Selektiivisen vatuloinnin mestarit Sipilä ja Orpo – yritystukifarssi

Vatuloinnin aika on ohi – paitsi kaikessa mikä liittyy hyväveliverkostoon ja sen etuisuuksiin. Yritystukien leikkaus on ollut totaalinen farssi, jonka piilotavoitteena lieneekin ollut, ettei mikään muutu. Syksyllä 2017 ex-kansliapäällikkö Erkki Virtanen jo totesi, että parlamentaarisen työryhmän perustaminen tarkoittaa samaa kuin asia haudattaisiin viiden metrin syvyyteen. Kun kaivamista johtamaan järjestettiin Mauri Pekkarinen varmistettiin asia huolella. Pekkarisen todetessa ettei ymmärrä miksi hallitus perusti tällaisen työryhmän ja miksi vielä suostui puheenjohtajaksi, olisi ollut aika vaihtaa vetäjää. Jos homman vetäjä ei ole sitoutunut ja tekemässä kaikkeansa ratkaisun löytämiseksi, niin mitä muuta voi odottaa kuin nyt saatua surkeaa tulosta.

Itse uskon ettei tulosta edes haluttu vaan tämä oli jälleen yksi hallituksen teatteriesitys monien joukossa. Suuri osa näistä työryhmistä ja arviointineuvostoista tuntuu olevan pelkkää silmänlumetta sekä tehotonta puuhastelua. Esimerkiksi eriarvoisuustyöryhmä pohtii asioita, jotka toteutettaisiin vasta seuraavalla hallituskaudella. Itse asiassa yritystukityöryhmänkin ohjelmassa luki seuraavaa loppuraportin tavoitteena: "Yleiset periaatteet siitä, miten luotua liikkumatilaa kohdennetaan uudelleen yritystukijärjestelmän kehittämiseksi vaiheittain vuosina 2019-2023." Koko hallituskausi oli siis tarkoituskin tuhlata ilman sen aikana vaikuttavia päätöksiä.

Yritystukien leikkauksien vatuloinnin lyhyt historia

Ennen eduskuntavaaleja 2015 valmistui VATT:in laaja selvitys yritystukien vaikuttavuudesta, jossa todettiin: "Investointituilla ei selvityksessä todettu juurikaan olevan uusia investointeja lisäävää vaikutusta ja lisäksi suurten yritysten saama julkinen tuki syrjäyttää usein yksityistä rahoitusta investoinneissa. Työllistämis- ja matalapalkkatuilla ei selvityksen mukaan ole vaikutusta työllisyyteen tai yritysten tuottavuuteen. Tuet siirtyvät osittain palkkoihin, mutta vielä suuremmalta osin ne näyttävät jäävän yrityksille." Käytännössä kaikki puolueet mukaanlukien hallituspuolueet  lupailivat yritystukiin puututtavan. Oikeastaan tässä on tapahtunut koulutuslupauksen kaltainen täyskäännös.

Vaalien jälkeen hallitus leikkaa merkittävästi Tekesin rahoitusta, jonka VATT:in tutkimus osoitti olevan ainoa selkeästi hyödyllinen yritystuki. Samaa mieltä ovat lähes kaikki asiantuntijatahot.  Sen sijaan kaikki pysähtyneisyyttä tukevat jäävät ennalleen ja määrät kasvavat.

25.10.2016 hallitus perustaa työryhmän, jonka tavoitteena on tehdä selvitys kevään puoliväliriiheen 2017. Pitkän vatuloinnin jälkeen perustettu työryhmä joutuukin toteamaan: "Selvitystyön aikana on tullut selväksi, että kaikkia yritystukijärjestelmään liittyviä näkökulmia ei ole mahdollista käydä läpi lyhyessä ajassa. Jatkoselvityksiä on syytä tehdä erityisesti yritystukien vaikuttavuuden arvioinnin edistämisen osalta."

Puoliväliriiheen tehty selvitys päätyi siihen, että nykyinen yritystukijärjestelmä ei tue kansantalouden pitkän aikavälin tuottavuutta ja siten talouskasvua optimaalisesti. Vain noin 10 prosenttia tukien kokonaismäärästä edistää yritysten uudistamista, raportissa todetaan. Suomen pitäisi uudistua ja tukea kasvua sekä työllisyyttä parantavia toimenpiteitä. Saadaan tulos, jonka mukaan 10% edistää tavoitetta, mutta ei tehdä asialle mitään? Huhhuh.

Mitään ei leikata ja Orpo toteaa, että kaikilla tuilla on puolustajansa. Asiaan kerrotaan palattavan syksyn budjettiriihessä.

Syksyllä 2017 asiaa pohditaan budjettiriihessä yli kaksi vuotta hallituskauden alusta. Päädytään perustamaan parlamentaarin työryhmä pohtimaan asiaa. Ensi työryhmää johtaa Lintilä, mutta huomaa mahdollisen esteellisyyden ja vetäjäksi tulee Pekkarinen.

Ennen joulua 2017 kerrotaan, että luvattua alustavaa leikkauslistaa ja väliraporttia ei anneta. Työryhmän kerrotaan julkaisevan loppuraportin helmikuun lopussa 2018. Alkaa myöhästely ja tihkuu joitakin tietoja siitä, että hommasta ei taida tulla mitään.

Huhtikuun alussa 2018 selviää, että mitään leikkauksia ei onnistuta tekemään ja saatiin ainoastaan aikaan arviontikriteeristö sille, miten tukia jatkossa pitäisi tarkastella. Arviointikehikon kriteerejä ei kuitenkaan pystytä itse soveltamaan päätösten aikaansaamiseksi. Jo 2015 tehty VATT:in selvitys päätyi seuraavaan:

"Lisäksi hanke otti huomioon kansainvälisen kokemuksen erilaisista arviointimalleista. Tältä pohjalta luotiin ehdotus arviointikehikoksi Suomen olosuhteisiin. Hanke loi pohjaa yritystukien luotettavalla arvioinnille ja laadukkaalle lainvalmistelulle. Hankkeen tulokset osoittavat, että tutkimus- ja kehitystoiminnan suorilla tuilla ja verohelpotuksilla näyttää olevan positiivinen vaikutus innovaatiotoimintaan. Vaikka pienet yritykset hyötyisivät eniten, suuret yritykset saavat valtaosan tukirahoista."

Nyt kolme vuotta tuon tutkimuksen jälkeen ollaan päädytty siihen, että tarvitaan arviointikehikko, jota suositeltiin jo 2015 ja jolle pohjatyö oli jo silloin tehty. Tämä on jo todellista saamattomuutta ja vatulointia.

Todellinen hölmöläisen työ – vaikuttavimpien Tekes-tukien karsinta ainoana leikkauksena

En pysty vieläkään ymmärtämään hallituksen kiireellistä päätöstä leikata ainoana Tekesin tukia innovaatio- ja kehitystoimintaan. En tiedä hallituksen ulkopuolelta ketään, joka olisi tällaista suositellut.

Tulokset näkyvät karulla tavalla parlamentaarisen työryhmän yhtenä materiaalina olevasta Tekesin T&K&I-rahoituksen kansainvälisestä vertailusta. Kuvassa 1 on esitetty panostusten reaalinen kehitys, kuvassa 2 rahoituksen osuus valtionbudjetista ja kuvassa 3 julkisen rahoituksen osuus suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Vuosilukuja tarkastellessa on helppo havaita myös edellisen hallituksen toimien vaikutukset, mutta missään nimessä ei ole ollut järkevää, että tämä hallitus syventää tätä ongelmaa. Jos katsotaan maatason vertailuja, niin Suomen käyrä on täysin poikkeuksellinen suhteessa muihin.

Tämä ei ole suunta, jolla Suomesta vaikkapa tehdään tekoälyn hyödyntämisen huippumaata. Komealta kuulostavien strategioiden ja kärkihankkeiden taustalla teot vievät väärään suuntaan – ikäänkuin oikea käsi ei tiedä, mitä vasen tekee,

Nykyinen tukipolitiikka tukee pysähtyneisyyttä uudistumisen sijaan

Parlamentaarisen työryhmän materiaalit on nyt julkistettu ja niistä selviää kuinka vahvasti on kuultu tuen saajia ja erityisesti suurta teollisuutta etujärjestöineen. Mukana olleet työntekijäjärjestötkin olivat teollisuudesta, jolloin niidenkin etu on pitää nämä tuet. Sinällään oli jo mahdoton lähtökohta ottaa työryhmään pysyviksi jäseniksi merkitävimpien tuensaajien lobbarit.

Materiaaleista selviää myös kuinka erityisesti metsäteollisuus sekä metalliteollisuus suorastaan uhkailevat ja kiristävät erilaisilla kauhukuvilla. Jatkuvasti asioita tarkastellaan joko tai -hengessä siten, että joko tukea on nykyinen määrä tai sitä ei ole ollenkaan. Selkeä ja hyvä mahdollisuus olisi ollut myös tarkastella niiden tasoa eikä luoda täyttä vastakkainasettelua.

Pakko myös ihmetellä kuinka vähän itse työryhmä on tehnyt työtä asioiden eteen. Lähinnä vaikuttaa siltä, että muun eduskuntatyön yhteydessä ollaan välillä käyty kuuntelemassa eturyhmien esityksiä eikä edes keskustelulle olla varattu aikaa.

Pitkällä aikavälillä merkittävät yritystuet perinteisille toimialoille globaalissa taloudessa eivät voi toimia. 2020-luvun kilpailukykymme kannalta on todella huolestuttavaa, että lobbarien painostuksessa ja hyvävelijärjestelmän sisällä laitetaan merkiitävä määrä panostuksia siihen, että tilanne säilyisi ennallaan uudistumisen sijaan.

Hyvä esimerkki uusista alueista on palveluliiketoiminta, joka on käytännössä ollut taloutemme merkittävin pelastaja Nokian romahduksen jälkeen. Palveluviennistä ja kotimaisen arvonlisän merkityksestä kirjoitin aiemmin blogissani: Katseet kohti palveluvientiä ja kotimaista arvonlisäystä viennin arvioinnissa. Palveluviennin  kasvu on ollut merkittävää ja nyt korjatut tilastot osoittavat sen merkityksen olleen jopa arvioitua suurempaa. Palveluviennin arvo kokonaisviennistä on jo noin kolmannes ja kotimaisesta arvonlisäyksestä se on jo suurempi. Merkittävää on myös, että tämän alueen yritykset ovat tehneet tämän merkittävästi pienemmillä tuilla itse.

Mielestäni hallitus tukee toimillaan pysähtyneisyyttä kasvun ja uudistumisen sijaan säilyttäen olemassaolevien yritysten ja omistajien etuja sekä asemaa. Näin ei luoda uutta vientiä eikä kasvua. Meidän on sekä tehtävä leikkauksia nykyisiin tehottomiin tukiin että painopistettä on muutettava uudistumista edistäväksi ja peruttava Tekes-leikkaukset lähes ainoina selkeästi tavoitteita tukevina yritystukina!

Vatulointi ei ole suinkaan vähentynyt tällä hallituskaudella vaan se on valikoiden kohdistettu asioihin, joista ei oikeastaan edes haluta tehdä päätöksiä.

NikoKaistakorpi
Sitoutumaton Vantaa

Oikeudenmukaisuuden (toki subjektiivisesti) toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu