Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Luonnolliset monopolit rahastavat jälleen - sähkön tehomaksu

Sähkölämmitteisen talon omistajana mieltä lämmitti lukea Uuden Suomen artikkeli uudesta sähkön tehomaksusta, jonka ensimmäisenä ovat ottamassa käyttöön Helen sähköverkko Helsingistä ja LE-Sähköverkko Lahdesta. Jälleen on kyseessä korotus siirtohintaan aiempien maksujen päälle ja eiköhän muut luonnolliset monopolit kohta seuraa perässä, kun kerran uusi rahastuskeino on keksitty.

Toistaiseksi Helenillä tämä koskee noin 18 000 sähkölämmitteistä omakotitaloa ja tehomaksun arvioidaan olevan tyypillisellä sähkölämmitteisellä omakotitalolla noin kahdeksan euroa kuussa. Vuodessa tuosta tulee hitusen vajaa sata euroa lisää nykyisten siirtokustannusten päälle.

Määräytymisperuste on kyllä veikeä: Maksu määräytyy vuoden suurimman yhden tunnin aikana käytetyn keskitehon mukaan.

Mitä tämä sitten voisi esimerkiksi tarkoittaa?

Satut pitämään helmikuun paukkupakkasilla yhdet kunnon illanistujaiset kotona. Kymmeneltä menee päälle yösähköllä toimiva lämmitys vedenkierrolla. Samaan aikaan osa porukasta on saunassa, musiikki raikaa stereoista, valoja on päällä ja keittiölaitteet uunia myöten ahkerassa käytössä, kun jengi tarvitsee pientä purtavaakin.

Näissä juhlissa taitaa sitten tulla se vuoden suurin yhden tunnin keskiteho, jonka perusteella saat nauttia korkeammasta sähkölaskusta koko vuoden.

Nerokasta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (67 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Kohta tuo "tehomaksu" on jokaisella. Kesämökkiläisillä varsinkin on veikeä tilanne, kun huippukulutus tulee juhannuksena. Sitten maksavat yhdestä saunaillasta koko vuoden.

Jotta tuollaisella maksulla olisi yhtään mitään perusteita, sen pitäisi määräytyä sellaisena ajankohtana, jolloin sähköstä on pula tai siirtoverkon kapasiteetti uhkaa loppua. Esimerkiksi tänä aamuna taisi hinta käydä jossain 250 euron kieppeillä MWh hinta (minä en tietenkään saanut tänään verkkoon myymästäni sähköstä kuin 2.9 c/kWh).

Jos joku käyttää paljon sähköä jonakin muuna aikana, siitä on sähköyhtiöille pelkkää hyötyä; ne saavat rahaa suoraan lisääntyneeseen kulutukseen verrannollisena eikä tarvitse edes mitään lisäinvestointeja tehdä asian vuoksi. Eri asia silloin, jos verkon kapasiteetti tai sähkön saatavuus toimisi rajoitteena.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kiitos, hyviä huomioita. En oikein näe että tämä ohjaisi käyttöä merkittävästi halutulla tavalla.

Käyttäjän jonirikkola kuva
Joni Rikkola

Oliskohan ihan markkinoiden yhdenvertaisuuden vuoksi myös kotituottajille taattava takuuhinta sähkölle.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Olen miettinyt mahdollisuutta kytkeytyä kokonaan irti sähköverkosta. Aurinkopaneeli, agrikaattori ja kaasuhella. Ainakin ne pitäisi hankkia.

Pekka Iiskonmaki

#2
Puulämmitys toimii edelleen ja on kaiketi halvin lämmitysmuoto Suomessa.

Halkomotti maksaa 40 euroa suoraan tekijältä. Kannattaa ottaa kerralla kahden vuoden puut eli n. 20m2

Hinta 800 euroa + rahti n. 100-200 euroa.

Puukeskuskattila tuottaa lämpöä ja kuumaa vettä.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Tähän on -ikävä kyllä - hiukan opponoitava .

Sanottakoon heti, että omaa ulkopuusaunaani en ikinä - vaikka hiukkaspellet vaatisivatkin- vaihtaisi sähkölämmitteiseksi : se tulisi minulle halvemmaksi kuin puulla lämmittäminen.

1. Heittomotti kuivaa koivuklapia maksaa kotiin kuljetettuna n. 70 €/motti.
2. Energiaa siinä on 1010 kWh.
3. Amatöörilämmittäjä pääsee takkansa/uuninsa kanssa n. 70 % hyötysuhteeseen eli heittomotista saa siis n. 700 kWh lämpöä taloon.
4. 700 kWh suoralla sähkölämmityksellä - normitilanteessa- maksaa n. 70 €!!

(Voimme tietenkin ´hioa´ puun hintaa tai hyötysuhteita, mutta se ajatus, että ostopuilla tienaa on- ikävä kyllä- väärä erityisesti jos otamme huomioon perusinvestoinnit ( takka) ,nuohouskulut ja jonkinlaisen ´arvon´ omalle työlle.

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #11

''mutta se ajatus, että ostopuilla tienaa''

Miten niillä voisi tilin tehdä? Johan oli pöljää jargonia.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu Vastaus kommenttiin #11

Ei ostopuilla tienaa, mutta puulämmittäjän kannattaa keskittyä hankkimaan polttopuut ilmaiseksi. Oma verstaani on nyt pari vuotta lämmennyt läheisiltä rakennustyömailta pummituilla jätelaudoilla.

Pekka Iiskonmaki

Eihän Suomessa ole korruptiota.

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Ei tietenkään. Meillähän on "maan tapa", mikä on aivan eri asia kuten nimikin jo kertoo.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Vuonna 2013 voimaan tullut uusi sähkömarkkinalaki asettaa sähkönjakelijoille tiukat vaatimukset toimitusvarmuuden suhteen. Tätä velvoitetta jakelijat yrittävät nyt täyttää, mikä näkyy suurina investointeina ja siten kohoavina siirtomaksuina.

Tehomaksun peruste on mainittu linkitetyn US:n jutun viimeisessä virkkeessä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Virkehän kuuluu näin "Helenin mukaan tehomaksulla varaudutaan siihen, että verkossa on tulevaisuudessa yhä enemmän tuuli- ja aurinkosähköä, jonka tuotanto vaihtelee säiden mukaan."

Jos kerran tuotanto vaihtelee, silloin käytönkin pitäisi vaihdella. Tehomaksulla pyritään kuitenkin nimenomaan siihen, ettei käyttö vaihtelisi.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Tehomaksulla pyritään ohjaamaan sähkönkuluttajien käyttötottumuksia sellaisiksi, että nämä välttäisivät kulutuspiikkejä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #8

Tavoite on sinällään ymmärrettävä, mutta toteutuuko se väijymällä yhtä ainoaa huipputuntia vuodessa, jonka perusteella sitten läimäistään koko vuoden maksu.

Toisekseen se ei ota millään muotoa huomioon ajankohtaa, onko se aikana jolloin muuten kuormitus on korkealla vai ei? Yösähköllä on pyritty ohjaamaan kulutusta ja tässä sillä ei ole mitään vaikutusta.

Nykyisillä etäluettavilla mittareilla sähköyhtiöillä on käytettävissään tuntisarjat luettuna päivittäin tai jopa tiheämmin, joten fiksumpiakin ratkaisuja lienee mahdollista tehdä.

Lisäksi kiinteät maksut ovat kasvaneet rajusti ilman tätäkin kuten aiemmin kirjoitin. Nyt tämä tulee päälle.

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25...

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #9

Niin, tässähän käy niin että joku saa melkoiset rahat jos jouluna on kova pakkanen. Joulusauna ja joulukinkku ja koko perhe tai suku yhdessä samassa paikassa on asia, minkä hintaa ei lasketa.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen Vastaus kommenttiin #9

Kotitaloudet ilmeisimminkin saavuttavat kulutushuippunsa ihmisten valveillaoloaikaan. Eli suuri joukko koteja suurin piirtein samoihin aikoihin. Tätä siis pyritään ehkäisemään.

Mitä tulee tuohon aiempaan kirjoitukseen; verkkoyhtiöt tarjoavat ja asiakkaat nauttivat toimitusvarmuudesta - siis käyttömäärästä riippumatta. Eli sähköä on aina saatavilla. Tähän perustuu kiinteiden hintojen painottuminen.

Kaistakorven kirjoituksia kun luen, niin oma käsitykseni K:sta on se, että tämä tarkastelee maailmaa kuin neulanreiästä katsoen. Siis ilman suurempaa yritystä tarkastella kulloinkin käsiteltävän "epäkohdan" laajempaa kontekstia, josta aika vähällä vaivalla kuitenkin löytyisi ne tekijät jotka ovat "epäkohdan" syinä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #15

Puolensa ja puolensa. Huipputehoista laskuttaminen on ihan ymmärrettävää mutta kannusteet tuolla mittaustavalla eivät ole älykkäät. Tehomaksunhan pitäisi olla riippuvainen sekä omasta että muiden kulutuksesta. Jos päätät siirtää juhannus- ja joulubileitäsi yhdellä päivällä, siitähän pitäisi seurata palkinto suhteessa muihin.

Samoin saavutettuasi yhden huipun, sinulla pitäisi olla kannuste myös seuraavien huippujen kohdalla.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen Vastaus kommenttiin #17

Eihän kuluttaja voi tietää muiden kulutusta - hän voi vaikuttaa ainoastaan omaansa. Tosin ihmiset tuppaavat kuluttamaan sähköä pitkälti yhtäaikaisesti.

Sähköautojen yleistyminen tuo vielä kertaluokkaa isomman ongelman kuin saunanlämmittäminen tai kinkunpaisto. Yksi Teslan Supercharger nimittäin imaisee verkosta 0.135 MW.

Ja jos 10,000 sähköautoa olisi yhtä aikaa latauksessa, niin...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #18

Ainakin itse olen oppinut milloin kaduilla on ruuhkaa ja mitoittamaan vähän liikkumista sen mukaan vaikka kukaan ei niistä ruuhkista varsinaisesti minulle kerrokaan.

Ei tuo nyt ihan helppo kysymys ole mutta varmasti sellainen johon kannattaa panostaa. Huippujen tasaaminen laskee kaikkien kustannuspaineita

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #15

Kotitalouksien ainoa valtakunnallisesti havaittava kulutus muodostuu sähkölämmityksestä. Kaikkien asuinrakennusten, siis ei vain omakotitalojen, erilaiseen sähkölämmitykseen käytetään noin 15% Suomen sähköstä.

Toisaalta myös yön ja päivän välinen kulutusero on noin 15%:

https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-t...

Tuota eroa ei voi parhaalla tahdollakaan väittää sähkölämmittäjien aiheuttamaksi, koska enemmän sähköä kuluttavat käyttävät tyypillisesti yösähköä. He siis pikemminkin tasoittavat kulutuseroa kuin kasvattavat sitä. Vaikka he lämmittäisivät yötä-päivää, olisi silti kulutus yöllä ja päivällä suurin piirtein samaa tasoa (tosin yleensä yöllä on kylmempi kuin päivällä).

Kulutuserot eivät siis aiheudu omakotiasujista, vaan lähinnä yritys- ja teollisuustoiminnan ja julkisen talouden keskittymisestä päiväsaikaan. Itselläni ei ole sähkölämmitystä enkä myöskään sellaista kenellekään suosittele, mutta esitetty "tehomaksu" on vain yksinkertaisesti väärin tuollaisenaan toteutettuna.

Miten se sitten pitäisi toteuttaa, jos se olisi pakko toteuttaa? Esimerkiksi mittaamalla maksimi vuorokauden aikana kulutettu sähkön määrä ajanjaksona, jolloin suuresta kulutuksesta on sähköjärjestelmälle oikeasti haittaa ja jonka ajanjakson kuluttaja saa halutessaan selville ja voi siihen varautua.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #15

Mika Riikonen, kuulostat nyt siltä, että kerroit suuren viisauden minulle kertomalla että toimitusvarmuus on perusteena hintojen nousulle. Asia joka on vähänkin asioita seuraavien tiedossa ollut vuosia. Eri asia sitten on mikä katsotaan kohtuulliseksi korotukseksi.

Pidätkö siis oikeasti järkevänä oikeasti, että yksi huipputunti vuodessa mihin tahansa aikaan kuten esim tuossa mainittuna jouluna koko vuoden maksun tason?

Myös esimerkkini kertoo mikä voi määrittää koko vuoden tason tälle tehomaksulle. Onko tämä käytäntö, jonka soisit tulevan käyttöön koko maahan jatkossa?

Vai miltä sinun neulanreiästäsi näyttää? Ja siitä laajemmasta kontekstistasi?

Paljon kohtuullisempiakin mahdollisuuksia olisi joillain laskusäännöillä? Dataahan tulee etäöuettavista sähkömittareista ihan tarpeeksi. Satun tietämään tietosisällön, kun olen tuotekehitystiimini kanssa aikanaan toteuttanut noin yhdeksänsadantuhannen sähkömittarien etäluvun järjestelmineen.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen Vastaus kommenttiin #21

Yritän pää viileänä vain listata niitä perusteita, joita sähkönjakelijalla saattaa olla mielessään. Ilman omia mielipiteitä tai tunnelatauksia.

Mutta edelleen pysyn kommentissani Kaistakorven perspektiivin laajuudesta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #22

Ja jätät sopivasti vastaamatta kysymyksiin kuluttajan näkökulmasta, joten perspektiivi on yhtä kapea toiselta suunnalta.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen Vastaus kommenttiin #23

Johan sinä kerroit sen kuluttajan näkökulman kirjoituksessasi. Sen näkökulman joka ei näe sitä syy-yhteyttä, miksi hinnat ovat nousseet jo vuosia.

Kaistakorpi käy kuumana kuin hellankoukku. Pahoittelen loukkaustani.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #24

Kehuit lukeneesi myös aiemman kirjotuksen ja syytät kapeakatseisuudesta enkä mielestäsi kerro syitä tai verkkoyhtiöön vaikuttavia asioita. Luitko sieltä esim kohdan:
"Toisaalta on tärkeää parantaa sähköverkon toimitusvarmuutta, mutta kuinka paljon ja mihin hintaan? Energiavirasto arvioi korotusten kohtuullisuutta peilaten niitä sähköverkon parantamiseen liittyviin investointeihin. Ilmeisesti toistaiseksi ollaan korotukset katsottu oikeudenmukaisiksi."

"Vaikkapa Kainuun tapahtumat tykkylumen vuoksi olivat toki hankalia. Kuitenkin on varmaan tarpeen pohtia kuinka paljon ratkaistaan ongelmia sähköverkkoinfran parantamisella ja toisaalta sitten paikallisilla varavoimajärjestelyillä."

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Tämä tulee taatusti meille kaikille. Sähköyhtiö joutuu mitoittamaan ne verkkonsa sen mukaan, mikä se vuoden korkein kulutus on. Sähköjohdot eivät kulu sen mukaan minkä verran niitä käytetään,vaan ne maksavat ihan olemassaolollaan. Koko ajan verkkojen kustannukset ovat olleet lähinnä kiinteitä, eikä kulutuspohjaisia, mutta sähkön kulutuksen hillitsemiseksi hinta on ollut kilowattipohjainen.

Se muutokseen pakottava tekijä on lisääntyvä oma sähköntuotanto, eli esimerkiksi ne aurinkopaneelit omalla katolla. Niiden asentaminen vähentää kyseisen asiakkaan osataman sähkön kokonaismäärää, mutta ei pienennä verkon mitoitusta mitenkään. Esimerkiksi juuri nyt sähköä käytetään paljon eikä niistä paneeleista ole mitään hyötyä. Verko siis mitoitetaan sen maksimikulutuksen mukaan. Jotta verkon kustannukset saadaan katettua, vaikka vaatimukset eivät vähene, mutta kokonaiskulutus pienenee, on kaksi vaihtoehtoa. Joko korotetaan kilowattipohjaista maksua tai siirrytään kapasiteettipohjaiseen malliin. Itse kannatan nimeonmaan kapasiteettipohjaista mallia, sillä kilowattipohjaisessa mallissa laitetaan käytännössä aurinkopaneelittomat naapurit subventoimaan aurinkopaneelillisia naapureita. Maksimikapasiteetti siis on pohjana siirtohinnoissa, sillä se on myös se todellinen kustannusajuri.

Niiden kannalta, jotka taas ovat asentamassa niitä paneeleita, tämä on huono malli, sillä se heikentää paneelien kannattavuutta. Toki se kannattavuus on perustunut siihen aiempaan hinnoittelumalliin, jossa osa kuluista on siirretty muille. Paneelinomistajat tosin siitä tuskin välittävät.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Jos talouden maksimikulutus olisi ongelma, silloin sähköyhtiö voisi tarjoutua asentamaan talouteen vaikkapa yhden 16A sulakkeen kolmen 25A tilalle ja antaa roiman alennuksen maksuista. Se ei tietenkään sellaista asenna ja vaikka asentaisi, se perisi siitä maksua eikä suinkaan hyvittäisi mitään.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Miksi maksimikulutus olisi ongelma? Käsittääkseni sähköyhtiö tykkää aina parempaa, mitä enemmän kuluu. Siirto pitää vain mitoittaa niin että maksimissakin pelittää. Silloin tuntuu aika luonnolliselta, että siirtokapasiteetista laskutetaan maksimin mukaan.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Ei se maksimikulutus ole mikään ongelma, kunhan verkkoyhtiö myös saa korvauksen suhteessa siihen kulutukseen, jonka mukaan ne piuhat on mtoitettu. Huipputehon mukaan ne piuhat pitää rakentaa ja niistä muodostuu myös se verkkoyhtiön kulupohja johon laskutuskin perustuu. Ja sulakekokoon perustuva perusmaksuhan on nimenomaan johtunut siitä mitoitetusta kapasiteetista, se vain ei ole kattanut koko arvoa vaan osa on veloitettu toteutuneen kulutksen mukaan eikä sen kulutuksen mukaan jolla se liittymä on mitoitettu.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #27

Esim toisen maksun käyttöönottajan Helenin kohdalla ei ole ollut sulakekokoon perustuvaa perusmaksua kotitalouksille. Tämä tulee uutena komponenttina eikä korvaa mitään aiempaa.

Kyllä nuo näkyvät ihan kohtuullisesti kattaneet kulunsa, Helenin viimeinen tilinpäätös vuodelta 2016 näyttää 20 miljoonan liikevoittoa ja 18,4%:n liikevoittoprosenttia.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #30

Tuolla kannattavuudella kuulostaa pahasti tosiaan rahastukselta, eli muita maksuja pitäisi laskea...Laskutusperiaatteessa en kuitenkaan näe suurempaa vikaa.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #27

Talouden hetkellinen maksimikulutus nimenomaan tuntuu olevan ongelma, jos kerran sen perusteella pitää määrätä sähkömaksu koko vuodeksi.

Tuolla asialla ei ole yhtään mitään tekemistä verkon mitoituksen tai sen riittävyyden kanssa, jos ja kun käyttäjän ja verkon maksimit eivät osu samaan ajanhetkeen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #32

Ainakin aiempi keskustelu tässä ketjussa antaa hyvän syyn olettaa että maksimit osuvat samaan ajankohtaan monissa kotitalouksissa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #34

Helenin maksu kohdistuu lähinnä 18 tuhanteen sähkölämmitteisen omakotitalon käyttäjään, jotka käyttävät pääosin yösähköä lämmitykseen. Käyttöpiikki osuu klo 22 jälkeisiin tunteihin ainakin oman statistiikan pohjalta. Onko juuri tuo aika yleisesti ottaen ongelmallinen sähköverkon tuotannon sekä siirtokapasiteetin suhteen?

Helenin sivuilla kerrotaan muutoksesta:

https://www.helensahkoverkko.fi/uutiset/2017/siirt...

Jos valitset alaotsikosta muutokset aikasiirtoasiakkaille kohdan Mitä tarkoittaa tuntiteho ja mistä saan sen selville, niin siinä on tyypillisen sähkölämmitteisen talon käyttö. Sen verran se on vanha, että nykyään yösähkö alkaa vasta 22 eikä 21 kuten graafissa.

Tätä aiemmin kulutusta on nimenomaan pyritty ohjaamaan yöaikaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #39

Eiköhän tämä liity siihen, millaisia kaapeleita vedetään millekin alueelle (ja kiinteistöön), enemmän kuin tuotantokapasiteettiin. Kapasiteetin osalta energian hinta lienee paljon parempi ohjuri.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #42

On hyvä huomata, että niistä kaapeleista ja liitynnästä on jo kerran maksettu, otetaan esimerkiksi Elenia:

"Elenia vastaa omalla verkkoalueellaan sähköverkkopalveluista. Sähköliittymällä liityt sähkö­verkkoon ja saat sähkön käyttöösi uuteen kotiisi, vapaa­ajan asunnollesi ja yritykseesi. Sähkö­
verkkoon liittymisestä veloitetaan liittymishinnaston mukainen liittymismaksu. Liittymismaksuun vaikuttavat rakennuspaikan sijainti ja pääsulakekoko tai tarvitsemasi liittymisteho. Liittymät on hinnoiteltu vyöhykkeittäin sijainnin perusteella. Sähköliittymämaksulla verkkopalveluyhtiö toimit­taa tarpeidesi mukaisen siirtotien liittämiskohtaan sovitussa aikataulussa.
SULAKEPOHJAISET 0,4 kV:N SÄHKÖLIITTYMÄT
(sis. alv 24 %)
Pääsulake/A ja hinta vyöhykkeille 1,2 ja 3
3 x 25: 2 419 €, 3 155 €, 5 171 €
3 x 35: 3 215 €, 4 143 €, 7 349 €
3 x 50: 4 455 €, 5 695 €, 10 625 €
3 x 63: 5 504 €, 6 935 €, 11 276 €
3 x 80: 7 440 €, 8 417 €, 12 349 €
3 x 100: 9 294 €, 10 534 €, 13 171 €

http://www.elenia.fi/sites/www.elenia.fi/files/Lii...

Näitä maksetaan aina liityttäessä verkkoon ja niissä aika vahvasti nostetaan hintaa liittyen tarvittavaan tehoon ja kapasiteettiin sekä etäisyyteen. Näitä aina kuitenkin maksetaan liityttäessä ja vaikka nyt liittyisit verkkoon, ei se pelasta tältä uudelta tehomaksulta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #44

Eivät ne kaapelitkaan ikuisia ole. Oletetaan että tuo liittymämaksu kattaa kaikki kustannukset, niin mainitsemasi 8 €/kk mahdollistaisi uusimisen noin 33 vuoden kuluttua (3x25 A, vyöhyke 2). Ei tuo ihan utopistiselta kuulosta.

Mutta kuten sanoin, jos maksu pistetään vain lisäksi jo hyvän kannattavuuden mallissa on kyse toki rahastuksesta. Kommenttini koskee edelleen vain laskutusperiaatteen kohtuullisuutta.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #34

Eivät osu. Nyt siis ollaan suunnittelemassa sitä, että "Maksu määräytyy vuoden suurimman yhden tunnin aikana käytetyn keskitehon mukaan"

Kyse on yhdestä tunnista, tai todennäköisemmin kahden tasatunnin välisestä ajasta. Jos Matti käyttää 10 kW ajan 09:30-10:30, hänen maksunsa määrytyy 5 kW mukaan. Jos Keijo käyttää 7 kW ajanjakson 12:00-13:00, hänen maksunsa määrytyy 7 kW mukaan.

Tuollaiset piikit aiheutuvat jostain klapikoneesta, sähkösaunasta, kosteusvahingon kuivatuksesta tms aikana, jolloin vedenlämmitys sattuu olemaan samaan aikaan päällä.

Ajanhetki ei missään tapauksessa ole kaikissa talouksissa sama.

Kriteerinä pitäisi ehdottomasti olla vähintään vuorokauden, mieluiten viikon kulutus ja tuo ajanjakso pitäisi olla otettu ajalta, jolloin sähkönkäyttö on valtakunnallisesti selvästi tavallista suurempaa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #40

Ei toki samalle tunnille, mutta vuorokaudelle monissa alueen talouksissa hyvinkin. Asuntoalueen kapasiteetin mitoitukseen tuo maksimi on hyvä huomioida...

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #32

Jussi, edelleen piuhojen paksuus ja muun varustuksen taso määräytyy juurikin sen korkeimman hetken mukaan. Eivät ne kaapelit kapene kesäksi. Huppukulutus ei tosiaan ole ongelma, kunhan yhtiö saa korvauksen suhteessa tekemäänsä investointiin - sillä sehän se investoinnin määrää eikä se minkä verran vositasolla sitä sähköä kukin ostaa.

Ja huippukulutuspiikki tulee kovista pakkasista, jolloin sähkölämmitteiset talot vievät valtavasti sähköä. Ilmalämpöpumput muuttuvat suoraksi sähkölämmitykseksi jne. Sähkön hinta toki nousee, mutta sitähän ei verkkoyhtiö saa vaan sähkön toimittaja. Verkkoyhtiö kuitenkin joutuu edelleen ne piuhansa huipun mukaan mitoittamaan.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #46

Sähköverkon piuhojen paksuudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, millainen jonkun yksittäisen talouden huippukulutus on. Yhtä vähän kaupungin päävesijohdon paksuudella on tekemistä sen kanssa, milloin yksiön asukas vetäisee vessanpöntön.

Yksittäinen talous taas ei voi edes teoriassa käyttää enempää sähköä kuin mitä sulakekoko sallii ja josta maksimista on liittymä maksettu, joten piuhojen paksuus ei ole ongelma heillekään.

Jos kovat pakkaset silti kuitenkin ovat yhtiölle ongelma, silloin käyttäjien "liiallista" sähkönkulutusta on tietenkin mitattava tällaisena aikana, eikä joskus kesällä kun mitään kapasiteettiongelmaa ei ole. Tämä uusi rahastusyritys kun perustuu ideaan, että mikä tahansa kotitalouden hetkellinen suurempi sähkönkäyttö milloin tahansa toisi sijoittajille lisäosinkoja.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

No meillä Lappeenrannassa meni niin tai näin, yhtiö on kaupungin oma.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Sama Turussa, joten siirtohinnat ovat merkittävästi naapurikuntia edullisemmat. Eikä yritys tappiota tee. Samat markkinalainalaisuudet kuntienkin yhtiöitä koskevat, eivätkä nekään ole hyväntekeväisyystarkoituksessa liikkeellä, joten taatusti huolehtivat laskutuksesta nekin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #29

Miksi ihmeessä kunnan pitäisi olla sähköyhtiön omistaja, jos se ei tarkoita kuntalaisille halvempaa sähköä? Toisin sanoen samat tuottovaatimukset eivät kosketa kunnallista yhtiötä.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #35

Nimenomaan kunnan omistushan tässä on tunut halvan sähkön - ilman että tekevät hyväntekeväisyyttä. Turussa on merkittävästi alemmat siirtokulut oman verkkoyhtiön takia, kuin naapurikunnissa Carunan takia.

Sen takiahan se verkkoyhtiöiden yksityistäminen on suurinta typetyyttä ollut, että luonnollisella monopolilla rahastetaan. Joten pikemminkin kysyisin, että miksi ihmeessä jonkun muun kuin kunnan tai valtion sellaisia edes annettaisiin omistaa? Tiedän että tämä on ideologiakysymys kun Kokoomus on aina innokas yksityistämään monopolitkin. Syy jonka takia ne eivät markkinataloudesta ilmeisesti mitään ymmärrä (ehkä Lepomäki poislukien).

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #45

Niinhän minä juuri kirjoitin, että pitää saada halvemmalla, että olisi mitään järkeä. Oli hyödyke mikä tahansa, niin markkinaehtoisesti kaupungin laitos ei toimi, jos se tuottaa selkeästi vähemmän kuin yksityiset kilpailijat Sehän tarkoittaa, että sillä on pääomamarkkinoilla erityisasema. Henkilökohtaisesti vierastan muutenkin piiloverotusta, mitä kunnallinen sähkömylly edustaa voittoa tuottaessaan.

En osaa sanoa miksi verkko yksityistettäisiin, sen enempää kuin viemärit tai kadut. Infran luomisen tulisi olla kaupungin ydintoimintaa. Sähköverkon omistaminen on kuitenkin eri asia, kuin generaattorin pyöritys. Poikkeuksena ehkä Lahden moottoritien tapainen järjestely, joka oli käsittääkseni aivan mainio.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #35

Lappeenrannan energia tulouttaa merkittävissä määrin rahaa kaupungin kassaan. Sen voi nähdä toki myös piiloverotuksena. Mutta eipähän mene voitot kansainvälisisille sijoittajille.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Kaiken kaikkiaan..eikö tämä ongelma viittaa sähköyhtiöiden arviointi virheeseen jonka maksajaksi asiakkaat joutuvat

Liian pieneksi mitoitetut elementit. Mikäli ne olisi riittävän isoiksi mitoitettu,niin kulutuksen vaihtelu ei olisi ongelma. Noh..voihan kaikki tehdä useampaan kertaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Niin, koska sähkön kulutushan ei ole lisääntynyt...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Tottakai on..eikö se ollut nähtävissä?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #62

Mitä ilmeisimmin ei. Tässa maassa on vaikka kuinka paljon asuntoja, joissa on yksivaihesähkö. Tuskin niitä tieten on meidän kiusaksi tehty.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Ei mitoitus ole pielessä. Mitoitus perustuu siihen huipputehoon - jota nyt ei sitten saisikaan käyttää laskutusperusteena. Ja tosiaan asiakkaat aina maksavat sen mukaan mitä ostavat. Jos ostaa merikontin, niin ei voi valittaa sitä että se toimitetaan paikalle rekalla eikä pakettiautolla - vaikka kuinka yleensä toimitukset sujuisivatkin pakettiautolla. Esimerkissäni tilaus voidaan toimittaa eri aikoina eri autoilla, mutta sähköntoimitus mitoitetaan sen mukaan mikä se suurin tilauserä on. Ja sen mukaan laskutetaan tulevaisuuessa.

Se, että laskutus ei ole aiemmin perustunut tähän, ei tarkoita etteikö se ihan ansaitusti siihen tulisi tulevaisuudessa perustumaan. Juurikin tuolla aiemmin selittämäni kuormanvaihtelun kasvaessa ja volyymien pienentyessä vaikka huipputeho pysyy paikallaan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

kts kommenttini #44. Liityttäessä sähköverkkoon on jo maksettu mitoituksesta erikseen riippuen tarvittavasta tehosta ja mm etäisyydestä. Ja edelleen näin tehdään uusien kohdalla.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #50

Olet toki maksanut aluksi jotain siitä riippuen, millaiseen maksimikulutukseen varaudut. Jos se kattaisi kaikki kustannuset liittymästä, niin silloinhan ei tarvitsisi mitään enää maksaakaan. Teet virheen luullessasi sen liittymäkustannuksen kattaneen kaikki silloiset ja tulevat kustannukset, jotka todellisuudessa jatkossakin riippuvat siitä mikä se maksimikulutus on, johon verkkoyhtiö joutuu varautumaan. Voihan käydä niinkin, että alunperin varaudutaan järeämpään siirtoon, kuin mikä toteuma on. Silloin hinnoittelu toteuman mukaan tuo alemmat siirtokustannukset kuin jos hinnoittelu perustuisi siihen alkuperäiseen oletukseen, jolla piuhat on rakennettu.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #54

Sulla on Juhana jännä illuusio siitä, että nämä yhtiöt eivät pyrkisi tekemään ihan kunnolla voittoa ja korota maksuja sen verran kuin ajattelevat sähkönkuluttajan kestävän.

Totesin jo tuolla, että Helen on tehnyt ihan kunnon voittoa pitkään - 20 miljoonaa viime vuonna.

Puhut kuin kyseessä olisi puhtaasti kustannuksien kattaminen eikä voitollinen liiketoiminta. Vähän kuin ajattelisi vaikkapa uuden Apple-puhelimen maksavan kaksisataa enemmän pelkästään kalliimpien komponenttien ja valmistuskustannusten vuoksi.

Voi aivan hyvin olla, että alkuperäinen liittymä ja siirtomaksut kattavat sujuvasti kaikki kustannukset kohdallani ja enemmänkin.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #55

No ei ole sellaista illuusiota. Totta kai monopolit tekevät voittoa. Yksityiset monopolit ne vasta härskisti voittoa tekevätkin. Teoriassahan ne on sidottu siihen pääomaan, joten mitä suurempi verkkoyhtiö, sen enemmän se voittoakin tekee. Applea taas ei voi verrata, sillä niitä eivät monopolisäädökset rajoita kuten verkkoyhtiöitä.

Sinä olet sen sijaan tehnyt sen väärän oletuksen, että kun monpoli voi rahastaa, hinnoittelumalln muutokset automaattisesti olisivat lisärahastusta. Minä taas tuolla aiemmin yritin selventää mihin se hinnoittelumallin muutos perustuu ja miksi muut verkkoyhtiöt varmasti seuraavat perästä. Joten yritä nyt vain päästä yli siitä, että tälle hinnoittelumallille on ihan reaalimaailman syy ja se syy on ihan tekninen. Nykyien mittausteksniikka mahdollistaa todellisuutta paremmin kuvaavan laskutuksen. Aiemminhan se ei sitä mahdollistanut.

Mahdolista, mutta äärettömän epätodennäköistä tuo ajatuksesi jo maksamasta yhteydestä. Sitä paitsi verkkohinnttelu sisältää muutakin kuin pelkkä sähkön siirto.

Ja en minä näitä ihan omasta pästäni keksi, vaan seuraamalla ammattilaisten keskustelua. Asiaan voi tutustua vaikka lukemalla oheiset jutut:

http://www.energiauutiset.fi/sahkoverkot/sahkon-si...

https://rakennusmaailma.fi/energiasulakekoko-ratka...

Perusasioihin voi tutustua täällä:
https://www.energiavirasto.fi/siirtohinnoittelu_faq

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #57

Nykyinen tekniikka.. Teimme tuotekehitystiimini kanssa jo yli kymmenen vuotta sitten Elenialle sähkömittarien etälukujärjestelmän, joten dataa on kyllä ollut tuntisarjoista, tehohuipuista yms ajantasaisena jo vaikka kuinka pitkään.

Linkkaamasi Lappeenrannan Teknillisen yliopiston Partasen artikkeli on ihan järkeenkäypä ja hänellä on pitkä kokemus alalta. Olen muutaman kerran käynyt häntä siellä tapaamassa tulevaisuuden sähköverkkoon liittyvien pohdintojen osalta.

Kokonaan toinen asia on sitten toteuttaako tämä yhden tunnin korkeimman kulutuksen käyttö koko vuoden veloituksen perusteena Partasen kertomia tavoitteita järkevästi. Minusta ei. Kuvaamani esimerkkki mielestäni kuvaa sitä varsin hyvin.

Ja kun asia Helenin tapauksessa koskee nimenomaan 18 000 sähkölämmitteistä yösähköä käyttävää omakotitaloa, joilla tyypillisesti releohjauksella laitetaan lämmitys päälle klo 22 voidaan kysyä onko tämä se keskeinen ongelmallinen ajankohta ottaen huomioon yli kolmesataatuhatta käyttöpaikkaa Helsingissä.

Tottakai verkkohinnoittelu sisältää muutakin asioita, mutta ei sitä nyt asiakasmaksussa näytetä. Hankalasti ymmärrettäviä joillekin jo nykyiselläänkin.

Perusasiat lienee minulla hallussa - kiitos vaan.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #58

No silloin kuin nykyinen hinnoittelumalli on luotu, tekniikka ei tätä muutosta olisi mahdollistanut. Silloin myöskään sähkön vaihteleva omatuotanto ei ollut mikään hinnoitteluhaaste.

Sikäli on kyllä totta, että eihän se uusikaan malli ole täysin todellinen. Joku voi hankkia reilusti tarvetta kovemman liittymän, jolloin huippukulutuksen toteuman mukainen laskutus ei sitä katakaan. Jälleen muut maksavat. Siitä ei pääse kokonaan eroon, mutta toteutunut huippukulutus nyt vain on parempi todellinen mittari tässä kuin vanha systeemi.

Ja todellakin sen verkon pitää kestää juurikin se sinun hetkellinen huippukulutuksesi ja se on sen mukaan mitoitettava. Mitoitukseen sitten perustuvat ne kulutkin. Siitä todellisesta kulutushuipusta niin sinun kuin muidenkin asiakkaiden kohdalla verkkoyhtiö voi myös laskea arvionsa laajemmasta verkon mitoituksesta ja tehdä investoinnit sen mukaan.

En tiedä toki Helenin tilannetta, mutta siellä tuo yösähkö voi toki olla aivan reaalinen ongelma. Valtakunnantasolla yösähkö on halvempaa kuin päiväsähkö kulutuseron takia. Jos verkkoyhtiön alueella tilanne ei ole se sama, niin toki sitten verkkoyhtiö tarvitsisi ylikapasiteettia yösähkölämmittäjien takia. Sähkön myyjien ja verkkoyhtiön bisneslogiikka näet ei ole sama. Ihan todellisen piikin tuo yösähkö verkkoon varmasti aiheuttaa esimerkiksi omakotitaloalueella. Se on otettava mitoituksessa huomioon ja nostaa alueen kuluja. Aiemmin yösähköpiikin on varmaankin voinut laittaa muiden maksettavaksi, enää ei.

Ikävä kyllä blogistasi ei perusasiat tulleet esille, siksipä minä niitä avamaan aloin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Oikeassa Kaistakorpi on, sähkönsiirto on mennyt monopolien rahastukseksi yksityistämisen jälkeen.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Iät ajathan sähkönsiirto on ainakin haja-asutusalueella ollut yksityistä...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Nämä olivat kuntien omia yhtiöitettyjä sähkölaitoksia. Kuntien omistamilta voitot sentään menivät kunnan käyttöön eli vähän sama kuin autoilijoilta rokotetut miljardit menevät julkiseen liikenteeseen ja kevyen liikenteen hyväksi plus vähän muuallekin Suomessa.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #41

Ei oleellista eroa. Verkon rakentamista voitiin tietenkin (piilo)tukea verovaroista. Ihan samanlaista narinaa korotuksista kuului silloinkin... Sähkölaitoksilla oli komeat konttorit, johtajilla isot palkat ja työntekijöillä turvattu, hyväpalkkainen duuni ja vähän töitä. Ei mitään uutta auringon alla, jos peruskuluttajan näkemystä kysytään.

Vesilaitoksethan ovat toinen tyyppiesimerkki. Hinta nousee, jos kulutus kasvaa, koska täytyy investoida lisää. Hinta nousee, jos kulutus laskee, koska kiinteät kulut pysyvät kuitenkin vakiona. Lähes ikiliikkuja, liikkuu tosin vain yhteen suuntaan...

Käyttäjän jonirikkola kuva
Joni Rikkola

Se vaihtui sitten sähkökiuas puukiukaaseen. Putoaa monen kilowatin tehopiikki pois. Onko se sitten ekoteko?
Ikävää jos joudut kerran vuodessa käyttämään virtaa johonkin korjaukseen tms, niin maksat siitä sitten koko vuoden.
No kohta kannattaa jäädä poi töistä ja tuottaa sähkö itse vaikka polkemalla tai olla ilman sähköä. Olen ajatellut mm kaasuhellaa pikkuhiljaa.

Miten olisi kaasukiuas?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Laita teenkeitin päälle 06:59 niin se napsahtaa pois 07:01. Kulutus jakautuu kahdelle tunnille ja kulutatkin tuplasti vähemmän sähköä ;)

Olet siis puolittanut ongelman, minkä sähköyhtiö varmasti muistaa hyvityslaskussaan.

Käyttäjän teppoovaskainen kuva
Teppo Ovaskainen

Hellou,
tässäpä uutisjuttumme, jonka innoittajana myös tämä Nikon blogi toimi: https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/243096-uusi-sahko...

Helen Sähköverkko vahvisti, että kyllähän se bileilta voi selvän lisän kuukausilaskuun tuoda vuoden ajaksi.

Teppo / US

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Paljon kiitoksia, kiva että selvittelitte asiaa.

Käyttäjän teppoovaskainen kuva
Teppo Ovaskainen

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset