Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Työvoimapalvelujen kurssien vaikuttavuus - pelkkää höttöä vai todellista hyötyä

Olen lukenut useita pöyristyttäviä kuvauksia työttömille järjestetyistä kursseista, joista ei olla katsottu olevan mitään hyötyä työllistymisen avuksi. Yhtenä viimeisimpänä Sari Laitinen kuvasi kuinka osana työttömille tarkoitettua kurssia hän kulutti neljä tuntia vihanhallintakurssilla. Kurssilla, jota kukaan osallistujista ei kokenut edes tarvitsevansa. Kommentoinkin asiaa, että teettämällä tällaisia tarpeettomasti saadaan kenties passiivisagressiivisesta kehitettyä aktiivisagressiivinen - aktivointia kaiketi sekin on.

Olisin erittäin kiinnostunut näkemään tilastoja ja kokemuksia siitä, mihin työvoimahallinto kuluttaa rahaa ja mitä sillä saadaan aikaan. Aktiivimalli on lisäämässä kurssitustarvetta ja rahallinen sanktio aiheuttanee sen, että kursseille osallistutaan myös vain sanktioiden välttämiseksi. Onko tämä tehokasta resurssien käyttöä ja saadaanko näin merkittäviä tuloksia aikaan? Kuinka moni oikeasti kokee saaneensa näiltä kursseilta riittävästi hyötyä suhteessa käytettyyn aikaan?

Hallituksen suunnitelmissa olevan työvoimapalvelujen toiminnan laajamittaisen lisäämisen taustadokumenteissa kerrottiin vuosittain ostettavan noin 200 miljoonalla palveluja ulkoa oletettavasti lähinnä erilaisten kurssien muodossa. Tämän lisäksi on sitten itse tuotetut kurssit ja koulutukset, joiden kustannuksista ei ole itselläni tietoa. Mitä näillä panostuksilla saadaan aikaan - arvioidaanko kurssien vaikuttavuutta työllistymiseen kattavasti? Pitäisikö arvioiden olla julkisia, jotta työttömät voisivat arvioida kannattaako kurssille osallistua?

CV:n täyttöä, vahvuuksien löytämistä, LinkedIn-koulutusta ja ryhmäkeskusteluja

Esimerkiksi alallani ICT:ssä olen kuullut kuinka akateemiset pitkän työuran jo tehneet pääsevät lusimaan kursseilla, jossa kerrotaan vaikkapa miten LinkedIn toimii ja mitä siellä voi tehdä. Monet näistä ovat olleet LinkedInissä melkein sen perustamisesta lähtien reilusti yli kymmenen vuotta ja tietävät joskus kouluttajaa enemmän.

Toinen päivä saatetaan kuluttaa tekemällä persoonallisuustestejä ja niiden pohjalta sitten jutustellaan ryhmässä, jotta löydettäisiin omia piileviä vahvuuksia. Monet osallistujista ovat työelämässä tehneet samat ja pohtineet näitä asioita lukuisia kertoja.

CV:n täyttämistä hierotaan suhteettoman kauan vaikka siihenkin esimerkkejä ja oppia löytyy verkosta mielin määrin. Järjestetään ennemmin kohdennettua apua sitä tarvitseville ja haluaville.

Jostain kumman syystä monesta ammattilaisesta tehdään yhtäkkiä aloittelija ja häntä kohdellaan kuin lasta. Heidän tarpeitaan ei kysellä eikä koulutuksia räätälöidä - tarjotaan vain jotakin, jotta saadaan velvoitteet koulutuksen järjestämisestä täytettyä. Koulutuksen todellisia hyötyjä ja vaikuttavuutta ei juurikaan arvioida.

Palautteen annossa työttömät ovat jossain määrin varovaisia - ovathan he monessa asiassa työvoimahallinnon virkamiehen armoilla eri päätöksissä ja toimenpiteissä. Itsesuojelu astuu kuvaan ja niellään vaikka mitä, jottei toimeentulo vaarannu.

Palvelujen digitalisointi käyttöön ja säästyneet rahat täsmätoimenpiteisiin

On aivan järjetöntä järjestää LinkedIn-kursseja ympäri maata osana lukemattomia koulutusjaksoja. Kolme eri tasoista verkkokurssia luentoineen ja tarvittaessa harjoituksia tai testi. Mikäli ongelmaksi muodostuu varmistaa osallistuminen, niin kirjaudutaan järjestelmään pankkitunnuksilla varmistaen henkilöllisyys. Lisäksi tarjotaan alusta, jolla voi esittää kysymyksiä ja saada neuvoja.

Veikkaan, että tällä ratkaisulla sekä sen soveltamisella muihinkin alueisiin säästyy jopa miljoonia muuhun käyttöön. Esimerkiksi CV:n voisi vaikka lähettää sähköisesti arvioitavaksi ja alkuun sen voisi käydä läpi vaikkapa tekoälysovellus. Hallitus voisi tekoälyyn liittyvän kärkihankkeensa yhtenä tehtävänä tilata sovelluksen, joka pystyy käymään niitä läpi tarjoten muutosehdotuksia.

Panostukset kohtaanto-ongelmaan ja täydennyskoulutukseen

Tietoviikko kertoi kolmen kuukauden koodauskurssista, johon haki neljätuhatta ihmistä ja kaksikymmentä pääsi mukaan. Testeissä mitattiin loogista ajattelua ja ripeää oppimiskykyä. Koodaamistaitoja hakijoilta ei vaadittu, eli opintopaketti lähti nollatasolta liikkeelle. Voidaan esittää kritiikkiä siitä, onko kolme kuukautta riittävästi, mutta oikealla taustalla ja rajattuun tarpeeseen ratkaisu voi hyvinkin toimia.

Academic Workin koulutusohjelmasta kerrottiin seuraavaa:

"Academy on kolmen kuukauden intensiivinen opiskelupaketti, jossa opitaan java-ohjelmointikieltä sekä sitä tukevia verkko- ja tietokantatekniikoita. Koulutus on ilmainen, mutta siitä ei myöskään makseta palkkaa eikä sen ajaksi voi saada opintotukea. Jokaiselle valmistuneelle kuitenkin taataan ensimmäinen it-alan työpaikka vuodeksi."

Jälleen kerran tiukka tukipolitiikka löi kapuloita rattaisiin, kun opintotukea ei saa. Toivottavasti sentään työttömyystuki säilyi, mutta nykyisen aktiivimallin täyttämiseksi tällainen toiminta ei tietenkään kävisi, kun ei ole sopivan tahon tarjoama ja hyväksytty.

Tämänkaltaisia tarvitaan lisää ja niitä pitää aktiivisesti kehittää.

Ohjelmistoalan yritys Salesforce teetti kyselyn, jonka mukaan luottamus Suomen koulutusjärjestelmään horjuu:

"Suomalaisista vastaajista vain 21 prosenttia katsoo, että koulutusjärjestelmä kykenee vastaamaan työmarkkinoiden tämän hetken tarpeisiin."

Meillä on Suomessa huippuluokan julkinen koulutusjärjestelmä, mutta se ei yksin riitä. Suomalaisen osaamisen kehittäminen on yhteinen tehtävä, johon jokaisen yrityksen tulisi investoida ja osallistua”, kertoo Salesforcen asiakkuusjohtaja Patrik Ros tiedotteessa.

Meidän on löydettävä polut, joilla soveltuvat työttömät pääsevät täydennyskoulutukseen täyttämään syntyviä aukkoja osaamisessa. Nyt ei riitä opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen ensi hallituskaudelle tehtäviksi muutoksista käynnistämät keskustelut vaan meidän on reagoitava nopeammin.

Helposti monistettavaa ja digitalisoitavaa hömppää pois ja resurssit parempaan käyttöön

Ruotsissa ja Tanskassa on allokoitu resursseja huomattavasti enemmän henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tukeen - tämän pitää olla myös Suomen suunta. Näillä näkymin merkittäviä lisäresursseja ei ole luvassa, joten on pyrittävä vapauttamaan niitä nykyisistä tehtävistä. Mielestäni digitalisoinnin ja paremman kohdentamisen avulla voidaan tähän suuntaan päästä.

Valtaosa työttömistä haluaa työllistyä ja löytää tapoja kouluttaa itseään uusiin tehtäviin. Pääpaino tulisi olla tämän osan palveluissa, kun nyt tunnutaan laittavan liikaa painoa vastahakoisten pakottamiseen. Tärkeämpää on mahdollistaa tuki niille, jotka sitä haluavat, kuin pyrkiä tasapäisesti tarjoamaan jotakin ehtojen täyttämiseksi.

Useimmat työttömät ovat aikuisia merkittävälläkin työkokemuksella ja heitä tulee kohdella sen mukaisesti. Työttömäksi on jouduttu monista syistä - tänään luin kuinka Microsoft on vuodesta 2015 lähtien irtisanonut Suomesta 3000 työntekijää. Ei ollut kyse näiden ihmisten ammattitaidosta ja osaamisesta vaan aivan muusta. Työttömäksi joutuminen ei tarkoita älykkyystason ja osaamisen yhtäkkistä alenemaa.

Tarvitaan täsmäkoulutusta, jota varten myös työvoimahallinnon tulee kehittää osaamistaan. Olen kuullut monelta ICT-alan ammattilaiselta kuinka he eivät koe, että TE-toimistossa ymmärrettäisiin heidän alaansa ja osattaisi aidosti auttaa. Tarvitaan myös erikoistunutta tukea yleisneuvonnan sijaan.

Nyt on aika arvioida tarjottujen palveluiden vaikuttavuutta ja pyrkiä kohdentamaan resurssit paremmin!

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Niko, jälleen nappiin! :)

Kirjoitin tuossa samassa Sari Laitisen blogissa siitä, että aktiivimallin ehdot saa täytettyä 25 vuotta täyttäneet myös tällä alla olevalla - jos se siis toteutuu ikärasismista huolimatta:

"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta", ks. alla:

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2018/20180059

"ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Työnhakijalla olisi oikeus työttömyysetuuteen opintojen estämättä, jos hän on täyttänyt 25 vuotta ja opinnot kestävät enintään kuusi kuukautta. Lisäksi edellytyksenä olisi, että opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. Työttömällä säilyisi opintojen aikana työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä velvollisuus hakea ja olla valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä sekä osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin niitä hänelle tarjottaessa. Opiskelu ei olisi pätevä syy kieltäytyä tarjotusta työstä tai palvelusta. Työnhakijan opintoja pidettäisiin tietyin edellytyksin työttömyysturvan niin sanotussa aktiivimallissa tarkoitettuna aktiivisuutena.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 2018. Lain työllistymistä edistävän palvelun määritelmää koskeva säännös tulisi kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019." - -

---

Luulenpa, että tällaisia räätälöityjä puolen vuoden mittaisia kursseja - jolla voi ehkäistä aktiivimallileikkurin - on jo suunniteltu toteutettavaksi hallituksen suosimien koulutusfirmojen taholta. Varsin näppärää! Ja veronmaksajat maksavat - eli me kaikki!

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Itse tuota esitystä pidän kuitenkin pääosin positiivisena, kun se mahdollistaa opiskelun työttömyystuella ja auttaa siten keräämään työnhakua edistävää koulutusta sekä osaamista.

Hieman hämmentävä on, että opiskelun joutuu käytännössä keskyttämään mikäli tarjotaan kokopäiväistä työtä. Voi käydä niin, että neljä-viisi kuukautta olet opiskellut saadaksesi jonkun pienen tutkinnon tms ja sitten voit joutua jättämään sen kesken. Edelleen monasti vaaditaan läsnäoloa ja työ saattaa estää sen.

Voi olla että nuo koulutusfirmat noitakin toteuttavat yhä enemmän. Itse asiassa ne jo tällä hetkellä tekevät niitä tyypillisesti puolen vuoden mittaisilla ns FEC-koulutuksilla, jotka sisältävät 1-2 kuukauden verran kuoulutuspäiviä ja loppu on työssäoppimista jossain firmassa. Palkkaa ei makseta, mutta työttömyysetuus säilyy.

Kuitenkin selkeä ammatillista osaamista kasvattava koulutus on mielestäni kannatettavaa ja tuo nimenomainen ehdotus kuitenkin sitä edistää.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Niko, mitä mieltä olet siitä, että nyt tässä kohtaa ko. laki koskeekin vain 25 vuotta täyttäneitä? Miten tämä ikärasismi nyt yht' äkkiä onkin 25 ikävuoden kohdalla, kun se puolen vuoden ilman perustetta olevissa määräaikaisissa työsopimuksissa on nuoret alle 30-vuotiaat?

Kuka mahtaa pysyä perässä näissä hallituksen kryptisissä nuoria koskevissa ikärajoissa? Onko ne ihan vaan vedetty hihasta? Miten lakien vaikutusarviot? Mahdolliset em. lakien väliin putoajat? Ja kuka vastuullisesti neuvoo nuoriamme näissä asioissa, kun TE-toimistot ja Kelan toimipisteet ovat jo täysin ruuhkassa aktiivimallin jäljiltä? Palkataanko taas valtakunnallisesti uusi 200 virkailijan satsi tämän asiakokonaisuuden neuvontaan?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #4

Tutustumatta asiaan (kun kaikkea ei vaan kerkeä) luulisin, että 25 vuoden ikärajalla puritään jotenkin hallitsemaan sitä, että ko ikää nuoremmat saattavat hyvinkin olla opiskelijoita ja siten saattaisi tulla kummallisia ristiriitatilanteita.

Aajatellaan vaikkapa niin, että olet keskeyttänyt ammattikorkeakoulun opinnot vaikka noin puoli vuotta olisi jäljellä. Olet hakeutunut ensin töihin ja sitten jäänyt työttömäksi saaden ansiosidonnaista. Sitten menisitkin tämän säännön pohjalta opiskelemaan puoli vuotta loppuun täydellä ansiosidonnaisella?

Mukavaltahan se kuulostaisi verrattuna normaalin opintotuella opiskeluun? Raja 25 on varmaan keinotekoinen eikä siten ehkä toimivin, mutta oma veikkauseni on että jotain tällaista mahdollista porsaanreikää opintotuen ja työttömyyskorvauksen välillä tällä säännöllä koitetaan taklata.

Mitä tulee tuohon alle kolmekymmpsiten perusteettomaan määräaikaisuuteen, niin sen voisi huuhtoa pöntöstä alas.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä Vastaus kommenttiin #5

Ko. hallituksen esityksessä sanotaan kohdassa 4 "Asian valmistelu" näin:

- -"Elinkeinoelämän keskusliitto EK on lisäksi ilmaissut käsityksenään, että esitys ei paranna työllisyyttä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mukaan opiskelu voi pidentää työttömyysjaksoja enemmän kuin lyhentää niitä. Työttömiksi jäävien henkilöiden aktiivinen työnhaku jää pois työttömyyden alkuvaiheessa, vaikka se on paras aika työllistyä uudelleen. Lisäksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK katsoo, että esitetyn mallin mukainen opiskeluaika tulisi vähentää mahdollisesta myöhemmästä tukiajasta, jos työnhakija saa myöhemmin työttömyysetuutta julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitetulla tavalla."- -

Suomen Yrittäjät ja muutamat muut ovat olleet samaa mieltä kuin EK. Itse mietin tätä samaa asiaa niin, että nuoren kovin rikkonainen opiskelu- ja työhistoria herättää työnantajissa ehkä turhaakin huolta siitä, ovatko he mahdollisesti palkaamassa henkilön, joka ei oikein tiedä opiskellako vaiko tehdä töitä. Voi tulla hieman hermostunut vaikutelma tällaisesta henkilöstä, vaikka hän itse asiassa vain käyttää tämän ikäsidonnaisen tukijärjestelmän itselleen mahdollisimman taloudellisesti hyväkseen.

Voidaan ehkä nähdä fiksuimmilta opiskelijoilta varsinaista taituruutta ja kikkailua näillä työttömyysetuuksilla ja opintotuilla kun niitä vuorotellaan ja maksimoidaan oma etu.

Ja sääliksi käy jälleen niitä TE-toimiston ja Kelan - jatkossa yksityisten TE-toimistojen/ Eures-toimijoiden - kohtaa, kun he yrittävät pysyä näiden jonglöörien perässä ;-)

Olen sitä mieltä, että yksinkertainen olisi kaunista - myös opiskelijoiden tukijärjestelmissä. Mitä yksinkertaisempi sen parempi - ja tasa-arvoisempi: ikärasismi jäisi pois.

En ole ko. hallituksen esityksen kannalla.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #8

Eli mieluummin haluat nykyisen järjestelmän jatkuvan, jossa minkään ikäinen työtön ei voi opiskella työttömyyskorvauksella muutoin kuin mikäli koulutus on työkkärin määräämä?

Suurin osa kuitenkin valmistuu ennen tuota 25 vuoden rajaa, jolloin kikkailu ei ole niin suurta.

Itse katson näissä usein sitä, että tärkeämpää on tehdä mahdollistava laki suurimman osan hyödyksi kuin keskittyä vain siihen, pystyykö joku kierosti jossain tilanteessa käyttämään lakia hyödykseen.

Ei se eri karenssien yms sekä opintotuen velvoitteiden vuoksi kovin helppoa ole tuo kikkailu huomioonottaen se, että tietyn ajan pitää olla töissä päästäkseen ansiosidonnaisen piiriin.

Mikä siis olisi sinun ratkaisusi asiaan, jatkaa nykymallilla?

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä Vastaus kommenttiin #10

Niko, katsopa tämä:

"Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella tuettuna":

http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/amma...

Minusta nykymallissakin on paljon enemmän järkeä kuin tässä uudessa "puoli-vuosiksi-pätkitetyssä" -mallissa.

Sanot, että "Suurin osa kuitenkin valmistuu ennen tuota 25 vuoden rajaa, jolloin kikkailu ei ole niin suurta." Katsopa blogini alla:

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255150-mi...

Siinä on kuva tekstin vieressä, jossa on eri suomalaisten tutkintojen suoritusikien mediaanit.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #11

Tuolla linkkaamassasi nykymallissa lukee:
"Voit saada työttömyysetuutta opiskelun ajalta, jos olet
- ilmoittautunut TE-toimistoon työnhakijaksi ja työnhakusi on voimassa
- vähintään 25-vuotias
- TE-toimiston arvion mukaan koulutuksen tarpeessa ja opiskelu parantaa ammattitaitoasi ja mahdollisuuksiasi työmarkkinoilla
- sopinut työllistymissuunnitelmassa opintojen tukemisesta työttömyysetuudella ennen opintojen aloittamista"

Eli en nyt oikein ymmärrä, kun sama ikäraja 25 on siinäkin olemassa?

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä Vastaus kommenttiin #12

Niinpä, täytyy varmaankin vähän tutkia asiaa lisää. En ole missään huomannut, että tämä uusi laki korvaisi vanhat käytännöt/lait.

Voi olla myös niinkin, että tämä uusi puolen-vuoden-pätkitetty -järjestelmä on vain luotu aktiivimalliin yhdeksi 4,65 %:n leikkurin estäjäksi.

Ja voihan olla käynyt myös niinkin, että lainsäätäjille on tullut "tapaturma", että he eivät ole huomioineet tätä vanhaa järjestelmää lainkaan uutta säätäessään...

Ilmoittele, jos löydät "kättä pidempää". PS. Toivotaan Saaralle menestystä kisaan! :)

Öitä!

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Ehkä tosiaan pitäisi pyrkiä saamaan oikeanlaista palautetta kurssien vaikuttavuudesta mm. juurikin työllistymiseen.

Esim. mainitun vihanhallintakurssin osalta sitä voitaisiin saada kun kysyttäisiin kurssin käyneen henkilön työllistäneeltä yritykseltä: vaikuttiko henkilön käymä vihanhallintakurssi, ja missä määrin, siihen, että päätitte työllistää juuri hänet?

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Vihanhallintakurssin käymisestä tuskin kannattaa ilmoittaa potentiaaliselle työnantajalle...

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Älä nyt höpise. Tottakai tuokin kurssi pitää CV:ssä mainita. Ainakin jos CV:n tekee CV-kurssin ohjeiden mukaan, olettaisin.

Käyttäjän burwin kuva
Otto Rissanen

Olen kerran tällaisella kurssilla ollut ja oma kokemukseni on aikalailla kielteinen. Hyötyä minulle oli olemattomasti, kenties muille osallistujille enemmän, tosin tätä on vaikeata arvailla, sillä kurssilaiset olivat kovin eri tilanteissa. Osin tämä moninaisuus oli minusta haitaksi kurssille, sillä muutama henkilö tarvitsi kovin paljon kädestä pitämistä tilanteessa kuin tilanteessa (esimerkiksi totaalisen kielitaidottomuuden tai henkilökohtaisten ongelmien takia) kaiken muun kustannuksella. Voisi kuvitella, että juuri nämä vaikeammat tapaukset, joilla ei ollut oikein mitään näkemystä omasta tulevaisuudestaan, saivat kurssista eniten irti.

Sisällöllisesti kurssi oli kovin ontto, eritoten TE-toimiston ennakkopropagandaan suhteutettuna. Opettelimme kirjoittamaan CV:tä ja työhakemuksia, taisimme leikkiä työhaastatteluakin, ottaa osaa jollekin alakoululaisten ryhmäleikkiä muistuttavalle millelie myönteisen psykologian tunneille ja katsoimmepa Pekkaa ja Pätkääkin, mitä nyt kahvinjuonnilta ja odottelulta kerkesimme. Nähdäkseni tuon muutaman kuukauden kurssin olennaisen sisällön olisi saanut mahdutettua suunnilleen viikkoon tai kahteen.

TE-toimiston mukaan tämä kurssi tietysti ratkaisisi kaiken, olisi kovin tärkeä ja vaativakin ja ennen kaikkea todella tasokas kokonaisuus, jollaiseen kaikki haluaisivat osallistua. TE-toimiston erityisasiantuntija jopa moralisoi minua haluttomuudestani osallistua, sillä hänen mukaansa jokainen työssäkäyvä olisi kiitollinen päästessään tällaiselle kalliille kurssille. Vaihtoehdoksi kurssille erityisasiantuntija esitti karenssia.

Sitäkin painotettiin toisen sosiaaliviranomaisen toimesta, että kurssi oli erityisen hyvä "varmasti hyvin korkeasti koulutetun" vetäjän vuoksi. Sittemmin selvisi, että vetäjä oli jopa Teatterikorkeakoulusta valmistunut näyttelijä.

No, kyllä siellä kurssilla jotain tärkeätäkin kerrottiin: vetäjän mukaan työttömyysviranomaiset ovat olleet erityisen aktiivisia kurssittamaan ja pakottamaan toimenpiteisiin välttääkseen itse joutumista työttömäksi.

Varmaan näistä kursseista, niiden sisällöstä ja vaikutuksista, pitäisi tehdä joku tarkempi selonteko. Olisi kiinnostavaa tietää paljonko tällainen kallis hienous maksaa ja tuottaako se muuta kuin siistittyjä tilastoja ja toimeentuloa työttömyysteollisuudesta eläville.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tutun kuuloista kerrontaa. Lisäksi nykyään ihmiset käyvät aktiivimallin myötä jopa samankaltaisia kursseja kahteen tai kolmeen kertaan.

Vaikutuksia olisi syytä arvioida ja miettiä meneenkö rahat oikeasti hyödylliseen. Kuten blogissa totesin, niin montaa asiaa voi oppia lusimatta kurssilla - usein sekä kustannustehokkaammin että nopeammin. Kirjava taso on melkoinen haaste noissa ryhmäkursseissa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset