Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Piilokorruptio Suomessa osa 4: Lainsäädännön tarkoitukselliset porsaanreiät

Eräs vähän esillä ollut institutionaalisen korruption muoto on epämääräisten ja porsaanreikiä sisältävien lakien säätäminen. Lakeihin jätetään tarkoituksellisesti aukkoja, joissa on mahdollisuuksia tulkintoihin eikä niiden valvonta ole edes kunnolla mahdollista. Lain noudattamiseen liittyy olennaisesti kiinnijäämisen riski sekä toisaalta rangaistuksen kovuus mikäli sitä rikkoo - joidenkin lakien kohdalla käytännön valvonta on mahdotonta, mikä osin vesittää koko lain.

Vallan kolmijako-opin isä Montesquieu  esitti jo kolme sataa vuotta sitten toteamuksen, jonka mukaan valtio tuhoutuu mikäli lainsäädäntövalta on korruptoituneempi kuin toimeenpanovalta. Tavoitteena on ollut korostaa lainsäädäntövallan keskeistä merkitystä eettisten periaatteiden muotoilijana ja koko demokraattisen hallinnon eettisen laadun määrittäjänä. Huono ja puutteellinen laki asettaa toimeenpanijatkin vaikeaan asemaan.

En suinkaan koita väittää, että olisimme tuhon tiellä, mutta haluan herätellä pohtimaan millaiseen suuntaan olemme menossa. Viime aikoina keskusteluissa olleista laista esimerkkejä ovat mm kansanedustajien sopeutumiseläke, sotetuottajien liiketoiminnan raportointivelvollisuus sekä hallintarekisterilaki ponsineen.

Kansanedustajien sopeutumiseläkkeen pääomatuloja koskeva porsaanreikä

Eduskunnassahan pohditaan parhaillaan hartaudella, mitä tälle julkisuuteen ponnahteneelle kysymykselle tehdään. Vaikuttaa siltä, että säätäessään lakia itselleen kansanedustajat ovat jättäneet tarkoituksellisen porsaanreiän, jota sitten on varsin laajasti hyödynnetty. Pääomatuloja ei oteta huomioon, joten on varsin helppoa kierrättää tulot yrityksen kautta palkkatulojen sijaan.

Lääkäri Tuija Nurmi (kok) nostaa täyttä eläkettä ja samaan aikaan toimii Terveystalossa lääkärinä yhtiönsä kautta nostaen sieltä rahat pelkästään osinkoina. Tanja Karpela (kesk) perusti yhdessä miehensä kanssa koirien koulutukseen erikoistuneen yrityksen ja nostaa täyttä sopeutumiseläkettä, kun sieltä hänelle ei ohjaudu merkittävästi tuloja. Lukuisia muitakin esimerkkejä porsaanreikien käytöstä on nähty.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ongelma oli esillä jo lakia säätäessä, mutta niin vaan kansanedustajat päätyivät hyväksymään itseään ja kolleegojaan koskevan lain selkeistä puutteista huolimatta.

Soten vesitetty palveluntarjoajien liiketoimintatietojen raportointivelvollisuus

"Veroraportointia koskeva pykälä on vesitetty ja asiantuntijalausunnot on nollattu. Hallituksen lakiesitys on pahasti torso", Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala paheksuu Iltalehdelle.

Petteri Orpo on kirkkain silmin vakuutellut, että sotelakiin kirjataan sellaiset raportointivelvollisuudet, että veronkierto ei onnistu ja kansalaiset saavat tarvittavat tiedot. Todellisuus on kuitenkin jotain muuta. Erikoista on myös, että Finnwatch on ollut asiantuntijana esittäen ongelmat ja korjausehdotukset, mutta mitkään niistä eivät ole kuitenkaan päätyneet lakiesitykseen:

"Pyysimme valtiovarainministeriön viimeisten asiantuntijakuulemisten jälkeen annetun lausunnon nähtäväksi. Yllätykseksemme siinä ei anneta ehdotuksia veroraportointia koskevan pykälän korjaamiseksi. Pykälä jää pahasti torsoksi", Vartiala harmittelee.

Todella hämmentävää on, että jo nyt kaikkein suurimmat monikansalliset yritykset joutuvat jo nyt kaivamaan kirjanpidoistaan VML 14 e §:ssä määritellyt laajemmat tiedot, ja EU:ssa keskustellaan juuri näiden tietoelementtien julkisesta raportoinnista. Hallitus kuitenkin jättää näistäkin tiedoista puolet pois. Finnwatchin kirjoituksessa Sote ja Orpon mustatut maakohtaiset verotiedot kerrotaan laajemmin esityksen ongelmista ja siinä todetaan varsin karusti:

"Miksi yli puolet VML 14 e §:n tiedoista on jätetty pois sote-yritysten maakohtaisesta raportointivelvoitteesta ja miksi raportointiin velvoitetuista ei ole säädetty selkeämmin? Tällä ei ole löydettävissä mitään muuta järjellistä perustetta, kuin tahallinen sote-uudistuksen verotuottovaikutusten arvioimisen hämärtäminen – halu säilyttää aggressiivisen verosuunnittelun mahdollisuuksia sekä suojella veroja vältteleviä yrityksiä julkisuudelta. "

Hallituksella olisi siis kaikki mahdollisuudet tehdä toimiva laki, jossa velvoitetaan raportoimaan riittävät tiedot, mutta sitä se ei puheistaan huolimatta ole tekemässä.

Hallintarekisterilaki täytti vuoden - yhtään ponsien vaatimaa lakimuutosta ei ole tehty

Yli vuosi sitten käytiin laajaa keskustelua hallintarekisterilaiksi kutsutun lain ongelmista ja lopulta se hyväksyttiin erinäisten ponsien kera. Näillä ponsilla oli tarkoitus jälkikäteen tukkia lakiin jääneet porsaanreiät, jotka olisi mielestäni pitänyt korjata jo ennen hyväksyntää.

No, missä olemme tänään? Yhtäkään lakimuutosta ei ole tehty ja hiljaista on ollut lain käsittelyvaiheessa silloisen PS:n ja nykyisten Sinisten taholta asian seuraamisen suhteen. Turunen yhtenä ponsien arkkitehdeista vaihtoikin jo Kokoomukseen, joten mahtaako tällä hallituskaudella tulla muutoksia lainkaan.

Säädetään puutteellinen laki mahdollistaen lukuisia kiertomahdollisuuksia ja luvataan pikaiset korjaukset. Korjauksia ei tule ja julkinen keskustelu sekä seuranta asiasta on olematonta. Nykytilassa laki mahdollistaa korruptiota ja omistusten piilottamista, mutta ilmeisesti tämä passaa hallitukselle?

Toimeenpano, valvonta ja tuomiot lainsäädännön armoilla

Vaikka teoriassa ollaan erotettu erilaista toimijoita vallanjako-oppien mukaan, on lainsäädäntövalta keskeinen muiden toimintaedellytysten suhteen. Huonot ja torsot lait tekevät valvonnasta mahdotonta sekä heikentävät tuomioistuinten mahdollisuuksia puuttua väärinkäytöksiin - joskus tämä vaikuttaa olevan tarkoituskin. Esimerkiksi tuon soten palveluntarjoajien raportoinnin vesittämiselle on vaikea nähdä muuta syytä.

Hallituksella ja eduskunnalla on myös merkittävää valtaa valvonnan suhteen budjetin kautta. Mikäli valvontaan kuten esim säätiöiden valvontaan ei anneta määrärahoja tulee lakien valvonta käytännössä mahdottomaksi.

Haluan jälleen korostaa, että piilokorruptio ei ole välttämättä tuomittavaa ja tässäkin liikutaan korkeintaan moitittavan tai epäeettisen toiminnan tasolla. Sen taloudelliset vaikutukset voivat olla kuitenkin suuret ja minun silmiini tällainen tarkoitukselliselta näyttävä toiminta vaikuttaa todella pahalta.

Suomi ei viime vuosina ole juurikaan panostanut korruption vastaiseen toimintaan. Tälle käytetään usein perusteluna hyvää menestystä kansainvälisessä korruptioindeksissä. Tuo indeksi mittaa kuitenkin vain hyvin pientä osaa korruptiosta eli käytännössä suoraa virkamiesten lahjontaa esille tulleiden tapausten kautta. Koko korruptiosta tuo on vain pieni osuus.

Epämääräisten ja torsojen lakienkin säätäminen on siis laajasti määriteltynä osa piilokorruptiota. Meidän tulisi jatkossa kiinnittää yhä enemmän huomiota lakien sisältöön ja otetaanko niissä asiantuntijoiden antamat lausunnot huomioon.

 

PS. Tämä oli nyt neljäs piilokorruptiota käsittelevä blogi, sarjan muut osat oheisten linkkien takaa.

Rakenteellinen korruptio ja hyväveliverkostot Suomessa - osa 1

Piilokorruptio Suomessa osa 2: Kaavoitus ja rakentaminen

Piilokorruptio Suomessa osa 3: Konsulttiyrityksien laajamittainen käyttö

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

"Hallintarekisterilaki täytti vuoden - yhtään ponsien vaatimaa lakimuutosta ei ole tehty".
Miten tälle kävi?
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ps-n-...

Laki helpottaisi veronkiertoa ja talousrikollisuutta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Laki hyväksyttiin ja samassa yhteydessä tehtiin ns ponnet, joiden mukaan korjataan lakeja estämään ongelmia. Mitään ei kuitenkaan olla vielä korjattu. Laki on siis voimassa kuvattuine ongelmineen.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@2. Siksi minua ihmetytti, että aktiivimalli runnottiin läpi ja korjataan kun katsotaan tarvittavan. Silti huhtikuussakin kukaan ei oikein tiennyt mitä aktiivimallin ehtoihin laitetaan hyväksytyiksi.

Minulla esimerkiksi pyydettiin tekstiviestinä, että tutustuisin aktiivimallin ehtoihin ja vastasin heti takaisin, että minä en kuulu aktiivimallin piiriin, koska saan vammaistukea. Ei ole kuulunut sieltä mitään ja nyt minun oikeuttani työttömyyspäivärahaani tutkitaan siellä ja Kela ei nyt tällä hetkellä maksa minulle mitään.

Pakko käydä henkilökohtaisesti TE-toimistolle moittimassa, että mitä he siellä oikein sekoilevat? Olen kahdessa paikassa kaksijakoisena: TE-toimiston sekä Turun kaupungin alla. Kumpaanko minä oikeasti kuulun? Miksi minulla edelleen lukee tiedoissa, että olen laitettu meriteollisuuden pilottihankkeeseen ja minkäänlaisia tietoja ei ole tullut siitä tammikuusta lähtien?

Vaadin oikeutta siihen, että minulle on vain yksi asiointitoimisto ja siihen kaikki tarvittavat palvelut. Olen käynyt pari kertaa kahdessa paikassa ja kummassakin olen ollut sekaisin, että mihinkäs minä oikeasti kuulun. TE-toimisto on sanonut, että en kuulu heille vaan Turun kaupungille.

Silti kirjeessä lukee TE-toimisto. Nyt oikeasti pitää tämä sekoilu lopettaa heti ja välittömästi.

Tämä asiani ilman lupaani on siirretty TE-toimistosta Turun kaupungin alle on pelkästään maakuntauudistuksen ohella tehty ja kun se ehdotus kaatui perustuslakivaliokunnan alla ja siinä minä olen oheistuotteena kahden välissä.

Ensin ollaan vuoden siellä kaupungin kirjoilla ja sitten tietoni palautetaan vuoden kuluttua takaisin TE-toimistolle. Tämä on poliittisesti sekavasti laitettu ja ryssitty valtion toimesta.

Minä en nyt oikeasti enää tiedä, että mitä tehdä ja on mentävä TE-toimistoon keskustelemaan asiat halki.

Tämä on vähän sellainen kuin toimisin kahden yrityksen tai valtion välissä, että mene tuonne, saat sellaiset ohjeet ja toisessa taas sanotaan, että et saa tehdä ja annetaan ihan erilaiset ohjeet. Koita siinä sitten selvittää, mihin oikeasti kuulut.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #3

Kuulostaa kohtuuttomalta, nämä erilaiset kokeilut ja pilotit tuntuvat olevan välillä juosten loroteltu. Mennään etukenossa malleihin, jota ei olla vielä kunnolla mietitty ja sitten aivan perusasiat jäävät huomiotta. Jatkuvasti pitäisi miniminä pitää huolta, ettei työtön jooudu kohtuuttomaan ja epätietoiseen tilanteeseen.

Kokeiluja lienee teht aika paljon, kun kunnilla on osittain maksuvastuu pitkäaikaistyöttömistä ja siksi intressi saada määrä vähenemään. Kuitenkin vastuut ja yhteustyömallit ovat olleet aika lailla hakusessa. Saiasivat kuitenkin selvittää omat sotkunsa sen sijaan, että työttömät joutuvat setvimään asioitaan.

https://yle.fi/uutiset/3-9236853

Jostain syystä työttömyysasiat koetaan sellaisiksi, että vieläkin keskeneräisempi ja tulkinnanvarainen lainsäädäntö riittää. Koko aktiivimallin kiire ja tarkkojen ohjeiden puuttuminen on vastoin kansalaisen oikeusturvaa, mutta työttömät lienee lähes ainoa ihmisryhmä, jolle tällainenkin epämääräisyys katsotaan oikeutetuksi - B-ryhmää..

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #4

@4. Eikö silloin kannattaisi vain lopettaa koko aktiivimalli, kun se rikkoo useita perustuslain pykäleitä ja ihmisoikeuspykäleitä? Kaikki pitää vain suunnitella huolellisesti ennen lain asettamiseksi.

Nytkin tämä Sote- ja Maku-suunnitelmat tehdään huolimattomasti ja niillä on suuri yhteiskunnallinen vaikutus ja ei kelpaa tämä selitys, että korjataan kun tilanne vaatii... En halua, että sitä runnotaan samalla tavalla kuten aktiivimallin kohdalla tehtiin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #6

Valitettavasti tämä hallitus ei ole kovin hanakka myöntämään virheitä. Mielestäni on uusi ilmiö säätää lakeja, joita päätettäessä ollaan jo tietosisa siitä, että tarvitaan merkittävästi korjauksia epämääräisyyksiin.

Sotessa ja Makussa kiire tässä vaiheessa on tavallaan ymmärrettävää, kun koko homma meinaa aikataulumielessä mennä reisille.

Aktiivimalli sen sijaan oli täyttä typeryyttä, sillä kiire aloittaa vuoden alusta oli vain hallituksen oma tahto eikä siihen mitään pakkoa ollut. Olisi voitu tehdä kerralla laki kuntoon mikäli se ehdottomasti haluttiin.

Kokeilukulttuuri voi jossain asioissa olla ihan jees, mutta ei lainsäädännössä eikä kohdistuen ihmisiin, jotka ovat jo muutoinkin vaikeassa asemassa.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #7

@7. Juu. Mutta pitää kannustaa metelöimään siitä, että kaikki lain valmistelut pitää olla valmiit vuotta ennen vaaleja ja nythän ei ole. Ei se ole mukavaa, että ehdokkaat tietämättöminä rupeavat valehtelemaan meille kansalaisille pötyä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Hyvä esimerkki huonosta valmistelusta tullee olemaan myös alle 30-vuotiaiden työttömien määräaikaisuudet ilamn perusteluja, joiden uskotaan parantavan työllisyyttä. Nimenomaan vain uskotaan, sillä tutkimukset kertovat HS:n mukaan seuraavaa:
"Jonkin verran löytyy näyttöä, joka ei tue hallituksen uudistusta. Tosin sen soveltuvuutta Suomeen ja nyt esitettyyn uudistukseen pitäisi arvioida tarkemmin.

Jäntti viittaa Cornellin yliopiston taloustieteen professorin Lawrence Kahnin tutkimukseen yhdeksästä EU-maasta.

Tutkimuksen mukaan määräaikaisten työsuhteiden helpottaminen johtaa keskimäärin pätkätöiden kasvuun, mutta ei ole näyttöä siitä että ne parantaisivat työllisyyttä.

”Näin ollen nämä uudistukset, joita esitellään keinoina saada ihmisille jalansija työmarkkinoilla, näyttävät sen sijaan rohkaisevan pysyvien työsuhteiden korvaamiseen määräaikaisilla”, Kahn kirjoittaa.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattorin Merja Kauhasen silmiin taas osui sosiologian tutkimus, jossa tutkittiin 19:ää Euroopan valtiota vuosina 1992–2012.

Tutkimuksen mukaan määräaikaisuuksien helpottaminen lisäsi nuorten pätkätöiden todennäköisyyttä mutta ei vähentänyt työttömyysriskiä. Matalasti koulutetuilla nuorilla miehillä työttömyysriski kasvoi."

Eli pohjaksi ei tunnu löytyvän muuta kuin katteeton usko ja tulokset saattavat olla jopa päinvastaisia tutkimuksien mukaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset