Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Uhkakuvat ja muunneltu totuus politiikassa - sote ja finanssipolitiikka

Elina Lepomäki nosti ulostulollaan vihdoin kissan pöydälle ihmeteltäväksi kunnolla - jo pari vuotta lukuisat asiantuntijatahot ovat niin tehneet, mutta huomioarvo on jäänyt valitettavan vähäiseksi ja katti on aina häädetty pois. Sen sijaan että keskusteltaisiin aidoista parannuksista, ollaan nyt hallituksen taholta siirrytty varmistamaan pienen enemmistön pysymistä rivissä ja luomaan uhkakuvia.

Erkki Virtasen kolumni: Taloudellista totuuden käyttöä

Työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö kertoo Yle:n kolumnissaan kuinka virkamiehet ovat usein vaikeassa tilanteessa joutuessaan puolustamaan hallituksien esityksiä erilaisisa kuulemisissa. Hän kertoo:

"Voiko virkamiehellä olla vaihtoehtoisia totuuksia? Voi ja pitää, sen tiedän omasta kokemuksestani. Tässä mielessä virkamiehelle yksi kiusallinen paikka ovat valiokuntakuulemiset eduskunnassa. Virkamiehen tehtävähän on esitellä ja puolustaa hallituksen esityksiä, joissa toisinaan on heikkojakin kohtia."

"Joskus joku kansanedustaja alkaa kysellä näistä heikoista kohdista. Siinä on virkamies vähän puun ja kuoren välissä. Yleensä virkamies tietää, että edustaja tietää ja edustaja tietää, että virkamies tietää, että edustaja tietää. Virkamies ei siinä saisi valehdella, mutta ei toisaalta haluaisi puhua tottakaan."

Usein hallituksen ollessa lirissä ilmaantuu pari luottovirkamiestä luomaan uskottavuutta kuten eilen Soten kohdalla kävi. Tästä uutisoi mm Uusi Suomi otsikolla: Kovan tason virkamiehet avaavat sote-säästöjä: ”Tämä on vahva kannustin”. Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg ja valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki lähtivät tukemaan hallitusta tehtäviensä mukaisesti tiedotteellaan.

Keskeinä viestinä on, että täytäntöönpano ratkaisee onnistumisen:

"Tärkeitä asioita ovat uudistuksen vaiheistus, ammattimainen tiedolla johtaminen, parhaimpien käytäntöjen omaksuminen, keskitettyjen asioiden kautta hyötyjen hakeminen, digitalisaation tehokas hyödyntäminen, osaamistason nostaminen sekä jatkuva arviointi ja korjausliikkeet."

Nämä ovat oikeastaan jonkinlaisia perustotuuksia ja diibadaabaa, eivätkä ota kantaa siihen ovatko asetetut lähtökohdat ja olettamat oikeita. Jos käy katsomassa liitetyn slide-esityksen, voi varsin nopeasti huomata sen sisältävän tilastotietoa nykytilanteesta ja historiasta, muttei edelleenkään mitään konkreettisia laskelmia siitä, kuinka suunnitelmien ja arvioiden mukaan tilanne aidosti parantuisi.

Käytetty retoriikka ja uhkakuvat

Ylen uutisissa oli viikonloppuna mielenkiintoinen kirjoitus: Miksi sotesta ja työllisyydestä puhutaan kuin uskonnosta? Retoriikan tutkija: päätöksiä runnotaan syyllistämällä ja lietsomalla huonoa omaatuntoa.

Tutkijatohtori Jouni Tilli kuvaa artikkelissa nykypäättäjien poliittista puheenpartta moralisoivaksi kuripuheeksi. Hän toteaaa mm seuraava:

"Retorinen tulokulma on ollut tällä hallituskaudella hyvin papillinen. Taloudellisia ja yhteiskunnallisia asioita on lähestytty moraalin ja moralismin kautta. Avainsanoja ovat vastuuttaminen, velvollisuus ja aktiivisuus."

"Puheenparsi on uskonnollissävyistä. Periaate on sama kuin kristillisen teologian perissynnissä. Kyse on symbolisesta velasta, jota ei voi kuitata. Siitä on toki pitkä matka nykyajan uusliberalistiseen retoriikkaan, mutta se ilmenee siten, että esimerkiksi sosiaaliset oikeudet esitetään eräänlaisen velkana."

Tutkija kuvaa erityisesti Kokoomuksen onnistuneen retoriikassa:

"Muut eivät ole onnistuneet kokoomusta kovin hyvin haastamaan, vaikka monasti kokoomuksen "vapaus" on tarkoittanut aika kapeaa ”vapautta”. Vapautta niille, joilla on rahaa. Kokoomus on erittäin hyvä kamppailussaan käsitteistä. Heidän määritelmänsä ovat usein ottaneet itsestäänselvyyksien paikan."

Lukuisten monien ohella Sinisten kansanedustaja Torvinen täällä käyttää varsin räyhäkästä retoriikkaa blogissaan: Jos sote kaatuu, kriisi olisi syvä.. Hän kertoo blogissaan seuraavaa:

"Tässä maailmanpolitiikan tilanteessa kansankunnan yhtenäisyys on tärkeämpi pääoma kuin koskaan sodanjälkeisen historian käänteissä. Näin vakavan äärellä olemme, jos SOTE kaatuu!"

Sinisten edustaja luo muutoinkin melkoisia uhkakuvia kirjoituksessaan, joista hän tapansa mukaan tarkastaa kommentit ja jättää kriittiset ommentit julkaisematta.

Virkamiehet Nerg ja Hetemäki myös toteavat tiedotteessaan: "Sote-uudistus on välttämätön, jotta sote-palvelut voidaan turvata väestön ikärakenteen nopeasti muuttuessa. " Meillä ei siis ole virkamiesten mukaan vaihtoehtoja vaan nykyehdotus olisi pakko hyväksyä?

Muunneltua totuutta myös hallituksen onnistumisesta finanssipolitiikassa?

Juha Sipilä kertoi taannoin kuinka hallitus on saavuttamassa talouspolitiikan tavoitteensa, mutta jostain syystä talouspolitiikan arviointineuvosto on aivan toista mieltä finanssipolitiikan tavoitteiden osalta. On varsin mielenkiintoista, että alunperin keskeiseksi hallituksen suunnitelmissa määritelty tavoite rakenteellisesta alijäämästä tuntuu unohtuvan taka-alalle. Rakenteellisia uudistuksiahan hallitus tuli puheidensa mukaan tekemään.

Erkki Virtanen kertoo kolumnissaan antaneensa hankalien tilanteiden kanssa tuskitteleville alaisilleen epämääräisen, mutta hyvän ohjeen: "Valehdella ei saa, mutta totuuden kanssa pitää olla taloudellinen."

Taloudellista totuuden käyttöä tuntuu Sipiläkin toteuttavan, sillä talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa tuoreen raporttinsa tiivistelmässä:

"Syyskuussa 2015 julkaistussa julkisen talouden suunnitelmassa määritellään tarkemmin julkisen talouden tavoitteet. Suunnitelman mukaan hallitus pyrkii pienentämään rakenteellista alijäämää 0,5 prosenttiin suhteessa BKT:seen, pienentämään valtionhallinnon ja paikallishallinnon vajetta 0,5 prosenttiin suhteessa BKT:seen ja pitämään eläkejärjestelmän ylijäämän prosentissa suhteessa BKT:seen."

Mediatiedotteessaan talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa lisäksi tavoitteesta:

"Suhdannekorjattu alijäämä tulee ennusteiden mukaan olemaan lähes puolitoista prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2019. Sitä koskevan tavoitteen (0,5% BKT:sta) saavuttaminen vaatisi julkisyhteisöjen rahoitusaseman kohentamista noin 2,1 miljardilla eurolla. Jotta hallituksen oma tavoite julkisen talouden tasapainosta saavutettaisiin, tulisi julkisen sektorin menoja pienentää tai tuloja kasvattaa tämän lisäksi 0,3 miljardilla eurolla."

Miksi tämä on sitten ongelma? Ongelman merkittäväksi tekee se, että ellemme pysty alijäämää parantamaan nousukaudella tulee pudotus seuraavassa laskussa oleman taas todella kova. Soten kolmen miljardin säästöt ovat edelleen pelkkä heitto ilman laskelmia eikä sen varaan voi toistaiseksi mitenkään laskea. 18 maakunnan mallin säästöt ovat myöskin toivotaan toivotaan -henkisiä vailla kunnon perusteluja.

Elämme mielenkiintoisia aikoja - jännittävää nähdä kuinka tästä mennään eteenpäin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Hei, antakaa kommenttinne myös Lausuntopalvelu.fi -palvelussa, jotta asiat menisivät toivomallanne tavalla sote- ja maakuntamallissa:

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Partici...

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Katselin pikaisesti lausuntopyyntöä suunnitelmaan maakuntien viitearkkitehtuuriksi (???). Pelkkää konsulttibullshitia ilman mitään konkretiaa! Kuinka tällaisen suunnitelman pohjalta voidaan perustaa maakunnat ja pitää maakuntavaalit?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Aika haastavaa on tuollaista nippua kommentoida, kun on kyseessä looginen viitekehys tulevaisuudesta ilman kunnollista nykytilan kuvausta.

Piti oikein tutustua, että ketä ovat käyttäneet apuna ja Gofore näkyy olevan konsultoijana. Yrityshän on kasvanut voimakkaasti viime vuosina - yllätys minulle oli, että yrityksen liikevaihdosta viime vuonna tuli 63% julkiselta sektorilta. No, osaava yritys vaikuttaa olevan, mutta aika vaikea on tuota kommentoida ellei ole ollut pohdinnassa mukana ja kun ei tiedä kuinka kaukana ollaan nykytilassa.

Pikakatselulla vaikka näistä aisioista sentään tiedänkin niin menisi viikko nivaskaan tutustumiseen, joten jää kyllä lausunto antamatta.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Jos nyt tarkemmin asiaan perehtymättä uskaltaa tästä jotain sanoa, niin ensimmäiseksi tulee tunne, että hallitus on nyt kääntymässä kansalaisten puoleen, jotta saisi jostakin ideoita maakuntauudistuksensa toteuttamiseen.

Tässä kuten sote-asioissa muutenkin mennään siis takapuoli edellä puuhun. Olisi kuvitellut, että päätös maakuntauudistuksesta olisi tehty vasta nyt kysyttyjen asioiden pohtimisen jälkeen.

Olenkohan jotenkin putoamassa kelkasta, kun en näe hallituksen politiikassa enää juuri mitään järkeä?

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Mukava puheenvuoro!

Minua vaivaa erityisesti hallituksen ja sen käskyläisten (virkamiesten) älyllinen epärehellisyys. Sen selkeämmin sitä ei voi enää ilmentää kuin mitä Hetemäki, ja nyt vielä yhdessä Nergin kanssa, on esittänyt. Historiatieto on tarpeen, mutta sen avulla ei voida todistaa, että hallituksen malli johtaisi johonkin mitä halutaan. Kaiken kukkuraksi esitettyä taustaa vasten ei jää epäilystäkään, etteikö monia mainituista seikoista voitaisi lähteä korjaamaan nykyisessä järjestelmässä ilman riskejä kaaoksesta tai miljardien lisämenoista.

Hallituksen tyylillä keskustelusta ei tule yhtään mitään vaan ainoaksi keinoksi jää hallituksen vaihtaminen. Herää myös kysymys Suomen koulutuksen tasosta, jos valtion johdossakaan ei enää osata järkeä käyttää. Valitettavasti koulutuskin on vajoamassa soten kanssa samaan kaaokseen.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Vielä pari sanaa sote-uudistukseen liittyvästä epärehellisyydestä.
Hallituksen esitystä ei ole vielä hyväksytty, mutta jo pitkään on käytetty miljoonia - luultavasti kymmeniä miljoonia - euroja sen toteuttamiseen. Mielesäni tällainen menettely on suorastaan rikollista. Valtio tekee sijoituksia yksityistenyritysten hyväksi omin lupineen. Normaalielämässä tällaiset junailut johtaisivat rangaistuksiin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Itselleni tutummassa yritysmaailmassa erityisesti pörssiyhtiöiden osalta näin suuressa etukenossa ilman itse päätöstä eteneminen ei olisi yleensä mahdollista. Jos kävisi niin, että lakiesitys vielä kaatuisi, niin melkoiset kustannukset tulisi osin tarpeettomasta työstä.

Puhumattakaan siitä, että pitäisi olla investointilaskelmat ja todennäköiset tuotto/säästöodotukset laskettuna joillain olettamuksilla päätöksenteon pohjaksi. Valtion rahoilla mällätessä näkyy olevan eri säännöt varsinkin, kun suurimat kustannukset osuu vasta seuraaville hallituskausille.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset