Työvoimapalvelujen ulkoistaminen ja työttömien digitaalinen profilointi
Mistä kumpuaa Sipilän hallituksen kiire siirtyä hankkimaan työvoimapalvelut palveluntarjoajilta? Hallitus ajaa läpi merkittävää lakimuutosta, joilla suuri osa työvoimapalveluista voitaisiin ostaa yksityisiltä palveluntarjoajilta ja samalla niille oltaisiin antamassa suora pääsy työttömien kaikki tiedot sisältävään URA-asiakastietojärjestelmään. Järjestelmässä on myös paljon henkilöiden terveydentilaan ja yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia asioita, joita on käsitelty TE-toimistossa virkavastuulla. Mielestäni on syytä olla huolissaan näiden tietojen turvaamisesta ja asianmukaisesta käytöstä, jos koko URA-järjestelmä avataan yksityisille toimijoille.
Järjetön väliaikainen ja lyhytaikainen muutos ennen maakuntauudistusta ja uutta järjestelmää
Kasvupalveluiden, joihin työvoimapalvelut kuuluvat, olisi suunnitelmien mukaan tarkoitus alkaa vuoden 2020 alussa eli noin puolentoista vuoden päästä ja sitä varten ollaan luomasssa uutta tietojärjestelmää. Tästä huolimatta hallitus näkee tarpeelliseksi tehdä tämän lakimuutoksen pikaisella aikataululla ja mahdollistaa työvoimapalveluiden osto palveluntarjoajilta jo 1.9.2018.
Lisäksi oltaisiin tekemässä muutoksia poistuvaan tietojärjestelmään arvioiden mukaan 2,1 miljoonalla eurolla ja mm järjestämässä koulutuksia palveluntarjoajille sen käytöstä. Tietojärjestelmämuutokset olisivat arvioiden mukaan valmiina tammikuussa 2019 eli yhden vuoden käyttöä varten nähdään tarpeelliseksi tehdä tämä rumba ja merkittävät lakimuutokset ilman kunnollista pohdintaa. Valtion tietojärjestelmäkehityksessä on kädet täynnä uuden järjestelmän kehityksessä ja aikataulu on jo lähes epärealistinen, mutta silti halutaan vielä sotkea mukaan tällainen väliaikainen muutostyö, miksi?
Mistä tämä kiire? Oman arvaukseni mukaan hallitus haluaa kaiken sotehässäkän taustalla ajaa tällaisen merkittävän muutoksen puolihuomaamatta. Toisaalta vaikka sote- ja maakuntauudistus menisi reisille, niin saadaan joka tapauksessa luotua merkittävä määrä uutta liiketoimintaa frendeille henkilöstöpalvelurityksistä. Vilkaisin EK:n lausuntoa esityksestä ja ainakin minulla soi hälytyskellot, kun se myös henkilöstöpalveluyritysten edustajana täysin varauksetta kannattaa esitystä.
Henkilöstöpalveluyrityksillä tuntuu olevan varsin läheiset välit hallituksen kanssa. Esimerkiksi Juhana Vartiaisen puolustaessa aktiivimallia A-studiossa vieressä komppaamassa ei ollut vaikkapa TE-toimiston johtaja vaan suurimman henkilöstöpalveluyrityksen toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen.
Lakiesitys mahdollistaa työttömien digitaalisen profiloinnin
Muistatte varmaan keskustelun soten kapitaatiomallista terveystietojen automaattisen profiloinnin yhteydessä? Tässä lakiesityksessä ollaan mahdollistamassa sekä julkiselle että palveluntarjoajille työttömän digitaalinen profilointi tietojärjestelmien tietojen pohjalta.
Vaikka profiilien perusteella ei tehdä suoraan päätöstä, niin näillä voi olla merkittävä vaikutus siihen millaisia palveluita tarjotaan ja kenelle. Nämä profilointiin käytettävät järjestelmät eivät ole avoimia emmekä saa tietää, miten profilointi oikeastaan tehdään – lisäksi jatkossa kullakin palveluntuottajalla lienee omat tapansa tehdä sitä.
URA-asiakastietojärjestelmä voi sisältää tietoa myös asiakkaan terveyteen sekä vaikkapa elämäntilanteeseen liittyvistä seikoista, joista hän on kertonut virkavastuulla olevalle TE-toimiston työntekijälle. Jos kyseessä on vaikkapa pitkäaikaistyötön ja osin kuntoutusta tarvinut, on vuosien varrella voinut kertyä arkaluontoistakin dataa. Nyt nämä tiedot sitten asianosaiselta kysymättä avattaisiin palveluntarjoajille. Mielestäni se ei ole kohtuullista ja asiasta pitäisi käydä laajempaa keskustelua.
Oma lukunsa on vielä se, että ko järjestelmässä asiakkaana olevalla henkilöllä ei ole itse sähköisesti mahdollisuutta katsoa tietojaan eikä korjata mahdollisia virheitä.
Itse lakiesityksessä annetaan varsin laajat mahdollisuudet tietojen käyttöön:
"Palveluntuottajalla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä maksutta työ- ja elinkeinotoimistolta, työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Kansaneläkelaitokselta, työttömyyskassalta sekä 4 luvun 5 §:ssä tarkoitetun työkokeilun järjestäjältä henkilöasiakasta koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä palvelun järjestämiseksi tai tehtävien hoitamiseksi."
"Henkilö, jolle on myönnetty käyttöoikeus työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmään, saa salassapitosäännösten estämättä hakea ja käyttää asiakastietojärjestelmään talletettuja tietoja, jos se on tarpeen asiakaspalvelun järjestämiseksi, vireillä olevan asian selvittämiseksi tai ratkaisemiseksi, valvonta-, kehittämis- tai seurantatehtävän suorittamiseksi taikka toimeksiantotehtävän suorittamiseksi."
Varsin laajat tiedonsaantimahdollisuudet ollaan siis antamassa palveluntarjoajille ja siellä työskenteleville henkilöille. On hyvä myös huomata, että toisin kuin virkamiehillä, niin alalla ei ole samankaltaista sääntelyä. Itse hallituksen esityksessä todetaan:
"Palveluntuottajan palveluksessa olevien henkilöiden koulutusta tai asiantuntemusta koskevista vaatimuksista ei ole esitetty säädettävän, koska alalla ei ole kelpoisuus- tai pätevyysvaatimuksia."
Hämmentävää.
Huterat perustelut lakiesityksen hyödyistä
Kyseessä vaikuttaa olevan ideologinen valinta ja tarkoituksena antaa henkilöstöpalvelurityksille uutta liiketoimintaa julkisilla varoilla kustannettuna. Esimerkkimaina on käytetty Australiaa ja Iso-Britanniaa, joiden niidenkään tulokset eivät ole kaikilta osin positiivisia. Varsin vähälle huomiolle jää lähempänä Suomea olevien kokemukset, joista kuitenkin mainitaan esityksessä seuraavaa:
"Finn (Subcontracting in Public Employment Services, 2011) raportoi 12 vaikuttavuustutkimuksen tuloksista Isossa-Britanniassa, Saksassa, Alankomaissa, Ranskassa ja Ruotsissa. Tulokset ovat ristiriitaisia: Isosta-Britanniasta löytyvät myönteisimmät arviot ja negatiivisempia tuloksia on saatu Saksasta, Ranskasta ja Ruotsista. Finn katsoo, että yksityiset palveluntuottajat voivat tietyissä sopimusjärjestelyissä parantaa joidenkin ryhmien osalta tuloksia ja tuoda innovaatioita palveluihin."
Suomi on uudistuksessa täysin eri linjoilla kuin muut Pohjoismaat ja esimerkiksi Hollannissa ollaan jo peräydytty vastaavasta uudistuksesta sen epäonnistumisen vuoksi. Paljon kehutussa Tanskan mallissakin kunta tuottaa kaikki työvoimapalvelut – ilmeisesti tästä mallista kelpaa Suomeen vain aktiivimallin sanktiot? Ne lienevät ainoa syy Tanskan onnistumiseen?
Vastoin kuin usein väitetään, niin ostaminen ulkoa ei ole aina paras ja kustannustehokkain vaihtoehto ja erityisesti työllistämispalveluiden tai hoivapalveluiden kaltaisten kohdalla julkisilla palveluilla on paikkansa. Nyt uskotaan yksityisten olevan avain kaikkeen. Suomessa ostetaan jo nyt noin 200 miljoonalla vuodessa TE-toimistojen taholta erilaisia palveluita ja käytetty kumppanuusmalli on useimmissa maissa todettu parhaiten toimivaksi.
Ei ole olemassa muiden maiden kokemusten pohjalta kunnollisia perusteita siirtyä hallituksen suunnittelemaan malliin. Nyt jäitä hattuun eikä sekoiteta kaikkea maakuntauudistuksen yhteydessä – muutoinkin voidaan joutua kaaokseen, kun maakunnat koittavat saada hallintoansa toimimaan. Siihen peilaten tämä kiirehtiminen työvoimapalveluiden ulkoistuksessa väliaikaisella mallilla on turhaa ja sisältää tarpeettomia riskejä kyseenalaisilla odotuksilla.
Tästä asiasta tulee käydä kunnollinen arvokeskustelu ja mahdollinen uudistus on syytä toteuttaa vasta maakuntahallinnon aloitettua ja työvoimahallinnon siirtyessä – jos silloinkaan.
Niko, hieno kirjoitus aiheeseen! 🙂
Itse uskon, että Suomi on jo ikään kuin hiljaisuudessa sopinut EU-yhteensopivuudesta esim. LUOVA-viraston ja kasvupalveluiden ja koulutuspalveluiden osalta. Siitä tämä kiire, joka on tosin itsetehtyä, jotta saadaan tämä maakuntauudistus EU-yhteensopivaksi. Ehkä on sovittu, että Suomi on tässä ns. pilotti ja mallioppilas, jolla lähdetään kokeilemaan EU:n ”Valkoisen kirjan” skenaario 5:ttä…
Katsopa myös viimeisin US:n blogini samaan aiheeseen:
http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254814-jo…
Ilmoita asiaton viesti
Vaikea sanoa onko moisia sopimuksia tehty. Täytyy koittaa taistella vastaan sitä tahtia, kun näitä hölmöyksiä ilmaantuu.
Ilmoita asiaton viesti
Siirrän sen Ykkösaamun tämänpäiväisen haastattelun vielä tänne (luvallasi?), jos joku haluaa sen kuunnella:
Kuuntele vajaa 16 minuutin radiohaastattelu työvoima- ja yrityspalveluiden kokonaisuudesta tästä alla olevasta linkistä:
https://areena.yle.fi/1-4428694
”Miksi vastuu työvoimapalveluista annetaan uusille maakunnille eikä kaupungeille?
Maakuntauudistuksessa työvoima- ja yrityspalvelut siirtyvät maakuntien vastuulle. Muutos on saanut kritiikkiä mm. isoilta kaupungeilta, jotka olisivat halunneet hoitaa palvelut itse. Porua on herättänyt myös yritysten ottaminen merkittävään rooliin työnvälitystä ja koulutusta tuottamaan. Ykkösaamussa Hankkeen valmistelua vetävän Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson. Puhelimen päässä ovat Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto ja johtaja Laura Juvonen Teknologiateollisuus ry:stä. Toimittaja on Elina Päivinen.”
Ilmoita asiaton viesti
Täytyypi koittaa kuunnella jossain välissä. Vai maksaako vaivaa?
Ilmoita asiaton viesti
It’s up to you 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Lähinnä nyt tarkoitan sitä, oliko siinä jotain kuuntelemisen arvoista vai samaa diibadaabaa kuin jo luettuna? Nimim. Aika on rahaa
Ilmoita asiaton viesti
Älä suotta näe vaivaa.
Kuunneltuna saa paremmin rivien välit esiin, jos haluaa. Mutta eiköhän tämä päivä ole jo tuonut tärkeimmät nyanssit muutenkin tullessaan… Unohda koko juttu 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Mihin unohtui EU:n tietotuvadirektiivi? Palveluntuottajilla ei ole oikeutta urkkia tietoja ilman lupaa.
Juuri nyt viestinnässä ja käyttöjärjestelmissä on ehditty kysellä ja niihin olen laittanut omiin tietoihini kieltoja.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä ollaan koplaamassa asiaa samoin kuin sotessakin, esityksessä kerrotaan:
”Yleisen tietosuoja-asetuksen 22 artiklassa säädetään rekisteröidyn lähtökohtaisesta oikeudesta olla joutumatta pelkästään automaattiseen henkilötietojen käsittelyyn perustuvan päätöksen kohteeksi. Tätä oikeutta ei kuitenkaan sovelleta, jos päätös on hyväksytty jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa vahvistetaan myös asianmukaiset toimenpiteet rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien sekä oikeutettujen etujen suojaamiseksi. ”
”Ehdotuksessa tarkoitettu palvelutarpeen arviointi ei ole päätös. Siinä ei ratkaista henkilön oikeuksia tai velvollisuuksia vaan pyritään kartoittamaan tämän tilannetta ja palvelujen tarvetta. Näin ollen kyseessä ei ole yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitettu automaattiseen henkilötietojen käsittelyyn perustuva päätöksenteko. Koska kyseessä on kuitenkin automaattinen henkilötietojen käsittely, joka määrittää henkilölle ensisijaisesti tarjottavia palveluja, pidetään tarpeellisena arvioida sääntelyä yleisen tietosuoja-asetuksen profilointia koskevien säännösten kannalta.”
”Ehdotetun 4 §:n 2 momentissa todettaisiin nimenomaisesti, että palvelutarpeen arviointi voidaan tehdä myös digitaalisesti. Automaattiseen henkilötietojen käsittelyyn perustuvat päätökset eivät yleisen tietosuoja-asetuksen 22 artiklan mukaan saa perustua asetuksen 9.2 artiklassa tarkoitettuihin erityisiin henkilötietoryhmiin, kuten terveystietoihin. Poikkeuksen tästä muodostaa tilanne, jossa sovelletaan 9 artiklan 2 kohdan a tai g alakohtaa ja asianmukaiset toimenpiteet rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien sekä oikeutettujen etujen suojaamiseksi on toteutettu. Esityksen mukaisessa digitaalisessa palvelutarpeen arvioinnissa yhtenä arvioitavana elementtinä olisi työnhakijan työkyky, jonka arvioiminen edellyttää myös joidenkin terveystietojen käsittelyä.”
”Mainitun yleisen tietosuoja-asetuksen 9.2 artiklan a alakohdassa säädetään käsittelystä rekisteröidyn nimenomaisen suostumuksen perusteella. Yleisen tietosuoja-asetuksen 43 johdantokappaleessa suhtaudutaan pidättyvästi suostumukseen käsittelyperusteena tilanteessa, jossa rekisterinpitäjänä on viranomainen. Esityksessä tarkoitetussa tilanteessa rekisterinpitäjänä olisi viranomainen. Artiklan g alakohdassa puolestaan edellytetään, että käsittely on tarpeen tärkeää yleistä etua koskevasta syystä jäsenvaltion lainsäädännön nojalla. Esityksessä tällainen tärkeää yleistä etua koskeva syy olisi työllisyyden edistäminen, tarkemmin rekisteröidyn työllistymisen edistäminen. Lisäksi artiklan g alakohdassa edellytetään, että käsittely on oikeasuhteinen tavoitteeseen nähden, siinä noudatetaan keskeisiltä osin oikeutta henkilötietojen suojaan ja siinä säädetään asianmukaisista ja erityisistä toimenpiteistä rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi.”
”Yleisen tietosuoja-asetuksen 71 johdantokappaleessa käsitellään profilointia ja sen sallimista. Sen mukaan profilointiin perustuva päätöksenteko olisi sallittava muun muassa, jos siihen annetaan nimenomainen lupa rekisterinpitäjään sovellettavassa unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä. Tällaiseen käsittelyyn olisi kuitenkin aina sovellettava asianmukaisia suojatoimia, joihin olisi kuuluttava käsittelystä ilmoittaminen rekisteröidylle ja oikeus vaatia ihmisen osallistumista tietojen käsittelemiseen, rekisteröidyn oikeus esittää kantansa, saada selvitys kyseisen arvioinnin jälkeen tehdystä päätöksestä ja riitauttaa päätös. Tällaista toimenpidettä ei saisi kohdistaa lapseen.
Vaikka ensimmäinen palvelutarpeen arviointi tapahtuisi pääsääntöisesti digitaalisesti, henkilöasiakas voisi pyyttä palvelutarpeena arvioimista yhdessä työ- ja elinkeinotoimiston asiantuntijan tai palveluntuottajan kanssa. Näin ollen palvelutarpeen arvioinnille automaattiseen tietojenkäsittelyyn perustuen olisi vaihtoehto ja henkilöasiakas voisi vaatia ihmisen osallistumista tietojensa käsittelyyn. Digitaalisenkin palvelutarpeen arvioinnin keskeinen osa olisi ehdotetun 11 §:n 2 momentin mukaisesti selvittää työnhakijan omat työtä ja osaamisen kehittämistä koskevat tavoitteet. Näin ollen hänellä olisi mahdollisuus vaikuttaa arviointiin. Edellä esitetyllä perusteella voidaan todeta, että vaikka ehdotetussa sääntelyssä ei ole kyse yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitetusta automaattisen tietojenkäsittelyyn perustuvasta päätöksenteosta eli profiloinnista, sääntely täyttää yleisen tietosuoja-asetuksen profilointia koskevat vaatimukset. Koska kyseessä ei kuitenkaan ole päätös, ei palvelutarpeen arvioinnista ole mahdollisuutta valittaa.”
Mielestäni ollaan kyllä aika harmaalla alueella. Pahoittelut pitkästä lainauksesta, mutta vaikea pointata oikeaa osaan dokumenttia. Itse esitys löytyy täältä:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsity…
Hallitus tuntuu keksineen keinon hyödyntää vaikeasti tulkittavaa osuutta GDPR:stä ja käyttää sitä eri tarkoituksiin mielestäni asetuksen hengen vastaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
@4. Mikään lainaus ei ole pitkä. Laiska mieli ei jaksaisi lukea. Nyt näpyttelen laivalla Ålandiin.
Ilmoita asiaton viesti
Niin totta, Niko: – -”Nyt jäitä hattuun eikä sekoiteta kaikkea maakuntauudistuksen yhteydessä – muutoinkin voidaan joutua kaaokseen” – –
Rupesin tässä oikein miettimään kaikkia niitä osa-alueita, joita nyt ollaan uudistamassa yhtä aikaa: sotea; maakuntahallintoa; työnvälitystä; yrityspalveluja; koulutuspalveluja (mm. EURES*), LUOVA-virastoa (AVIT ja ELYT pois); kaava- ja kaavoitusjärjestelmää, tietoturvalakia, biopankkilakia, potilaan, vanhuksen, vammaisen, muistisairaan itsemääräämisoikeutta… jne… jne…
Ja sitten virallinen vastaus samaan kysymykseen Alueuudistus.fissä:
http://alueuudistus.fi/usein-kysyttya/sote-uudistu…
”Uudistusten keskeiset lait ovat maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki, maakuntien rahoituslaki ja valinnanvapauslaki.
Lisäksi useisiin lakeihin tehdään uudistuksen edellyttämiä muutoksia. Muutokset koskevat muun muassa verolakeja, kunnan peruspalvelujen valtionosuuslakia, henkilöstön asemaa koskevia lakeja, vaalilainsäädäntöä ja eräitä yleishallintolakeja. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista koskevat lait uudistetaan.
Nämä lait liittyvät uusien maakuntien perustamiseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Lakipaketti koottiin hallituksen esitykseksi, joka annettiin eduskunnalle maaliskuussa 2017.
Valmisteilla on vielä valinnanvapauslaki, jota koskeva esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2018. Eduskunnan on tarkoitus käsitellä edellä mainitut lait yhtä aikaa keväällä 2018. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoituksen yksinkertaistamisesta laaditaan hallituksen esitys syksyksi 2018.”
Lähde:
http://alueuudistus.fi/usein-kysyttya/sote-uudistus
—
Melkoinen remonttireiska tarvitaan, jotta tämä edellä kerrottu kokonaisuus pysyy hanskassa… Ja hanskat tallessa – seuraavalle hallitukselle 😉
PS. Tässä vielä linkki, Eures*:
”Yksityiset toimijat mukaan Euroopan työnvälitysverkostoon
EU- ja ETA-maat kattava rekrytointi- ja työnvälityspalvelu Eures avataan yksityisille toimijoille. Tavoitteena on lisätä työvoiman liikkuvuutta ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta.” – –
https://temkirjeet.sst.fi/messages/view/437/10351/…
Ilmoita asiaton viesti
Joo-o, en oikein usko että vaikkpa yksikään suuri firma ikinä lähtisi yrittämään vastaavaa myllerrystä organisaatiossaan yhdsitettynä tietojärjestelmäuudistuksien massiivisen määrään. Mut hei, valtio ei voi mennä konkurssiin ja asiakkaat ei häviä. Kaiken lisäksi toimeenpano on jo seuraavien vastuulla – nerokasta.
Ilmoita asiaton viesti
Miten tavallinen ihminen pysyy näiden uudistusten perässä. Samoin mitä tietosuojavaltuutettu tuumaa ja mitä perustuslaki sanoo tällaisten tehtävien ulkoistamisesta, mitä tähän saakka on voinut tehdä vain viranomaiset. Liian paljon säätämistä ja säädettävää ja kun koko Sote-Makupakettikin uhkaa kaatua, kun aika ei riitä ja on vielä paljon keskeneräisiä asioita.
Ilmoita asiaton viesti
Sinulla näyttäisi olevan paljon tietoa asiaan kuuluvien lakien valmisteluista ja niiden tilanteesta. Itseäni on jäänyt vaivaamaan
maakunta vaaleihin liittyvän vaalilain tilanne.
Vaalilakiuudistus:
”10 a luku. Maakuntavaalit. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi maakuntavaaleja varten oma lukunsa, johon koottaisiin näiden vaalien vaalikohtaiset säännökset vastaavalla tavalla kuin eduskuntavaaleista (luku 9), presidentinvaalista (luku 10), kuntavaaleista (luku 11) ja europarlamenttivaaleista (luku 12).”
http://alueuudistus.fi/documents/1477425/3223876/h…
”2 Voimaantulo
Esityksessä ehdotetaan, että laki tulisi voimaan 1.11.2018 ja sitä sovellettaisiin ensimmäisen
kerran vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.”
http://valtioneuvosto.fi/delegate/file/32601
Tuo edellinen liittyi vaalilain muutoslakiin. Tässä ei käsitelty millään tavalla maakuntavaaliin liittyviä vaalilaki muutoksia.
Lakimuutos mahdollistaa kirjeäänestyksen ulkomailta ja sitäkään ei voisi toteuttaa vielä lokakuussa. Eli pitääkö tämä paikkaansa ” Vaalien järjestämistä ja niihin valmistautumista on vaikeuttanut se, että maakuntalaki
ei ollut valmiina alkuvuodesta 2018. Myöskään vaalilakia ei ollut vielä muutettu.”
Missä tämän osalta mennään nyt? Onko vaalilakia muutettu ja hyväksytty eduskunnassa käsittämään myös maakuntavaalit?
Ilmoita asiaton viesti
En nyt tuota valitettavasti tarkkaan tiedä, käsittääkseni muutos on leivottu sisään noihin maakunta- ja sote-esityksiin. Ajantasaisessa lainsäädännössä vaalilaissa ei vielä maakuntavaaleja ole, joten tullee samassa nipussa kuin muutkin uudistuksen lait.
Ilmoita asiaton viesti
12# Vesa
Ei pysykään.
Meitä äänioikeutettuja on sadoin tuhansin ellei jo miljoonin, jotka eivät pysy eikä ole pysyneet rattailla näissä politiikkaan liittyvissä uudistamiskisoissa. Nämä nykyiset skapat ovat vain yksi aikaisempien lisäksi. Pitää vaan uskoa ja toivoa, että ne jotka ovat äänensä antaneet jollekin ehdokkaalle ovat arvanneet oikein. Omasta lähtökohdastaan nähtynä.
Ilmoita asiaton viesti
”Tuija Braxin väliraportti valmis – arvioi järjestöjen roolia uudessa sote- ja maakuntamallissa”:
http://alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher…
”Loppuraportti valmistuu kesäkuun loppuun mennessä.”
—
Tässä jälleen yksi raportti, joka ei ilmeisesti ehdi valmistua ennen deadlinea… Yksi huomio vielä tästä Braxin raportista, sen viimeisellä sivulla sanotaan, että
– Lähdeluettelo (täydennetään kesäkuun loppuun mennessä)
– Haastatellut asiantuntijat (täydennetään kesäkuun loppuun mennessä)
– Järjestetyt laajemmat kuulemiset (täydennetään kesäkuun loppuun mennessä)
Ilmoita asiaton viesti
Olipahan pikaisella vilkaisulla harvinaisen sekava väliraportti. Aika kinkkiseltä vaikuttaa kolmannen sektorin avustuksia saavien järjestöjen toiminta yhdessä palveluntuottajien kanssa. Tämä ei ole vähäpätöinen asia, sillä niiden merkitys on kuitenkin yhteiskunnassamme suuri vaikkapa mielenterveystyössä.
”Koska tiedot siitä, minkälaisia markkinavaikutuksia sote-uudistuksella on ylipäätään, mutta erityisesti järjestöjen toiminnan rajapinnassa, ovat vielä riittämättömiä antamaan pohjaa tätä tarkemmille esityksille, on syytä korostaa, että arvioni itsesääntelyn ja julkisuuden riittävyydestä saattavat sote-uudistuksen käynnistymisen myötä osoittautua liian optimistisiksi.”
Että silleen.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä ja ajankohtainen kirjoitus. Kiirettä Suomessa on siksikin syytä hämmästellä, kun mm ssa Ruotsissa on työvoimaviranomaisten ulkoistustoimet / ostopalvelujen käyttö vienyt miljoonia Konsulteille, eli tässä tapauksessa ns. Humpuukimaakareille. Rahoille on saatu vastikkeeksi täysin tyhjänpäiväisiä työhön valmentavia kursseja, jne.
Työllistymistulokset kalliista toiminnasta ovat arvatenkin olleet olemattomat. Hallitus on nyt puuttunut aiheeseen ja oikaisutoimet holtittomuuden kitkemiseksi xovat tulossa.
https://www.svt.se/nyheter/inrikes/domdes-ut-efter…
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos ja kiitos mielenkiintoisesta linkistä. Vähän samankaltaisia olen kuullut joiltakin työttömiltä tutuilta ja nyt aktiivitoimien myötä jotkut käyvät toista kertaa jo samankaltaisilla kursseilla. Tuntuu kuin joidenkin mielestä työttömäksi joutuminen laittaa ihmisen yhtäkkiä lapsen tasolle, joille voi sitten teettää kaikenlaista hömppää.
Tuossa esityksessähän kaikki toimeenpano tapahtuu perinteisesti ensin TE-toimistoissa ja sitten maakunnissa. Eli perusteet, tavoitteet yms jää avoimeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Jännä kyllä että vuosien jälkeenkin työvoimatoimiston hallussa on terveystietoni. Huomasin sen äskettäin kun eräs tuntemani henkilö muistutti tällaisesta omien nettitietojen katselusta.
Itse en koskaan enää tule elämässäni olemaan niin työkykyinen että olisi aihetta hakeutua työkkärin pariin.
Kiinnostaakin miten voin saada tietoni pois tuolta vai onko mitään mahista. En halua tietojani väärien ihmisten käsiin.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä kuinka poisto onnistuu, esityksessä todetaan varsin laajalti tulkinnanvaraa antaen:
”Henkilöasiakasta koskevat 3 §:n 1 momentin 2, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut tiedot on poistettava tietojärjestelmästä kahden vuoden kuluttua tietoa koskevan merkinnän tekemisestä. Kaikki asiakasta tai palveluntuottajaa koskevat tiedot on poistettava, kun asiakkuuden tai sopimussuhteen päättymisestä on kulunut viisi vuotta. Tietoa ei tarvitse poistaa, jos se on tarpeen säännöksiin perustuvan tehtävän hoitamiseksi tai vireillä olevan asian johdosta. ”
Säännöksiin perustuva tehtävä, mitähän kaikkea se voi olla? Jos mukaan lasketaan vaikka erilaiset tutkimukset ja tilastointi, niin edes viisi vuotta ei päde.
Edit: Poistosta todetaan esityksessä: ”Rekisteröidyllä ei ole luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) 18 artiklassa säädettyä oikeutta käsittelyn rajoittamiseen.”
Pitäisi mielestäni kyllä olla edes palvelun lopettamisen jälkeen, jos ei aikana.
Ilmoita asiaton viesti
Em. Braxin raportissa sanotaan seuraavasti (s. 20-21):
– -”2.1.4. EU-oikeudellisesta arvioista koskien ei-taloudellista toimintaa
Toisaalta valinnanvapauden piirissä olevat tuottajat, myös klassiset yksityiset yritykset, ovat sote-uudistuksen perusteluiden mukaan EU-oikeudellisesti ei-taloudellisia, mikä vaikuttaa siihen, että lähtökohtaisesti järjestölähtöinen (esim.) Stea-avusteinen hyte-toiminta saa tehdä yhteistyötä ko. yrityksen kanssa.
Mutta vaikka nämä palveluntuottajiksi listautuneet suoran valinnanvapauden piirissä toimivat palveluntuottajat ovat ei-taloudellisia, ovat ne kuitenkin kilpailuneutraliteettivaateen piirissä, mistä puolestaan seuraa, ettei rajapinnassa tapahtuva yhteistyö saa aiheuttaa vähäistä suurempaa kilpailuhaittaa palvelumarkkinoille. Järjestölähtöiset toiminnot eivät toisin sanoen saa merkittävästi ”suosia” vain yhtä tai joitakin palveluntuottajia eivätkä toisaalta ”syrjiä” joitakin toisia.
Ja vielä on huomattava, että mikäli järjestö toimii näiden palvelutuottajien alihankkijana, sen suhde isäntätuottajaan on taloudellinen ja silloin hyte-toimintaa on pidettävä markkinoilla olevana
palveluna, johon ei saa käyttää Stea-avustusta (eikä muitakaan julkisia tukia.)
Maakunnan liikelaitoksella ja sen sote-keskuksilla on toisaalta sote-mallissa myös muista poikkeavia ja raskaampia velvoitteita viime kädessä huolehtia kansalaisten saamista palveluista, mikä puolestaan voidaan laskea heille kilpailuhaitaksi suhteessa muihin palveluntuottajiin.
Vielä on huomioitava, että eri maakunnissa valinnanvapauden puitteissa olevaa yksityistä palveluntuotantoa tulee hallituksen esityksen vaikutustenarvioinnin mukaan olemaan hyvinkin eri mittakaavassa, mikä sekin vaikuttaa siihen, minkälaisia rajapintoja järjestölähtöisille toiminnoille on kussakin maakunnassa de facto syntymässä.
(Raporttia kirjoittaessa on tiedossa, että hallituksen näkemystä siitä, että toiminnat ovat ei-taloudellisia, vastaan on esitetty vastaväitteitä. On mahdollista, että lakien tultua hyväksytyksi, asiasta tullaan tekemään kantelu EU:n komissiolle. Tuon mahdollisen prosessin kesto saati lopputulema on tämän selvityksen puitteissa sekä mahdoton että turha analyysin kohde, vaikka on selvää, että jos valinnan vapauden piirissä olevia yksityisiä palveluntuottajia ei lopulta pidettäisikään ei-taloudellisina, olisi sillä merkittävä vaikutus koko tämän raportin eräisiin havaintoihin.)” – –
—
Braxin raportti osoittaa, että nyt ollaan hyvin heikoilla jäillä… Isolla riskillä mennään.
Ilmoita asiaton viesti
On muuten mielenkiintoista muutoksenhaku päätöksiin. Lakiesityksessä todetaan:
”1 §
Oikaisuvaatimus ja valitus
Jollei tässä laissa toisin säädetä, tämän lain nojalla tehtyyn päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolain (434/2003) 7 a luvussa säädetään. Palveluntuottajan päätökseen vaaditaan kuitenkin oikaisua siltä viranomaiselta, jonka kanssa palveluntuottaja on tehnyt hankintasopimuksen.
Jos palveluntuottajan päätös koskee asiantuntija-arvioinnin, ammatinvalinta- ja uraohjauksen, valmennuksen, kokeilun tai 1 luvun 5 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitetun palvelun tarjoamatta jättämistä, päätöksestä tehtyyn oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen ei saa vaatia muutosta valittamalla.
2 §
Oikaisuvaatimuksen ja valituksen vaikutus päätöksen täytäntöönpanoon
Tämän lain nojalla tehty päätös voidaan panna täytäntöön siitä tehdystä oikaisuvaatimuksesta tai valituksesta huolimatta, jollei oikaisuvaatimusta käsittelevä viranomainen tai valitusviranomainen toisin määrää.
——————————————–
Eli oikaisuvaatimuksen perusteella tehty päätös on lopullinen eikä siitä voi valittaa mihinkään. Työttömien kohdalla ilmeisesti vaikkapa eduskunnan oikeusasiamiehelle ei voi valittaa päätöksistä ja täytäntöönpano tehdään oikaisuvaatimuksesta huolimatta?
Aika karua mikäli kyseessä vaikka etuuden kuten työmarkkinatuen menettäminen. Nythän lakiehdotuksen mukaan palveluntuottaja raportoi asiasta viranomaiselle ja on aivan selvää, että viranomainen lähtökohtaisesti yleensä luottaa palveluntarjoajaan eikä yksilöön.
Ilmoita asiaton viesti