Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Miksi vain Suomessa ja Ranskassa on varakkaille kapitalisaatiosopimuksia?

Petteri Orpon perustaman säästöhenkivakuutusten ja vakuutuskuorten verotusta pohtineen valtionvarainministeriön työryhmän raportista löytyy erikoinen tieto. Mm Sipilän käyttämää kapitalisaatiosopimusta ei ole tarjolla Suomen lisäksi muualla EU:ssa kuin Ranskassa. Suomessa tämä tuotiin mahdolliseksi vuonna 2010 jostain ihmeen syystä tarjoten veroparatiisin maan sisällä varakkaille henkilöille. Vuoden 2010 jälkeen noin 12 miljardia omaisuutta on siirtynyt näihin kapitalisaatisopimuksiin verottajan ulottumattomiin. Miksi ihmeessä meillä on luotu tällainen mahdollisuus?

Raportissa todetaan:

"Muissa EU-maissa kapitalisaatiosopimusten tarjoaminen yksityishenkilöille on erittäin harvinaista. Työryhmän tiedossa ei ole, että kapitalisaatiosopimuksia voitaisiin Suomen lisäksi tarjota yksityishenkilöille muualla kuin Ranskassa. Lisäksi luxemburgilaiset henkivakuutusyhtiöt tarjoavat kapitalisaatiosopimuksia ainakin Suomen markkinoille. Sen sijaan yritysten tarjoamana kannustimena kapitalisaatiosopimus lienee verraten yleinen. Kun kapitalisaatiosopimukset perustuvat EU-sääntelyyn, tämä herättääkysymyksen siitä, miksi muissa EU-maissa tätä ilmeisen joustavaa instrumenttia ei ole otettu käyttöön. Tämä saattaa johtua siitä, että joidenkin valtioiden verolainsäädännöissä riskielementillä ja sen määrällä on keskeinen merkitys verokohtelussa."

Katselin käsittelytietoja ja kovin kevyellä käsittelyllä on lakiehdotus mennyt läpi eikä edes perusteluja tälle ratkaisulle juurikaan ole esitetty. Lieneekö suurin osa kansanedustajista edes ymmärtänyt, mitä ovat hyväksyneet. Sen verran monimutkaisia nämä "vakuutuskuoret ilman vakuutusta" ovat - kuulostaakin jo oudolta.

Ilmeisesti koko asian pohdinta on jäänyt kesken, sillä erityisenä ongelmana on muun muassa verotuksen ennustettavuuden kannalta, että kapitalisaatiosopimusten verokohtelusta ei ole säädetty lainkaan. Kapitalisaatiosopimusten verokohtelun määrittämisessä on korostuneesti jouduttu turvautumaan muita sijoitusmuotoja koskevaan verotus- ja oikeuskäytäntöön. Käytännössä verottaja on jatkuvasti tehnyt tulkintoja asioista ja esimerkiksi kohtelu perintötilanteessa oli pitkään epäselvä kunnes verottaja teki ohjeistuksen asiasta.

Verottaja on pitkään kritisoinut kapitalisaatiosopimuksia ja kutsunut niitä veroparatiisiksi Suomen sisällä. Työryhmä ehdottaa joitakin kiristyksiä, mutta nähtäväksi jää tarttuuko Sipilän hallitus niihin, kun on samalla oma lehmäkin ojassa. Epäilen asian häviävän vähin äänin.

Kapitalisaatiokuori tarjoaa myös erikoisen mahdollisuuden: jos vaikkapa eläkkeellä muutat ulkomaille, niin saatat välttyä verotukselta kokonaan. Kapitalisaatiokuoren osingoista ja myyntivoitoista maksetaan vero vasta nostettaessa yli alkuperäisen sijoitetun pääoman määrän. Jos valtio, johon muutat, ei tunne koko kapitalisaatiosopimusta verotuksessaan saattaa olla, ettei se verota siinäkään vaiheessa mitään. Suomen verottaja taas ei voi verottaa enää toiseen maahan verovelvollista. Kätevää.

Finanssiala ry lienee lobannut asian hyvin ja luonut kuvaa kuinka muuallakin tämä tulee olemaan tarjolla EU-direktiivin sallimana. Muualla vaikutettaisiin katsotun, ettei tällainen sijoitussopimus ole tarpeen ja kohtuullinen verrattuna muihin. Suomessa jostain syystä ei näin olla tehty. Jotain kertonee nopeus, jolla merkittävä määrä omaisuutta on siirtynyt näiden sopimuksien sisälle.

Varakkaille poliitikoillehan tämä on myös kätevä ratkaisu. Kaikissa omistuksissa ulospäin näkyy vain esimerkiksi Nordea Henkivakuutusyhtiö varsinaisena omistajana ja takana oleva henkilö jää pankkisalaisuuden piiriin. Voit vaikkapa sujuvasti sijoittaa tuulivoimarahastoon tai biotalousyritykseen ilman, että se näkyy missään julkisesti. Esteellisyyttä ei voi mitenkään todentaa rikkomatta pankkisalaisuutta.

Tämä erikoinen ratkaisu on käytössä Suomen lisäksi vain Ranskassa ja vailla oikein mitään järkeviä perusteita.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Ehkä tämä on sitä EU:n "skenaario 5:n" maailmaa, johon meitä pikku hiljaa totutetaan... Vitsi, vitsi ;-)

Niko, hyvä kirjoitus :)

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Lähes samat asiat voidaan tehdä nykyisin rahastoilla. Kerää vain rahastoa Suomessa ja sit muuttaa asumaan ulkomaille ja tietyn ajan päästä muuttaa rahastosijoituksen rahaksi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Rahastossa et itse päätä sijoituksista. Tuossa voit käydä kauppaa kuten muutenkin ja omistaa suoraan vaikka listaamattomia yrityksiä. Osa on jopa siirtynyt omistamaan omaa yritystä sitä kautta.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Ei onnistu noin, siis veron välttäminen Suomesta saatavasta tulosta. Kaikki, joilla on varaa tekisivät muuten juuri tuolla tavalla.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Kerää vain rahastoa Suomessa"

Tuohon kai tarvitaan rahaa ja sen puute on useimmille se ongelma.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Kai siitä on puutetta, kun valtio tekee kaikkensa, että tuistariippuvaisia olisi mahdollisimman paljon ja että työssäkäyviltä vietäisiin mahdollisimman paljon rahaa veroina.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Hyvä kirjoitus kapitalisaatiosopimuksista.

Yksi asia jäi vaivaamaan.

"Jos valtio, johon muutat, ei tunne koko kapitalisaatiosopimusta verotuksessaan saattaa olla, ettei se verota siinäkään vaiheessa mitään. Suomen verottaja taas ei voi verottaa enää toiseen maahan verovelvollista."

Suomen verottaja tuntee tasan kaksi verovelvollisuutta, jotka koskevat Suomen kansalaisia: yleinen ja rajoitettu. Rajoitetusti verovelvollinen maksaa muista kuin Suomesta saamistaan tuloista verot muuttomaahansa. Suomesta saaduista tuloista rajoitetusti verovelvollinen maksaa aina verot Suomeen.

Olen ollut rajoitetusti verovelvollinen yli kymmenen vuotta. Jos minulla kuitenkin olisi henkilökohtaista tuloa Suomesta, maksaisin siitä verot Suomeen.

"Rajoitetusti verovelvollisia ovat kaikki ne, jotka eivät ole yleisesti verovelvollisia. Jos luonnollinen henkilö ei asu Suomessa, hän on täällä rajoitetusti verovelvollinen. Kuolinpesä on rajoitetusti verovelvollinen silloin, kun perinnönjättäjä oli kuollessaan rajoitetusti verovelvollinen. Ulkomailla rekisteröity yhteisö on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen.

Rajoitetusti verovelvollinen on velvollinen suorittamaan Suomeen veroa vain täältä saamistaan tuloista. Suomesta saatuja tuloja ovat esimerkiksi suomalaiselta maksajalta saatu palkka Suomessa tehdystä työstä ja suomalaisen osakeyhtiön maksama osinko."

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-ha...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Olen vähän huteralla pohjalla tässä myönnetään. Ongelmana on se, että lainsäädäntö ei kovin määrittele verotuksen kannalta, kikä koko kapitalisaatiosopimus oikein on. Eri esim osingosta ei suoraan ole kysymys. Ote tuosta raportista:
"Vaikka kapitalisaatiosopimus on vakuutusoikeudellisen luokittelun mukaan henkivakuutus, kapitalisaatiosopimus ei kuulu TVL 34 §:n 2 momentissa tarkoitetun henkivakuutuksen määritelmän piiriin. Kapitalisaatiosopimusten määrän ja sijoitettujen varojen kasvun seurauksena Verohallinto on vuoden 2015 lopulla antanut laajan ohjeen kapitalisaatiosopimusten verotuksesta. Ohjetta on päivitetty huhtikuussa 2018. Verohallinnon ohjeistuksessa ja sitä edeltäneessä verotuskäytännössä kapitalisaatiosopimusten verokohteluun on otettu johtoa henkivakuutusten verotusta koskevista säännöksistä ja periaatteista.
Korkein hallinto-oikeus on julkaistussa ratkaisussaan KHO 22.3.2006 taltio 667 katsonut, että työnantajan ja vakuutusyhtiön välinen kapitalisaatiosopimus oli luonteeltaan määräaikaiseen talletukseen verrattava sopimus. Keskusverolautakunta on vuonna 2006 antamassaan julkaisemattomassa ennakkoratkaisussa 27/2006 myös rinnastanut kapitalisaatiosopimuksen määräaikaistalletukseen. Verohallinnon ohjeen mukaan kapitalisaatiosopimus rinnastuu oikeudelliselta ja taloudelliselta luonteeltaan vakuutusyhtiön ja sijoittajan väliseen rahavelkaan tai
-saamiseen. Ohjeen mukaan kapitalisaatiosopimukseen ei liity sellaista vakuutusyhtiötä kuulematta luovutettavissa olevaa saamistodistusta, jonka hallinta ja esittäminen olisi sopimukseen perustuvien oikeuksien käyttämisen edellytys. Kapitalisaatiosopimus ei siten ohjeen mukaan ole arvopaperi."

Tällainen amatöörilainlukija on vähän yli kompetenssienssa jo tässä asiassa. Voi olla että verokarhun koura ulottuu, mutta ei taida olla vielä ennakkotapausta ainakaan tiedossani.

Saatat hyvinnii olla oikeassa - varsin epäselvää minulle, ehkä lain hyväksyjät ovat olleet viisaampia?

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Tuloverolain tulo-käsitteen piiriin mahtuu aika paljon: TVL 10 §, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921535.

Vuodelta 2017 on Verohallinnon ohje koskien kapitalisaatiosopimuksia.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-ha...

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Kun siitä ulkomaille muutosta puhuttiin, niin tuossa Verohallinnon kapitalisaatiosopimuksia koskevassa ohjeessa on näin:

"Henkilö, joka ei ole tuloverolain Suomessa asuva (rajoitetusti verovelvollinen), on velvollinen suorittamaan Suomeen veroa vain täältä saamastaan tulosta (TVL 9.1 § 2 kohta). Tuloverolain 10 §:ssä on esimerkkiluettelo Suomessa saaduista tuloista. Luetteloa pidetään tyhjentävänä vain siinä mainittujen tulojen osalta. Siten myös muut kuin luettelossa nimenomaisesti mainitut tulot voivat olla Suomesta saatua tuloa."

Ulkomaille muutto ei näin ollen taida ratkaista. Yleensä henkilö on kolme vuotta yleisesti verovelvollinen muuton jälkeenkin, jos ei näytä olennaisten siteiden Suomeen katkenneen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #11

Vilkuilin tuota vero-ohjetta vaikka onki aika hapokas ja pitkä näin lauantai-illalle. Melkoinen pumaska on tarvittu tämän asian selvittämiseen lukuisten oikeusratkaisujen kera.

Tuossa mainitsemasi perässä lukee:
"Suomen tekemät verosopimukset saattavat rajoittaa Suomen oikeutta verottaa kapitalisaatiosopimukseen perustuvia suorituksia myös silloin, kun suoritus maksetaan rajoitetusti verovelvolliselle henkilölle. Kapitalisaatiosopimukseen tuottoon sovelletaan pääsääntöisesti verosopimuksen erikseen mainitsematonta tuloa koskevia määräyksiä (OECD 21 artikla)."

Mitä se sitten tarkottaisi esimerkiksi nykytilanteessa Portugalin kanssa, kun sopimus on vielä voimassa? Ja onko muita maita, jossa tämä saattaisi johtaa erilaisiin käytäntöihin?

Sinällään en näe tämän olevan keskeisin asia vaikka kiinnostava onkin. Yleisenä periaatteena koko sopimus on erikoinen, kun voit jopa vaikkapa myydä kiinteistön pankille ja sopia sen takaisinosto-oikeudesta.Luin jonkun artikkelin jonka mukaan mm Salonoja olisi käyttänyt jotain varsin erikoista järjestelyä, tosin se taisi olla Luxembourgilaisen yhtiön kanssa. Oam firma siirrettiin henkivakuutusyhtiölle ja periaatteessa määräysvalta, mutta käytännössä kuitenkin jatkettiin kuten ennenkin.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #13

Joo, ei tämä keskeisin ole, uteliaisuuttani ryhdyin katselemaan. Verosopimukset ovat jossain määrin yksilöllisiä, vaikka OECD:n mallin mukaisia ovatkin, myös Kiinan kanssa tehty. Portugalin osalta asia on varmaankin niin, ettei voi verottaa, kun ei yksityistä eläkettäkään voi. Portugali taitaa ainakin EU-maista olla ainoa poikkeus nykyään.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #14

Juu, kiinnostavaa ilman muuta minullekin. Jos kiinnostaa niin löysin sen mistä tuon Salonojan kuvion luin. Se olikin pro gradu työ Vaasan talousoikeuden laitokselle sijoitusvakuutuksista verosuunnittelussa.

https://www.tritonia.fi/download/gradu/7061

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

"Katselin käsittelytietoja ja kovin kevyellä käsittelyllä on lakiehdotus mennyt läpi eikä edes perusteluja tälle ratkaisulle juurikaan ole esitetty."

Olen havainnut samaa joidenkin muiden lakien kohdalla. Paikoin suorastaan luokatonta. Asiaan on saatettu antaa lausuntoja, jotka ovat tyhjänpäiväisiä tai tosiasiallisesti humpuukia. Lopullisessa esityksessä höpötetään ihan omiaan.

Naken Nyrkkipaja valmistelee koneinvestointisa paremmin kuin valtio lakinsa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Onnea SDP- Nikollekin vain.

Aivovienti kiihtynee edelleen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

En ole muuten toistaiseksi eläissäni äänestänyt SDP:tä tai Vasemmistoa. Kapitalisaatiosopimushan se varmaan aivoviennin kiihdyttääkin...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Nythän tuota on osin suunniteltu tälläiselle tavan tuulipuvullekin. Se olisi kyllä hyvä, erityisesti jos nuo lunastuksen mahdolliset porsaanreiät tukitaan. Verojen lykkääntyminen toki hyödyttää sijoittajaa mutta sama korkoa korolle-ilmiö jää kyllä verottajankin eduksi, kun verotettava tulo kasvaa nopeammin. Toki heilahteluja verokertymään tuo voi tuoda.

Sijoitustili voisi kerralla korvata kapitalisaatiosopimukset jne. Omistajuus säilyisi avoimena mutta kaupankäynti olisi mahdollista ilman heti laukeavia veroseuraamuksia.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, seuraavaa on arvioitu vaikutuksista:
"Työryhmä arvioi, että jos puolet luonnollisten henkilöiden nyt omistamista sijoituksista siirtyisi sijoitussäästötileille, valtion saamat verotulot luovutusvoittoverosta alenisivat ”pitkällä aikavälillä” 260–280 miljoonaa euroa vuosittain."

"Suomalaisten maksamien osinkoverojen tuotto alenisi 110–130 miljoonaa euroa ja myös ulkomaalaisten maksamat lähdeverot vähenisivät." (HS)

Arvio tuosta lähdeverojen vähenemästä oli raportissa 56 miljoonaa, arviointia pidettiin vaikeana.

Tuost siis alkaisi jonkun ajan kuluttua tulla verokertymässä pataan noin 450-460 miljoonaa vuodessa, joka sitten pitäisi kerätä toisaalta mikäli leikkauksia ei tehdä.

Saa sitten nähdä päteekö tässä asiassa Orpon lausumat suhdannepölystä ja jakovaran puuttumisesta Orpon mielestä. Lienee arvokysymys, itse en näe ongelmana sitä, että verotus tapahtuu vuosittain kuten työnkin verotuksessa enkä näe tätä tärkeänä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

On kyllä vaikea ymmärtää mistä kato verokertymässä voi syntyä mikäli muut parametrit eivät muutu. Ainoa äkkiä mieleen tuleva selitys olisi ettei tuossa huomioida tappioiden verovähennysoikeuden vaikutusta. Nehän ovat kai vähennyskelpoisia yleisesti pääomatuloverotuksessa eikä pelkästään luovutusvoittoverotuksessa jolloin luovutusvoittoverokertymän lasku kompensoituisi pääomatuloverokertymän kasvuna.

Ehkä pitää lukea se. Vai oliko sinulla jo tietoa?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #22

Aa siinä 260Messä ei huomioitu myöhemmin maksettavia veroja! Olipas outo arvio..

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #23

Ymmärrän hyvin mitä tarkoitat, mutta ei se lähivuosien verokertymän kannalta ole outo. Verotulot siirtyvät hamaan tulevaisuuteen ja jopa kymmenen vuoden päähän. Kyllä henkilökohtaisessakin taloudessa on merkitystä milloin ne tulot tulevat käyttöön - ihan samoin valtion tulojen kannalta mikäli yhtäkkiä merkittävä osa vuosittaisesta verokertymästä siirtyy ennalta arvaamattomaan aikaan johonkin tulevaisuuteen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #26

Samaa mieltä, se on riski. Toisaalta jos veroporsaanreiät tukitaan, kokonaisverosumman tulisi joka tapauksessa kasvaa.

Jos henkilö sijoittaa tuhat nahkaa ja saa vuodessa 10% tuottoa sijoitten kaikki takaisin, nykymallilla hänelle kertyy kymmenessä vuodessa reilu 2000 nahkaa (eli tuhat nahkaa tuottoa) ja verokertymä on noin 270 nahkaa. Mikäli voitot veroineen sijoitettaisiin uudelleen (eli verot perittäisiin vasta 10 vuoden päästä tapahtuvassa lunastuksessa), tuottoa kertyisi 1500 nahkaa ja veroja 406 nahkaa. Eli veroja kertyisi 50% enemmän.

Toki tuossa pitäisi vielä diskontata tulevaisuuden raha ja laskea joku hinta verokertymän heilahteluille, mutta periaatteessa sijoitustilillä kaikkien on mahdollista voittaa. Myös verottajan.

Ennenkaikkea jos samalla luovuttaisiin epämääräisemmistä instrumenteista ja tutkittaisiin jokainen mahdollinen porsaanreikä lunaria ajatellen.

Raimo Karppinen

Kaikella kunnioituksella Niko Kaistakorvelle, tämä Juha Sipilän jahtaaminen alkaa jo kyllästyttää.
Juha Sipilällä on ilmeisesti jokin aivan oma paikkansa Kaistakorven ampumasektorissa.
Annan tässä ennakkoarvion. Kaistakorpi on vihreiden listalla seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Vihreiden Ville Niinistö arvosteli ministeriä osaamattomuudesta televisiolähetyksessä. Hänen mielestään pitäisi tuntea paremmin oman alansa lainsäädäntö ja sen tulkinnat.
Miten tällaisen arvostelun voi antaa henkilö, joka ei itse "osannut" hoitaa omia veroasioitaan. Henkilöverotuksen tematiikka oli Villelle liian vaikea rasti ja hänet pitäisi päästää päättämään valtion tasolla asioista.
Tässä ei pitäisi olla mitään epäselvää. Hänellä ei ole ministeritason osaamista.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

En ole Vihreiden listalla enkä kenenkään muunkaan eduskuntavaaleissa.

Tämä kirjoitus arvosteli yleisesti ottaen kapitalisaatiosopimuksen mahdollisuutta mainiten Sipilän kahdessa kohtaa siksi, että hänellä sellainen on itsellä käytössään. Lienee selvää, että sillä voi olla vaikutusta päätöksentekoon asiassa.

Niinistö taitaa olla sinun suosikkikohteesi. En nyt tuosta edes saa selvää, missä Niinistö on arvostellut ja ketä ministeriä.

En pidä Sipilän hallituksen linjasta ja varsin usein sen ajamista asioista - mitä sitä peittelemään.

Raimo Karppinen

Ehkäpä pienemmissä vaaleissa sitten.

Mielestäni on aivan liian vaivalloista kivuta pääministeriksi asti vain edistääkseen omaa etua. Sen voi tehdä paljon helpommin vaikuttamalla taustalla lobbareilla tai ihan vaan suoraan.
Chempolis näytti saavan Intian kauppansa. Oliko tämä nyt Sipilän ansiota?

Mikä on se vimma, joka saa ihmisen jahtaamaan toisen ihmisen pihalla olevia lautakasoja, tuppeen sahattuna tai ilman.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #21

Eihän se voi olla hänen ansiotaan, kun ei sanomansa mukaan kerran ole mitenkään osallistunut mihinkään?

Tosin kolme päivää sitten julkaistu artikkeli antaa vähän toisenlaista kuvaa asiasta...

IL paljastaa taustat: Myös valtionyhtiö Neste mukana Chempoliksen pelastamisessa - eturivin poliitikkoja lobattu jo vuosia

http://www.iltalehti.fi/talous/201805022200915385_...

Mutta Juhahan ei ole tietenkään ollut mukana missään ja Neste yms vaikenevat ihan muuten vaan.

PS. Chempolishan menee itse osakkaaksi tehtaaseen ja Fortumin sijoittaman 13 miljoonan lisäksi tarvitaan Chempolisilta noin 10 miljoonaa osuuteensa. Tietojeni mukaan Taalerin ja Fortumin sijoittamat rahat on jo suurimmaksi osaksi syöty, joten saa nähdä näemmekö kohta niiden sijoittavan lisää Chempolisiin. Kauppa siis tarkoittaa omaa rahaa tehtaaseen sekä osaomistuksen vastuuta myös laitoksen ottamasta 70%:n lainasta tehtaan pystyttämiseen. Joten katellaan vielä millainen kauppa on kyseessä ja kuinka kannattava.

Raimo Karppinen Vastaus kommenttiin #21

Ai niin Ville arvosteli tätä sinisten Mattilaa huonosta asiantuntemuksesta A-studiossa. Villelle oli omissa asiaoissaan epäselvää se, että pitääkö autovero maksaa vai eikö pidä.

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

Sipilää on helppo 'jahdata'.
Hän vaan on niin hyvin onnistunut rämpimään sotkusta toiseen - puhunut potaskaa ja tehnyt u-käännöksiä, koettanut vaientaa mediaa jne..jne..
Ei Juha toki ainoa pahis ole, keskustalla on arsenaalia vaikka muille jakaa.

Raimo Karppinen

Milloin käsittelet paskalain samanlaisella pieteetillä.
Siinähän Sipilän omistama yhtiö myi paskalain edellyttämiä puhdistamoja ja keskustalainen ministeri ja johtamansa ympäristöministeriö hyvin vaivalloisesti suostui myönnytyksiin ettei nämä puhdistamot nyt olekaan aivan välttämättömiä joka paikassa.
Myöhemminhän entinen ympäristöministeri Enestam myönsi, että häntä harhautettiin virkamiesten toimesta ajamaan koko paskalakia ja sen perustelut olivat aika hatarat.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tuskin käsittelelen, jää jonkun muun hommaksi. Kiinnostus ei riitä kaivelemaan noin vanhoja aioita, joista ei ole kunnolla tietoa saatavilla sähköisesti.

Tosin mielenkiintoista on, että ns sininen biotalous liikkuu kärkihankkeena jälleen näilläkin alueilla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset