Virkamiehet selittelemässä kehnoja lakeja – liikenteen ohjaus ja kapitaatiomalli

Varsin usein ministerien joutuessa liriin ilmaantuu korkeita virkamiehiä selittelemään taustoja. Joskus onnistutaan, mutta tältä viikolta löytyy pari helmeä, joissa homma ei nyt mene ihan putkeen. Ensimmäinen liittyy lakiesitykseen  liikennevirastosta irroitettavaan liikenteen ohjausta hoitavaan uuteen valtionyhtiöön ja toinen Soten kapitaatiomalliin.

Liikenteenohjauksen yhtiöittäminen

Hesarissa todetaan "Laki koskee liikenteenohjausta, joten liikenne- ja viestintäministeriön konserniohjausosaston osastopäällikön Juhapekka Ristolan mukaan tavallisen liikenteen käyttäjän ei tarvitse sitä edes ymmärtää."

Siis mitä, lakia on kritoisoitu vaikeaselkoiseksi ja kritiikkiin vastataan näin. Kansanedustajatkin ovat kansalaisia eivätkä hekään vaikuta ymmärtävän, mitä oikein ovat hyväksymässä. Lakiehdotuksessa kerrotaan kauniita konsulttikielellä:

"Liikenteentoimijat tekevät tiivistä yhteistyötä liikennejärjestelmätasolla yli eri liikennemuotojen hyödyntäen yhteisessä arvoverkostossaan kyvykkyyksiä ja voimavaroja tuotteiden tai palvelujen asiakasarvon kasvattamiseksi ja uusien innovaatioiden kehittämiseksi."

No mikä jottei, ajatushan on kaiketi ihan hyvä, mutta kyllä lait pitäisi kirjoittaa niin, että ne ovat ymmärrettävissä sekä kansalaisten että päättäjien taholta. Mielestäni jo useissa Bernerin esityksissä ovat LVM:n korkeat virkamiehet olleet varsin ylimielisiä lausunnoissaan.

Kapitaatiomalli ja THL-pomon kootut kiemurat

Uusi Suomi kertoo THL:n tutkimuspäällikön Timo Seppälän selvennyksistä kapitaatiomallin osalta. Nämä selvennykset eivät herätä huojennusta vaan lähinnä huolta asiantuntemuksen tasosta. Hän suurelta osin perustaa ajatuksensa sille, että tehtävä malli käyttää tietoja eri rekistereistä laskeakseen henkilölle arvon ja siten ei muodostu uutta rekisteriä.

On aika absurdia väittää etteikö olisi tarvetta asiakkaalle "lennosta" määriteltävää arvotusta säilöä järjestelmään. Onhan se siellä oltava oikeaa maksatusta yms varten. Vähänkin tietojärjestelmistä ymmärtävä tietää nämä asiat. Oma lukunsa on sitten, miten ja mistä tiedoista tämä kootaan.

Seppälä toteaa myös: "Palveluntuottaja ei saa tietoonsa korvauskriteereitä."

Miten tämä voisi mennä näin? Ei voi valtiolla olla jollain salaisella reseptillä kyhättyä arvoa avoimessa demokratiassa tahi kilpailussa. Miten voidaan arvioida kriteeristön oikeudenmukaisuutta ilman, että edes tiedettäisiin miten niitä käytetään?

Nyt kyllä selitellään ymmärtämättä perusasioita niistä tietojärjestelmistä, joihin malli nojaa. Väistämättä ko laskettu arvo on yhteydessä henkilöön eikä voi olla loppuun asti anonymisoitua tietoa.

Aikataulukin on erikoinen, nyt pitäisi kapitaatiomalli hyväksyä, mutta kriteeristön ensimmäinen versio olisi valmistumassa ensi vuoden alussa. Nyt ollaan ostamassa aika monta sikaa säkissä – ja säkit auottaisiin paljon merkittävien päätöksien jälkeen.

NikoKaistakorpi
Sitoutumaton Vantaa

Oikeudenmukaisuuden (toki subjektiivisesti) toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu