Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Vielä kerran Chempolisista - Intian kaupan yhtälö

Eilisen blogin yhteydessä tuli esille Chempolisin Intian kauppa, joten päätin ihmetellä muutamia itselleni avoimia kysymyksiä kaupasta ja yhtiön tulevaisuudesta. Samalla kun kauppa on toivottu ja epäilemättä tarpeellinen, kummastuttaa siinä tulevaisuuden kannalta muutama seikka. On hyvä ymmärtää, että käytännössä Fortum ja Chempolis eivät ole tässä myymässä tehdasta vaan menossa itse puoliksi omalla pääomalla rakentamaan sitä Intiaan ja tuotot tulevat vasta arvioidun 2020 tapahtuvan tehtaan valmistumisen jälkeen tuotannon myötä.

Tehtaan julkistettu rahoitus

160 miljoonan euron arvoinen ollaan rakentamassa siten, että omaa pääoma yhteisyrityksen kautta sijoitetaan 30% ja 70% otetaan lainaa. Intialainen NRL omistaa yhteisyrityksestä 50%, Fortum investoi saaden 28%:n omistuksen ja Chempolisin omistusosuus tehtaaseen olisi 22%.

Fortumin investointi on suoraan tuosta oman pääoman tarpeesta laskettu ja arvoltaan 13,5 miljoonaa euroa. Täysin avoin kysymys on se, millä Chempolis rahoittaa osuutensa. Laskennallisesti sen osuus on 10,5 miljoonaa euroa.

On hyvä muistaa, että samalla kun nämä yritykset lähtevät hankkeeseen yhteistyöyrityksessä tulee niille vastuuta myös lainaosuuksista.

Chempolisin rahoitustilanne - Fortumin ja Taalerin sijoitukset jo sulaneet

Talouselämä kertoi tällä viikolla:

"Chempoliksen taloustilanne on tähän asti ollut veitsenterällä. Viime tilikauden luvut kertovat, että Chempoliksessa oli vuoden lopussa jäljellä niukasti eli noin 80 000 euroa omia pääomia. Talouselämän analyytikko Ari Rajala laski huhtikuussa, että rahoitusreservi riittää noin puoleksi vuodeksi nykyisellä tappiotahdilla."

"Tappioita Chempolikselle on kertynyt yhteensä 15,7 miljoonaa euroa yhteensä noin 20 miljoonan euron sijoituksilla."

Vaikkapa Asiakastiedon sivuilta kukin voi vahvistaa tilanteen. Yhtiön viime vuoden avainluvuissa omavaraisuusaste on 3% ja tappiota viime vuonna tehtiin 1,3 miljoonaa euroa.

Joten jäljellä olevista varoista ei sijoiteta tuohon yhteisyritykseen mitenkään.

Kuka tulee rahoittamaan Chempolisin osuuden?

Jännittävää onkin seurata kuka tulee apuun. Iltalehti kertoi tällä viikolla, että myös toinen valtionyhtiö Neste on ollut mukana neuvotteluissa jo vuonna 2016 ja poliittisiakin neuvotteluja on käyty. Mielenkiintoista on se, että Neste kieltäytyy kommentoimasta asiaa ja Antti Kaikkosella muistikuvat ovat hataria.

On jossain määrin mahdollista, että teknologiasta tulee joku korvaus Chempolisille lisensioinnilla. Pitäisihän näin käydä, kun pari vuosikymmentä on kehitetty ja pelkästään tukiakin sille on annettu miljoonia.

Tulevatko Taaleri ja Fortum sijoittamaan lisää Chempolisiin, jotta osaomistus yhteisyritykseen toteutuu? Vai onko Neste yhtäkkiä mukana kuvioissa?

Vai onko sitten jotain valtion yritystukia tai Finfundin tukea luvassa? Kenties Vake voisi laittaa valtion taseen töihin Intiaan tai valtion omistama Teollisuussijoitus?

En tiedä. Minun talousymmärrykseni rajoissa vaikuttaisi olevan selvää, että jotain liikkeitä on tapahduttava.

Kauppa se on joka kannattaa - tosin ei aina

Jo ennalta arvattavissa ovat jotkin reaktiot siitä, kuinka nytkö tehtaan syntyminenkin on huono asia. En suoraan niin väitä, mutta asioita on hyvä tarkastella myös liiketaloudelliselta kannalta. Minulla ei ole millään niitä tietoja, mitä sopijaosapuolilla kuten Fortumilla on. Ihmettelen vain niiden varassa, joita minulla on ja oman kokemukseni perusteella.

On selvää, että ensimmäisen tehdashankkeen toteutuminen oli Chempolisille elinehto - muutoin oltaisiin piakkoin laitettu lappu luukulle. Yleensä myös ostajat tahi yhteishankkeen osapuolet tietävät tämän ja käyttävät sitä hyväkseen kylmästi - ei ole kyse hyväntekeväisyydestä.

Ensimmäisen tehtaan referenssin kautta voidaan saada uusia kauppoja, jotka sitten ratkaisevat kehitetyn teknologian menestyksen sekä tulevat tuotot. Parisenkymmentä vuotta on menty ilman diiliä - se kertonee siitä, että mikään ylivoimainen teknologia ei liene kyseessä.

Julkisen ja yksityisen rahan sekoituttua matkan varrella on hankkeen kokonaistaloudellinen arvio vaikeaa ja suuri osa perustunee tulevaisuuden odotuksiin. Millaisia ne sitten ovat ja mihin olettamiin perustuen? Tähän kysymykseen voisivat varmaan vastata vain Taalerin, Fortumin ja Chempolisin johto. Toivottavasti riskit ovat kohtuullisella tasolla ja tuotot todennäköisiä.

Seuraan jännityksellä jatkouutisia ennen 2018 syksyyn kaavailtua tehtaan rakentamisen aloitusta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Kyllähän se Niko asia on niin, että noilla luvuilla rahoitusta on jostain tultava ja nopeasti. Muutoin Chempoliksen käy huonosti.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Näin minäkin sen näen, eiköhän neuvotteluja käydä jossain. Eri asia onko Chempolis jo pienenäkin niin suuri, ettei se voi kaatua. Liian suuri tappio biotalousimagolle.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Jos pakkopääomitetaan, niin jostainhan se kertoo.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Chempolis on metka yhtiö. Se ei kiinnostaisi mediaa tai blogistia senkuuluisan hevonv:n vertaa ellei... tällaisia startupyrityksiä, jotka elävät valtion tuilla on maassa kymmeniä, ja kymmeniä niitä on kaatunut ja jokunen menestynyt. Noin keskimäärin ne eivät ketään kiinnosta, eikä kiinnostaisi chempoliskaan, ellei...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Yli kymmenen miljoonan tuilla yli kymmenen vuoden niitä saaneena Chempolis lienee silti poikkeustapaus, näin väitän edelleen. Osoita toki väitteeni muilla tapauksilla vääräksi, jos niitä löytyy. Startup-yritys tarkoittaa muuten nopeaa kasvua hakevaa yritystä, johon määritelmään lähes 20 vuotta ennen ensimmäistä kauppaa pyristellyt firma ei oikein osu.

Chempolis on tullut esille julkisuuden ja kytkösten kautta - se on selvää. Toisissa blogeissa olen kirjoittanut mm aluetukien avulla pyörivistä yrityksistä myös nimeten niitä, niillä ei ole samanlaisia kytköksiä ainakaan päällepäin näkyvästi. eri asia mitä löytyisi tutkittaessa mikäli jotain paremmat resurssit omaavaa kiinnostaisi.

Minua asia kiinnostaa terveen kilpailun kannalta ja siksi näille pitäisi tehdä jotain. Kenties yksi esimerkki johtaa laajempaan tutkiskeluun, vaikka hiljaista on ollut.

Käyttäjän harrimakipetaja kuva
Harri Mäki-Petäjä

Loputtomasti lupauksia, ei yhtään tehdasta – Chempolis on vuosikymmenestä toiseen tulevaisuuden toivo

Fortum pelasti tappiollisen bioyhtiön maksamalla sen osakkeista ennätyshinnan. Osapuolet eivät kerro, maksettiinko valtionyhtiön rahoilla Juha Sipilän myöntämä 750 000 euron laina.

https://yle.fi/uutiset/3-9413976

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Keskusrikospoliisissa yleensä sellaisia yrityksiä seurataan, joiden taustoissa alkaa olla viitteitä rikolliseen menettelyyn, mutta onhan tuossa haastetta, kun taustalla on valtionyhtiö Fortum ja kytköksiä myös Sipilään. Ilmeisesti ei ole vielä sellaista tullut esille, että olisi syytä epäillä jotain rikollista toimintaa ja kaikki mahtuu vielä siihen skaalaan, mikä on laillista, vaikka yhtiö takoo jatkuvasti tappiota ja rahaa aina vain löytyy jostain lisää. Joka tapauksessa toiminta ei ulospäin näytä hyvältä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Chempolis osoittaa pääministerin ja hänen lastensa ja sukulaistensa taidoista sen, että niihin ei voi luottaa. Ei siis muhunkaan, minne he valtion rahoja ovat tunkemassa. Kummallista toimintaa, jonka jo toivoisi olevan mennen talven lumia. Start-up ei ansaitse ikuista rahoitusta. Johonkin on se päätepiste laitettava.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tallainen-yrity...

Kyllä se kuitenkin taitaa toteutua.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/chempoliksen-bi...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kyllä biotalous jossain määrin nousee kunhan tarpeeksi tuetaan. Kärkihankkeita, Business Finland, Vake ja ties mitkä on valjastettu tukemaan toimialan kasvua ja korkeakoulutkin saavat rahoitusta, kun mainitsevat taikasanan biotalous tai cleantech. Muilla alueilla onkin jo vaikeampaa.

Tosin hallituksen puolivälitarkastelussa syksyllä todettiin, etteivät panostukset ole kääntyneet vienniksi ja uudeksi liiketoiminnaksi tavoitteiden mukaisesti. Se ei kuitenkaan aiheuttanut toimenpiteitä vaan jatketaan kuten ennenkin - lisää fyrkkaa korvamerkitylle alueelle, jolla vaan sattumalta toimii paljon hyviä veljiä ja lapset.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

2014 Fortum sai muuten 9;8 miljoonaa € yritystukea Suomen valtiolta. Liittyykö tämä mitenkään aiheeseen, sitä voidaan miettiä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jaa-a, tämä on kaikkinensa melkoinen vyyhti, josta tuskin päästään selville liikesalaisuuksien vuoksi.

Fortum ja Taaleri pelastivat Chempolisin yhdessä. Taalerin hallituksen puheenjohtaja on entinen Fortumin hallituksen puheenjohtaja ja Taalerin hallituksen varapuheenjohtaja oli vielä 2012 Fortumin talousjohtaja. Pienet on piirit.

Fortum päätti aikanaan olla investoimatta tuulivoimaan Suomessa. Erikoinen ratkaisu ottaen huomioon tukien avulla tulevat voitot. Taaleri puolestaan on noussut kakkoseksi tuulivoimassa Suomessa ja pari kuukautta sitten kerrottiin sen myyvän koko tuulivoiman tuotantokapasiteettinsa Fortumille.

Taalerin sijoittajina ovat lähinnä varakkaat suomalaiset yksityishenkilöt ja esim tuulivoimarahastoon ei pikkupanostuksilla pääse.

Joskus asiat ovat siltä miltä näyttää. Tiedä sitten onko tässä. Palvelus palveluksesta vai ei, kuka hyötyy? En tiedä ja mahdoton on muuta kuin spekuloida.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset