Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Vartiaisen ja Maanselän jatkuvista osatotuuksista

Olen lopen väsynyt Kokoomuksen Vartiaisen ja KD:n Maanselän harhaanjohtavaan osaoptimointiin työttömyyden ja sosiaaliturvan kannanotoissaan. Viimeisimmästä yhteisblogissaan meno on taas niin huteraa ottaen huomioon vain osatotuuksia, että ihmetyttää miten toinen tutkijalaitoksen johtajanakin ollut ja toinen kauppatieteilijänä suoltaa tällaisia vailla mitään median kritiikkiä. On äärimmäisen vaikeaa tarkastella herrojen aivoituksia, jotka esitetään totuuksia ilman linkkejä ja taustatietoja. Blogissaan Työnteko kannattaa Suomessa poikkeuksellisen heikosti  herrat ajavat jälleen matalapalkka-alojen yleistymistä.

Väittämä sosiaalietuuksien tasosta

Herrat esittävät väittämän, jonka mukaan EU:n sosiaalioikeuksien komitea ei olisi ottanut ollenkaan huomioon toimeentulotukea moittiessaan sosiaalitukien tasoa riittämättömäksi. On vaikea sanoa pitääkö tämä paikkansa, kun viitteitä ei lähteeseen ole.

Jatkoperusteluissa mennään sitten todella oudolle pohjalle. Kun EU:n laskennallinen vähimmäistaso olisi pitänyt olla  huomautusvuonna 2013 970 euroa, niin käyttävät he vastaperusteluna tähän toteamusta:

"Suomen järjestelmä antaa yksinasuvalle helsinkiläiselle toimeentulotukea jopa 1 188 €/kk."

Toki tälle ei löydy perustelua tai lähdettä vaan pitäisi uskoa heitä. Vielä suurempi ongelma on, että eihän vastaperusteluna voi käyttää maan kalleimmalla alueella asuvan henkilön arvioitua maksimimäärää. Puhutaan koko maasta ja keskiarvoista sekä kuinka moni jää alle mainitun 970 euroa.

Kuvittelisi taloustiedettä lukeneiden ihmisten sen verran ymmärtävän.

Tosin Asmo Maanselkä oli jo tammikuussa 2017 pohdinnoissaan niin hakoteillä, että katsoin tarpeelliseksi kirjoittaa erillisen blogin Vastine KD:n puoluesihteeri Maanselän kritiikkiin toimeentulotuesta. Tällöin hän vastusti toimeentulotuen hakemisen digitalisointia, kun silloin rahaa saisi liian helposti kuin pankkiautomaatista.

Lisäksi he kirjoittavat kuinka pitäisi huomioida sosiaaliturvan kokonaisuus, mutta eivät pysty tuomaan konkreettisia arvioita vaan jättävät kaiken spekulaation ja väittämien varaan.

Työmarkkinatuki tai toimeentulotuki - nimeäminen ei ole merkityksellistä

Blogissa kirjoitetaan:

"Toimeentulotuki on Suomessa erittäin käytetty tukimuoto verrattuna Ruotsiin. Molemmissa maissa tukea käyttää 400 000 henkilöä, vaikka Ruotsissa on kaksi kertaa enemmän asukkaita. Sekä asumistukien että toimeentulotuen taso on Suomessa Ruotsia korkeampi. Ruotsin yli vuoden työttömänä olleista vain vajaa 20 % sai enää työttömyysetuutta. Pitkäaikaistyöttömien työttömyysturvan kattavuus oli Suomessa EU:n parhain. Yli 90 % yli vuoden työttömänä olleista sai työttömyysetuutta Suomessa. Ruotsin tilanne johtuu siitä, että ansiosidonnaiselta pudonneet pitkäaikaistyöttömät saavat Aktivitedstöd ja utvecklingsersättning –tukia aktiivisuutta vastaan. Niitä ei pidetä varsinaisena työttömyysetuna EU:n tilastoissa vaan palkkana aktiivisuudesta tiukempien osallistumisehtojen vuoksi. Ruotsin edustama pohjoismainen malli on minimietuuksien osalta Suomea tiukempi ehdoiltaan ja pienempi tukitasoiltaan."

Ruotsissa työttömyysturvaksi kutsutaan vain ansiosidonnaiseksi luettavaa jaksoa, joka on 300 päivää - tai perheelliselle, jolla on alaikäisiä lapsia, se on maksimissaan 450 päivää. Ansiosidonnainen on 80% edeltävistä tuloista ensimmäiseltä 200 päivältä ja lopuilta 70% - nämä tasot ovat selvästi Suomea korkeammat.

Joten on suorastaan nerokasta vertailla tilannetta ensimmäisen vuoden jälkeen - ja kertoa kuinka sen jälkeen vain 20% on työttömyysetuuden piirissä.

Se johtuu lisäksi siitä, että Ruotsissa ei ole käytössä termiä työmarkkinatuki eikä ansidonnaiseksi luettavan jakson jälkeen olla työmarkkinatuella vaan toimeentulotuella. Jos sama raha tulee, mutta toisella nimellä, on aika tarkoitushakuista peliä perustella sillä näkemyksiään.

Mitä sitten tulee aktivitetstödiin tai utvecklingsersättningiin, niin ne ovat malleja, jolla pitkäaikaistyötön voi osallistumalla työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja/tai koulutukseen saada lisää tukea. Huomio tämä merkittävä ero - ei siis välty sanktioilta vaan saa lisätukea.

Tiesitkö että Tanskan ja Ruotsin työttömyysturvan sanktiot ovat todellisuudessa Suomea lievemmät?

Tuskin tiesit, sillä eihän aikanaan tehtyä virhettä kukaan uutisoi eikä sitä ole tarvetta korjata, kun se on niin hyödyllinen hallituksen politiikan tukena. Jo 7.11.2016 työllisyyttä pohtivan työryhmän vetäjä Hetemäki myönsi VM:n tiedotteessaan Työttömyysturvan seuraamusjärjestelmän eroista Pohjoismaissa seuraavaa:

"Työllisyyden lisäämistä ja työttömyyden keston lyhentämistä syyskuussa pohtineen työryhmän taustaraportissa olevassa EU:n komission julkaisemassa taulukossa on virheitä työttömyysturvajärjestelmien sanktiota koskevissa tiedoissa. Kiitos tiedosta SAK:n Ilkka Kaukorannalle. Komission taulukon virheet eivät vaikuttaneet työllisyysryhmän raportin tarkasteluun tai sen ehdotuksiin. Virheellisten tietojen perusteella Ruotsin ja Tanskan työttömyysturvan sanktiosäännöt ovat Suomen sääntöjä selvästi tiukemmat. Oikeiden tietojen mukaan Ruotsin ja Tanskan sanktiosäännöt ovat Suomea löysemmät."

Lihavointi on omani - eli Ruotsin ja Tanskan sanktiosäännöt ovat Suomea löysemmät. Kuinka moni taho on muuten uutisoinut tämän?

Sen sijaan kuinka moni taho on jatkanut saman virheellisen keppihevosen käyttöä ja jatkaa edelleen?

Maanselän ja Vartiaisen edelläolevasssa lainauksessa puhutaan Ruotsin tiukemmista ehdoista - vaikea sanoa, mitä he tarkoittavat. Ainakaan työttömien kohdalla näin ei vaikuttaisi siis olevan. Evidenssiä asiasta he eivät onnistu esittämään - pitäisi ilmeisesti vain uskoa heidän sanomaansa.

Näkemysten kritiikitön toisto mediassa

Herrojen blogi tuntuu saavan samantien runsaasti julkisuutta ja mm Uusi Suomi uutisoi asiasta näin.

Voisiko joku resursseja omaava taho vihdoin tehdä tutkivaa journalismia ja selvittää oikeasti Pohjoismaiden järjestelmien ja tukitasojen erot, jotta tämä jatkuva spekulointi ja osatotuuksilla luodut mielikuvat loppuisivat?

Asia ei olisi varmaan mahdoton selvitettävä. Alkaa tuntua siltä, että sen tekemättä jättäminen on joidenkin tahojen intresseissä, jotta tämä sama epämääräisyys jatkuu ja kuka tahansa voi väittää mitä sattuu totuutena.

Olkoon se paljastuva totuus millainen vaan, niin olisipahan vihdoin jotain kunnollista pohjaa keskustelulle. Väsyttää tämä epämääräisyys ja väittämien kirjo vailla kunnon perusteita. Laki- ja toimintatapamuutosten tulisi perustua edes kohtuullisesti tutkittuun tietoon eikä mutuun sekä mielikuviin.

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

"Herrat esittävät väittämän, jonka mukaan EU:n sosiaalioikeuksien komitea ei olisi ottanut ollenkaan huomioon toimeentulotukea moittiessaan sosiaalitukien tasoa riittämättömäksi. On vaikea sanoa pitääkö tämä paikkansa, kun viitteitä ei lähteeseen ole."

Tästä oli vuosi sitten mediassa aika laajasti juttua. STM julkaisi vastineen, jossa se totesi Suomen kannan poikkeavan komitean johtopäätöksestä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Osin ykköseen kommentti, mutta myös laajemmin. En tiedä miten tämän avaisin, jotta se tulisi ymmärrettyä. Komitea teki päätöksen yksimielisesti ja kuultuaan myös Suomen valtion kantaa. Vastine on annettu ja seuraavaksi Euroopan neuvoston ministerikomiteassa.

Lähdetään alkuun englanninkielisistä ternmeistä, jotka kuvaavat jotenkin asiaa kotimaisia paremmin. On olemassa social security, jolla tarkoitetaan sosiaaliturvaa kuten nyt työmarkkinatukea. Sitten on toinen termi social assistance eli erilliset anomuksesta myönnettävät avustukset. Näitä vastaa sitten toimeentulotuen maksettavat etuudet, jota pitää erikseen anoa esim kuitteja tai laskuja vastaan Kelalta.

EU:n lähtökohta on sääntö, jossa sosiaaliturvan tasoksi asetettu 40% mediaanista. Tarkoitus on tällä, että jokaisella tulisi olla suoraan oikeus tähän summaan eli sosiaaliturvan itseessään pitäisi olla tällä tasolla.

Eli saadakseen sen summan ei pitäisi joutua menenään pyytämään erikseen toimeentulotukea Kelasta laskujen maksuun. Tavoite on että sosiaaliturvan myötä tuleva summa on sellainen, jolla olisi mahdollista elää ilman jatkuvaa ravaamista Kelassa tms saadakseen toimeentulotukea eli tuota socieal assistancea (voisi karusti todeta erikseen anottavaa köyhäinapua).

Jos lähdetään tutkimaan useiden maiden systeemejä (jotka eivät siis ole saaneet näitä huomautuksia), niin niiden järjestelmä vaikkapa Tanskassa lähtee siitä, että tuki on sillä tasolla, jolla pitäisi pystyä elämään käymättä erikseen laskuja maksattamassa.

Kun EU:lla on vaikeuksia ymmärtää systeemiämme, se tuskin johtuu sen erinomaisuudesta vaan turhasta vaikeudesta ja byrokratiasta.

PS. Aktiivisuusmallin ehto muuten pudotti summaa entisestään joissain tilanteessa eikä vienyt tilannetta parempaan suuntaan. Olisi hyvä muistaa mihin EU-maat ovat sitoutuneet artiklassa 12 sosiaaliturvasta:
"Part I: “All workers and their dependents have the right to social security.”
Part II: “With a view to ensuring the effective exercise of the right to social security, the Contracting Parties undertake:
[…]
3. to endeavour to raise progressively the system of social security to a higher level

Eli sosiaaliturvan tulisi nousta vaaditulle tasolle.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Kyllä, juuri näin. Suomen pointti oli, että sosiaaliturvajärjestelmää ei ole mielekästä tarkastella yksittäisten tukien kautta, niin kuin ei olekkaan. Vaikka on varmasti totta, että Suomen byrogratia ei ainakaan helpota järjestelmän tarkastelua, mutta näyttää EU:n yksisilmäinen tarkastelukin aika hämmentävältä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Et juurikaan sisäistänyt sitä, mitä koitin kertoa. EU ei laske että toimeentulotuen kaltainen avustus olisi tarkoitettua sosiaaliturvaa vaan tuota social assistancea joka ei siis ole sama kuin sosiaaliturva. Ne ovat eri asia.

Suomi koittaa väittää sen olevan osa sosiaaliturvaa, mutta ne ovat eri käsitteitä määritelmien mukaan. EU:n mukaan itse sosiaaliturvan kuten työmarkkinatuen tulisi olla tasolla, jolla normaalisti ei tarvittaisi social assistancea, joka on hädässä laskujen yms maksuun myönnettyä tukea. Sitä myönnetään tarvittaessa muuallakin, mutta sitä ei lasketa sosiaaliturvaan.

Esimerkiksi avoliitossa Suomessa elävä ei saa penniäkään toimeentulotukea tahi asumistukea, jos avopuolison tulot tai omaisuus ylittävät rajat. . Näin ollen kaikki eivät suinkaan saa tuota toimeentulotukea lainkaan eikä sitä silloin pidä laskea osaksi suoraa sosiaaliturvaa. Suomessa on runsaasti henkilöitä, jotka saavat vain ja ainoastaan tuon työmarkkinatuen summan - ei muuta. Se taas on liian vähän EU:n mukaan.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen Vastaus kommenttiin #6

Kyllä minä ymmärrän mitä ajat takaa. Mutta yritän tässä sanoa, että kun arvioidaan vähimmäisturvan kattavuutta, niin olisi syytä tarkastella asiaa laajemmalla kulmalla, kuin yksittäisten tukien kautta. Lainaan tähän vaikka kappaleen STM:n tiedotetta:

"Suomi katsoo, että vähimmäisturvan riittävyyttä arvioitaessa tulisi huomioida Suomen sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuus, joka muodostuu rahana maksettavien sosiaalietuuksien lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja erilaisista sosiaali- ja terveydenhuollon maksukatoista ja -helpotuksista. Rahana maksettavien etuuksien kokonaisuus muodostuu puolestaan työmarkkinatuesta ja kussakin tapauksessa, asumistuen ja toimeentulotuen osalta, tuensaajan henkilökohtaisen taloudellisen tuen tarpeen arvioinnista."

Käyttäjän maanselka kuva
Asmo Maanselkä Vastaus kommenttiin #7

Täällä kaivataan ilmeisesti lähteitä.

Kirjoitimme blogin osittain siksi, että vaikka STM:n vastine on yleisesti tiedossa jo vuoden ajan, mutta siitä huolimatta sosiaalisten oikeuksien komitean lausuntoa käytetään kritiikittömästi puolustamaan väitettä, että sosiaaliturvaetuuksien taso on erittäin alhainen.

http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/sosiaali...

Jotain Ruotsin ja Tanskan tiukasta politiikasta kertovat nämä uutiset:

Ruotsin asuntopolitiikasta:

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/20180418220088647...

Tanskan toimeentulotuen myöntämisestä:

http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/tanskassa-ty...

https://sosiaalivakuutus.fi/tanska-leikkasi-turvap...

Huolimatta näistä lukuisista lehtijutuista väitetään että Suomessa on jotenkin erityisen matala, tiukka ja niukka sosiaaliturva.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #8

Sosiaalisten oikeuksien komitean lausunto on voimassa - STM:n vastinetta ei olla käsitelty.

Ruostin asuntopolitiikasta yksittäistapus ei kerro juuri mitään - poliitikon pitäisi se ymmärtää.

Jälkimmäisessä Tanskan artikkelissa kerrotaan täysimääräisen toimeentulotuen olevan 1490 euroa kuussa. Tanskassa perustuki työttömälle annetaan sen suuruisena, että sillä on mahdollista tulla toimeen. Siellä ei koko ajan ravata kuittien kanssa Kelassa pyytämässä köyhäinavustusta.

Vertaa nyt sitten tuota summaa työmarkkinatukeen, niin huomannet että on melkoinen ero. Jos ajattelee vaikkpa avoliitoissa olevia, joiden puolisoilla on kohtulliset tulot, niin muuta ei tipu.

Esititte jostain repäisemänne luvun: "Suomen järjestelmä antaa yksinasuvalle helsinkiläiselle toimeentulotukea jopa 1 188 €/kk."

Jos ei päässälaskien mene, niin kalkulaattorilla tuostakin saa eroksi 302 euroa vaikka löysitte äärimmäisen tapauksen pääkaupungista asumiskustannuksineen.

Jos taso on korkemmalla, niin velvollisuuksiakin voitaneen nostaa. Kuten Hetemäen tiedote kertoo, niin laajasti ottaen ne eivät ole Suomea kireämmät. Teillä tuntuu olevan tapana poimia vain keppiosuus.

Ohuet ovat perustelut ja ihmettelen kuinka KD:n puoluesihteeri perustelee asioita yksittäistapauksella Ruotsista, jossa on tarjottu rotista ja torakoista kärsivää asuntoa. Haluatko sellaista Suomeenkin?

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

On hyvin valitettavaa että journalismin taso on Suomessa romahtanut. Harvoin tehdään mitään itse, jos silloinkaan, mutta mikä tahansa puppu julkaistaan, jos se tulee oikealta suunnalta. Sananmukaisesti oikealta. Suomalaisesta journalismista ei enää ole kuin vallan palvelijaksi.

Joskus kauan, kauan sitten suomalainen journalisti ja suomalainen media olivat vallan vahtikoiria. Muistan ne ajat, mutta kovin hämärästi, koska aikaa siitä on liiaksi kulunut.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tällä hetkellä vaikuttaa että toimittajat seuraavat kärjekkäiden ja populististen poliitikkojen kuten Kärnän tahi Vartiaisen blogeja. Uutisointi niistä on käytännössä pelkästään blogin referointia vailla mitään toimituksellista sisältöä. Käydään vain kisaa siitä, kuka nopeiten suoltaa sen uutiseksi. Sitten samaa jaetaan vielä tyyliin Iltalehti kertoi... Kohta se on levinnyt lukuisiin paikkoihin ilman, että kukaan olisi edes pohtinut missä määrin sisältö edes pitää paikkansa. Vastuu siirretään täysin lukijalle ottaa siitä selvää.

Vähän sama kuin ennen vanhaan olisi jokainen poliitikon mielipidekirjoitus lehdessä julkaistu erikseen uutisena kaikkien medioiden taholta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset