Piilokorruptio Suomessa osa 2: Kaavoitus ja rakentaminen

Piilokorruptiota, johon luetaan rakenteellinen korruptio, hyväveliverkostot ja muu näkymätön harmaan alueen korruptio, esiintyy eniten kaavoituksen ja rakentamisen yhteydessä. Kunnan kaavoituksen tuloksena voi syntyä merkittäviä etuja eri intressiryhmille kuten maanomistajille sekä kiinteistöjen omistajille. Tämä on sekä yleismaailmallinen ilmiö että Suomessa havaittu.

Sarjan ensimmäisessä blogissa Rakenteellinen korruptio ja hyväveliverkostot Suomessa – osa 1 käsittelin piilokorruptiota yleisenä ilmiönä ja siitä voi palauttaa mieliinsä, mitä kaikkea siihen kuuluu ja kuinka ne ilmenevät. Kansainvälisen indeksin mukaan Suomessa esiintyy ilmikorruptiota huomattavan vähän, mutta mielestäni sama ei päde piilokorruptioon. Kuvassa 1 on esitetty Ari Salmisen ja Olli-Pekka Viinamäen julkaisusta "Piilokorruptio Suomessa: Mitä kansalaiset kertovat?"  poimittu piilokorruption anatomiaa kuvaava esitys.

Tutkimuksen satoa – kansalaiset kertovat

Tutkimuksessaan Salminen ja Viinamäki kävivät läpi 420 kansalaisten kertomusta ja niiden jakauma on esitetty kuvassa 2. Julkinen sektori on vahvasti edustettuna 240:llä kertomuksella ja sitä koskevista kertomuksista kaksi kolmasosaa olivat kunnissa tapahtuneita tapauksia.

Kaavoituksen myötähän monen maa- ja kiinteistöomistuksen arvo joko nousee tahi laskee. Perinteisesti merkittäviä ovat kaupan ja teollisuuden kiinteistöt sekä alueet – uudempana on mukaan tullut tuulivoimalle kohdistetut maa-alueet.

Useissa rooleissa toimivat päättäjät – case Tuusula

Kunnallispolitiikassa on usein mukana henkilöitä, joilla on merkittäviä omia intressejä maankäytön ja rakentamisen alueella joko omistuksen tai liiketoiminnan kuten rakentamisen kautta. Käytän Tuusulaa esimerkkinä, sillä sen politiikkaa tunnen jonkin verran ja myös Ylen MOT on ohjelmassaan käsitellyt sen tilannetta.

Tuusulassa toimi pitkään kunnallispolitiikassa Juhani Sjöblom, josta MOT kertoi seuraavaa:

"Raja tuli vastaan Tuusulassa vuonna 2011. Korkein hallinto-oikeus totesi että entinen kansaedustaja, tuusulalaisyrittäjä, maanomistaja ja kiinteistösijoittaja Juhani Sjöblom oli vaalikelvoton toimimaan kunnanhallituksen puheenjohtajana, sukuyhtiön liiketoimet ja maaomistukset Tuusulassa olivat päättäjälle liian laajoja."

Edellisten kunnallisvaalien seurauksena Tuusula värikkäiden vaiheiden jälkeen siirtyi pormestarimalliin – Kokoomus mm jätti edellisen kunnanhallituksen puheenjohtajan pois listoiltaan hänen vastustettuaan mallia. Poistosta listalta ei kerrottu ko henkilölle lainkaan.

Pormestarimalli toteutui ja pormestariksi noussut SDP:n Arto Lindberg ja toiseksi apulaispormestariksi valittu kattofirman omistava Kokoomuksen Mika Mäki-Kuhna ovat molemmat tehneet rakennushankkeita Juhani Sjöblomille. Pormestari on myös merkitty Sjöblomin uuden omakotitalon rakennuspäälliköksi, mihin hän kommentoi Ylelle: "Jelppaan aina tuttuja."

Toinen apulaispormestari Jussi-Mikko Salonen puolestaan on yksityisyrittäjä, jonka yrityksen toimialaan kuuluu mm yhdyskuntarakenteiden suunnittelu. Keski-Uusimaan kirjoituksessaan hän kertoi osan hankkeista olevan julkisia ja osan salaisia. Miten ennen apulaispormestarin pestiään neljä vuotta kaavoituksesta vastaavan lautakunnan puheenjohtajana toimivalla voi olla oma yritys juuri maankäyttöön liittyen ja hankkeet voivat olla salaisia? Miten voidaan valvoa, ettei esteellisyyksiä synny?

Eivätkä päättäjien kytkennät tähän lopu. Aloittaneen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii kunnallispolitiikasta jäävätyn Juhani Sjoblomin tytär Ruut, jolla itselläänkin on merkittäviä omistuksia. Lisäksi kaupunginvaltuustosta löytyy veljenpoika Ilmari, jolla on suuri rakennusfirma ja kiinteistöomistuksia Tuusulan alueella.

Oikeastaan koko ylin johto on sidoksissa rakentamiseen ja jossain määrin suurimpiin maa- ja kiinteistöomistajiin. Miten voidaan pitää huolta, että roolit pysyvät erillään eikä piilokorruptiota esiinny?

Kauppaketjujen vaikutusvalta

Suomessa S-ryhmän sekä K-ryhmän muodostama duopoli on merkittävä vallankäyttäjä – Lidl toki siihen kiilaa koittaa lyödä. Viimeviikkoinen MOT osoitti millaista toiminta on ollut HOK-Elannon kohdalla.

Kokoomuksen Eero Lehti on kansanedustaja ja eduskunnan rikkain mies, jolla on mm laajoja kiinteistöomistuksia. Lisäksi hän on ollut myös Keravan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja vuodesta 2009 lähtien.  MOT-ohjelman mukaan hän oli isäntänä nykyiselle HOK-Elannon toimitusjohtaja Liimataiselle ja hänen edeltäjälleen Matti Niemelle heidän vieraillessaan Floridassa tutustumassa kauppakeskuksiin:

"Vierailun isäntä, Keravan nykyinen valtuuston puheenjohtaja Eero Lehti myöntää MOT:lle kannustaneensa osuuskauppamiehiä kiinteistökaupoille myös Keravalle."

"Sen toisella puolella maat ovat K-ryhmän ja sen yhteistyökumppaneiden hallinnassa. Kävelykadun toisella puolella jo nyt suljettu S-market ja kaupungintalo, ja sen naapurissa Eero Lehden tuolloin omistamia kiinteistöjä. Pian Floridan matkan jälkeen osuuskauppa osti toimitusjohtaja Matti Niemen päätöksellä juuri tämän Keravan S-marketin kiinteistön, jotta osuuskauppa pääsisi mukaan Keravan keskustan kehittämiseen."

Kenen asiaa Lehti on ajanut, omien omistustensa vai Keravan kaupungin etua? Vai ovatko ne hänen mielestään yhtenevät? En tiedä. (Huom. Lehti ei ole syytettynä tapauksessa vaan tiedot ovat vain sen yhteydessä esiin tulleita.)

MOT:n ohjelmassa kerrotaan syytteestä, jonka yhteydessä on paljastunut monia mielenkiintoisia tietoja. Näiden tietojen mukaan syytteen alaisina vuosina rakennusyhtiö Skanskan laskutus HOK-Elannolta nousi pitkälti yli sataan miljoonaan euroon samaan aikaan, kun HOK:n kiinteistöjohtajan perheen kilparatsastus oli useita vuosia koko Skanskan suurin yksittäinen sponsorointikohde. Puhdasta sattumaako?

Myös Salmisen ja Viinamäen tutkimuksessa on tuotu esille kertomuksia kaupparyhmien toiminnasta:

"Eräs kauppaketju oli aikeissa hankkia tontin kunnan mailta. ..jolle perustaa kaupan. Valtuusto ei suostunut myymään tonttia, koska paikallinen kauppa olisi kärsinyt kilpailusta. Monet kunnanvaltuutetuista istuvat myös paikallisen kaupparyhmän valtuustossa.” (Ko tutkimuksessa nimet ja muut tunnistavat tekijät on poistettu.)

Miksei piilokorruptiota pyritä tehokkaasti estämään?

Vaikuttaa siltä, että nykyiset vallanpitäjät eivät halua aktiivisesti puuttua piilokorruptioon vaan se on maan tapa, jonka halutaan säilyvän. En muista tällä hallituskaudella keskustellun juuri lainkaan asiasta tai nähneeni suunnitelmia tahi esityksiä tilanteen parantamiseksi.

Kaavoituksen osalta suunta näyttää olevan päinvastainen sujuvoittamisen myötä – ELY:jen lopettaessa viranomaisvalvonta loppuu ja sitä ei olla lakiehdotuksen mukaan siirtämässä millekään taholle. Näin ollaan tekemässä vaikka yleismaailmallisesti maankäyttö ja kaavoitus ovat kiistatta alueita, joissa esiintyy eniten korruptiota.

Myös kunnanvaltuutetuille tuotu sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuus kansanedustajien tapaan on aivan liian löyhä. Käytännössä kunnanvaltuutetut ilmoittavat sidonnaisuutensa itse merkittäviksi katsomiensa sidonnaisuuksien osalta – niitä ei tarkasteta eikä pyydetä mitään asiakirjoja. Lisäksi ilmoittamatta jättäminen ei ole rangaistavaa eikä oikeastaan aiheuta mitään seurauksia.

Lait ilman asianmukaista valvontaa eivät ole kovin kummoisia vaikutuksiltaan.

Edellisen hallituksen käynnistämä KORIS-hanke Vaasan Yliopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun yhteistyönä on tarjonnut merkittävää  tutkimustietoa ja ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Olisiko nyt aika ryhtyä aidosti edistämään näitä asioita?

 

PS. Tämä on osa 2 rakenteellista korruptiota ja hyväveliverkostoja käsittelevästä sarjasta keskittyen rakentamiseen, maankäyttöön ja kaavoitukseen.  Perusteita ja katsantokantaani asiaan yleisellä tasolla avasin blogissani Rakenteellinen korruptio ja hyväveliverkostot Suomessa – osa 1.

 

NikoKaistakorpi
Sitoutumaton Vantaa

Oikeudenmukaisuuden (toki subjektiivisesti) toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu