Selektiivisen vatuloinnin mestarit Sipilä ja Orpo – yritystukifarssi
Vatuloinnin aika on ohi – paitsi kaikessa mikä liittyy hyväveliverkostoon ja sen etuisuuksiin. Yritystukien leikkaus on ollut totaalinen farssi, jonka piilotavoitteena lieneekin ollut, ettei mikään muutu. Syksyllä 2017 ex-kansliapäällikkö Erkki Virtanen jo totesi, että parlamentaarisen työryhmän perustaminen tarkoittaa samaa kuin asia haudattaisiin viiden metrin syvyyteen. Kun kaivamista johtamaan järjestettiin Mauri Pekkarinen varmistettiin asia huolella. Pekkarisen todetessa ettei ymmärrä miksi hallitus perusti tällaisen työryhmän ja miksi vielä suostui puheenjohtajaksi, olisi ollut aika vaihtaa vetäjää. Jos homman vetäjä ei ole sitoutunut ja tekemässä kaikkeansa ratkaisun löytämiseksi, niin mitä muuta voi odottaa kuin nyt saatua surkeaa tulosta.
Itse uskon ettei tulosta edes haluttu vaan tämä oli jälleen yksi hallituksen teatteriesitys monien joukossa. Suuri osa näistä työryhmistä ja arviointineuvostoista tuntuu olevan pelkkää silmänlumetta sekä tehotonta puuhastelua. Esimerkiksi eriarvoisuustyöryhmä pohtii asioita, jotka toteutettaisiin vasta seuraavalla hallituskaudella. Itse asiassa yritystukityöryhmänkin ohjelmassa luki seuraavaa loppuraportin tavoitteena: "Yleiset periaatteet siitä, miten luotua liikkumatilaa kohdennetaan uudelleen yritystukijärjestelmän kehittämiseksi vaiheittain vuosina 2019-2023." Koko hallituskausi oli siis tarkoituskin tuhlata ilman sen aikana vaikuttavia päätöksiä.
Yritystukien leikkauksien vatuloinnin lyhyt historia
Ennen eduskuntavaaleja 2015 valmistui VATT:in laaja selvitys yritystukien vaikuttavuudesta, jossa todettiin: "Investointituilla ei selvityksessä todettu juurikaan olevan uusia investointeja lisäävää vaikutusta ja lisäksi suurten yritysten saama julkinen tuki syrjäyttää usein yksityistä rahoitusta investoinneissa. Työllistämis- ja matalapalkkatuilla ei selvityksen mukaan ole vaikutusta työllisyyteen tai yritysten tuottavuuteen. Tuet siirtyvät osittain palkkoihin, mutta vielä suuremmalta osin ne näyttävät jäävän yrityksille." Käytännössä kaikki puolueet mukaanlukien hallituspuolueet lupailivat yritystukiin puututtavan. Oikeastaan tässä on tapahtunut koulutuslupauksen kaltainen täyskäännös.
Vaalien jälkeen hallitus leikkaa merkittävästi Tekesin rahoitusta, jonka VATT:in tutkimus osoitti olevan ainoa selkeästi hyödyllinen yritystuki. Samaa mieltä ovat lähes kaikki asiantuntijatahot. Sen sijaan kaikki pysähtyneisyyttä tukevat jäävät ennalleen ja määrät kasvavat.
25.10.2016 hallitus perustaa työryhmän, jonka tavoitteena on tehdä selvitys kevään puoliväliriiheen 2017. Pitkän vatuloinnin jälkeen perustettu työryhmä joutuukin toteamaan: "Selvitystyön aikana on tullut selväksi, että kaikkia yritystukijärjestelmään liittyviä näkökulmia ei ole mahdollista käydä läpi lyhyessä ajassa. Jatkoselvityksiä on syytä tehdä erityisesti yritystukien vaikuttavuuden arvioinnin edistämisen osalta."
Puoliväliriiheen tehty selvitys päätyi siihen, että nykyinen yritystukijärjestelmä ei tue kansantalouden pitkän aikavälin tuottavuutta ja siten talouskasvua optimaalisesti. Vain noin 10 prosenttia tukien kokonaismäärästä edistää yritysten uudistamista, raportissa todetaan. Suomen pitäisi uudistua ja tukea kasvua sekä työllisyyttä parantavia toimenpiteitä. Saadaan tulos, jonka mukaan 10% edistää tavoitetta, mutta ei tehdä asialle mitään? Huhhuh.
Mitään ei leikata ja Orpo toteaa, että kaikilla tuilla on puolustajansa. Asiaan kerrotaan palattavan syksyn budjettiriihessä.
Syksyllä 2017 asiaa pohditaan budjettiriihessä yli kaksi vuotta hallituskauden alusta. Päädytään perustamaan parlamentaarin työryhmä pohtimaan asiaa. Ensi työryhmää johtaa Lintilä, mutta huomaa mahdollisen esteellisyyden ja vetäjäksi tulee Pekkarinen.
Ennen joulua 2017 kerrotaan, että luvattua alustavaa leikkauslistaa ja väliraporttia ei anneta. Työryhmän kerrotaan julkaisevan loppuraportin helmikuun lopussa 2018. Alkaa myöhästely ja tihkuu joitakin tietoja siitä, että hommasta ei taida tulla mitään.
Huhtikuun alussa 2018 selviää, että mitään leikkauksia ei onnistuta tekemään ja saatiin ainoastaan aikaan arviontikriteeristö sille, miten tukia jatkossa pitäisi tarkastella. Arviointikehikon kriteerejä ei kuitenkaan pystytä itse soveltamaan päätösten aikaansaamiseksi. Jo 2015 tehty VATT:in selvitys päätyi seuraavaan:
"Lisäksi hanke otti huomioon kansainvälisen kokemuksen erilaisista arviointimalleista. Tältä pohjalta luotiin ehdotus arviointikehikoksi Suomen olosuhteisiin. Hanke loi pohjaa yritystukien luotettavalla arvioinnille ja laadukkaalle lainvalmistelulle. Hankkeen tulokset osoittavat, että tutkimus- ja kehitystoiminnan suorilla tuilla ja verohelpotuksilla näyttää olevan positiivinen vaikutus innovaatiotoimintaan. Vaikka pienet yritykset hyötyisivät eniten, suuret yritykset saavat valtaosan tukirahoista."
Nyt kolme vuotta tuon tutkimuksen jälkeen ollaan päädytty siihen, että tarvitaan arviointikehikko, jota suositeltiin jo 2015 ja jolle pohjatyö oli jo silloin tehty. Tämä on jo todellista saamattomuutta ja vatulointia.
Todellinen hölmöläisen työ – vaikuttavimpien Tekes-tukien karsinta ainoana leikkauksena
En pysty vieläkään ymmärtämään hallituksen kiireellistä päätöstä leikata ainoana Tekesin tukia innovaatio- ja kehitystoimintaan. En tiedä hallituksen ulkopuolelta ketään, joka olisi tällaista suositellut.
Tulokset näkyvät karulla tavalla parlamentaarisen työryhmän yhtenä materiaalina olevasta Tekesin T&K&I-rahoituksen kansainvälisestä vertailusta. Kuvassa 1 on esitetty panostusten reaalinen kehitys, kuvassa 2 rahoituksen osuus valtionbudjetista ja kuvassa 3 julkisen rahoituksen osuus suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Vuosilukuja tarkastellessa on helppo havaita myös edellisen hallituksen toimien vaikutukset, mutta missään nimessä ei ole ollut järkevää, että tämä hallitus syventää tätä ongelmaa. Jos katsotaan maatason vertailuja, niin Suomen käyrä on täysin poikkeuksellinen suhteessa muihin.
Tämä ei ole suunta, jolla Suomesta vaikkapa tehdään tekoälyn hyödyntämisen huippumaata. Komealta kuulostavien strategioiden ja kärkihankkeiden taustalla teot vievät väärään suuntaan – ikäänkuin oikea käsi ei tiedä, mitä vasen tekee,
Nykyinen tukipolitiikka tukee pysähtyneisyyttä uudistumisen sijaan
Parlamentaarisen työryhmän materiaalit on nyt julkistettu ja niistä selviää kuinka vahvasti on kuultu tuen saajia ja erityisesti suurta teollisuutta etujärjestöineen. Mukana olleet työntekijäjärjestötkin olivat teollisuudesta, jolloin niidenkin etu on pitää nämä tuet. Sinällään oli jo mahdoton lähtökohta ottaa työryhmään pysyviksi jäseniksi merkitävimpien tuensaajien lobbarit.
Materiaaleista selviää myös kuinka erityisesti metsäteollisuus sekä metalliteollisuus suorastaan uhkailevat ja kiristävät erilaisilla kauhukuvilla. Jatkuvasti asioita tarkastellaan joko tai -hengessä siten, että joko tukea on nykyinen määrä tai sitä ei ole ollenkaan. Selkeä ja hyvä mahdollisuus olisi ollut myös tarkastella niiden tasoa eikä luoda täyttä vastakkainasettelua.
Pakko myös ihmetellä kuinka vähän itse työryhmä on tehnyt työtä asioiden eteen. Lähinnä vaikuttaa siltä, että muun eduskuntatyön yhteydessä ollaan välillä käyty kuuntelemassa eturyhmien esityksiä eikä edes keskustelulle olla varattu aikaa.
Pitkällä aikavälillä merkittävät yritystuet perinteisille toimialoille globaalissa taloudessa eivät voi toimia. 2020-luvun kilpailukykymme kannalta on todella huolestuttavaa, että lobbarien painostuksessa ja hyvävelijärjestelmän sisällä laitetaan merkiitävä määrä panostuksia siihen, että tilanne säilyisi ennallaan uudistumisen sijaan.
Hyvä esimerkki uusista alueista on palveluliiketoiminta, joka on käytännössä ollut taloutemme merkittävin pelastaja Nokian romahduksen jälkeen. Palveluviennistä ja kotimaisen arvonlisän merkityksestä kirjoitin aiemmin blogissani: Katseet kohti palveluvientiä ja kotimaista arvonlisäystä viennin arvioinnissa. Palveluviennin kasvu on ollut merkittävää ja nyt korjatut tilastot osoittavat sen merkityksen olleen jopa arvioitua suurempaa. Palveluviennin arvo kokonaisviennistä on jo noin kolmannes ja kotimaisesta arvonlisäyksestä se on jo suurempi. Merkittävää on myös, että tämän alueen yritykset ovat tehneet tämän merkittävästi pienemmillä tuilla itse.
Mielestäni hallitus tukee toimillaan pysähtyneisyyttä kasvun ja uudistumisen sijaan säilyttäen olemassaolevien yritysten ja omistajien etuja sekä asemaa. Näin ei luoda uutta vientiä eikä kasvua. Meidän on sekä tehtävä leikkauksia nykyisiin tehottomiin tukiin että painopistettä on muutettava uudistumista edistäväksi ja peruttava Tekes-leikkaukset lähes ainoina selkeästi tavoitteita tukevina yritystukina!
Vatulointi ei ole suinkaan vähentynyt tällä hallituskaudella vaan se on valikoiden kohdistettu asioihin, joista ei oikeastaan edes haluta tehdä päätöksiä.
Työryhmä oli parlamentaarisesti koottu ja siellä istui henkilöitä, joiden jokaisen intresseissä oli säilyttää itselle ja sidosryhmälleen mieluisat tuet. Sarkkinen juuri blogissaan kertoo miten hän olisi halunnut lisätä tiettyjä tukia. Siis työryhmässä jonka tarkoitus oli leikata tukia.
Kun vielä ryhmän vetäjänä on Herra Tukiainen itse, oli alunperin selvää ettei tästä tule takkia eikä liiviä.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se on, ei tullut edes kukkaroa. Kiinnostaisi onko koskaan mikään parlamentaarinen työryhmä mistään asiasta päätynyt ratkaisuun, jonka mukaisesti hallitus olisi jopa toiminut – en muista ainakaan.
Pysyvät asiantuntijajäsenet olivat mielenkiintoisesti koottu valvomaan etujaan ja lobbaamaan:
Pääekonomisti Mika Kuismanen, Suomen Yrittäjät
Johtaja Jouni Hakala, Elinkeinoelämän keskusliitto ry
Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola, MTK ry
Johtava energia-asiantuntija Jouni Punnonen, Metsäteollisuus ry
Kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka, SAK (Palkansaajakeskusjärjestöjen
SAK, STTK ja Akava yhteinen edustaja)
Ylijohtaja Anni Huhtala, VATT
Välillisesti SAK:kin on edunsaaja edustaessaan suurelta osin teollisuuden palkansaajia. Työntekijäjärjestöillähän ei asiaan edes kovin kummoista kantaa tunnu olleen. VATT:in ylijohtaja asiantuntijoista oikeastaan ainoa, jolla ei suoria intressejä asiassa.
Ilmoita asiaton viesti
No nyt se Mauri suuttui kun joku meni väittämään ettei työryhmä olisi osannut tehdä jämeriä päätöksiä.
”Ajatus siitä me emme tiedä, osaa, ymmärretä, tunneta tai ole sellaista jämeryyttä, että me emme itse osaa tehdä päätöksiä, niin se ei pidä paikkaansa, hän jatkaa.”
Ilmoita asiaton viesti
Aika erikoista kun eihän se mitään jämeriä päätöksiä pystynyt tekemään. Mauri tuntuu suuttuvan aika useasti. Sinälläänhän koko lause on politiikan helmiä.. 😉
Vartian kuvaus prosessista kertoo aika paljon:
”Ihan turha kuvitella, että parlamentaarisesta työryhmästä tulisi mitään, kun kolme puoluettakaan ei onnistunut päätöksiä tekemään. Edunvalvojat olivat vielä mukana valvomassa omia etujaan ja pitämässä puheenvuoroja, sekä seuraamassa, miten heidän viiteryhmiensä poliitikot tilaisuudessa toimivat. Se heikentää poliitikkojen edellytyksiä olla rohkeita, Vartia kritisoi.”
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245629-antero-var…
Ilmoita asiaton viesti
Hitusen huvittaa ajankäyttö tällaisiin ”yksinkertaisiin” asioihin, parlamentaarinen työryhmä käsitteli seuraavat asiat kahden tunnin iltakoulussaan 7.11.2017:
1. Tilaisuuden avaus
2. Meriliikenteen miehistötuki Suomessa ja verrokkimaissa / yksikön päällikkö Pasi Ovaska LVM (15 min.)
3. Maatalouden ja maaseudun yritystoiminnan tuet (pääpaino EU-osarahoitteisissa ja kansallisissa tuissa) / Osastopäällikkö Minna-Mari Kaila, MMM (15 min.)
4. Energiapoliittiset tuet Suomessa ja kilpailijamaissa / Teollisuusneuvos Timo Ritonummi, TEM (15 min.)
5. Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ns. ERI-rahastot) jäsenvaltioissa / erityisasiantuntija Harri Ahlgren, TEM (10 min)
6. Yrityksen kehittämisavustus, kuljetustuki, yritysten kehittämispalvelut Hallitusneuvos Mikko Ojala, neuvotteleva virkamies Sirpa Hautala, TEM (10 min.)
7. Kirjallinen käsittely, asiantuntijat paikalla: Työllisyyteen liittyvät tuet (palkkatuki, starttiraha, koulutustuet) / erityisasiantuntijat Ville Heinonen ja Tiina Polo, TEM
8. Kirjallinen käsittely, asiantuntija paikalla: TKI-tuet / kehitysjohtaja Hannu Kemppainen, Tekes
9. Yhteenveto
Pakko olla todella omnipotenttia väkeä, jos tuossa ajassa ymmärtää nuo kokonaisuudet ja osaa niiden perusteella pohtia ratkaisuja. Minä en pystyisi.
Ilmoita asiaton viesti
Heh, törmäsin Kokoomuksen Eero Lehden puheenvuoroon eduskunnassa yritystuista, tämä kertonee jonkin verran suhtautumisesta näihin asioihin:
16.35
Eero
Lehti
kok
”Arvoisa herra puhemies! En malta olla puuttumatta tähän yritystukikysymykseen, joka varmasti tulee vielä moneen kertaan käsiteltäväksi. Siinä helposti verrataan yhteisöveron tuottoja ja yritystukea saavien yhteisöjen veroetua tai muuta etua, joka jaetaan nyt. Suomessa kuitenkin, voisi sanoa, yhteiskunta saa parhaiten ei yhteisöverona vaan palkkasumman verona moneen kertaan. Jokainen yritystuki aikanaan on Suomessa kyllä aika tarkan seulan läpi mennyt. [Leena Meri: Paitsi tuulivoima!] Olosuhteet ovat saattaneet muuttua, mutta joskus neljä vuotta sitten Vapaavuoren kanssa käytiin ne läpi ja todettiin, että melkein jokainen yhteisö on sellaisessa, sanoisinko, ravintoketjussa mukana, että jos sieltä sitten otetaan pois, niin vaarana on, että koko se liiketoiminta, jossa on sitä palvelua, teollista tuotantoa ja julkista hallintoa ja vaikka mitä, vaarantuu. Suomi on saarivaltio, jossa muun muassa kuljetustuki on melkein välttämätön, jos muut tuotannontekijät ovat samalla tasolla kuin kilpailijamaissa, niin että varokaa yritystukien kanssa leikkimistä, ellette halua lisätä työttömyyttä.”
Perinteistä uhkailua, jota on jatkuvasti nähty ja jokainen tarkan seulan läpi mennyt, jep.
Ihmettelen muuten kuinka tämä kansanedustja kaikkine liiketoimineen voi edes osallistua moneen äänestykseen. Hän on omistajan ja hallituksen jäsenessä lukuisissa yrityksissä, joiden etuja ajetaan. Tänää kerrottiin hallituksen essityksestä, jossa maakunnissa työttömien palveluita ollaan siirtämässä merkittävä määrä henkilöpalvelurityksille. Lehti taas on eilakaisla oy:n hallituksen puheenjohtaja, ja ko yritys on yksi suurimpia henkilöstöpalvelualan yrityksiä.
Sidonnaisuuilmoituksen yrityksistä löytyy biotaloutta, sähköfirmoja, mielenkiintoista on myös että hän omistaa Taloustutkimus Oy:n. Lisäksi ilmoituksessa on könttänä 2,3 miljoonan pörssiosakeomistukset, joista emme tiedä mihin yrityksiin ne osuvat.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/…
Ilmoita asiaton viesti
Janne Zareff Twitterissä :
Työajan pidentäminen: ”Tehtävä heti!”
Työttömyysturvan leikkaaminen: ”Tehtävä heti, korjataan puutteet myöhemmin!”
Terveyspalveluiden mullistaminen: ”Tehtävä heti, korjataan ongelmat myöhemmin!”
Yritystukien marginaalinen vähentäminen: ”Nyt ei kyllä löytynyt yksimielisyyttä.”
Ilmoita asiaton viesti