Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Laillisuusvalvonnan jatkuva rapauttaminen voi lisätä rakenteellista korruptiota

Monet Sipilän hallituksen toimet ja suunnitelmat edistävät rakenteellisen korruption mahdollisuutta, sillä ns sujuvoittamisen yhteydessä valvonta jätetään usein huonosti järjestetyksi ja ympäristönsuojelulainsäädännön yhteydessä oltaisiin jopa poistamassa kokonaan. Vaikkapa Kela on viritetty huippuunsa valvomaan tukiensaajien mahdollisia väärinkäytöksiä, mutta yritysten ja poliitikkojen toiminnan laillisuusvalvonta onkin aivan toista.

Ehdotuksessa uudeksi ympäristönsuojelulaiksi nyt lopetettavien ELY:jen tekemä viranomaisvalvonta ei siirry maakuntamallissa kellekään vaan poistuu kokonaan

Tässäkin hallitus on törmäämässä perustuslakiin mm perustuslakiasiantuntija professori Tuomas Ojasen sekä Suomen Luonnonsuojeluliiton mukaan. SLL toteaa:

"Ympäristön kannalta pahinta on, että muutos heikentäisi yleisen ympäristöedun valvontaa

  1. poistamalla viranomaisen valitusoikeuden Luovan omista päätöksistä,
  2. poistamalla valtiolta kaavoituksen laillisuusvalvonnan ja
  3. siirtämällä valtion tehtäviä käytännössä kansalaisten ja ympäristöjärjestöjen vastuulle.

"Valtion ydintehtäviin kuuluvaa ja perustuslaissa turvattua yleisen edun valvontaa ja laillisuusvalvontaa ei voi tällä tavoin oikeusvaltiossa jättää osin kansalaisjärjestöille. Taloudelliset seikat, hallinnolliset muutokset tai yleisen edun määritelmälliset vaikeudet eivät ole syy heikentää valtiolle kuuluvaa perustuslaillista tehtävää."

Erikoisinta lakiprosessissa on ollut, että luonnoksessa oli mukana erillisen valvontayksikön perustaminen Luovaan ja sitä kannatettiin mm Korkeimman hallinto-oikeuden taholta. Varsinaisessa esityksessä tämä on kuitenkin poistettu, miksi ihmeessä?

Edistämisen ja valvonnan sekoittaminen yhteiseen virastoon - esitys Ruokaviraston perustamiseksi

Toinen massiivinen virastohanke, joka on saanut erittäin vähän huomiota Soten taustalla, on Maaseutuviraston ja Elintarviketurvallisuusviraston yhdistäminen Ruokavirastoksi. Tästä hankkeesta ollaan varsin huolestuneita, kun ollaa yhdistämässä maaseudun edistäminen ja toisaalta mm eläintuotannon valvonta samaan virastoon. Lähtökohtaisesti riippumattomuuden turvaamiseksi ollaan tällaiset asiat pidetty erillään.

Esimerkiksi Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta toteaa lausunnossaan:

"Huomiona Ruokaviraston muodostamisesta mainittakoon, että virastojen yhdistämisessä tulee taata elintarviketurvallisuusnäkökulman säilyminen riittävällä tavalla erillään maaseutupolitiikasta. On myös korostettava, että elintarviketurvallisuus ei rajoitu alkutuotantoon, vaan kattaa koko elintarvikeketjun pellolta pöytään mukaan lukien elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden vähittäismyynti ja tarjoilu. Tulevan viraston tehtäväjaossa ja resurssien painotuksessa tulee huomioida tämä kokonaisuus."

Itse pelkään, että Keskustan piiloagendassa painopistettä siirretään juuri huolta aiheuttavaan suuntaan ja maatalouspolitiikka ylikorostuu. Laajemmin Ruokaviraston kuvioista blogissani Keskustan ajama Ruokavirasto on tarpeeton puliveivaus.

Hampaattomat Finanssivalvonta ja Patentti- ja Rekisterihallitus

Välillä on merkittävää tekojen lisäksi se, mitä jätetään tekemättä. Hallituskauden alussa oltiin lakkauttamassa harmaan talouden erikoisryhmää ja vähentämässä panostuksia, mutta panostukset palautettiin julkisen painostuksen myötä.

Finanssivalvonnan kyvykkyys todelliseen valvontaan on herättänyt paljon epäilyksiä ja lähes kaikki tapaukset ovat tulleet esille julkisuuden kautta eikä omalla valvonnalla. Oman valvonnan sijaan Fiva on näkynyt julkisuudessa ennemminkin pyrkiessään Korkeinta oikeutta myöten väistämään tietojen julkisuusvelvoitetta. En tunnista että Fivan tehottomaan toimintaan oltaisiin hallituksen taholta oltu tuomassa muutoksia. Kaiketi valvonnan tehottomuus ei ole tälle hallitukselle ongelma.

PRH:en pätee sama - vaikkapa Nuorisosäätiö ja Bensowin säätiö tulivat julkisuuden kautta tutkintaan. PRH ei ole saanut vieläkään mitään valmista aikaiseksi Nuorisosäätiön tapauksessa vaikka tutkinta aloitettiin kesällä 2016. Ei ole ihme, että mitään ei tapahdu, kun mm vuonna 2013 yli 20 miljardin omaisuutta pyörittävien 2600 säätiön toimintaa valvoi kaksi henkilöä. Tietääkseni tähänkään ei olla hallituskaudella puuttumassa mitenkään.

Liiketoimintakiellon saaneet jatkavat yritystoiminnassa kenenkään puuttumatta

Yksi esimerkki lakien valvonnan toteutumattomuudesta on liiketoimintakiellossa olevien henkilöiden jatkaminen liiketoiminnassa. Vuonna 2016 maaliskuussa liiketoimintakiellossa oli Suomen Asiakastiedon rekisterin mukaan ennätykselliset 1 189 henkilöä. Kun henkilö määrätään liiketoimintakieltoon, hänen tulisi viipymättä irtisanoutua kaikista vastuuasemistaan yrityksissä. Näin ei kuitenkaan läheskään aina tapahdu. Asiakastiedon selvityksen mukaan 880 yrityksellä on liiketoimintakiellossa olevia henkilöitä esimerkiksi hallituksessa, yhtiömiehinä tai toimitusjohtajana.

Liiketoimintakiellon rikkomisesta maksimirangaistus on kaksi vuotta vankeutta eli kevyestä rikkomuksesta ei ole kyse, mutta silti tätä ei valvota nähtävästi lainkaan. Tiedot olisivat saatavilla ja asiaan voitaisiin puuttua, mutta näin ei tehdä. Miksi?

Monilla palleilla istuvat poliitikot - yksi taso lisää maakuntahallinnon myötä

Maakuntavaalien aikataulu tulee johtamaan siihen, että jo näkyvyyden omaavat kansanedustajat ja suurempien kuntien kärkipoliitikot tulevat olemaan myös maakuntavaltuutettuja. On todennäköistä, että näemme lukuisia kansanedustajia, jotka ovat samalla myös kunnanvaltuutettuja sekä makuntavaltuutettuja.

Onko oikein, että samat henkilöt istuvat päättäjinä kolmella eri tasolla hallintoa? Miten he pitävät erillään valtion, maakunnan ja kunnan etujen ajamisen eturistiriitatilanteissa? Tämä on minulle arvoitus.

Lisäksi poliitikkojen osaltahan myös sidonnaisuuksien valvonta on olematonta ja perustuu lähinnä ilmoituksentekijän omaan harkintaan. Ilmoitusten sisällön oikeellisuutta ei valvota mitenkään eikä käsittääkseni ole mitenkään rangaistava teko jättää sieltä olennaisia tietoja pois.

Pika-aikataululla valittavat maakuntavaltuutetut määrittävät sitten hyvin pitkälle millainen maakunnan hallinnosta tulee ja sinne on siirtymässä merkittävä määrä valtaa. Korostetaanhan joka toisessa lakiesityksessä kuinka maakunta sitten määrittelee nämä asiat tarkemmin ja päättää.

On puhuttu paljon Soten ja maakuntahallinnon jo mahdottomaksi käyvästä aikataulusta. Kun siihen sotketaan mukaan vielä Luovan ja Ruokaviraston kaltaisten suurvirastojen perustaminen samaan aikaan, on oletettevissa hemmetinmoinen hämminki ja sekaannus. Olisikin syytä harkita onko järkevää ajoittaa näitäkin samaan ajankohtaan?

Paljon tapahtuu ja minusta osin hallitsemattomasti sekä ilman kunnollista keskustelua. Nyt tarvittaisiin jäitä hattuun, jotta homma pysyy lapasessa ja myös valvonta järjestetään järkevällä tavalla.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

"Monet Sipilän hallituksen toimet ja suunnitelmat edistävät rakenteellisen korruption mahdollisuutta, sillä ns sujuvoittamisen yhteydessä valvonta jätetään usein huonosti järjestetyksi ja ympäristönsuojelulainsäädännön yhteydessä oltaisiin jopa poistamassa kokonaan".

Tätähän on ajettu Ymp.suojelulaki 5 § ja oma valvonta yrityksissä. Voi vain kysyä voiko valvonnan kohde arvioida valvojantansa suorittamista.
(mm. Talvivaara oik.käynnissä oikeus korosti 5 § omavalvontaa).
Tästä seuraa entistä enempi ympäristörikoksen peittely.
Kymmenien vuosien pallottelu ja viranomaisten piirileikki ympäristörikoksen pimittämisessä on kovasti tuttua minulle ja monille muille.

Lupa hakemukset ovat jo niin totuuden vastaisia, ettei ole mitä valvoa.

Vaikka julkisen vallan käyttäjinä, viranomaisena, yksittäisen viraston ja virkamiehen vastuulla on toimia niin, että toiminta täyttää muun muassa puolueettomuuden, riippumattomuuden ja tasapuolisuuden vaatimukset.

Ympäristövalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että ympäristössä tapahtuvat toiminnot ovat lakien, asetusten sekä viranomaisten antamien lupien ja määräysten mukaisia.
Ympäristövalvonta koostuu valvontaviranomaisen toimista, joilla varmistetaan lainsäädännön noudattaminen, luvan myöntämisen edellytysten täyttyminen sekä luvan ja lupamääräysten valvominen.
Valvontaviranomaisen on ryhdyttävä hallinnollisiin ja/tai oikeudellisiin toimenpiteisiin,jos valvontaviranomainen saa tietää, että toiminnanharjoittaja rikkoo ympäristölainsäädäntöä.

Lakisääteinen valvontahan järjestetään aina joko yhteiskunnan suojelemiseksi väärinkäytöksiltä kokonaisuutena, tai yhteiskunnan jäseninä olevien kansalaisten suojelemiseksi.

Selasin jotain selvityksiä jossa ilmeni; Selvityksessä ilmeni, että lupa- ja valvontaviranomainen saattaa olla yksi ja sama taho,kun luvanhakija mielletään asiakkaaksi, valvonta on hankalaa. Tällaisessa ”asiakassuhteessa” kynnys tutkintapyynnön tekemiseen on erityisen korkea.

Suomessa tilastoitujen ympäristörikosten, erityisesti törkeiden rikosmuotojen lukumäärä on pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Tämä ei tarkoita sitä, että Suomessa tehtäisiin vähän ympäristörikoksia.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

"Tässäkin hallitus on törmäämässä perustuslakiin".

Ympäristö nauttii Suomessa perustuslain suojaa. Hallitusmuodon muuttamisesta annetulla lailla (969/1995) lisättiin perusoikeuksien joukkoon ympäristöä koskeva 14 a §. Uuden perustuslain (731/1999) 20 §:ssä on vastaavan sisätöinen säännös. Säännös korostaa yhtäältä jokaisen vastuuta ympäristöstä ja velvoittaa toisaalta julkista valtaa turvaamaan jokaiselle oikeuden terveelliseen ympäristöön ja mahdollisuuden vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

Ympäristönsuojelulainsäädännön uudistuksella Suomeen luotiin uusi pilaamisen torjunnan yleislaki, joka sisältää yhtenäiset säännökset maaperän, vesien ja ilman suojelusta.
Samalla pantiin täytäntöön Euroopan yhteisön direktiivi 96/61/EY, ns. IPPC

Nythän "julkinen valta ei turvaa terveelliseen ympäristöön, eikä mahdollisuuden vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon".

Hannele Pokan haastattelusta; "Itse luettuani päätöksen lopputuloksen ajattelin, että tässä ensimmäistä kertaa testattiin tarkemmin sitä, mitä tarkoittaa toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuus. Sehän on ympäristönsuojelulaissa näitä perusasioita, jotka on sinne lakiin kirjoitettu. Toiminnanharjoittajan pitää olla selvillä toimintansa vaikutuksista". https://yle.fi/uutiset/3-10128761

Konsultit antavat lausuntonsa, jolla ei ole mitään tekemistä todellisten haittojen/vaarojen kanssa ja yrittäjät YSL. 5 § mukaan selvillä olo velvollisia. OMA VALVONTA! Selvilläolovelvollisuus vaikuttaa merkittävästi ympäristölupapäätöksissä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Joo-o, nämä lienevät huonommin tunnettuja perustuslain kohtia, mutta se ei poista tarvetta noudattaa niitä.

Esityksiin laitetaan kaiken maailman diibadaabaa kuten ympäristölakimiehen lausunto kertoo:
"Nyt kyseinen yksikkö on poistettu lakiehdotuksesta ja yleisen edun valvonta on tarkoitus sisällyttää ”läpäisevästi ja ennakoivasti lupa-asian käsittelyn kaikkiin vaiheisiin”. Tämän myötä virastolla ei olisi myöskään valitusoikeutta sen omiin päätöksiin, koska tarvetta valitusoikeudelle ei muka enää olisi. Hyväkään päätösvalmistelu ei kuitenkaan voi korvata riippumatonta valvontaa."

Läpinäkyvästi ja ennakoivasti kuulostaa kivalta konsulttijargonilta.

Toissapäivänä lähistöllä mitattiin konsultin toimesta puunmurskaamon aiheuttamaa melua asuinalueelle ympärsitöluvan mukaisesti. Yrityshän nykymallissa tilaa itse puolen päivän mittauksen ja tietää sen ajankohdan. Harvoin on ollut yhtä hiljaista kuin tuona päivänä. Sillä saadaan sitten taas lupa pariksi vuodeksi jatkaa kuten ennenkin. Omavalvonta rules.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Kun Talvivaaran saasteet tulivat yleiseen tietoisuuteen, kaikille poliitikoille, konsulteille jne tuli suurena yllätyksenä, että Suomessa sataa. Niinpä altaat tulvivat.

Eilen uutisissa kerrottiin:
"Suuresta suomalaisesta emakkosikalasta on löydetty salmonellatartunta...sikalassa on 1800 emakkoa ja lisäksi niiden porsaat. Salmonellalöydöksen vuoksi ne kaikki hävitetään".
Onko tuossa jo ennakoitu resurssien ja valvonnan alasajoa ? Paljonko jää löytämättä ?

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Kevennykset ymp.lakiin on vain viranomaisten keino entistä enemmän olla puuttumatta ja saadaan piiloutua yrittäjän selvillä olo YSL 5 pykälän taakse.
Viranomaisten tehtävä on valvonnassa seurataan toimintojen lainmukaisuutta, toimintojen aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja ympäristöolosuhteissa tapahtuvia muutoksia.

ELY-keskuksen ympäristövalvonnan tavoitteena on varmistaa ympäristölainsäädännön ja viranomaismääräysten noudattaminen sekä haitallisten ympäristömuutosten estäminen tai poistaminen. Valvonnalla tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka valvontaviranomainen tekee lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen edistämiseksi ja varmistamiseksi.

YSL 181 § jo edellyttää;
Kunnassa valvontaviranomaisen toimimisvelvollisuus perustuu ympäristönsuojelulain, maa-aines, kemikaalilain (räjähdysaine), vesilain, jätelain säädöksiin.
Valvovilla viranomaisilla on velvollisuus toimia haitallisiin ympäristövaikutuksiin johtaneissa tilanteissa myös niissä tapauksissa, jotka ovat seurausta onnettomuudesta, poikkeustilanteesta tai ympäristövahingosta ja toiminnasta aiheutuu välitöntä vaaraa ihmisten terveydelle tai siitä uhkaa aiheutua välittömiä ja huomattavia haittavaikutuksia ympäristölle, eikä toiminnanharjoittaja itse ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin (YSL 181 §).

Ympäristövalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että ympäristössä tapahtuvat toiminnot ovat lainsäädännön sekä viranomaisten myöntämien lupien ja määräysten mukaisia.

Talvivaarassakaan ja muualla ei tehdä oikein YVA:ta vaikka Ympäristövaikutusten arviointimenettely on yksi keinoista, joilla pyritään ehkäisemään ennalta haitallisia vaikutuksia. YVA edellyttäisi, että ympäristövaikutukset riittävällä tarkkuudella selvitetään ja liitetään lupa päätökseen.

YMP:93§  lupaviranomainen voi valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan, jos:  1) hakija on antanut virheellisiä tietoja, jotka ovat olennaisesti vaikuttaneet luvan myöntämisen edellytyksiin 3) toiminnan jatkamisen edellytyksiä ei saada täytetyksi lupaa muuttamalla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset