Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Ministeri Orpo, oliko sijoitusneutraliteettityöryhmä menossa väärään suuntaan?

Petteri Orpo asetti viime kesänä työryhmän pohtimaan sijoitusmuotojen verotuksen neutraliteettia ja alkuun vaikutti siltä, että aiottaisiin puuttua kapitalisaatisopimuksiin ja vakuutuskuoriiin niiden kohtuuttoman veroedun vuoksi. Nyt Orpo vaikuttaa ohjaavan toimintaa aivan toiseen suuntaan. Työryhmä sai hiljattain jatkoaikaa huhtikuun loppuun ja samalla sai Orpolta jälkikäteen tehtäväkseen miettiä myös sijoitussäästötilien toteuttamista. Eilen sitten uutisoitiin kuinka säätiöiden verovapautta halutaan laajentaa myös pääomarahastoihin. Ilmeisesti työryhmän väliraportit ovat olleet vääränsuuntaisia ja Orpo on siirtynyt ohjaamaan tulosta toiseen suuntaan. Hän onkin todennut: "Voimakas tahtoni on, että valmistelussa löytyy malli, jolla sijoitustili voidaan toteuttaa.

Viime kesän lähtökohdat työryhmälle aivan erilaiset

Kun työryhmä aloitti toimintansa keskeisenä ongelmana pidettiin erityisesti kapitalisaatiosopimusten ja vakuutuskuorten erilaista verokohtelua eli niistä maksetaan veroa vasta rahaa nostettaessa alkuperäisen pääoman ylittävältä osuudelta. Nämä ovat lähinnä varakkaiden instrumentteja ja ovat herättäneet voimakasta kritiikkiä. Esimerkiksi verottaja ei näe järkevää perustetta erityisesti kapitalisaatiosopimusten olemassaololle - niitä on kuvattu mm veroparatiisiksi Suomen sisällä.

Vielä lokakuussa 2017 työryhmää johtava Jari Salokoski kertoi seuraavaa Helsingin Sanomille:
"Vakuutuskuorten eli kapitalisaatiosopimusten veroetuun voi tulla heikennyksiä. Asia on esillä eri sijoitusmuotojen verokohtelua arvioivassa työryhmässä, joka aloitti työnsä kesällä ja kokoontui viimeksi maanantaina."

"Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän puheenjohtaja Jari Salokoski sanoo, että sijoituskuorissa on verotuksen lykkääntymisen ongelma. Vakuutuskuoren sisään pantujen sijoitusten tuotosta ei tarvitse maksaa veroa kuin vasta sitten, kun tuotot nostetaan kuoresta. Sijoituskohteita voi myös vaihtaa kuoren sisällä maksamatta myydyistä sijoituksista luovutusvoittoveroa."

"Kapitalisaatiosopimuksiin liittyy myös sijoitusten läpinäkyvyyttä koskeva ongelma, jos niihin on sijoitettu pörssiosakkeita. Arvopaperikeskuksen osakerekistereissä omistajan kohdalla lukee henkivakuutusyhtiön nimi, vaikka todellinen vallankäyttäjä on kuorta hallitseva asiakas."

Nyt tilanne vaikuttaa muuttuneen ja sijoitussäästötilillä annettaisiin mahdollisuus piensijoittajalle samankaltaiseen etuun. Tässä on kiistämättä hyviä puoliakin, mutta samalla Orpo häivyttää taustalle kapitalisaatiosopimusten ongelmat ja väärinkäytön. Lyön vetoa, että niille ei lopulta tehdä yhtään mitään.

Työryhmän jäsen Aalto-yliopiston apulaisprofessori Tomi Viitala myöskin totesi seuraavaa Kauppalehdelle viime kesänä: "Kapitalisaatiosopimuksille, sijoitusvakuutuksille ja rahastosijoittamiselle hän ehdottaa Ruotsin mallia. Siellä sijoituksen arvolle lasketaan riskittömään korkoon sidottu tuotto, josta maksetaan pääomavero vuosittain. Suomessa rahastosijoittaja maksaa veron vasta nostetusta tuotosta."

Orpon harjoittama on klassinen esimerkki strategiasta, jossa kritisoiville annetaan joku porkkana omaksi eduksi, jolloin suurempi ongelma jää taka-alalle. Kapitalisaatiosopimusta itse käyttävälle Sipilälle tämä sopinee mainiosti.

Säätiöille lisää vapauksia vaikka viimeaikaisen pohjalta niitä pitäisi ennemmin valvoa

Eilen uutisoitiin Ylellä kuinka "Hallitus kaavailee veroetua miljardiomaisuutta hallinnoiville säätiöille". Viimeaikaisten säätiöuutisointien pohjalta ei aivan ensimmäinen asia, jota olisi luullut lukevani säätiöihin liittyvistä muutoksista. Ennemmin olisi halunnut nähdä kuinka säätiöiden valvontaa kiristetään - kaikki ongelmat säätiöissä ovat paljastuneet median kautta eikä PRH:n, jonka näitä pitäisi valvoa.

Ehdotuksessa on sinällään hyvä tavoite kasvattaa kotimaisten pääomarahastojen mahdollisuutta saada myös säätiöiden rahaa käyttöönsä. Kuitenkin katsottaessa tätäkin ehdotusta työryhmän alkuperäiseen suuntaan verrattuna ollaan tehty melkoinen käännös. Työryhmän jäsen Viitala totesi viime kesänä:

"Viitalan mukaan sijoittamisen verosäännökset ovat 1990-luvun alusta, vaikka sijoitusmaailma on mullistunut. Sijoitusrahastoihin ja sijoitusvakuutuksiin on kertynyt valtavia summia. Viitalan mukaan pörssiyhtiöiden omistuskin on keskittynyt instituutioille, jotka eivät käytännössä maksa osingoistaan veroa. Pääomaveropohja on syöpynyt, kun maksajina ovat vain kotitaloudet."

"Viitala onkin esittänyt viiden prosentin lähdeveroa vakuutusyhtiöiden, sijoitusrahastojen, säätiöiden ja ay-liikkeen pörssiosingoille."

Tämä on suunta, jonka itsekin haluaisin nähdä. Asettamalla pieni vero myös näille tahoille voitaisiin muutoin pääomaveroa jopa laskea tavallisen sijoittajan osalta. Mielestäni se olisi oikeudenmukaisempi tapa eikä suinkaan kaataisi säätiöiden tai työmarkkinajärjestöjen taloutta.

Hallituksen eilisen kaltainen ulostulo asiassa ennen noin puolentoista kuukauden päästä annettavaa työryhmän loppuraporttia antaa valitettavasti viitteitä siitä, että mitään Viitalan näkökulman kaltaista emme ratkaisuna tule näkemään.

Hallitus edelleen suuren pääoman asialla Finanssiala ry:n ohjauksessa

Toisaalta on pakko ihailla Kokoomuksen ja Keskustan Sipilä-siiven taktiikkaa näissä asioissa. Piensijoittajille annettavalla porkkanalla saadaan pidettyä kaikki nykyiset edut suurelle pääomalle ja hyvät veljet kiittää. Sipiläkin voi lihottaa kapitalisaatiosopimustaan rauhassa tulevat vuodet.

Siniset ovat todennäköisesti jälleen aivan kujalla asiasta verokapinoidensa kanssa. Muistissa on mm kuinka silloisina Perussuomalaisina pontevasti hallintarekisterilakia hyväksyessä vaativat ponnet hyväksynnän kupeeseen kiireellisistä uusista laista veronkierron estämiseksi. Mutta oletteko huomanneet heidän pitänee huolta niiden toteutumisesta? Ei ole muuten vielä syntynyt ja yhden esityksen mukaisesti lait tulisivat aikaisintaan voimaan vuonna 2020 hallituskauden jälkeen - joten se siitä kiireestä. Porsaanreikiä ei ole tukittu eikä tukita vähään aikaan.

Uudistusten ajankohdat ovat myös mielenkiintoisia, sillä sijoitustilistä kaavaillaan tehtävän päätös juuri ennen hallituskauden loppua. Päätöksellä tulisi oleva merkittävä vaikutus verokertymään, mutta ei toki tälle hallituskaudelle vaan vasta sen jälkeen.

Viitala kertoi kuinka veropohja on syöpynyt, kun pääomaveron maksajana ovat vain kotitaloudet. Mitäs tapahtuu veropohjalle, kun tuodaan sijoitustili ja sekin veropohja osin katoaa?

Toistaiseksi sellaisia merkittäviä säästöjä tuovia rakenteellisia uudistuksia ei olla saatu tehtyä, että näitä veroja ei tarvittaisi. Tämä tarkoittaa sitä, että jostain se raha kerätään.

Sijoitustilissä ja myös säätiöiden rahan hyödyntämisessä pääomarahastoissa on molemmissa hyvät puolensa, mutta samalla pimentoon jää merkittäviä epäkohtia erityisesti varakkaiden verokohtelussa. Ne on koettu epäoikeudenmukaisiksi, mutta ne näyttäisivät kuitenkin jäävän täysin ennalleen.

Toivottavasti olen spekuloinneissani väärässä ja yllätyn positiivisesti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Niko, muistatko kun kirjoitin, että "menee helmiä sioille". Jälleen sinulta hyvä kirjoitus:

Mietin, että kannattaisikohan sinun avata kirjoituksessasi aluksi vähän vaikeimpia termejä, kuten esim. kapitalisaatiosopimus, vakuutus- ja sijoituskuori, hallintarekisterilaki jne. Se saattelisi lukijat polulle...

"Kapitalisaatiosopimuksille, sijoitusvakuutuksille ja rahastosijoittamiselle hän ehdottaa Ruotsin mallia. Siellä sijoituksen arvolle lasketaan riskittömään korkoon sidottu tuotto, josta maksetaan pääomavero vuosittain. Suomessa rahastosijoittaja maksaa veron vasta nostetusta tuotosta." Tämä kaipaisi myös enemmän avaamista...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Varmaan kannttaisi avata, mutta ajankäytöllisesti näin harrastuksessa kovin vaikeaa. Esim kapitalisaatisopimuksesta olen aikanaan Sipilän yhteydessä kirjoittanut parikin blogia ja selittänyt varsin monimutkaisen asian. On vaatinut kokonaisen blogin kommentointeineen, jotta on saanut korjattua lukuisia virhekäsityksiä edes tuosta yhdestä tässä blogissa viitatusta asiasta.

Kirjotin aikanaan: "Kapitalisaatiosopimus on monesti ymmärretty väärin ja sekoitetaan rahastoihin sekä tavanomaiseen eläkevakuutukseen. Tiivistettynä kapitalisaatiosopimuksessa rahastoihin sijoittamisen lisäksi voit kuoren sisällä ostaa ja myydä osakkeita, mutta varsinainen omistaja niille on esimerkiksi Nordea Private Capitalin yhteydessä Nordea Henkivakuutusyhtiö. Voit vaihtaa omistuksia kuoren sisällä ja osingot sekä myyntivoitot tuloutetaan tuonne kuoreen. Veroja ei makseta kuin lopetettaessa kuori tai mikäli nostat sieltä enemmän kuin sinne alunperin sinne sijoittamasi pääoma. Nordea on tässä esimerkin vuoksi, muilta pankeilta löytyy aivan vastaavia tuotteita."

"Käytännössä kapitalisaatiosopimus toimii avoimuuden kannalta kuin hallintarekisteri, sillä kuvatussa esimerkissä omistajana osakkeille näkyy henkivakuutusyhtiö kuten hallintarekisterissä näkyisi tuo taho. Jos menet Eurocleariin katsomaan osakkeiden omistajia, niin siellä näkyy ainoastaan tuo tieto."

"Otetaan kuvitteellinen esimerkki: poliitikolla on kapitalisaatisopimus, jonka sisällä hän omistaa suuren terveysjätin, biotalousyhtiön tai vaikkapa tuulivoimayhtiön osakkeita. Hän voi käytännössä rauhassa olla mukana niiden toimia edistävissä päätöksissä joutumatta kiinni esteellisyydestä. Vain pankki ja ko henkilö tietävät kapitalisaatisopimuksen sisällön ja pankkia velvoittaa pankkisalaisuus. Koska veroja kapitalisaatisopimuksesta ei oteta kuin lopussa, niin edes verottaja ei ole kiinnostunut kuoren sisällöstä tässä vaiheessa."

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24...

Tavallaan tällaisen ymppääminen mukaan on kovin hankalaa ja menee opettamiseksi.

Tiedostan kyllä, että joskus aiheeni ja blogini ovat hankalia. Nyt kun kaksi kertaa peräkkäin nämä eivät lennä ollenkaan on syytä miettiä kuinka muuttaa kirjoitustapaa ja kannattaako tämänkaltaisia asioita tänne kirjoitella ollenkaan. Olen jonkin aikaa miettinyt pyrinkö etsimään muita paikkoja julkaista tällaisia juttujani - katsontaan keksinkö niitä.

Itse en sen hetken suosituimmista aiheista tms jaksa kirjoittaa ellei minulla ole tarjota jotain merkittävää uutta asiaan. Suuressa osassa kirjoituksiani pyrin tuomaan esille jotain, minkä itse koen jäääneen liian vähälle huomiolle. Usein lopputulemana on myös, että se jääedelleen vähälle huomiolle joko siksi etten ole osannut asiaa avata tarpeeksi hyvin ja kansantajuisesti tai sitten se todellisuudessa ansaitsekaan huomiota.

Täytynee hetki miettiä syntyjä syviä ja sitä millaisia asioita tänne kannattaa kirjoittaa jos kirjoittaa. Yksi asia on se, ettei kannata laittaa mitään erikoisempaa silloin, kun emeneillään on kiihkeä kesustelu Arhinmäen tönimisestä, Venäjän vaaleista tms menossa.

Eli ymmärrän kyllä pointin ja joskus kirjoitan tällaisia varmaan edelleenkin, mutta erityisesti talouden ja tekniikan osalta täytynee miettiä josko niitä pystyisi tuomaan esille jossain muualla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset