Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Terveyden lisäksi työttömyys kauppatavaraa - henkilöstöpalveluyritykset

Uuden Suomen mukaan hallitus on pikavauhtia valmistelemassa lakimuutosta, joka mahdollistaisi yksityisten palvelutuottajien laajemman käytön työvoimapalveluiden tuottajana ensin mahdollistaen kokeilut ja myöhemmin tämä olisi käytössä maakuntahallinnossa. Arvion mukaan tämä voisi avata 400 miljoonan markkinat yksityisille toimijoille. Kuten muuallakin, niin tässä toistetaan kuinka toimeenpano ja maakunnat ratkaisevat lopulta kuinka todellisuudessa käy - kova kiire on kuitenkin avata markkinat jo nyt lakien kautta.

Henkilöstöpalveluyrityksillä mennyt kovaa hallituskaudella

Bisnestä pukkaa yhä lisää ja rahantuloa ei voi estää -  tämä bisneshän on tällä hallituskaudella kasvanut voimakkaasti. Talouselämä kertoi toukokuussa 2017 kuinka Suomen sadan suurimman yritystyönantajan listalle mahtuu jo 25 yritystä, jotka tarjoavat henkilöstöpalveluja eli vuokratyötä, ulkoistusta, alihankintaa ja rekrytointipalveluja. Artikkelissa kerrottiin liikevaihdon kasvusta seuraavaa:

"Henkilöstöpalveluyritysten liitto HPL tekee alan 20 suurimmasta yrityksestä kuukausittaista liikevaihtotutkimusta. Tutkimuksen mukaan henkilöstöpalvelujen liikevaihto kasvoi viime vuonna edellisvuoteen nähden noin 20 prosenttia."

Tämä koskee siis vuotta 2016 ja jo tätä ennen 2015 kasvu oli 15% sekä vuonna 2017 kasvu jatkuu edelleen. EK:n alainen Henkilöstöpalveluyritysten liitto kertoo katsauksessaan, että tammi-syyskuussa liikevaihtoa kertyi 926,2 miljoonaa euroa ja edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta kasvua oli 16 prosenttia. Jos tuosta laskee arvion koko vuodelle 2017, niin kyseessä on noin 1,2 miljardin liikevaihto.

Hallituksen tavoite ohjata yli 3 kk työttömänä olleet henkilöstövuokrausfirmoihin ja Lindströmin takinkääntö

Päivitettyyn hallitusohjelmaan on ilmaantunut seuraava teksti (s. 29):

"Työttömien määräaikaishaastatteluissa painopistettä siirretään puhelinhaastatteluista kasvokkain tehtäviin haastatteluihin. Tehostettua palvelua tarvitsevat työttömät ohjataan mahdollisuuksien mukaan TE-toimistojen haastattelujen yhteydessä(3 kk:n työttömyyden jälkeen) työvoimaa tarvitseviin henkilöstöpalveluyrityksiin."

Tämän mukaan hallituksen tavoitteena olisi siis mennä vieläkin pidemmälle kuin nyt puhuttu esitys. Melkoinen on myös ollut ministeri Lindströmin takinkääntö hänen ehdotettuaan marraskuussa 2013, että henkilöstövuokraustoimintaa ja -lakia pitäisi muuttaa niin, että työ- ja elinkeinotoimistot ottaisivat pätkätöiden välityspalvelun hoitaakseen. Ministerinä toimiessaan hän on sitten tehnyt lukuisia päätöksiä, jotka kasvattavat henkilöstöpalveluyrityksien liiketoimintaa ja se todellakin on kasvanut merkittävästi.

Uusi Suomi kertoi 29.11.2013 ehdotuksesta otsikolla:" Lappu luukulle, vuokratyöfirmat? Kansanedustajilta raju ehdotus". Tällöin kansanedustajat Jari Lindström ja Leea Mäkipää ehdottivat seuraavaa:

"Jos henkilöstöä vuokrattaisiin lyhyisiin pätkätöihin, olisi se toiminta sallittua vain TE-toimiston kautta, jossa toimisi valtakunnallinen henkilö- ja vuokrauspalvelu, Mäkipää ehdottaa tiedotteessa."

"Hän vahvistaa Uudelle Suomelle puhelimessa, että kaksikon mielestä yksi vaihtoehto olisi henkilöstövuokrafirmojen alasajo."

Tokihan mieli voi muuttua, mutta tämä on jo täyskäännös vastakkaiseen suuntaan. Hallituksella vaikuttaa olevan piilokärkihanke, joka on henkilöstövuokrausfirmojen toiminnan laajentaminen.

Suurimpana toimijana Barona Group

Helmikuussa Barona Groupiin siirtyi alan toinen toimija Opteam. Näiden vuoden 2016 yhdistetty liikevaihto on yhteensä noin 320 miljoonaa euroa, joten kyseessä on selkeästi tämän toimialan merkittävin yritys. Tarkan luvun laskeminen vaatisi melkoisesti, sillä yritysryppäässä on Asiakastiedon mukaan yli 40 yritystä.

Baronan on perustanut Markus Oksa ja sen omistuksesta 75% on sen johdolla. Kun katselin Baronan tietoja törmäsin mielenkiintoiseen asiaan useissa paikoissa. Niiden tietojen mukaan sekä Markus Oksa että toinen perustaja Mikko Leppänen ovat lestadiolaisia. Minulla ei ole keinoa vahvistaa asiaa ja tuo tieto on lukuislta keskustelupalstoilta sekä kommenteista. Mitään rekisteriä asiasta ei ole ja tuntuu, että tämä asia ja sen vaikutus suomalaiseen liike-elämään on median taholta "no go zone". Joten en tiedä asiaa varmasti.

Barona Group on myös tytäryhtiönsä Luonan kautta osallistunut voimakkaasti maahanmuuttajien ympärille muodostuneeseen liiketoimintaan ja vuonna 2016 Luona Oy teki vastaanottokeskuksilla yli kolmen miljoonan euron voiton viime vuonna. Samalla yhtiö yli kolminkertaisti liikevaihtonsa 52,8 euroon edellisvuoteen verrattuna.

Vuonna 2014 Helsingin kaupungin entinen sosiaalijohtaja Voutilainen siirtyi Baronan palvelukseen ja Seura kertoi tällöin:

"Barona  on tytäryhtiönsä kautta viime vuosina laajentanut bisneksiään kaupungin rahoittamaan ja Voutilaisen hallinnoimaan kriisiasumiseen. Seura kertoi viime maaliskuussa Baronan ja Helsingin kaupungin liikesuhteista, jotka olivat aiemmin luultua laajemmat ja likeisemmät.  Baronan tytäryhtiön Forenomin  ja Helsingin kaupungin välisen hätämajoituksen miljoonabisnes on hoidettu kilpailuttamatta."

Varsin reilusti eri alueilla tuntuu tämä yritys hyötyneen hallituksen politiikasta. 1.2.2018 keskustelussa aktiivimallista Ylen A-talkissa Juhana Vartiaisen vieressä tukemassa istuikin sopivasti Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen.

Onko sattumaa, että kuten sote-yrityksissäkin niin myös tällä alalla konsolidoitumiskehitys on voimakasta ja yrityksiä ostetaan?

Ovatko terveys ja työttömyys vain kauppatavaraa - onko työttömällä valinnavapaus?

Itse jotenkin luulen hallituksen tähänastisten toimien perusteella, että työttömän tapauksessa valinnanvapaus ei ole niin sanotusti keskiössä tässä uudistuksessa. Toimeenpano ratkaisee ja lopulta päättävät maakunnat - tuttu laulu. Hallitusohjelmaan liitetty uusi tavoite on kuitenkin aika kiistaton suunnannäyttäjä.

Toimiiko malli jatkossa seuraavasti: maakunta antaa läjän työttömiä henkilöstöpalvelurityksen hoidettavaksi jollain summalla per pää ja sen onnistuessa työllistämään saa se palkkion. Voiko käydä niin, että henkilöstöpalveluyritys työllistää nollatuntisopimuksella itse työttömän henkilöstövuokraukseen ja palkkion lisäksi ottaa vielä siivun vuokratessaan henkilöä eteenpäin?

Kolmen kuukauden määräaikaishaastattelujen kohdallahan hallitus kuvitteli ulkoistavansa niitä, mutta laki sen esti. Nyt tätä lakia ollaan muuttamassa - kuinka pitkälle lopulta mennään työttömän osalla ja mitä virkamiesten oikeuksia luovutetaan yritykselle?

Itse kannatan vapaata kilpailua - oikeastaan nykyistä vapaampaa vähentäen kilpailua vääristäviä yritystukia. Kuitenkin mentäessä liiketoimintaan, joka koskettaa hädässä olevia ihmisiä kuten työttömätkin ovat, herää minulle epäilyksiä.

Kenties olen väärässä - on kuitenkin muistettava, että nämä yritykset eivät tee hyväntekeväisyyttä vaan tavoittelevat voittoa. Henkilöstövuokrauksessa yksittäinen ihminen on tällöin voiton saavuttamisen väline.

Sote kerää suuren huomion, mutta samalla pitäisi kaikkien huomata, että maakunnille ollaan siirtämässä muutoinkin todella suuri määrä valtaa ja tehtäviä.

EDIT 15.3.2018 klo 18:16: Hallituksen luonnoksessa arvellaan seuraavaa: "Uudistuksessa on lähdetty siitä, että pitkällä aikajänteellä uudistus siirtäisi julkisen hallinnon nykyisestä kasvupalvelutehtäviä tekevästä henkilöstöstä noin 75 prosenttia yksityiselle sektorille.

PS. Tämän linkin takaa löytyy kuva maakunnan tehtävistä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Sipilä on oikeilla linjoilla, työttömille pitää saada töitä, mutta keinot edelleen riittämättömiä.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

JP: "...keinot edelleen riittämättömiä."

Samaa mutta ankarammin?

Juhani Valli

Hallitus onkin siirtymässä kovempiin keinoihin, mm. työttömien julkiseen kivitykseen ja raipparangaistuksiin. Lisäksi työttömän on pystyttävä todistamaan, että lukee viikoittain työttömyyskeskustelujen työtöntä haukkuvia ja leimaavia kommentteja 50 - 100 kpl netistä tai sanomalehdistä.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Niko, hyvä kirjoitus, kiitos :)

Katsoin kirjoituksesi alla olevasta linkistä kuntien-maakuntien-valtion -tehtäväjaosta. Tuntuu, että maakunnilla on hommia enemmän kuin tarpeeksi, ja valtiolla vain pari, mm. laillisuusvalvontaa ja ohjausta. Miten se onnistuu LUOVA-virastojen tultua? Ks. esimerkki alla.

Eduskunnassa 14.3. pidetty Maakunta- ja sote-esityksen lähetekeskustelu kesti yöhön, lähes klo 24:ään saakka.

Klo 19.56 lähtien Hanna Halmeenpää (vihr) piti erittäin hyvän puheenvuoron siitä, että ” Valtiolla on vastuu eduskunnan säätämien lakien toimeenpanosta, perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisesta, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisesta, ympäristöstä, yleisestä edusta ja myös kansainvälisten velvoitteiden, kuten EU-oikeuden, noudattamisesta”:

”Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen maakuntalakipaketti sisältää sote-lakien katveessa myös lakiesitykset merkittävästä ympäristöhallinnon viranomaistyön uudelleenorganisoinnista nykyisistä ely-keskuksista ja aluehallintovirastoista osin maakuntiin, osin uuteen valtion lupa- ja valvontavirasto Luovaan. Tästä emme ole tänään keskustelleet juuri lainkaan. Lähetekeskustelu koko maakuntalakipaketista koskee tätäkin varsin isoa ja merkittäviä muutoksia ehdottavaa kokonaisuutta.

Tavoitteena on selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion eli tässä valtion lupa- ja valvontaviraston välillä. Tavoitteena on myös tehostaa viranomaisresurssien käyttöä ja mahdollistaa strategisen kokonaisnäkemyksen toteutuminen ympäristöhallinnon asioissa. Eri intressivertailusta halutaan siis selkeämmin yhtenäiseen päämäärään. Sinänsä hyvä tavoite, kunhan se ei johda viranomaistyön ja päätöksenteon riippumattomuuden vaarantumiseen.

Hallituksen lakiesityksen perusteella on aihetta huoleen siitä, miten ely-keskusten ja aluehallintovirastojen nykyisinkin puutteellisesti resursoiduista ympäristövastuualueista osaaminen ja resurssit sekä Luovaan että maakuntiin jyvittämällä saadaan lopputulokseksi vahvaa ympäristöosaamista ja jouhevia prosesseja, ellei resursseja lainkaan samalla lisätä.

Lakiluonnoksesta annetuissa asiantuntijalausunnoissa pidetään tärkeänä muun muassa tavoitetta, että maakunnat järjestäisivät kalatalouden ja vesialueiden hoidon yhteistoiminnassa ja hallinnoltaan riittävän keskitetysti tarvittavan asiantuntemuksen ja osaamisen varmistamiseksi, kuten tälläkin hetkellä on tehty keskittämällä näitä tehtäviä muutaman ely-keskuksen vastuulle koko maan osalta. Tätä resurssiviisasta tehtäväjakoa maakunnille ei kuitenkaan ole lakiesitykseen selkeästi kirjattu. Osassa lausunnoista on esitetty vakavaa huolta myös siitä, että nyt selkeästi ely-keskusten eri vastuualueille kuuluvien kalatalouden ja vesi-talouden tehtävien yhdistäminen maakunnan sektoriviranomaisia integroivaan malliin ja tiiviimpään vuorovaikutukseen yhden johdon alle voisi vaarantaa intressiristiriidoissa kalatalousviranomaisten päätöksenteon riippumattomuuden ja joutumisen alisteiseksi vesitalousintresseille.

Arvoisa puhemies!

Luova-viraston osalta valmistellun lainsäädännön perusratkaisut ovat lakiluonnoksista annettujen lausuntojen valossa kuitenkin laajasti hyväksyttyjä. Peruskuvion sisällä vain on muutamia täysin radikaaleja ratkaisuesityksiä, joihin lainvalmistelun kuluessa on asiantuntijalausunnoissa tuloksetta esitetty painavaa kritiikkiä. Lakiesitysten heikkouksien korjaaminen on näiltä osin nyt eduskunnan vastuulla.

Ympäristöhallinnon tehtäviä, jotka nyt jaetaan maakunnille ja Luova-virastolle, ovat muun muassa luonnon- ja ympäristönsuojelu, vesiensuojelu ja -hoito, kaavaohjaus ja erilaisten lupien myöntäminen ja valvonta. Yhdistävä tekijä ja ympäristöhallinnon keskeinen tarkoitus on yleisen edun valvonta. Se on julkisen vallan käytössä aivan olennaista. Se juuri turvaa erisuuntaisten yhteiskunnallisten intressien toteutumisen osana hallinnon laillisuusvalvontaa. Myös viranomaispäätösten lainmukaisuuden valvonta, tarvittaessa yleisen edun nimissä tapahtuvin valituksin tuomioistuimeen, on oikeusvaltion peruskalliota.

Arvoisa puhemies!

Valtio vastaa oikeusvaltion ylläpitämisestä ja kehittämisestä, perusoikeuksien turvaami-sesta ja arvioinnista. Muun muassa korkein hallinto-oikeus korosti lausunnossaan yleisen edun valvonta-tehtävää ja piti yleisen edun valvontayksikön perustamista ja sen Luova-viraston päätöksiin kohdistuvaa muutoksenhakuoikeutta välttämättömänä — välttämättömänä.

Mitä teki hallitus? Lausuntopalautteen jälkeen poisti Luova- lakiesityksestä sekä yleistä etua valvovan yksikön että viranomaisten muutoksenhakuoikeuden. Yhtä selkeä laillisuuden ja yleisen edunvalvonnan heikennys on se, että ely-keskusten lakkauttamisen yhteydessä poistuu valtiolle kuuluva kuntakaavoituksen ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisen valvontatehtävä. Sitä ei lakiesityksessä ole osoitettu minkään yleistä etua valvovan vi-ranomaisen vastuulle, ei maakunnille eikä Luova-virastoille. Tämä tulee lisäämään sektoriviranomaisten ja ministeriöiden tehtäväkenttää ja voi vähentää ympäristövaikutusten huomioon ottamista kaavoituksessa. Näin todetaan hallituksen omassa lakiesityksessä — näin siellä todetaan.

Ei kai voi olla niin, että maakuntauudistuksen jälkeen mikään viranomaistaho ei valvo kuntien ja maakuntien kaavojen laillisuutta? Näin tulee tapahtumaan hallituksen itsensä teettämän selvityksen mukaan, jossa professori Eija Mäkinen esittää kuntakaavojen ja alueidenkäytön valvontatehtävän antamista uudelle lupa- ja valvontavirasto Luovalle. Selkeä toimivallan jako alueidenkäytössä eli kaavoituksessa toteutuu kuntien ja maakuntien osalta jatkossakin. Sen sijaan valtio on jäämässä ilman sellaista valvontavaltaa, jota sen vastuulle kuuluvien tehtävien hoitaminen vaatii, ellei eduskunta korjaa tätä lakiesitystä.

Arvoisa puhemies!

Nykyisin ely-keskukset voivat tarvittaessa hakea muutosta esimerkiksi avien vesi- ja ympäristölupapäätöksiin sekä kuntien tai maakuntaliittojen kaavapäätöksiin. Tätä valitusoikeutta ely-keskukset ovat käyttäneet vain harvoin mutta tehokkaasti.

Parasta lainmukaisuuden ja yleisen edunvalvonnan ennakkovarmistusta on ollut se, että valvontatyökalu, myös viranomaisen muutoksen hakumahdollisuus on olemassa. Kaikilla viranomaistahoilla on ollut vahva pyrkimys huomioida eri tahojen lausunnot varmistaakseen päätösten lainmukaisuuden. Joskus pieniä tai isompiakin huteja on saattanut siitä huolimatta sattua. Silloin viranomaisvalituksia on tehty, ja ne ovat me-nestyneet huomattavasti muita valituksia paremmin tuomioistuimissa. Ne ovat siis olleet juuri laillisuusvalvonnan kannalta aiheellisia ja perusteltuja. Miksi siis tämä viranomaisten suorittama laillisuusvalvonta aiotaan poistaa? Sitä lakiesityksessä ei perustella, haluaisin kuulla vastauksia. Jos hallitus haluaa sujuvoittaa eli nopeuttaa lupaprosesseja, pitää turvata lupaviranomaisten resurssit. Yleisen edun valvonta asian käsittelyn kaikissa vaiheissa on tarpeellista. Näin aveissa ja ely-keskuksissa toimitaan nytkin. Mitään perusteita laillisuusvalvonnan heikentämiselle ei ole olemassa.

Hallitus haluaa purkaa byrokratiaa, hyvä. Tässä kohtaa keinot vain ovat aivan käsittämättömät. Viranomaisvalitukset eivät ole tähänkään saakka olleet keinotekoisia hankkeiden jarrutusyrityksiä vaan aiheellisia ja pe-rusteltuja valtiolle kuuluvan vastuun mukaisesti.

Esimerkiksi ely-keskusten osuus kaikista kaavoitusta koskevista valituksista on viime vuosina ollut vain noin 4 prosenttia. Ely-keskusten kaavavalituksista kuitenkin 80 prosenttia on hyväksytty korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Valvontaa on siis tarvittu. Jos ja kun lupaprosessit halutaan jouheviksi ja virheet ja ylimääräiset viiveet lähelle nollatasoa, ratkaisu ei löydy lupapäätösten ja kaavoituksen laillisuusvalvonnan ja yleisen edun valvonnan heikentämisestä. Niillä keinoilla oikeusvaltio nimeltä Suomi ei voi ajaa. Siinä mennä töräytetään pahasti metsään. Lainsäätäjän vastuun ja oikeusvaltioperiaatteen huolellinen huomioiminen on varmempi tie.

Lakiesitys Luova-virastosta ja maakunnista vaatii näiltä osin valiokuntakäsittelyssä olennaisia korjauksia ja ilman muuta myös perustuslakivaliokunnan laillisuustarkastelun.

Arvoisa puhemies!

Hallituksen lakiesityksessä on raskaan sarjan linjauksia, jotka vaativat perustuslaillisen tarkastelun. Valtiolla on vastuu eduskunnan säätämien lakien toimeenpanosta, perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisesta, valta-kunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisesta, ympäristöstä, yleisestä edusta ja myös kansainvä-listen velvoitteiden, kuten EU-oikeuden, noudattamisesta. Valtio ei voi vapautua näistä vastuista, vaikka toimivaltaa siirrettäisiin itsehallinnollisille maakunnille ja kunnille sekä uusille valvonta- ja lupavirastoille. Toisin kuin hallituksen lakiesitykseen nyt on kirjattu, vastuuta laillisuusvalvonnasta ei voida jättää hoitamatta. Sitä ei voida siirtää kansalaisjärjestölle tai kuntalaisille, joilla kyllä on oikeus, mutta ei velvollisuutta eikä myöskään usein osaamista ja riittäviä resursseja hakea muutosta lainvastaisiin päätöksiin.

[Puhemies koputtaa]

Arvoisa puhemies! Lopetan sanomalla, että pidetään perusasiat ja vastuut kunnossa, se on meidän tehtävämme lainsäätäjinä."

---

Mitä valtio valvoo, jos siltä viedään natsat?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Hyviä puheenvuoroja on pitänyt ja samoista asioista olen koittanut kirjoittaa. Ikävän vähän vastakaikua asiat saavat ja tuntuu, että soten varjoissa menee paljon huomiota vaativaa ohi.

Oikeuksia rajoitetaan ennennäkemättömällä tavalla ja aiheellisiksi osoitettujen valitusten estäminen jatkossa tuntuu todella erikoiselta. (0% valituksista mennyt läpi oikeudessa ja ne päätetään estää - tuntuu ihan muulta kuin oikeusvaltion toimelta.

Minusta se ei toteuta edes perustuslain henkeä:

"20 § Vastuu ympäristöstä

Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.

Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon."

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

NK: "Kuitenkin mentäessä liiketoimintaan, joka koskettaa hädässä olevia ihmisiä kuten työttömätkin ovat, herää minulle epäilyksiä."

Hädässä olevan hyväksikäyttö on alhaista - sanonnan mukaan. Työnvälityksen ja terveydenhuollon pitäisi jo tällä perusinhimillisellä perusteella olla (vähintään pääsääntöisesti) julkisen vallan toteuttamaa. Tällaisen toiminnan ei itsessään tarvitse tuottaa viivan alle, koska suuremmassa kokonaisuudessa työssä oleva terve kyllä tuottaa yhteisönsä hyväksi.

Minustakin vapaa ja vääristymätön, ei yritystuettu kilpailu on hyvästä, mutta kaikkea yhteisössä ei pidä muuttaa liiketoiminnaksi. Silmissäni henkilöstöpalveluyritykset merkitsevät laillistettua varkautta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Aika paljon olisi siirtymässä, katsoin 8.2.2018 julkaistua luonnosta ja siellä oli seuraavaa (pahoittelen rivitystä, pdf:stä copy-paste):
"Henkilöstövaikutukset vaihtelevat markkinatilanteen ja maakunnan tekemien ratkaisujen mukaan eikä niitä
voida lainvalmisteluvaiheessa kattavasti arvioida. Uudistuksessa on lähdetty siitä, että pitkällä aikajänteellä
uudistus siirtäisi julkisen hallinnon nykyisestä kasvupalvelutehtäviä tekevästä henkilöstöstä noin 75
prosenttia yksityiselle sektorille. Tämä on kuitenkin täysin riippuvainen siitä, kuinka paljon maakunta
päättää tehdä omana tuotantonaan ja siitä kuinka markkinoita alkaa muodostua, kun yritysten tietoisuus
uusista mahdollisuuksista kasvaa. Maakunnan ei ole tarkoituksenmukaista siirtää tuotantoa markkinoille
ennen kuin markkinoilla on riittävästi toimijoita, jotta riittävä kilpailullisuus muodostuu. Ei kuitenkaan voida
pois sulkea tilanteita, jossa kaupalliset toimijat menettävät kiinnostuksensa tuottaa palveluja ja maakunta
joutuu uudestaan käynnistämään 24 § mukaisen palvelutuotannon. Tämä aiheuttaisi tilanteen, jossa henkilöstön työnantaja saattaisi vaihtua useasti."

Eli 75% tämän alueen henkilöstöstä arvellaan siirtyvän.. Ohhoh.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Nyt on pakko ihmetellä koko uudistuksen perusteita, sillä TEM:in luonnoksen mukaan ei ole käytännössä mitään evidenssiä siitä, että tällä tavoin oltaisiin saamassa parempia ja tehokkaampia palveluita. Itse luonnoksessa lukee seuraavaa:

"Suomessa alueellisesti toteutettujen yksityisiä palveluhankintoja koskevien pilottien arvioinnin perusteella yksityinen palvelutuotanto pystyy tietyissä olosuhteissa julkista työnvälitystä parempiin tuloksiin
henkilöasiakkaiden työllistymisessä. Valtakarin ja Eskelisen (2016) arviointiraportin mukaan kokeilut olivat kuitenkin lyhytkestoisia, eikä niiden pohjalta voida vetää yleisempiä johtopäätöksiä. Paremmat tulokset perustuivat mm. hyviin työnantajayhteyksiin ja intensiiviseen palveluun. Palvelut koskivat sisällöllisesti työnhaun ohjausta ja neuvontaa sekä työnhakuvalmennusta. Tekijät toteavat, ettei Suomessa ole pitkäaikaistyöttömien palveluun erikoistuneita yksityisiä markkinoita. Tulokset noin 3-9 kk työttömänä olleiden ryhmässä olivat kuitenkin hyviä. Laajassa mittakaavassa ja kaikkia asiakasryhmiä koskien vastaavaa työllistymisen parantumista on kuitenkin vaikea saavuttaa. Suomen julkinen hallinto on myös tehokas ja se onkin arvioitu maailman parhaaksi (Legatum Prosperity Index 2016). Siksi myös yksityisten markkinoiden toiminnan tulisi olla varsin tehokasta yltääkseen kokonaisuutena nykyisen julkisen palvelun kanssa samaan tasoon"

"Kirjallisuuslähteiden perusteella voidaan päätellä, että lähinnä Australian ja Ison-Britannian palvelujen laajamittainen yksityistäminen muistuttaa eniten tässä lakiesityksessä ehdotettavaa muutosta. Muut palvelujen hankinnat yksityisiltä koskevat etupäässä rajattuja kohderyhmiä tai alueita ja tuloksia on vaikea yleistää kasvupalveluihin. Tutkimuksista eniten painoa on annettava OECD:n arvioille ja metodisesti kokeellisille tutkimuksille. Muita on käsiteltävä täydentävänä tietona. Vaikka tuloksissa on tiettyä heterogeenisuutta, ei niiden perusteella voida pitää yksityistä palvelun tuottajaa julkista parempana työllisyysvaikutusten osalta. Eri osatyömarkkinoilla ja tilanteissa löytyy näyttöä kumpaankin suuntaan. OECD havaitsi Ison-Britannian tulokset pettymykseksi, joskin eräissä muissa tutkimuksissa on saatu myönteisiä vaikutuksia, sen sijaan Australiassa yksityiset tuottajat näyttävät toimivan varsin tehokkaasti. Kokeellisissa tutkimuksissa näyttöä yksityisen sektorin paremmuudesta ei löytynyt. Suomea koskien ei ole yleistettävyydeltään ja tutkimusmetodeiltaan käytössä sellaista tutkimusta, jonka perusteella voitaisiin tehdä tätä lakimuutosta koskien muita kuin alustavia päätelmiä"

Palveluja halutaan siis siirtää yksityisille toimijoille vaikkei ole oikein mitään osoitusta siitä, eyttä se parantaisi mitään. Silti halutaan tehdä massiivinen muutos - uskomatonta toivotaan toivotaan -menoa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Sehän on kaikkien etu jos työkkärin tädin liksa on kiinni siitä käyvätkö ihmiset kaupaksi. Miksi me haluaisimme maksaa tädille joka ei saa ihmisiä töihin? Tai hoitsulle joka vain hengaa kahvilla?

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Hyvä kirjoitus ja varmasti on piilossa työttömille kiusattavaa. Minä pääsin jopa Turun Sanomiin suurella kuvalla ja haastattelulla, kun oli Automotiven rekrytointi.

Ei se Opteam kuitenkaan ilmoittanut muuta kuin sen, että 4000 hakemusta olisi käsiteltävänä mutta en päässyt sinne. Jälkeenpäin sain tietää, että ei sinne oteta yhtään henkilöitä, keillä on kuulossa vähänkin vikaa ja vetoavat työturvallisuuteen.

Mutta aktiivimallista voi tulla suurempi ongelma: https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/616559-a...

Toisesta valituksesta aktiivimallista voi johtaa siihen, että oikeudella on kädet täynnä töitä, koska aktiivimalli ei ole millään tavalla tasa-arvoinen ja on ollut alunperinkin perustuslain vastainen. Samoin TE-toimistoilla ei ole mitään mahdollisuuksia käsitellä valituksia ja joutuvat hakemaan neuvoa oikeudelta. On kyllä melkoinen älynvapaus tietämättömiltä kansanedustajilta säätää tuo surkea laki, joka joudutaan jossain vaiheessa kumoamaan ja näillä kunnilla ja TE-toimistoilla ei ole vieläkään kunnollista käsitystä tai ohjeistusta, että mitä töitä hyväksytään aktiivimallin ehtojen täyttymiseksi.

Huomasin asian netistä Facebookissa kun joku kirjoitti Oikeuden päätöksestä tasa-arvoisesta asemasta perustuslaista ja esitti vuoden 2016 oikeuden päätöksen, missä tuomittiin tasa-arvon rikkomisesta verotuskysymyksestä mutta se voidaan soveltaa myös aktiivimallin työttömiin vain, jos työttömät eivät millään pääse kurssille mahduttavaksi niin tämä rikkoo jo tasa-arvoa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kiitos, saa nähdä mikä härdelli alkaa ensi kuun alussa. Tuskin niitä kursseja on riittänyt ja vielä kun on epäselvää, mitkä niistä kelpaavat..

Oma lukunsa on sitten se onko tehokasta resurssienkäyttöä se, että ihmisiä on itselleen hyödyttömäksi kokemillaan kursseilla vain säilyttääkseen etuutensa. Montako ICT-ammattilaista on opettelemassa kuinka LinkedIn toimii vaikka ovat olleet siellä 10 vuotta... Tällaisiahan moni noista kursseista on.

Aktiivimallin leikkuri heilahtaa pian – näihin kolmeen ongelmaan hallituksen on löydettävä ratkaisu
#uutisvahti

https://yle.fi/uutiset/3-10118781

"On siis mahdollista, että huhtikuussa moni aktiivimallia noudattamaan pyrkinyt työtön huomaakin istuneensa väärillä kursseilla."

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Hieno ja älykäs kirjoitus. Pääsi varmaan Usarin karuselliin? ;>/

Henry

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Uuninpankkopoika Sakari Timonen kirjoittaa tänään samasta aihepiiristä ja linkkaa tekstinsä lopuksi sinun blogitekstiisi.

Jostakin syystä laitaoikean päättäjämme eivät mitenkään suostu ymmärtämään sitä, että viranomaistehtävät ovat viranomaistehtäviä eikä niitä perustelluista syistä, perustuslain mukaan yksityistetä. Yksityistämistä yksityistämisen vuoksi, verovarojen ohjaamista näille toimijoille, joiden toiminta on sitten tyystin riskitöntä eli markkinatalousajattelun vastaista. Puhumattakaan julkisyhteisön laeista huolimatta yksilö perustarpeineen yrityksen käsissä. Kun on kyse terveydestä ja työvoimasta, toiminta on yksiselitteisen tuomittavaa.

Niko, kansalaisen kiitos, että paneudut ja kirjoitat!

Työttömät kauppatavarana
https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ollos hyvä ja kiitos, tässä sitä yritetään pihistä.

Ja kiitos linkistä ja tiedosta, kerkesin jo ihmetellä miksi tänään yhtäkkiä ko blogin lukijamäärä pomppasi ylös.

Malttia pitäisi nyt saada touhuun eikä koittaa samaa ideologista ratkaisua joka paikkaan vastoin arvioita. Tuntuu että loppukautta kohden koitetaan survoa läpi mitä kummallisempia kauaskantoisia muutoksia, joille ei löydy oikein perusteita ja ne ovat vaikeita perua vaikka epäonnistuisivat.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Anna palaa vain, aina kun siltä tuntuu ja jaksat pihistä! Sinä ja Uuninpankkopoika sekä monet muut toimitte ruohonjuuressa ja voipi olla, että paljon järjetöntä tämä(kin) hallituksemme onnistuu loppukaudesta tuottamaan, mutta mielikuva on silti totta: ruohonjuuri (ja muut elävät kasvit) työntävät juurensa rikkinäisen rakenteen (jalkakäytävä, talon perutukset, asfaltti...) läpi. Nuo rikkinäiset rakenteet murtuvat ajan myötä ja elävä voittaa. Saattaa olla, että syyllistyn tässä optimismiin, mutta liekö tuo paha synti :).

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #15

Toivotaan, ellen uskoisi jonkin muuttuvan niin tuskin jaksaisi pihistä täällä tai muuallakaan. Leonard Cohenin Anthem-biisissä lauletaa: "there is a crack in everything that's how the light gets in". Siitä halkeamasta koitetaan sisään ja yritetään muuttaa edes vähän.

Tuo mainiolta näyttelijältä sekä myös yhteiskunnalliselta vaikuttajalta lainattu lauseeni blogin yhteydessä kuvastaa sitä pientä optimistisuutta, johon on uskottava mikäli edes yrittää muutosta: "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit."

Sivustakatsomalla ei oikein tapahdu mitään.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu Vastaus kommenttiin #16

Saman teeman aistin, eri tavoin esitettynä ja (osin) eri näkökulmasta, Leonard Cohenin laulussa First we take Manhattan: "They sentenced me to twenty years of boredom for trying to change the system from within...".

First We Take Manhattan
https://www.youtube.com/watch?v=JTTC_fD598A

Tässä korostuu loppulauseesi sivustakatsomisen välttäminen. Ikävystyminen ja turhautuminen ei auta.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Terveyskeskusta ja TE-toimistoa vaivaavat samat ongelmat. Palvelua ei saa ja jos saa, siihen ollaan tyytymättömiä. Samalla toimintatavalla ollaan toimittu vuosikymmeniä, byrokratiaa lisätty ja rahaa syydetty lisää toimintaan. Yhteiskunnalle aiheutuu suuria kustannuksia.

Uskotaanko, että edelleen toimintaa jatkamalla samalla tavalla parannus tapahtuu? Pitäisikö jotain muuttaa?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Työvoimahallinnon resursointi on murto-osa esim Tanskasta ja merkittävästi vähempi kuin Ruotsissa. Siellä ollaan saatu tuloksia eikä taustalla ole palvelujen ulkoistaminen yksityisille.

Kuten aiemmassa kommentissani totesin suoraan TEM:in luonnoksesta myöskään tutkimukset eivät tue tätä vaihtoehtoa. Yritysmaailmassakin joskus tehdään muutos vain jotta muutetaan jotain - mutta se ei toimi.

Jälleen on lyöty keino lukkoon ajattelematta mitään muuta. Samoin kuin sotessa, ensin kiinni järjetön .äärä maakuntia ja valinnanvapaus - sitte aletaan miettiä mitä niillä saadaan aikaan asiakkaille. Hanuri edellä puuhun.

Toimintaa on vallan hyvin mahdollista muuttaa ilman että 75% siitä siirretään alihankinnaksi tuotettavaksi henkilöstöpalveluyrityksien toimesta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset