Sotessa hyvätuloinen voittaa – lisäpalveluilla bisnesluokkaan
Tänään julkaistussa hallituksen esityksessä valinnanvapaudesta on jälleen paljon tekstiä säästöistä ilman kunnollisia arvioita. Yksi mielestäni erittäin vähällä huomiolla oleva asia on kustannusten kasvu ihmisten kulutuskäyttäytymisen muutoksen myötä. Aiemmin hyvätuloiset ovat käytännössä joko ostaneet yksityiseltä palvelut itse tai sitten ottaneet vakuutuksen. Tämä pätee vauvasta vaariin ja mikäli valinnanvapauden myötä vakuutukset ja oma palvelujen osto vähenee merkittävästi tulevat kustannukset kasvamaan roimasti. Yksi keskeinen ominaisuus ehdotuksessa on myös, että asiakkaalla on julkisen kustantaman hoidon lisäksi mahdollisuus ostaa lisäpalveluita ja vaikkapa upgreidata itselleen parempi keinonivel sekä kattavammat kuntoutuspalvelut kenties yksityishuoneen kera.
Vähenevätkö sairaskuluvakuutukset merkittävästi?
Lakiesityksessä kerrotaan:
"Finanssialan Keskusliiton mukaan noin 40 prosenttia yksityisistä sairaskuluvakuutuksista oli lapsien vakuutuksia vuonna 2016. Valtonen ym. (2014) toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan lähes puolella miljoonalla lapsella ja 52 prosentilla suomalaisista lapsiperheistä oli vuonna 2014 yksityinen sairaskuluvakuutus ja ko. vakuutus näytti johtavan yksityisten palvelujen käyttöön ja erityisesti lasten lisääntyneeseen palvelukäyttöön (Valtonen H. ym. 2014. Kela, Working papers 65, 2014)."
Mielestäni on todennäköistä, että merkittävä osa vakuutetuista lakkauttaa vakuutuksen, kun on mahdollista valita esimerkiksi normaalisti yksityisesti käyttämänsä palveluntarjoaja valinnanvapauden myötä. Nämä vakuutukset ovat usein varsin kalliita ja siten lähinnä keski- ja hyvätuloisten käytettävissä.
Tämä on sitten hieman kaksipiippuinen juttu. Onhan toisaalta hyvä, että hyvätuloiset saavat enemmän vastinetta verorahoilleen – toisaalta tämä kuitenkin väistämättä johtaa kustannusten merkittävään kasvuun, jotka on sitten katettava joko verojen tai asiakasmaksujen korotuksilla. Vähätuloisille asiakasmaksujen merkittävä korotus olisi taas todella hankalaa.
Myös suoraan itse ostetuilta lääkäripalveluista ja hammashuollosta Kela-korvauksen määrä on ollut merkittävästi pienempi kuin uudessa Sotessa. Jälleen toisaalta hyvä, mutta toisaalta siirtymä suoran yksityisen puolen käytöstä Sote-palveluiden käyttäjäksi lisää väistämättä julkisia kustannuksia.
Mahdollisuus ostaa lisäpalveluita ja esim parempaa hoitoa – upgrade bisnesluokkaan
Useassa paikassa esityksessä todetaan kuinka henkilöllä on mahdollisuus ostaa lisäpalveluita halutessaan peruspalvelun lisäksi. Olen mielessäni pohtinut mihin kaikkeen tämä johtaa – jälleen ei toki pelkästään negatiivinen asia vaan asialla on monia puolia.
Tämä toteutuu siis vauvasta vaariin eri palveluiden vaiheissa. Myöhemmältä iältä kerrotaan esityksessä esimerkki:
"Asiakkaalla on mahdollisuus hankkia omilla varoillaan asumispalveluntuottajalta muita tuottajan tarjoamia palveluja kuten esimerkiksi parturi-, kampaamo- tai kosmetologipalveluja. Jos asiakasseteli on saatu apuvälineen hankintaa varten, asiakas voisi lisäksi hankkia asiakassetelin arvoa kalliimman apuvälineen maksamalla itse setelin ja apuvälineen hinnan välisen erotuksen. Tämä tulisi kyseeseen esimerkiksi hankittaessa sairauden hoitojen aiheuttaman hiusten lähdön vuoksi peruukki. Asiakassetelin arvon pitää mahdollistaa asiakkaan tarpeen mukaisen peruukin hankinta. Asiakkaalla olisi kuitenkin halutessaan mahdollisuus hankkia kalliimpi peruukki."
Toisaalta on todella kannatettavaa, että näin voi tehdä. Kuitenkin puhtaasti kustannusnäkökulmasta tämäkin voi lisätä julkisia kustannuksia mikäli aiemmin julkisin varoin on kustannettu jonkinmoinen ratkaisu ja vaihtoehtona on ollut hankkia itse, ellei se julkisen tarjoama kelpaa.
Riippuen asiakkaan maksukyvystä lopulta saatu hoito voi olla hyvinkin erilainen. Jos ajatellaan vaikkapa lonkkaleikkausta, niin nykyisellä julkisella erikoissairaanhoidon puolella kaikki saavat samansisältöisen palvelun asemastaan huolimatta. Mikäli haluaa tehdä leikkauksen yksityisellä tulee se pääosin itse kustannettavaksi yksityissairaalassa. Nyt on mahdollista kattaa itse leikkaus ja suurimmat kulut julkisen kustantamana ja ostaa lisäpalvelut kupeeseen. Toisaalta tämä on jälleen oikein hyvä, toisaalta kasvattanee tämäkin julkisen kustannuksia nykyisestä.
Voiko maksukyky vaikuttaa asiakasvalintaan?
Tämä on mielestäni mielenkiintoinen kysymys enkä pikaluvulla löytänyt millaisin mekanismein estetään yksityisen palveluntarjoajan kermankuorinta ja asiakkaiden valikointi sekä priorisointi. Voi olla että esityksessä on jotain tällaisia mekanismeja – toivottavasti. En taida keretä tahi viitsiä tuota neljäsadan sivun nippua kunnolla lukea, kun on kirjojakin taas jonossa. Jos jollain on tästä tietoa, niin valistakaa ihmeessä laiskaa.
Lienee kuitenkin palveluntarjoajalle houkuttelevaa profiloida asiakkaita ja saada mahdollisimman maksukykyisiä lisäpalveluita ostavia asiakkaita. Helposti voisi kuvitella heille löytyvän myös parempaa ja nopeampaa palvelua ellei pidetä tasapuolisuudesta huolta lain ja maakunnan taholta. Voi olla että näin jossain muodossa tehdäänkin.
Summa summarum, esityksessä on hyviä asioita ja myös minua arveluttavia asioita – mielestäni keskeiseen tavoitteeseen eli julkisiin kustannussäästöihin näillä vähän keskustelluilla asioilla on selkeästi negatiivinen vaikutus. Pahaa pelkään ettei sitä olla huomioitu riittävällä tasolla.
Oikeastaan mitä paremmin Soten valinnanvapaus toimisi, niin sitä enemmän nykyisiä omalla rahalla operoivia siirtyisi käyttämään julkisen kustantamaa palvelua. Toisaalta mitä enemmän siirtymää tapahtuu, sitä enemmän julkiset kustannukset lisääntyvät.
Hankala yhtälö.
Otsikkoni oli ehkä hieman provokatiivinen, mutta todellisuudessa ratkaisu kuitenkin tarkoittaa sitä, että hyvätuloiset saavat enemmän julkiselta puolelta korvauksia kuin aiemmin. Tässä on ilman muuta hyviäkin puolia, mutta julkisten kustannusten kannalta tämä voi olla todella hankalaa.
Tuohon lisäpalveluiden ostamiseen minulla on itse asiassa itselläni hyvin turhauttava kokemus auttaessani erästä vanhempaa ALS-lihasrappeumapotilasta. Kyseessä on harvinainen sairaus ja kunnalla tuntui olevan hyvin vähän käsitystä siitä. Tarvitsimme sähkökäyttöisen sängyn monipuolisine säätöineen, mutta kunnan tarjoama oli aika kehno sairaan kannalta. Koitimme saada aikaan ratkaisua, jossa kotiin olisi hommattu toinen parempi ja kunta olisi osallistunut sen huonomman kustannuksella hankintaan. Olisimme maksaneet mieluusti erotuksen. Tämä ei kuitenkaan mitenkään valitettavasti onnistunut.
Kaikista omituisin koko prosessissa oli itse asiassa se, että kunnan mielestä sänkyyn saisi makuuhaavoja estävän lisäpetauspatjan vasta sitten, kun makuuhaavoja on jo tullut.. Aika hanurista, kun yritimme estää niiden tulemisen ja siten parantaa muutenkin kärsivän ihmisen elämänlaatua.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi tämä ei yllättänyt minua lainkaan?
Suomen nykyinen meno on kuin yhteiskuntasatiirista/dystopiasta/huonosta vitsistä.
Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto.
Ilmoita asiaton viesti
Olen suosinut julkista terveydenhoitoa, koska julkisella puolella hoidetaan vain välttämätön ja tarpeellinen. Yksityinen terveydenhoito pelottaa minua, koska he saattavat ylihoitaa ja löytää terveestäkin henkilöstä hoidettavaa.Tämä tietysti lisää myös kustannuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Niko kirjoitat valinnanvapauteen liittyen mm. näin ”Mielestäni on todennäköistä, että merkittävä osa vakuutetuista lakkauttaa vakuutuksen, kun on mahdollista valita esimerkiksi normaalisti yksityisesti käyttämänsä palveluntarjoaja valinnanvapauden myötä. Nämä vakuutukset ovat usein varsin kalliita ja siten lähinnä keski- ja hyvätuloisten käytettävissä.”
Vakuutuksen ottaminen on vapaaehtoinen toimenpide varmistaa henkilön kaipaamien hyvien palvelujen saamiseen. Se, että henkilöllä on ollut varaa hankkia vakuutus ei voi olla perustuslaillinen este saada samat palvelut samoilla ehdoilla uudessa sotessa. Perustuslaki antaa tähän oikeuden ”
PeVL:n antamassa lausunnossa lausutaan yhdenvertaisuudesta ”Yhdenvertaisuus
Perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Säännös ilmaisee paitsi vaatimuksen oikeudellisesta yhdenvertaisuudesta myös ajatuksen tosiasiallisesta tasa-arvosta. Siihen sisältyy mielivallan kielto ja vaatimus samanlaisesta kohtelusta samanlaisissa tapauksissa (HE 309/1993 vp, s. 42). Yhdenvertaisuussäännös kohdistuu myös lainsäätäjään. Lailla ei voida mielivaltaisesti asettaa ihmisiä tai ihmisryhmiä toisia edullisempaan tai epäedullisempaan asemaan. Yhdenvertaisuussäännös ei kuitenkaan edellytä kaikkien ihmisten kaikissa suhteissa samanlaista kohtelua, elleivät asiaan vaikuttavat olosuhteet ole samanlaisia. Yhdenvertaisuusnäkökohdilla on merkitystä sekä myönnettäessä lailla etuja ja oikeuksia ihmisille että asetettaessa heille velvollisuuksia.”
Lausunnossa käy myös selville yhdenvertaisuuslain toteutumiseen liittyen ehdoton kanta ”Yleistä yhdenvertaisuussäännöstä täydentää perustuslain 6 §:n 2 momentin sisältämä syrjintäkielto, jonka mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”
Juuri noiden perustuslaillisten oikeuksien johdosta on kaikille tarjottava terveydentilaan, vammaisuuteen tai muun syyn perusteella samat palvelut samoin perustein. Tämän lisäksihän yksityisen palveluntarjoan valinnut (koskee myös julkista) voi edelleenkin ottaa vakuutuksen omakustannusosuuden korvaamista varten.
Siitä en ole vielä vakuuttunut tuleeko sotejärjestelmä edulliseksi vai kohtuuttoman kalliiksi järjestelmäksi. Saattaa olla kallis järjestelmä.
Ilmoita asiaton viesti
Toki perustuslaki suojelee asiassa eikä saa olla este palveluiden saamiselle.
Se toteutuuko perustuslain henki kaikin osin jää nähtäväksi. Mielenkiinnolla seuraan millaista tulee ensivaiheen asiakshankinta ja markkinointi olemaan. Voisiko esimerkiksi toteutua se, että terveysasema Pörriäisen nykyinen hyvä asiakas saisi jotain etua valitessaan sen Sote-palvelukesskuksekseen. Tai muodostuuko hoitokoteihin erikseen karvahattuosasto ja sitten toinen niille, kellä on varaa lisäpalveluihin. Toinen järven rannalla ja toinen kaseikossa. 😉
Vakuutukset varmaan saavat uusia muotoja kuten kerroit – eivät ne kaikilta poistu, mutta kenties halpenevat hieman, jos kyseessä enemmän lisäturva.
Ilmoita asiaton viesti
Täytyy ensimmäiseksi todeta etten ole juurikaan perehtynyt sote-mallin vapaanvalintaan ja kuinka se on aiottu toteuttaa. On totta että tuohon saattaa hyvinkin liittyä valtavia sudenkuoppia, jollei valinnan ehtoja ja palveluhintoja ole tarkkaan määritelty yhdenmukaisiksi julkisen palvelun kanssa. Ja sitten se valvonta? Onko sitä mahdollista edes saavuttaa? Nuo ovat tärkeitä kysymyksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Saksassahan on juuri näin. Perussairausvakuutus (kassan voi valita itse) on pakollinen ja hyvin edullinen, lisäpalvleuista pitää maksaa itse.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä mieltä olette? Onko potilas keskiössä uudessa maakunta- ja sotemallissa?
Tässä alla ihan aikuisten oikea ”Lonkkamurtuma-palvelupolkuesimerkki” suunnitellun maakunta- ja sotemallin mukaisesti:
”Maakunnan asukas kaatuu viikonloppuna naapurimaakunnassa sijaitsevalla kesämökillään, jolloin lonkka murtuu. Asukkaalle tullaan tarjoamaan asiakasseteliä. Tapauksessa haetaan rajoja eri toimijoiden kesken, myös naapurimaakuntien.”
Ks. alla olevasta linkistä, kuinka uudessa maakunta- ja sotemallissa kesämökkiläistä aiotaan palvella:
https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/5c4ca66e-616…
Ilmoita asiaton viesti
On tainnut olla Sipilä prosessikaavioineen asialla! Kaikki sujuu kuin Strömsössä! Ikävä kyllä tosielämässä esiintyy kaikenlaisia häiriötekijöitä, joihin varautuminen pitäisi myös suunnitella. Kaaviosta puuttuu myös aikaskaala, eli voisiko käydä niin ikävästi, että ”asiakas” ehtii kuolla, ennen kuin prosessi saadaan päätökseen.
Ilmoita asiaton viesti
Hups, Nousiainen erosikin PRH:n vaatimuksesta eikä itse ja uudella hallituksen pj:llä Henttosella heti mukavat kytkökset ja jäi harhaanjohtamisesta kiinni heti kärsään.. Hyvältä näyttää.
https://yle.fi/uutiset/3-10113324
Ilmoita asiaton viesti