Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

EVA ja Ahopelto haluavat tuoda 10 000 koodaria Suomeen

Evan analyysissään pääomasijoittaja ja teknologiayrittäjä Timo Ahopelto ehdottaa, että Suomeen pitäisi houkutella ja tuoda 10 000 ulkomaista koodaria Suomeen sekä houkutella verohelpotuksilla kansainvälisten jättien tuotekehityskeskuksia. Analyysissään hän nojaa erityisesti Israelin sekä Uuden-Seelannin toimenpiteisiin ja tilanteeseen. Molemmat maat ovat varsin erikoisia ja osa löydetyistä yhtymäkohdista tuntuu aika kaukaa haetuilta.

Itse olen tehnyt urani pääosin tuotekehityksessä sekä asiantuntijana että tiimin vetäjänä ja olen ollut huolissani tutkimuksen ja tuotekehityksen vähenemisestä Suomessa. Valtion ja yritysten tuotekehitys- ja tutkimuspanostukset suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat pienentyneet joka vuosi vuoden 2009 jälkeen. 2009 Suomessa T&K-menojen osuus oli 3,75% ja 2016 enää 2,75%. Prosentuaalisesti lasku on 27% eli yli neljännes. Vuodelle 2017 ennustetaan edelleen pientä alenemaa ja osuus olisi 2,72% (Lähde: Tilastokeskus).  Huippuvuoteen 2011 verrattuna yritysten T&K-panostukset ovat laskeneet yli miljardin vuonna 2016.

Konkreettiset ideat ja ajatukset ovat tervetulleita ja suunta olisi käännettävä, mutta en ole aivan vakuuttunut Ahopellon keinoista ja johtopäätöksistä. Etenkin mikäli katsomme maassa tehtyä politiikkaa ja suuntausta TEKES- ja koulutusleikkauksineen on vaikea nähdä kuinka näillä esitetyille keinoilla asia nopealla aikataululla ratkaistaisiin. Myöskin elinkeinoelämä on itse vähentänyt panostuksia koko 2010-luvun, mikä ei tee Suomesta kovin houkuttelevaa kohdetta. Tässä kohden yritysten on katsottava peiliin sivuuttaessaan kvartaalitalouden huumassa pitkän aikavälin kehityksen.

Uuden-Seelannin ja Israelin esimerkit

Uusi-Seelanti toteutti kampanjan, josta Ahopelto kertoo:

"Uusi-Seelanti lupasi ennakkoluulottomasti hakemusten perusteella lennättää maahan omalla kustannuksellaan 100 koodaria ja tutustuttaa heidät Uuteen-Seelantiin ja tarjota matkan päätteeksi työpaikkaa."

Hakemuksia tuli peräti 48 000 ja verkkosivut jopa kaatuivat. Uusi-Seelanti on kuitenkin yksi monen unelmalomakohteista, jolla lienee suuri vaikutus houkuttelevuuteen enkä oikein usko, että Suomi moiseen pystyy luonnostaan ja muista hienouksistaan huolimatta.

Israel on taas todellinen teknologian edelläkävijämaa ja taloudeltaan aivan toisessa mittaluokassa kuin Suomi. Monista syistä Israel on noussut asemaansa, esimerkiksi aseteollisuudella on ollut suuri vaikutus teknologiakehitykseen sekä myös maan saamalla mittavalla tuella mm Yhdysvalloista. Lisäksi sääntelyn suhteen ko maa on melko lailla riippumaton eikä joudu esimerkiksi seuraamaan EU:n sääntöjä.

Teknologiajättien tuotekehityskeskusten houkuttelu Suomeen

Valitettavasti Suomi on melkoisella takamatkalla alustatalouden ja verkkokaupan suhteen, missä suurimmat yritykset kuten Google, Facebook ja Amazon toimivat. Itse uskon että ensisijaisesti teknologiajätit perustavat tuotekehityskeskuksiaan niihin maihin, missä on olemassa merkittävää osaamista tarvittavilta teknologia-alueilta ja pyrkivät sitten houkuttelemaan osaajia itselleen merkittävillä resursseillaan. Ajatus siitä, että pelkästään verohelpotuksilla ilman merkittäviä omia vahvuuksia saataisiin houkuteltua näitä Suomeen vaikuttaa melko huteralta ajatukselta. Se että olisimme niin houkutteleva maa, että tänne tuotaisiin merkittävä määrä osaajia ulkoa tällaisiin kehityskeskuksiin vaikuttaa mielestäni epärealistiselta.

Viime aikoina on ollut myös puhetta siitä, kuinka hallituksen strategiana on tehdä Suomesta tekoälyn johtava hyödyntäjämaa. Itse pidän tätä epärealistisena strategiana, sillä ilman omia merkittäviä panostuksia teknologian kehittämiseen sekä olematta mukana merkittävillä panostuksilla alueen tutkimuksessa ollaan jatkuvasti perässä. Moni yritys on yrittänyt tällaista strategiaa epäonnistuen pahasti.

Suuntaa muutettava palveluliiketoimintaa edistäväksi

Mielestäni meidän on löydettävä omia erikoisalueitamme ja lähestyttävä 2020-lukua niiden kautta. Perinteisen teollisuuden tukemista on vähennettävä ja siirrettävä painopistettä uuteen. Palveluliiketoiminnan osuus on ollut viennistämme jatkuvassa kasvussa ja pelastanut meidät Nokian romahduksen jälkeen. VATT:n tutkimuksen mukaan se vastasi viime vuonna 36 prosentista viennin kokonaisarvonlisäystä. Lisäksi palveluviennin osalta ns kotimainen arvonlisäys on huomattavasti tavaravientiä suurempi - esimerkiksi tavaraviennin uuden ykkösen dieselin kotimainen arvonlisäys on vain 17%.

Ahopellon päättelyssä on mielenkiintoinen ristiriita, sillä hän ennustaa nykymenolla Suomesta tulevan ohjelmistoalan halpatuotantomaa. Eiköhän halpatuotanto tapahdu mm Intian kaltaisissa maissa eikä maassa, jossa on ohjelmoijista hänen kertomansa mukaan pulaa?

Toisaalta puhutaan koodaripulasta, mutta jostain syystä se ei näy esimerkiksi laajemmin alan palkkakehityksessä. On kyllä uutisoitu kuinka huippuosaaja voi saada 15 000 euroa, mutta kovin harvassa ovat tällaiset palkat Suomessa kokemukseni mukaan. Jos pula olisi merkittävä pullonkaula, niin sen pitäisi näkyä myös yleisessä palkkakehityksessä mikäli markkinat toimivat kuten pitäisi.

Hieman mietityttää onko tässä EVA:n ja Ahopellon tavoitteena tuoda ulkomailta halvempia koodareita vai aidosti huippuosaamista. Viime aikoina työvoimapulalla tunnutaan eri alueilla tekevän vahvasti omia etuja avajaa lobbausta halvemman ulkomaisen työvoiman saamiseksi helpommin käyttöön. Esimerkiksi Lapin matkailubuumista huolimatta palkkatasot eivät siellä nouse vaan käytetään yhä enenevässä määrin ulkomaista vuokratyövoimaa.

Lamavuosina erityisesti 2010-luvun alussa laitettiin todella paljon koodareita kortistoon yt-neuvotteluilla ja valitettavan usein ne kohdistuivat vanhempiin osaajiin, joiden osaamisen kehittymistä ei tuettu esimerkiksi koulutuksilla. Nyt olisi mm panostettava muuntokoulutukseen erilaisten ohjelmointikielien ja menetelmien osalta. Vanhempikin insinööri oppii kyllä uusia temppuja, kun siihen annetaan mahdollisuus. Myös yhteiskunnan tulisi tukea yli viisikymppisten palkkaamista, kun tällä hetkellä se saattaa jopa tuoda lisäkustannuksia.

Suomen on pienenä maana tehtävä nyt vaikeita valintoja ja mietittävä miten resurssit kohdennetaan parhaiten tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Nämä puheet 10 000 ohjelmistokehittäjän tarpeesta kuulostavat kovin erikoisilta, kun itse olin juuri yli vuoden työttömänä, eikä osaamiseni tod. ole vanhentunutta. Eihän avoimia paikkoja ole edes auki kuin pieni murto-osa tuosta määrästä. Tällä hetkellä koko Suomessa on "Tieto- ja viestintäteknologian erikoisasiantuntija"-kategoriassa 417 avointa paikkaa. Se ei toki suoraan kerro kokonaistarpeesta, mutta aika suurelta tuo ero vaikuttaa.

Ennemminkin tuossa voi olla pyrkimyksenä saada Venäjältä, Itä-Euroopasta tai muualta halpatyövoimaa. Tämä sikäli selittäisi sen, ettei paikkoja löydy Suomesta avoimina, jos hakua tehdään mieluummin kansainvälisten rekrypalvelujen kautta.

Voi myös olla, että puheilla halutaan vaikuttaa "työllistymisen esteiden" poistamiseen (työsopimuksissa voisi laistaa mistä tahansa työnantajan velvoitteista), että jos esteet poistettaisiin, työvoimatarve yllättäen moninkertaistuisi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Valitettavasti samansuuntainen epäilys piiloagendasta on itsellänikin.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Koodaamista on monenmoista, ja ns. Inkkarit täyttävät jo pahimman tarpeen ohjelmointipuolella. Varsinaista jatkuvaa pulaa tekijöistä ei oikeastaan ole, halpatekijät kun ovat jo käytössä. Intiasta löytyy todella isoja toimistoja. Mm ssa Tata.

Yritys, ts. asiakaspuolella on tilanne myös hallinnassa, jos IT osastolla on kanavat kunnossa.

Yrityskohtainen veloitus, esim. Toiminnanohjausjärjestelmän, tai BI työkalun koodauksesta vaihtelee sopimuksen kestosta, työn laajudesta ja työn vaativuudesta riippuen 500-1200 € / pv. Osaamisesta siis kyllä maksetaan hyvin, ja esim. hyvistä SAP koodaresta on kyllä pulaa, koodaus saattaa lisäksi kestää viikkoja. Yrittäjän kannalta on ilman muuta mukavampaa, jos esim. Ukrainasta saadaan edullisia koodareita hommiin. Tämä onnistuu kyllä jo nyt, ilman sen kummempia puheita tai aivasteluja. IT palveluja välittävä toimisto voi olla vaikka Gdanskissa, koodari jossain muualla ja palvelu myydään Suomessa, suomalaisen agentin toimesta. Kielikään ei ole ongelma, koska englanti on alalla yleisesti käytössä.

Eikä sen tekijän muuten tarvi edes naamaansa näyttää. VPN yhteyden avulla hoituu homma yhtä hyvin, kuin olisi samassa huoneessa.

Mielestäni puheet puuttuvista koodareista ovat vahvasti liioiteltuja. Etenkin, kun jatkossa iso osa eri järjestemien implementoinneista voidaan tehdä etänä ja plug and play.

Käyttäjän JanTheon kuva
Jan Theon

Näen näitä intialaisten ja halpatyövoimamaiden tuotoksia harva se viikko. Yritykset jotka eivät välitä laadusta vaan menevät hinta edellä, heille kelpaa se olematon laatu mitä halvalla saa. Kuitenkin master branchin ulkopuolella on yleensä lukematon määrä muuta sontaa ja kaiken lisäksi erilaiset bugilistat vain kasvavat eivätkä lyhene. Tämä johtuu ammattitaitoisten tiimimvetäjien ja sellaisten ihmisten puutteesta, jotka ymmärtävät kokonaisuutta teknisellä tasolla. Pahimmillaan koodit on proseduaalista paskaa ja oliot eivät ole olioita vaan avaruusraketteja.

Laskeskelin kerran kustannuksia ja vaikka intialaisten yksikkökustannus oli halpa, ammattitaitoinen kaveri teki saman asian murto-osassa ajallisesti sekä laadullisesti moninkertaisesti paremmin. Kustannuksien osalta intialaiset olivat 3.5-16x kalliimpia.

Kun tähän lisätään kaverit vaikka Suomessa joiden käsityskyky rajoittuu puheisiin eikä käytännöstä ole oikein hajuakaan, niin lopputulos on katastrofi.

Pitäisi olla enemmän ihmisiä, jotka ymmärtävät koodauksessa laaja-alaisemmin UI/UX asioita sekä näiden merkitystä liiketoiminnalle, backendin ja fronendin erot ja merkitykset sekä näiden merkitys liiketoimintaan ja yleisellä tasolla tuotteistamiseen liittyviä kysymyksiä ja periaatteita muun liiketoiminnan ymmärryksen lisäksi. Nämä ovat asioita joihin panostetaan muualla, mutta Suomi on eräänlainen saari myös ohjelmistoteollisuudessa - siihen on syynsä miksi suomalaiset innovaatiot ja asiat eivät leviä ulkomaille.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jep, oman kokemuksen perusteella suuri osa kustannuksista ja virheistä tehdään liiketoiminnan ja koodariväen välissä, jossa pitäisi olla riittävästi väkeä välittäjinä, jotka ymmärtävät molempia maailmoja.

Olen kerran seurannut sivusta massiivista CRM-hanketta, jossa ulkomaiset konsultiti päästettiin suoraan tekemisiin liiketoiminnan kanssa. Ns valmisohjelmisto räätälöitiin toiveiden pohjalta sellaiseksi, että myöhemmin ohjelmiston päivittäminen osoittautui täysin mahdottomaksi kaikkien räätälöintien vuoksi. Ja fyrkkaa paloi eikä niitä ominaisuuksia saatu otettua käyttöön, joita myöhemmin suoraan paketusta olisi tullut.

Toi laaja-alainen ymmärrys on tärkeää, liian usein puuttuu ikäänkuin pääarkkitehti, joka hallitsee koko ohjelmiston. Määrittelijöitä löytyy ja toteuttajia sekä toki projektipäällikkö, mutta laaja-alaisia asiantuntijoita/arrkitehteja on usein liian vähän. Seurauksena toiminnallisuutta tehdään vääriin kohtiin arkkitehtuuria ja tehottomilla tavoilla lisäksi heikentäen jatkokehitysmahdollisuuksia.

Käyttäjän JanTheon kuva
Jan Theon Vastaus kommenttiin #5

Valmisohjelmistojen räätälöintikin on taitolaji. Suomessa esim verkkokaupoissa oscommerce taitaa vieläkin olla todella suosittu(?). Käytännössä se on ilmainen, mutta lähes kaikki talot, jotka sitä tarjoavat, saavat veloitettua räätälöinnillä ainakin satoja euroja ja hurjin summa on ollut yli 500.000 euroa johon olen törmännyt. Räätälöinnit sitten vaihtelevat käytännössä pelkistä lisäosista aina coren hiplaamiseen.

Käytännössä koodaritkin ovat monesti laiskoja. Tosin suurin osa virheistä tulee 20 vuoden kokemuksella siitä, että kaverit ei ymmärrä liiketoiminnan ja muuttuvien olosuhteiden merkitystä. Tiedän monia softataloja Suomessa joiden tuotteet ja liiketoiminta perustuu täysin vanhentuneisiin frameworkkeihin. Niitä ei voida päivittää, koska on koskettu alkuperäisen frameworkin johonkin ohjelmisto-osaan tai on rakennettu ihan ihmeellisiä purkkavirityksiä ja päivittyminen estyy. Joukossa on myös tapauksia kuten eräs tilitoimisto jossa pääarkkitehti oli niin rakastanut erääseen frameworkkiin ja oli se oli 10 vuotta jo vanha. Uudempikin olisi ollut käytettävissä ILMAISEKSI, mutta heidän tuote oli rakennettu ihan päin honkia ja se olisi pitänyt refaktoroida. Se taas ei ollut mahdollista, koska firman johto oli täysin tietämätön tosiasioista ja sehän olisi maksanut. Teoriassa siis "arkkitehdin" takia firmalla oli 10 vuotta vanhaan teknologiaan perustuva täysin buginen ja korjaamaton softa oman ydintuotteensa alla - tilitoimistoalalla.

Sitten on erikseen nämä tahot joille jokin asia on itseisarvo eikä sille ole mitään perustelua käytännöstä eikä liiketoiminnasta.

Pääarkkitehdin tehtävähän on yksinkertaistettuna olla portinvartija molempiin suuntiin:

1) kertoa onko mahdollista tehdä kustannustehokkaasti jokin liiketoiminnan vaatimus (johtajille). Johtajat sitten ottavat kantaa kustannuksiin eli antavat budjetin kun on käsitys työarvioista.

2) ottaa kantaa rakennettavaan asiaan niin, että tarvitaanko sitä liiketoiminnassa ja mitä sen tekeminen saisi kestää (koodarit).

Koodarit rakentaa mielellään oikeasti hienoja asioita, mutta niiden arvo liiketoiminnalle voi olla arvotonta. Johtajat taas vaativat joskus isoja asioita budjetilla, joka ei ole mahdollista. Sitten nämä eivät kohtaa ja molemmat mollaavat toisiaan.

Näitä asioita jos ei ymmärrä, ei osata vaatiakaan. Se on ohjelmistokehityksen ytimessä ja sitä ei korjata tuomalla satoja tai tuhansia koodareita. Tarvitaan enemmän osaamista laaja-alaisemmin ja sitä kautta tuotannon tehostusta. Se on IT alan seuraava trendi: toiminnan tehostaminen (osaamisen lisäämisellä, koska osaaminen on tuotannontekijä).

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #6

Kiitokset, hienosti tiivistetty pääarkkitehdin roolia. Yksi osaava ihminen tuossa roolissa voi säästää jopa satojatuhansia isoissa hankkeissa.

Todella usein ollaan tilanteessa, jossa korvataan edellinen järjestelmä uudella ja lt sekä käyttäjät ovat ajatuksineen jumissa edelliseen. Joskus pitää muuttaa myös prosesseja eikä yrittää väkisin survoa samanlaista hieman upgreidattua ratkaisua.

"Valmisohjelmistot" ovat kyylä melkoinen bisnes sovittajille ja tuntemalla paketti ja sen oikeanlainen muokkaaminen huonosti saadaan todella huonoja ratkaisuja. Usein asiakas ei tätä edes tunnista vaan maksaa jatkossakin suuria summia ylläpidosta ja muutoksista vain hieman ihmetellen, miksi kaikki on valmispaketilla niin vaikeaa ja kallista.

Käyttäjän JanTheon kuva
Jan Theon Vastaus kommenttiin #7

Kaikki pystyvät ostamaan, mutta on aivan eri asia, että kuka osaa ostaa.

Minäkin pystyisin ehkä ostamaan hienon leikkaussalivälineen mahdollisimman kalliilla ja olettaa, että se on paras hinnan takia ja hienoine referensseineen. Se ei takaa kuitenkaan sitä, että osaisin ostaa tarpeisiin parhaiten sopivan ja ymmärtäisin mitä olen ostamassa. En ymmärrä leikkaussaleista mitään muuta kuin sen, että olen ollut leikkaussalipöydällä käyttävänä asiakkaana. Se ei anna kuitenkaan asiantuntijuutta ostamiseen.

Sama asia IT alalla ostamisella.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Itselläni on riittävästi kokemusta off-shoresta, joten uskon voivani sanoa painavaa mielipidettä asiasta.

Intialaisten koodarien käytön ongelmana ei ole mielestäni osaamattomuus eikä myöskään teknisen tason kokonaisuuden osaamisen puute. Ongelmat johtuvat lähinnä käyttötarkoituksen ymmärtämättömyydestä ja intialaisen toiminnan hektisyydestä. Kun yksi projekti saadaan valmiiksi, koodari pyytää työtodistuksen, päivittää CV:n ja vaihtaa toiseen firmaan. Koodari saattaa tuplata kuukausipalkkansa vaihtaessaan työnantajaa uuden CV:n kanssa.

Kolme intialaista koodaria tarvitsevat puolikkaan koodarin työpanoksen työnohjaamiseen Suomessa. Kokonaista ei voi laittaa kuudelle intialaiselle, koska muuten ohjaava koodari menettää itse kosketuksen projektiin. Koko toimitusta ei voi siis siirtää off-shoreen.

Lopputuloksena on ollut se, että intialaisten koodarien käyttö on nopeuttanut tekemistä loppuvaiheessa, työ on äärettömän hyvin dokumentoitua. Projektin alkuosassa työ on ollut haastavaa. Eli keskimäärin asiat ovat kääntyneet päälaelleen, kotimaisessa tuotannossahan projektin alku on mutkattomampaa ja projektin loppuosassa takkuaa ja dokumentointi jää puutteelliseksi.

Kustannuksiltaan off-shore ei poikkea kotimaisesta. Hinta voi olla noin 0,7-1,05 kertainen kotimaiseen tuotantoon verrattuna koko projektin osalta. Tekijöitä saa Intiasta tarvittavan määrän ja työhön kykeneviä kotimaisia ohjaavia koodareita on niitäkin saatavilla. Lähinnä siitä onkin kyse: palkkaamalla yhden suomalaisen koodarin, saat käyttöösi neljä, joista kaksi on kotimaista trainee -tasoa parempia, yksi on täysin valmis ja ohjaa ohessa näitä kahta. Maksat kahden kotimaisen palkkaa vastaavan summan. Kotimainen tekijä korjailee saatuja tuotoksia, ohjaa ja hoitaa versioon viennit. Tämä vie puolet työajastaan. Kahdella ohjaajalla pyörii 6 - 8 hengen porukka Intiassa. Tärkeintä on, että ohjaajat on koko ajan projektissa mukana. Pelkästä ohjaamisesta on vain huonoja kokemuksia.

Tarvitsemmeko ne koodarit tänne Suomeen? Kyllä, jos voimme sitä kautta siirtää heille liiketoimintaymmärrystä ja tuotelinjatuntemusta ja saada pysyvyyttä työsuhteisiin. Itselläni on käytössä koodareita neljällä paikkakunnalla Suomessa, kahdella Virossa. Käyn toimistolla kerran - kaksi kuukaudessa, joten en koe nenäkkäin tapaamisesta olevan suurta hyötyä. Etätyövälineet ovat kunnossa.

Suomen saariajattelusta on päästävä eroon. Innovatiivisuudessa tai tuottavuudessa emme jää jälkeen. Ketteryys ja riskienhallintakykymme on rajallista. Sitä voimme oppia ulkomaisilta toimijoilta ja uusilta tekijöiltä, joita saalistaisimme Suomeen. Saammeko ulkomaisia hankintoja Suomeen koodattaviksi, riippuu pitkälti siitä, kuinka hyvin onnistuisimme kehittämään omia menettelytapojamme kansainvälisen mallin edellyttämälle tasolle.

Käyttäjän JanTheon kuva
Jan Theon Vastaus kommenttiin #9

"Intialaisten koodarien käytön ongelmana ei ole mielestäni osaamattomuus eikä myöskään teknisen tason kokonaisuuden osaamisen puute. "

En allekirjoita tuota kokonaisuudessaan. Ihan teknisellä tasolla ohjelmoinnin perusteissa on se, että jo tehtyä koodia voidaan käyttää useassa eri tarkoituksessa, käyttötarkoituksesta riippumatta. Tämmöinen esimerkki voi olla se, että tarkistaan käyttäjän syötteestä etunimen osalta se, että siinä ei ole tyhjiä merkkejä edessä eikä takana ja nimi alkaa Isolla Alkukirjaimella ja muut pieniä. Karkea esimerkki siis ja tämä on nimeltään funktio. Nyt tätä ohjelmistonpätkää pitää pystyä käyttämään kaikissa N+1 ohjelmistoprojektissa, mutta se ei onnistu jos se on osa jotain isompaa koodinpätkää, jossa myös tämä sama käyttäjän syöte tallennetaan, koska tallennus kuuluu olla eri funktiossa omanaan. Sitten N+1 funktiota muodostaa olion ja oliot muodostavat moduleita (tai miten kukin niitä kutsuukaan). Tämä käsite tunnetaan termillä olio-ohjelmointi.

Jostain ihmeen syystä intialaiset rakentavat avaruusraketteja. Toisin sanoen yhteen funktioon isketään itse asiassa vaikka sadan eri funktion ominaisuudet ja toiminnallisuudet. Virheenkorjaus on hankalaa sekä koodin uudelleenkäyttö lähes mahdotonta, koska tämä avaruusraketti on yksilöllinen NASAn raketti eikä joukkoliikenteeseen tarkoitettu yleisraketti.

Suurin kuluerä ei olekaan ohjelmistoissa uuden koodin kirjoittaminen vaan bugien korjaaminen. Ohjausta tällaiseen toimintamalliin ei tunnisteta Intiassa kuin pienemmissä määrin. Eräs intialainen kertoi heidän ratkaisun ongelmaan: hankitaan lisää koodaajia. Itse vedän joukkoja toisella tavalla: koulutetaan tunnistamaan asioita ja ongelmia jotta tehdään kerralla oikein. Aikataulutkin pitävät paljon paremmin.

Jos laskee kustannuksia vain siltä osin mitä uuden tuottaminen maksaa, ne korjauskustannukset sun muut kannattaa hakea sieltä vielä erikseen siihen kustannuslaskelmaan mukaan.

Ehkä hämmästyttävää Kain viestissä on se, että "kotimainen tekijä korjailee saatuja tuotoksia, ohjaa ja hoitaa versioon viennit". Siis täh? Teetetään kuraa jota korjataan sitten vielä erikseen esim. Suomessa??? Minkä kohdan ymmärsin väärin? Versioon viennit on lisäksi normaalin kaavion mukaan testauksen loputtua ja testaus on automatisoitua sekä funktioiden että olioiden osalta, että käyttöliittymän toiminnallisuuden osalta. UI/UX suunnitelmat erikseen, niitä testataan muualla. Testaaminen jättäminen väliin on kuin laittaisi avaruusraketin paikalleen ja lähettäisi matkaan testaamatta moottoria, komponentteja, niiden yhteensopivuutta jne. Testaaminen tuo esiin bugit joita korjataan tai avaruusrakettin tulee maahan nopeammin kuin ehtii reagoimaan. Sama ohjelmistoteollisuudessa: softa tekee mahalaskun hyvin nopeasti ilman testausta ja/tai jos bugeja on niin paljon, että käytettävyys kärsii.

Mitä tulee ulkomaisten tekijöiden houkuttelusta Suomeen, se voi olla vaikeaa. Ainakin omalla segmentillä Suomessa palkkataso on arviolta 2500-6000e/kk, joskus voi mennä noiden ylikin, mutta ne ovat äärimmäisen harvinaisia. Saksassa, Englannissa ja jopa Espanjassa maksetaan alkaen 5000e/kk ja ylähaitari on annual tasolla jopa 200-250k euroa. Kun otetaan huomioon euron ostovoima muualla Euroopassa verrattuna Suomeen sekä lisäksi verotuksen tasot ja elinkustannukset, Suomi häviää loppuviivalla 100-0. Ihan vaan tiedoksi, että parhaat ja ne keskimääräistä paremmatkin koodarit ei juokse välttämättä palkan perässä, mutta kyllä sekin ratkaisee. Omalle segmentillä tosin vertailu on osittain pielessä, koska Suomessa ei tehdä kovin isoja projekteja (tietyillä mittareilla) ja vaatimustasot ovat matalampia.

Tällä hetkellä tilanne on varmasti seuraavan 10 vuotta vielä se, että koodarien virta on Keski-Eurooppaan sekä Jenkkeihin. Joitakin yksittäisiä keskittymiä kuten Singapore ja Australia voi ilmestyä, mutta kyllä Pohjoismaat on aika poissuljettuja - ihan jos itsekin meinaisin kyseisiä hommia katsella, niin pitäisi olla tosi painavia muita syitä olla jotta siirtyisin vaikka Suomeen. Vaimokin sanoi suoraan, että perhe tulee sinne missä olen tarpeen mukaan, koska erot ovat niin isot.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #10

Tuolla käyttämällämme mallilla nimenomaan huolehdimme siitä, että oliot ja kanta pysyvät ruodussa. Emme missään tapauksessa anna off-shoreen kantamääritystehtäviä, uudet oliotkin tarkastetaan, useinhan on niin, että käytetyt funktiot on tehty juuri mainitsemallasi tavalla eri käyttötarkoitukseen.

omaa työnantajaani ehkä erottaa se, ettemme pyri liikevoiton maksimointiin. Tärkein tavoitteemme on huolehtia toteutuksen laadusta ja sovelluksen luotettavuudesta.

Uskomme siihen, että alaa hallitseva pikavoittojen metsästämienn lopulta johtaa vain omaan menestykseemme. Siksi suosittelemmekin pikavoittojen metsästämistä, muille.

Britit ovat tosiaan vieneet palkkatasonsa sellaiseksi, ettemme voi uneksiakaan brittikoodarien houkuttelemisesta. Aasiasta, itäeuroopasta ja etelästä voisimme kyllä houkutella.

Oppia voimme muilta. Aika vähän meillä on muille annettavaa. Parasta mitä voimme tehdä, on opetella joka päivä jotain uutta. Huominen voi olla kokonaan siitä kiinni. Uskallusta myös tarvitaan, uskallusta tehdä erilaista.

Käyttäjän JanTheon kuva
Jan Theon Vastaus kommenttiin #11

Käytäntö on osoittanut ainakin toistaiseksi sen, että panostamalla hyviin yksilöihin kerralla ja kouluttamalla tekijät hyvin, saavuttaa tuloksia. Virheiden korjaus kun maksaa monesti enemmän kuin pelkän työn ja virheiden tunnistaminen, korjaus, testaus, asennus ja kaikki muut osa-alueet moninkertaistavat hintalapun. Vähän sama kuin rakentaisi talon jossa suunnittelija on pätevä ja sitä tekisi opiskelijat. Työn laatu on huonoa vaikka olisi kuinka ammattitaitoinen ohjaaja, satunnaisesti voi joku väläytellä, mutta koko talon laatu on yhtä hyvä kuin sen huonoimman työntekijän panos. Jos joku tekee vaikka kosteussuojauksen huonosti, sen korjaus maksaa tai pahimmassa tapauksessa koko talo on pihalla. Kuvitellaan tilannetta jossa joku tekee pahemman luokan virheen ja se menee laaduntarkkailusta ja testauksesta ohi jostain syystä, se voi aiheuttaa todella suuret vahingot. Osaava tekijä ei välttämättä syyllisty amatöörimäisiin virheisiin niin usein kuin ne halvat ja vielä kokemusta hakevat. Ainakin tämä malli on taannut nopeita kehitysprojekteja ja hyvin valmiita kokonaisuuksia entisen bugien korjailun sijaan jatkuvalla syötöllä.

Toki softan tärkeys ratkaisee, mutta kerron esimerkin: eräässä softan osassa piti saada aikaan 1 sekunnin odotusaika jolloin ei tapahdu mitään. Se vain oli siis vaatimus. Intialainen työntekijä teki ratkaisun: hän laittoi ohjelmiston laskemaan laskurilla tiettyyn lukumäärään ja kokeili sekä testasi, että kuinka paljon laskurin arvon pitää olla jotta sekunti kuluu. Ratkaisu meni läpi tuotantoon jostain ihmeen syystä, kukaan ei osannut siihen puuttua. Kuitenkin kun softa lähti ajoon, palvelinhuoneessa sähkömittarin laakerit alkoivat huutaa punaisina kun prosessorit jauhoivat 100% tehoilla. Ne työllistyivät kun sadat ja tuhannet käyttäjät olivat linjoilla ja softa laski laskurilla lukemaan X. Aika monta tyyppiä etsi vikaa softasta ja kukaan ei tiennyt mikä meni vikaan. Ongelma oli vielä siinä, että eri tietokoneet laskevat eri nopeudella noita laskelmia, riippuen tehoista. Palvelu seisoi monta tuntia virheen takia. Loppujen lopuksi vika löydettiin ja korjattiin yhdellä ohjelmointikielen käskyllä, joka oli ihan natiivi ratkaisu eikä mitään laskentaa tarvittu.

Tarinan opetus: yhden työntekijän pieni virhe voi maksaa monen työntekijän palkan, ajan sekä aiheuttaa isot kustannukset. Täysin käsittämätön ratkaisu toki, mutta siis oikeasti. Kyseessä oli nimenomaan pikavoittojen metsästämisestä kun käytössä oli työntekijöitä vajaalla kokemuksella. se maksoi kovan hinnan sitten virheen korjauksena.

Trendinä kuitenkin on ainakin meillä se, että panostetaan omaan osaamiseen sekä koulutukseen ja hyvinvointiin. Vaikka suorat kustannukset ovat perustekemisessä kovemmat, se maksaa itsensä takaisin pienempinä virheinä sekä vähemmällä takuutyöllä. Takuutyöstäkään kun ei välttämättä saa euroja vaan ne menee alkuperäiseen budjettiin ja se on suoraa katteen vähentämistä. Se ei ole liiketoiminnan idea minusta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #10

Sinälläänhän asioita voidaan tehdä monella tavalla ja niiden sisällä hyvin tai huonosti sekä siltä väliltä. En vaikkapa joissain käyttötarkoituksissa poissulje offshorea.

Itse olen lähinnä tehnyt tuotekehitysprojekteja ketterillä menetelmillä viimeisen kymmenen vuotta ja niissä offshoren käyttö ei ole toiminut.

Selkeillä kokonaisuuksilla ja tarkoilla määrittelyillä homma toiminee, mutta kovin harvoin se ainakaan minun alallani on nykypäivää.

Palkkatason ja houkuttelevuuden suhteen olen kyllä Janin kanssa samoilla linjoilla. Se herättää nimenomaan kysymyksen millaisia tekijöitä ja mitä tekemään tänne oikein ihmisiä halutaan.

Käyttäjän JanTheon kuva
Jan Theon Vastaus kommenttiin #12

Lähtökohtaisesti miellän, että Suomessa palkanmaksukykyisemmät softatalot on aika keskittyneitä ja niitä on vain muutama. Ne ovat siellä isojen alapuolella ja isot talot taas takaavat vakaan ja pienen/kohtuullisen palkan. Se on vaihtoehto kyllä monelle toki.

Lähtökohtaisesti kuitenkin jotta voisi houkutella osaavaa väkeä Suomeen, niin ihan suoraan sanottuna en keksi yhtään mitään sellaista koukkua mihin joku voisi tarttua. Tiedän, että ulkomaalaisia on Suomessa töissä, mutta niihin on sitten muita taustasyitä kuten opiskellut maassa tai jotain sidoksia vaikka ehtinyt tulla muuta kautta. Mutta jotta saisi satoja tai tuhansia koodareita alalla jolla on kysyntää ympäri maailmaa....jos Suomi ei ole edes turismin suhteen kovin korkealla, niin mikä ihme saisi jonkun muuttamaan Suomen pimeän ja kylmän talven keskelle? Pitää olla sadomasokisti jossain suhteessa =)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #15

Niin, tässä on joitain yhtymäkohtia vaikka ajatukseen siitä, että yhtäkkiä Suomeen päätettiin perustaa taloustieteen huippuyksikkö. Holmströmin Nobelin jälkeisessä huumassa kerrottiin kuinka tällainen nyt perustetaan.

Jos katsotaan lähtötilannetta, niin Suomessa on huomattavasti vähemmän taloustieteen professoreita kuin muissa pohjoismaissa millä tahansa mittarilla vertailtuna. Kovin poikkeavan laadukasta tutkimusta ei olla täällä saatu aikaan. Lisäksi kerrotaan, että tähän ei tulla sijoittamaan erikseen rahaa eli mahdollisuudet houkutella kansainvälisiä osaajia ovat heiköt.

Mitä veikkaat, syntyykö näin kansainvälisesti merkittävä huippuyksikkö?

Kovien amattilaisten houkuttelu kilpailutilanteessa vaatii joko rahaa tai sitten, että maassa tehdään jo jotain niin uraauurtavaa, missä halutaan olla mukana. Nämä tuskin tällä hetkellä toteutuvat. Ikäänkuin puheilla ja pakotettuna tällainen ei tapahdu.

Käyttäjän JanTheon kuva
Jan Theon Vastaus kommenttiin #17

Minun henkilökohtainen mielipide on se, että Suomen suurin ongelma ja este menestymiselle on se, että ei ajatella tarpeeksi isosti. IT-alalla varmasti on osaamista moneenkin, mutta rajoitetaan markkinat ja asiat Suomeen ja sitten 2-3 vuoden päästä ollaan valmiita siirtymään Ruotsiin. IT ei näe varsinaisesti rajoja, se skaalautuu ohjelmistoissa helposti isosti ja maailmanlaajuisesti.

Toki KV-markkinoilla on omat haasteensa ja juttunsa eikä kaikki voi laajentaa toimenkuvaansa Suomen ulkopuolelle. Mutta pieni osa voisi ja monet pienet talot ovat rohkeampia kuin isommat laajentumisen osalta kun haetaan kasvua. Suomi on liian pieni markkina-alue potentiaalisille ostajille sekä sijoittajille kun haetaan kuitenkin sellaisia ostettavia kohteita, jotka skaalautuvat. Jos on tehty suunnitelmia vain Suomeen eikä mitään konkreettista laajentumisesta, silloin sijoittajia ja ostajia löytyy lähinnä vain Suomesta.

Tähän mennessä on nähty erilaisia tarinoita ja lähinnä hengen nostatustarinoita kuinka hienoaja asioita Suomessa tehdään. Niistä vaan ei näe mitään Suomen rajojen ulkopuolella.

Kuten aikaisemmin sanoin, niin Suomen ongelma tuntuu olevan jonkinlainen syndrooma siitä, että se on vähän kuin oma saari jossain kaukana siellä pohjoisessa. Ainoa tie muualle on lentokone tai oma vene tai laivalla. Ei ajatella sitä, että netti toimii välittämättä siitä minkälainen vesistö siinä välissä on.

Nokia teki loppujen lopuksi karhunpalveluksen Suomelle. Kaikki tuudittautuivat siihen ja tapettiin valtion rahoituksen jaossakin kaikki muut potentiaaliset yrityksen ja raha mätettiin Nokiaan. Lopputuloksena...pari hyvää pelifirmaa ja that's it.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #19

Tuosta isosti ajattelemisen vähyydestä olen samaa mieltä. Suomesta on lähtöisin ihmisiä ja ideoita, joiden pohjalta on tehty linuxia, myssql:ää etc, mutta ei niitä täällä saatu kehitettyä. Kuitenkin alustatalous ja verkkokaupat on huonossa jamassa täällä. Verkkokauppojen kehittymättömyys on lähinnä liikeotimintalähtöistä eikä suoraan teknologisen osaamisen puutetta.

Alustatalous on sitten erikoinen asia - kovin kummoisia yleiskäyttöisiä alustaja ei Suomesta ole tullut. Ne vaatisivat kehittyäkseen pitkäjänteistä kehittämistä ja usein nopeita voittoja ei tule. Jo länsinaapurista löytyy sijoittajia ja yrityksiä, joilla on enemmän maltttia tehdä tällaisia.

Näen menestyville ja suosituille alustoille pari reittiä: toisesssa alusta osoittautuu monille sovelluksille ja käyttöratkoituksille hyväksi ja koeponnistetaan riittävällä määrällä. Toisessa sitten laitetaan merkittävä määrä rahaa alunperin, jotta rakennetaan muokkautuva alusta.

Ensimmäiseen on vaikea löytää riittävää massaan Suomessa ja toiseen maltttia sekä rahoitusta.

Mitä tulee suuriin taloihin kuten vaikkapa Tieto, niin ne ovat symbioosissa valtion ja suurten yritysten kanssa ja elävät niillä. Digitalisointi yms tuovat niille hommia pitkälle tulevaisuuteen ja lähinnä siellä sovitetaan valmisohjelmistoja ja ylläpidetään jo tehtyä.

Muutos tulee jostain pienemmistä ja näen siellä kyllä toivoa. Esimerkiksi datan analysoinnin yms alueilla on lupaavia yrityksiä, jotka ovat saaneet ratkaisujaan myydyksi maailmalla ja mm Googlelle. Ennakkoluulottomampaa ja kasvuhakuista tekemistä on jo ilmassa.

Käyttäjän JanTheon kuva
Jan Theon Vastaus kommenttiin #21

Mitä tulee Tietoon ja muutamaan muuhun isoon yritykseen ja niihin yrityksiin joiden asiakaskunta koostuu julkisesta puolesta, voisi yleistää vähän rankemmin. Näille yrityksille on ihan samantekevää mikä on loppukäyttäjän käyttökokemus sillä nämä talot tekevät tilinsä ja katteensa virheiden korjauksella. Uskallan väittää, että nämä talot tarkoituksella jättävät tekemättä riittävän laadukasta jälkeä jotta jälkien korjaukselle riittää töitä ja siinä on hyvät katteet. Loppukäyttäjät voivat vaan niellä kiukkunsa ja yrittää pärjätä. Johtajat ja ostajat taas saunovat ja ovat erilaisissa seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa. Suomalaista korruptiota siis.

Edellä mainittu taas ei toimi yksityisten kanssa, koska tili tehdään toimivilla ratkaisuilla. Pelisäännöt on ihan toisenlaiset.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #22

No joo, koitan taiteilla asian suhteen, mutta jossain määrissä tiettyjen kuntien ja valtionhallinnon hovihankkijoiden osalta voisi puhua jopa rakenteellisesta korruptiosta.

Julkisten hankintapyyntöjen mallissa monet suuret tietävät suoraan, että tiliä tehdään tarvittavilla muutoksilla projektin aikana. Vaikka kuinka määriteltäisiin niin muutoksia tulee ja ne tuntuvat maksavan aina paljon. Monesti konsulttitaho on jopa tehnyt määrittelyt ja osallistuu itse kilpaan, mutta vastuuta ei enää ole.

Olen joskus leikilläni miettinyt, että tuleeko kohdalle muutospyyntö, jolle annettu arvio olisikin nolla tai jopa helpottava - vielä en ole nähnyt sellaista. Teoriassa näinkin voisi joskus tapahtua.

Eräs johtaja joskus konsultointiaikoina sanoi minulle, että toteutusprojektissa voidaan ottaa vähän persnettoa tai pieni kate. Raha tulee muutostöistä ja ylläpidosta.

Liittyen aiempaan keskusteluun olen miettinyt useasti millaista olisi haastaa useissa sopimuksissa oleva lause: työ tehdään kohtuullisella ammattitaidolla. Onkohan joku mennyt oikeuteen sopimusrikkomuksesta tähän liittyen koittaen osoittaa, että ohjelmointityö oli täyttä skeidaa eikä edes kohtuullisella ammattitaidolla tehty? ;-)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Palailen hitusen vanhaan, onko tämän laillistaminen yksi merkittävin tavoite?

https://yle.fi/uutiset/3-9050156

"Nokia on jäänyt kiinni halpatyövoiman käytöstä Suomessa. Yhtiö sai Etelä-Suomen aluehallintovirastolta huomautuksen lähes sadan ulkomaisten tytäryhtiöidensä työntekijän palkkasyrjinnästä. Intialaiset, kiinalaiset ja puolalaiset työntekijät työskentelivät Suomessa tuotekehityksen suunnittelutehtävissä vuosina 2014–2015. "

"Viime syksynä tehdyssä tarkastuksessa Etelä-Suomen aluehallintovirasto havaitsi, että ulkomaisia työntekijöitä työskenteli Suomessa Nokian palveluksessa alimmillaan noin 750 euron kuukausipalkalla. Se antoi Nokialle huomautuksen yhdenvertaisuuslain syrjinnän kiellon rikkomisesta."

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Puheet 10 000 ulkomaisesta koodarista Suomeen ovat samantasoista huuhaata ja taivaanrannan maalailua kuin Kataisen puheet 1,8 miljoonan ulkomaisen ihmisen työvoimatarpeesta maassa.
Viite:
https://www.youtube.com/watch?v=1H4byTP1q9s

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

Koodaajia saa Aasiasta. Sieltä on tullut jo tuhansia koodareita Suomeen. Tulossa olisi 10 miljoonaa koodaria, jos vaan pyydetään.

Esim. Vietnamille Suomi antaa kymmeniä miljoonia euroja avustusta joka vuosi. Eikö niillä saisi niitä koodareita vastalahjaksi? Siellähän on Business College, joka mainostaa itseään "Scandinavian Way of Learning".

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Heh, Tieto Oyj ja "ostravan pojat" sekä intian tuotanto on jo meemi.

Käyttäjän jannesivula kuva
Janne Sivula

Itselläni on vahva kutina siitä että palveluliiketoiminta kasvaa ja perinteinen teollisuus ei koska palveluliiketoiminnan tekijät ja päättäjät on ketteriä kaverereita, tarpeeksi nuoria ymmärtääkseen miten digitaalinen maailma toimii, ja oppiakseen miten maailma nykyään huomenna. Jos halutaan isoja positiivisia muutoksia vientiin, keskittyisin modernisoimaan perinteisen teollisuuden strategiaa. Siellä liikutellaan isoja summia, ikävä kyllä omistajat, hallituksen jäsenet ja ylin johto on liian usein +60v erittäin hyvin toimeentulevia herrasmiehiä joilta tarvittava nälkä puttuu. Perinteisen teollisuuden hallitustehtäviin digimarkkinoinnin ja kasvuhakkeroinnin ammattilaisia ja jo rupeaa tapahtumaan. Rahat pusketaan startuppeihin joista 1/20 toimii. Tarvitaan 100 hyvää startuppia tekemään yhden paperikoneen verran tulosta :)

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Tuottavuus koodauksessa on niin huonoa, että puheet 10000:n koodaajan tarpeesta voivat hyvinkin olla totta. Tosiasiassa koodaus vaatii luontaista älykkyyttä ja loogisen ajattelun kykyä, jota löytyy hyvin harvalta. Muutama 10 huippukoodaajaa voisi hyvinkin tehdä 10000:n keskinkertaisen koodaajan työt, jos heitä vain olisi saatavilla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset