Eikö THL:n kapitaatiomallissa tarvita audit-trail-periaatetta?
Olen ihmetellyt tätä THL:n ja Annika Saarikon vakuuttelua siitä, ettei henkilökohtaisia tietoja tallenneta rekistereihin eikä se mene vieläkään jakeluun. Mielestäni kun on kyse palveluntarjoajalle jaettavasta rahasta perustuen henkilöön, on oltava jossain kannassa tallessa sekä laskettu summa että sen laskentaperusteet. Muutoin perinteinen audit-trail-periaate ei mitenkään toteudu, mitä en näe näin merkittävässä asiassa mahdollisena tai järkevänä toimintatapana.
- "Mallia varten THL hyödyntää laajaa yksilökohtaista aineistoa eri rekistereistä. Aineiston perusteella arvioidaan keskimääräiset odotetut kustannukset kutakin asiakasta kohden."
- "THL:llä on rekisteritietojen käyttöön tarvittavat tutkimusluvat lakisääteisten tehtäviensä ja tutkimustoiminnan hoitamiseksi."
- "THL ei ole luomassa uutta rekisteriä eikä tallenna mallin tuottamia yksittäisiä ihmisiä koskevia tietoja."
Jos ja kun mallin asiakkaasta maksettava kapitaatioarvo määräytyy henkilön tietojen perusteilla poimittuna eri rekistereistä, niin on laitettava talteen tuo laskelmilla saatu rahallinen arvo sekä sen laskentaperusteet. En nyt ole täysin varma määrääkö laki suoraan näin, mutta olettaisin niin.
Jos ajatellaan vaikka teleoperaattoria, niin laskun summan lisäksi sen on talletettava varsin pitkäksi ajaksi laskun perusteena olevat transaktiot kuten puhelut ja tekstiviestit. Reklamaatioissa ja virhetilanteissa näitä sitten tutkaillaan sekä asiakkaan on mahdollista saada niistä raportti. Yleisestikin on normaalisti säilytettävä maksu sekä sen perusteet eivätkä ne voi vain hävitä bittiavaruuteen.
Miten THL:n kertomalla tavalla voitaisiin jälkikäteen todentaa asiat oikeiksi tarvittaessa?
Olisiko siis mahdollista, että maanlaajuisessa mallissa oikeasti laskettaisiin näitä asioita tallentamatta näitä asioita johonkin rekisteriin?
Minusta näin ei voi olla. Tuntuu ettei THL eikä Saarikko ole nyt sisäistäneet ainakaan tietojärjestelmien kannalta näitä asioita. Heillä on vain vain kiire rauhoittelemaan tilannetta jo muutenkin vaikeuksissa olevan Soten osalta.
Minun logiikallani esitetyt väitteet eivät vaan kuulosta uskottavilta.
”on laitettava talteen tuo laskelmilla saatu rahallinen arvo sekä sen laskentaperusteet.”
Nimenomaan! Jonkun täytyy se laskentamalli päättää ja sitten jonkun on koodattava se sinne järjestelmään. Sen lisäksi se tulos pitää tallentaa ja siihen pitää jotenkin merkitä henkilön identifikaatio käyttöä varten.
Mahdollista tietysti on, että tämä on vain THL:n käytössä. Ja THL antaa aina kunkin henkilön kohdalla sen kapitaatiohinnan. Eli se lasketaan vasta sitä kysyttäessä. Ja se kapitaatiohinta varmaan lasketaan joka kerta uudestaan. Mutta aiemmin käytetty hinta pitää olla tallessa ja se pitää voida liittää henkilöön ja käyntiin palvelussa. Eli on selviö, että pitää olla uusi rekisteri, johon nämä hinnat tallennetaan joka kerta, kun henkilö käyttää palvelua.
Ja kapitaatiohinnan kaavaa varmaan muutellaan moneen kertaan, jos perustuslakivaliokunta tai THL keksii muutettavaa. Silloin kaikki aiemman kaavan tulokset pitää silti olla tallessa jokaisen henkilön kohdalla.
En mä ihan tietojärjestelmien tohtori ole, mutta..
Ilmoita asiaton viesti
Samoilla linjoilla, hyviä lisäpointteja, kiitos.
Ilmoita asiaton viesti
Meidät jaetaan vuohiin ja lampaisiin, mutta mehän olemme vuohia ja lampaita jo nyt. Ei mitään uutta auringon alla.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä tuo itseäni edes juuri purista – enemmän tökkii se, että tunnutaan puhuvan puutaheinää vajailla tiedoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Katsokaapa alla olevasta sivut 54-56:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handl…
Ilmoita asiaton viesti