen paksuus ei ole ongelma heillekään.
Jos kovat pakkaset silti kuitenkin ovat yhtiölle ongelma, silloin käyttäjien ”liiallista” sähkönkulutusta on tietenkin mitattava tällaisena aikana, eikä joskus kesällä kun mitään kapasiteettiongelmaa ei ole. Tämä uusi rahastusyritys kun perustuu ideaan, että mikä tahansa kotitalouden hetkellinen suurempi sähkönkäyttö milloin tahansa toisi sijoittajille lisäosinkoja.
Ilmoita asiaton viesti
No meillä Lappeenrannassa meni niin tai näin, yhtiö on kaupungin oma.
Ilmoita asiaton viesti
Sama Turussa, joten siirtohinnat ovat merkittävästi naapurikuntia edullisemmat. Eikä yritys tappiota tee. Samat markkinalainalaisuudet kuntienkin yhtiöitä koskevat, eivätkä nekään ole hyväntekeväisyystarkoituksessa liikkeellä, joten taatusti huolehtivat laskutuksesta nekin.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi ihmeessä kunnan pitäisi olla sähköyhtiön omistaja, jos se ei tarkoita kuntalaisille halvempaa sähköä? Toisin sanoen samat tuottovaatimukset eivät kosketa kunnallista yhtiötä.
Ilmoita asiaton viesti
Nimenomaan kunnan omistushan tässä on tunut halvan sähkön – ilman että tekevät hyväntekeväisyyttä. Turussa on merkittävästi alemmat siirtokulut oman verkkoyhtiön takia, kuin naapurikunnissa Carunan takia.
Sen takiahan se verkkoyhtiöiden yksityistäminen on suurinta typetyyttä ollut, että luonnollisella monopolilla rahastetaan. Joten pikemminkin kysyisin, että miksi ihmeessä jonkun muun kuin kunnan tai valtion sellaisia edes annettaisiin omistaa? Tiedän että tämä on ideologiakysymys kun Kokoomus on aina innokas yksityistämään monopolitkin. Syy jonka takia ne eivät markkinataloudesta ilmeisesti mitään ymmärrä (ehkä Lepomäki poislukien).
Ilmoita asiaton viesti
Niinhän minä juuri kirjoitin, että pitää saada halvemmalla, että olisi mitään järkeä. Oli hyödyke mikä tahansa, niin markkinaehtoisesti kaupungin laitos ei toimi, jos se tuottaa selkeästi vähemmän kuin yksityiset kilpailijat Sehän tarkoittaa, että sillä on pääomamarkkinoilla erityisasema. Henkilökohtaisesti vierastan muutenkin piiloverotusta, mitä kunnallinen sähkömylly edustaa voittoa tuottaessaan.
En osaa sanoa miksi verkko yksityistettäisiin, sen enempää kuin viemärit tai kadut. Infran luomisen tulisi olla kaupungin ydintoimintaa. Sähköverkon omistaminen on kuitenkin eri asia, kuin generaattorin pyöritys. Poikkeuksena ehkä Lahden moottoritien tapainen järjestely, joka oli käsittääkseni aivan mainio.
Ilmoita asiaton viesti
Lappeenrannan energia tulouttaa merkittävissä määrin rahaa kaupungin kassaan. Sen voi nähdä toki myös piiloverotuksena. Mutta eipähän mene voitot kansainvälisisille sijoittajille.
Ilmoita asiaton viesti
Kaiken kaikkiaan..eikö tämä ongelma viittaa sähköyhtiöiden arviointi virheeseen jonka maksajaksi asiakkaat joutuvat
Liian pieneksi mitoitetut elementit. Mikäli ne olisi riittävän isoiksi mitoitettu,niin kulutuksen vaihtelu ei olisi ongelma. Noh..voihan kaikki tehdä useampaan kertaan.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, koska sähkön kulutushan ei ole lisääntynyt…
Ilmoita asiaton viesti
Tottakai on..eikö se ollut nähtävissä?
Ilmoita asiaton viesti
Mitä ilmeisimmin ei. Tässa maassa on vaikka kuinka paljon asuntoja, joissa on yksivaihesähkö. Tuskin niitä tieten on meidän kiusaksi tehty.
Ilmoita asiaton viesti
Ei mitoitus ole pielessä. Mitoitus perustuu siihen huipputehoon – jota nyt ei sitten saisikaan käyttää laskutusperusteena. Ja tosiaan asiakkaat aina maksavat sen mukaan mitä ostavat. Jos ostaa merikontin, niin ei voi valittaa sitä että se toimitetaan paikalle rekalla eikä pakettiautolla – vaikka kuinka yleensä toimitukset sujuisivatkin pakettiautolla. Esimerkissäni tilaus voidaan toimittaa eri aikoina eri autoilla, mutta sähköntoimitus mitoitetaan sen mukaan mikä se suurin tilauserä on. Ja sen mukaan laskutetaan tulevaisuuessa.
Se, että laskutus ei ole aiemmin perustunut tähän, ei tarkoita etteikö se ihan ansaitusti siihen tulisi tulevaisuudessa perustumaan. Juurikin tuolla aiemmin selittämäni kuormanvaihtelun kasvaessa ja volyymien pienentyessä vaikka huipputeho pysyy paikallaan.
Ilmoita asiaton viesti
kts kommenttini #44. Liityttäessä sähköverkkoon on jo maksettu mitoituksesta erikseen riippuen tarvittavasta tehosta ja mm etäisyydestä. Ja edelleen näin tehdään uusien kohdalla.
Ilmoita asiaton viesti
Olet toki maksanut aluksi jotain siitä riippuen, millaiseen maksimikulutukseen varaudut. Jos se kattaisi kaikki kustannuset liittymästä, niin silloinhan ei tarvitsisi mitään enää maksaakaan. Teet virheen luullessasi sen liittymäkustannuksen kattaneen kaikki silloiset ja tulevat kustannukset, jotka todellisuudessa jatkossakin riippuvat siitä mikä se maksimikulutus on, johon verkkoyhtiö joutuu varautumaan. Voihan käydä niinkin, että alunperin varaudutaan järeämpään siirtoon, kuin mikä toteuma on. Silloin hinnoittelu toteuman mukaan tuo alemmat siirtokustannukset kuin jos hinnoittelu perustuisi siihen alkuperäiseen oletukseen, jolla piuhat on rakennettu.
Ilmoita asiaton viesti
Sulla on Juhana jännä illuusio siitä, että nämä yhtiöt eivät pyrkisi tekemään ihan kunnolla voittoa ja korota maksuja sen verran kuin ajattelevat sähkönkuluttajan kestävän.
Totesin jo tuolla, että Helen on tehnyt ihan kunnon voittoa pitkään – 20 miljoonaa viime vuonna.
Puhut kuin kyseessä olisi puhtaasti kustannuksien kattaminen eikä voitollinen liiketoiminta. Vähän kuin ajattelisi vaikkapa uuden Apple-puhelimen maksavan kaksisataa enemmän pelkästään kalliimpien komponenttien ja valmistuskustannusten vuoksi.
Voi aivan hyvin olla, että alkuperäinen liittymä ja siirtomaksut kattavat sujuvasti kaikki kustannukset kohdallani ja enemmänkin.
Ilmoita asiaton viesti
No ei ole sellaista illuusiota. Totta kai monopolit tekevät voittoa. Yksityiset monopolit ne vasta härskisti voittoa tekevätkin. Teoriassahan ne on sidottu siihen pääomaan, joten mitä suurempi verkkoyhtiö, sen enemmän se voittoakin tekee. Applea taas ei voi verrata, sillä niitä eivät monopolisäädökset rajoita kuten verkkoyhtiöitä.
Sinä olet sen sijaan tehnyt sen väärän oletuksen, että kun monpoli voi rahastaa, hinnoittelumalln muutokset automaattisesti olisivat lisärahastusta. Minä taas tuolla aiemmin yritin selventää mihin se hinnoittelumallin muutos perustuu ja miksi muut verkkoyhtiöt varmasti seuraavat perästä. Joten yritä nyt vain päästä yli siitä, että tälle hinnoittelumallille on ihan reaalimaailman syy ja se syy on ihan tekninen. Nykyien mittausteksniikka mahdollistaa todellisuutta paremmin kuvaavan laskutuksen. Aiemminhan se ei sitä mahdollistanut.
Mahdolista, mutta äärettömän epätodennäköistä tuo ajatuksesi jo maksamasta yhteydestä. Sitä paitsi verkkohinnttelu sisältää muutakin kuin pelkkä sähkön siirto.
Ja en minä näitä ihan omasta pästäni keksi, vaan seuraamalla ammattilaisten keskustelua. Asiaan voi tutustua vaikka lukemalla oheiset jutut:
http://www.energiauutiset.fi/sahkoverkot/sahkon-si…
https://rakennusmaailma.fi/energiasulakekoko-ratka…
Perusasioihin voi tutustua täällä:
https://www.energiavirasto.fi/siirtohinnoittelu_faq
Ilmoita asiaton viesti
Nykyinen tekniikka.. Teimme tuotekehitystiimini kanssa jo yli kymmenen vuotta sitten Elenialle sähkömittarien etälukujärjestelmän, joten dataa on kyllä ollut tuntisarjoista, tehohuipuista yms ajantasaisena jo vaikka kuinka pitkään.
Linkkaamasi Lappeenrannan Teknillisen yliopiston Partasen artikkeli on ihan järkeenkäypä ja hänellä on pitkä kokemus alalta. Olen muutaman kerran käynyt häntä siellä tapaamassa tulevaisuuden sähköverkkoon liittyvien pohdintojen osalta.
Kokonaan toinen asia on sitten toteuttaako tämä yhden tunnin korkeimman kulutuksen käyttö koko vuoden veloituksen perusteena Partasen kertomia tavoitteita järkevästi. Minusta ei. Kuvaamani esimerkkki mielestäni kuvaa sitä varsin hyvin.
Ja kun asia Helenin tapauksessa koskee nimenomaan 18 000 sähkölämmitteistä yösähköä käyttävää omakotitaloa, joilla tyypillisesti releohjauksella laitetaan lämmitys päälle klo 22 voidaan kysyä onko tämä se keskeinen ongelmallinen ajankohta ottaen huomioon yli kolmesataatuhatta käyttöpaikkaa Helsingissä.
Tottakai verkkohinnoittelu sisältää muutakin asioita, mutta ei sitä nyt asiakasmaksussa näytetä. Hankalasti ymmärrettäviä joillekin jo nykyiselläänkin.
Perusasiat lienee minulla hallussa – kiitos vaan.
Ilmoita asiaton viesti
No silloin kuin nykyinen hinnoittelumalli on luotu, tekniikka ei tätä muutosta olisi mahdollistanut. Silloin myöskään sähkön vaihteleva omatuotanto ei ollut mikään hinnoitteluhaaste.
Sikäli on kyllä totta, että eihän se uusikaan malli ole täysin todellinen. Joku voi hankkia reilusti tarvetta kovemman liittymän, jolloin huippukulutuksen toteuman mukainen laskutus ei sitä katakaan. Jälleen muut maksavat. Siitä ei pääse kokonaan eroon, mutta toteutunut huippukulutus nyt vain on parempi todellinen mittari tässä kuin vanha systeemi.
Ja todellakin sen verkon pitää kestää juurikin se sinun hetkellinen huippukulutuksesi ja se on sen mukaan mitoitettava. Mitoitukseen sitten perustuvat ne kulutkin. Siitä todellisesta kulutushuipusta niin sinun kuin muidenkin asiakkaiden kohdalla verkkoyhtiö voi myös laskea arvionsa laajemmasta verkon mitoituksesta ja tehdä investoinnit sen mukaan.
En tiedä toki Helenin tilannetta, mutta siellä tuo yösähkö voi toki olla aivan reaalinen ongelma. Valtakunnantasolla yösähkö on halvempaa kuin päiväsähkö kulutuseron takia. Jos verkkoyhtiön alueella tilanne ei ole se sama, niin toki sitten verkkoyhtiö tarvitsisi ylikapasiteettia yösähkölämmittäjien takia. Sähkön myyjien ja verkkoyhtiön bisneslogiikka näet ei ole sama. Ihan todellisen piikin tuo yösähkö verkkoon varmasti aiheuttaa esimerkiksi omakotitaloalueella. Se on otettava mitoituksessa huomioon ja nostaa alueen kuluja. Aiemmin yösähköpiikin on varmaankin voinut laittaa muiden maksettavaksi, enää ei.
Ikävä kyllä blogistasi ei perusasiat tulleet esille, siksipä minä niitä avamaan aloin.
Ilmoita asiaton viesti
Oikeassa Kaistakorpi on, sähkönsiirto on mennyt monopolien rahastukseksi yksityistämisen jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Iät ajathan sähkönsiirto on ainakin haja-asutusalueella ollut yksityistä…
Ilmoita asiaton viesti
Nämä olivat kuntien omia yhtiöitettyjä sähkölaitoksia. Kuntien omistamilta voitot sentään menivät kunnan käyttöön eli vähän sama kuin autoilijoilta rokotetut miljardit menevät julkiseen liikenteeseen ja kevyen liikenteen hyväksi plus vähän muuallekin Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei oleellista eroa. Verkon rakentamista voitiin tietenkin (piilo)tukea verovaroista. Ihan samanlaista narinaa korotuksista kuului silloinkin… Sähkölaitoksilla oli komeat konttorit, johtajilla isot palkat ja työntekijöillä turvattu, hyväpalkkainen duuni ja vähän töitä. Ei mitään uutta auringon alla, jos peruskuluttajan näkemystä kysytään.
Vesilaitoksethan ovat toinen tyyppiesimerkki. Hinta nousee, jos kulutus kasvaa, koska täytyy investoida lisää. Hinta nousee, jos kulutus laskee, koska kiinteät kulut pysyvät kuitenkin vakiona. Lähes ikiliikkuja, liikkuu tosin vain yhteen suuntaan…
Ilmoita asiaton viesti
Se vaihtui sitten sähkökiuas puukiukaaseen. Putoaa monen kilowatin tehopiikki pois. Onko se sitten ekoteko?
Ikävää jos joudut kerran vuodessa käyttämään virtaa johonkin korjaukseen tms, niin maksat siitä sitten koko vuoden.
No kohta kannattaa jäädä poi töistä ja tuottaa sähkö itse vaikka polkemalla tai olla ilman sähköä. Olen ajatellut mm kaasuhellaa pikkuhiljaa.
Miten olisi kaasukiuas?
Ilmoita asiaton viesti
Laita teenkeitin päälle 06:59 niin se napsahtaa pois 07:01. Kulutus jakautuu kahdelle tunnille ja kulutatkin tuplasti vähemmän sähköä 😉
Olet siis puolittanut ongelman, minkä sähköyhtiö varmasti muistaa hyvityslaskussaan.
Ilmoita asiaton viesti
Hellou,
tässäpä uutisjuttumme, jonka innoittajana myös tämä Nikon blogi toimi: https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/243096-uusi-sahko…
Helen Sähköverkko vahvisti, että kyllähän se bileilta voi selvän lisän kuukausilaskuun tuoda vuoden ajaksi.
Teppo / US
Ilmoita asiaton viesti
Paljon kiitoksia, kiva että selvittelitte asiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos blogista/blogeista!
Ilmoita asiaton viesti