Länsidemokraatti Pietikäisen luova tulkinta hallitusohjelman onnistumisesta
Seppo-Juha Pietikäinen tulkitsee varsin luovasti HS:n arviota hallitusohjelman tavoitteiden toteutumista päätyen blogissaan toteamaan sekä otsikossa että tekstissä: "Inventaarin mukaan hallitusohjelman toteutus on melko hyvin onnistunut paitsi sote- ja maakuntauudistus". Pieni ongelma tässä on se, että mikäli menee katsomaan maksumuurin takana olevaa kirjoitusta, niin ei siellä nyt aivan tuohon päädytä.
Hallituksen asettamista 28:sta tavoitteesta kerrotaan Hesarissa seuraavaa:
"Hallitus on virkamiesten avustamana asettanut itselleen 28 mittaria, joista tosin osa on vielä kehitteillä. Useimmat niistä perustuvat julkisiin tilastoihin, jotka paljastavat muutokset vasta vuosien tai jopa vuosikymmenien kuluttua. Tällä hetkellä kehityksestä on monessa kohdassa tiedossa vain suunta, jos sitäkään."
Tavoitteiden toteutuminen Hesarin mukaan
- Toteutuu tai toteutunee todennäköisesti: kolme tavoitetta
- Toteutuu tai toteutunee osittain: kymmenen tavoitetta
- Ei toteudu tai ei aloitettu: neljä tavoitetta
- Vaikea tai mahdoton sanoa, tavoite niin epämääräinen: kymmenen tavoitetta
Jos ihmettelette, miksi niitä onkin vain 27, niin on Hesarissakin näköjään useamman laskennan jälkeen.. 😉
Maakunta- ja soteuudistuksen ollessa matkalla tuhoon lienee Pietikäisellä tarve osoittaa kuinka oikeistohallitus on muutoin onnistunut. Kuitenkaan päälähteenä toimivasta Hesarin jutusta lukemalla ei mielestäni oikein voi vetää samoja johtopäätöksiä kuin hän on tehnyt poimitussa blogissaan.
Pisteytetään tavoite niin että se on aina 1 piste.
Annetaan osittaisesta 1/2 pistettä.
Tulos
8/28 Pistettä
Ehdot tuli, ja matikasta hylätty kun ei ole osattu laskea edes monta niitä tavoitteita oli
Vai onko yksi tavoite ne palkintovirat ja hillotolpat?
Silloin tulos on 9/28
Ilmoita asiaton viesti
Niin, Sipilähän lupasi ennen vaaleja lopettaa poliittiset virkanimitykset – ei taida olla toteutunut.
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti Seppo-Juha Pietikäinen on blogihistoriansa perusteella jäävi arvioimaan nykyisen hallituksen tekemisiä tai tekemättä jättämisiä.
P.S. Stalinin vainojen aikana teloitetun kommunistin viimeiset sanat olivat hämmästyttävän usein : Eläköön Stalin !
Ilmoita asiaton viesti
Ko. Hesarin artikkelissa kerrotaan normien purun onnistumisesta. Olisipa samassa yhteydessä myös arvioitu ns. yksi yhdestä -kokeilun onnistumisesta normien purkuun liittyen:
– -”Yksi yhdestä -menettelyllä tarkoitetaan lainvalmistelua, jossa korvataan uudesta sääntelystä yrityksille aiheutuva lisäkustannus muuttamalla olemassa olevaa sääntelyä niin, että yritysten kustannuksiin syntyy ainakin yhtä suuri vähennys. Menettelyn perimmäisenä tavoitteena on, että yrityksille lainsäädännöstä johtuvat kustannukset eivät kasvaisi.” – –
http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/arvioint…
Voisikohan joku virallinen taho aukaista meille ihan tavallisille kansalaisille tätä yksi yhdestä -kokeilua? Tai osaatko Niko kertoa, miten sinä olet selvittänyt tämän asian itsellesi? Anteeksi, jos menee hieman sivuraiteelle blogisi pääasiasta.
Ilmoita asiaton viesti
Kun vilkaisin itse neuvoston raporttia, niin sieltä selviää ettei mallia olla kokeiltu käytännössä vaan ainostaan kokeiltu laskentamalleja. Kait tuo nyt periaatteessa hyvä asia vaikkei asiat aina ihan mustavalkoisia ole.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa mainitsemassasi arviointineuvoston raportissa sivulla 2, sanotaan seuraavasti:
– -”Kokeiluun liittyvät hankkeet toteutettiin vuoden 2017 aikana Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) sekä maa- ja metsätalousministeriön (MMM) hallinnonaloilla.
Hankkeissa kerättiin taustatietoa yksi yhdestä menetelmästä ja sovellettiin TEM:ssä kehitettyä yritysvaikutusten arvioinnin laskentamallia ministeriöiden lakihankkeissa.
Hankkeet toteutettiin ministeriöiden johdolla erillisinä projekteina. TEM:n johdolla toteutetussa hankkeessa testattiin arviointimallia kolmeen TEM:n valmistelemaan lakihankkeeseen liittyen:
– kaivoslain muutosta koskeva esitys (HE 10/2017)
– matkapalveluyhdistelmien tarjoajia koskevan lain muutos (HE 120/2017)
– ehdotus avaruuslaiksi (HE 157/2017).
Maa- ja metsätalousministeriön vastuulla olleessa hankkeessa laskentamallia testattiin työaikalain valmistelussa tehtyihin alustaviin ehdotuksiin liittyen (Työaikalainsäädäntöä selvittävän työryhmän mietintö). Lisäksi hanke kattoi kolme elintarvikelainsäädännön kokonaisuudistukseen liittyvää toimenpide-ehdotusta.
TEM:n hanke toteutettiin virkatyönä ja sen lopputuloksena syntyi laskentamalli.” – –
lähde:
http://vnk.fi/documents/10616/6601425/Lausunto+yks…
—
Näistä em. hankkeista olisi nyt hyvä saada lisätietoa, mm. työaikalainsäädäntöä koskien. En ole julkisuudessa huomannut yksi yhdestä -kokeluista mainitun sanaakaan…
PS. Löysin vielä tämän aiheseen (täytyypä tutustua itsekin):
”Työ- ja elinkeinoministeriössä on vuoden 2017 ajan kokeiltu ja kehitetty Yksi yhdestä -periaatteen soveltamista, jossa lainsäädännön yrityksille aiheuttama välitön sääntelytaakan lisäys on korvattava vastaavan suuruisella kustannussäästöllä. Kokeiluhankkeessa on kehitetty Excel-laskuri yritysvaikutusten arviointia ja Yksi yhdestä -laskentaa varten. Sääntelytaakkaan lasketaan hallinnollinen taakka ja muut keskeiset suorat noudattamiskustannukset. Periaatetta sovelletaan kansallista alkuperää olevaan tai EU-minimin ylittävään lainsäädäntöön, muttei kuitenkaan kolmikantaisesti sovittuun työlainsäädäntöön. Periaatteen ulkopuolelle on toistaiseksi rajattu verot, sakot ja rangaistusmaksut, yllättävästä tilanteesta tai vaaran torjumisesta johtuva poikkeuslainsäädäntö, sekä markkinoiden avaaminen kilpailulle, kilpailun edistäminen ja monopolivoiman väärinkäytön ehkäiseminen”
lähde:
http://tem.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-327-…
Ilmoita asiaton viesti
Kaiken kaikkiaan kun arvioidaan nykyisen hallituksen toimintaa ja sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua, niin voidaan todeta, että asiat eivät ole menneet kuin Strömsössä, ks. alla:
”Valtioneuvosto on 1 päivänä marraskuuta 2007 oikeusministeriön esittelystä antanut ohjeet säädösehdotusten vaikutusten arvioinnista. Ne korvaavat valtioneuvoston periaatepäätöksillä aiemmin annetut ohjeet taloudellisten vaikutusten arvioinnista (1998), ympäristövaikutusten arvioinnista (1998), yritysvaikutusten arvioinnista (1999) ja aluekehitysvaikutusten arvioinnista (2003). Uusia ohjeita säädösehdotusten vaikutusten arvioinnista ryhdytään soveltamaan välittömästi uusiin säädöshankkeisiin ja mahdollisuuksien mukaan jo käynnistyneisiin hankkeisiin.
Ohjeet säädösehdotusten vaikutusten arvioinnista täydentävät Hallituksen esityksen laatimisohjeita (2004), joissa kiinnitetään erityistä huomiota vaikutusten arviointiin ja edellytetään, että hallituksen esityksissä lyhyesti selostetaan ehdotettujen säännösten vaikutukset eli säännösten soveltamisesta aiheutuvat seuraukset.
Vaikutusarviointi kattaa säädösehdotuksen taloudelliset vaikutukset, vaikutukset viranomaisten toimintaan, ympäristövaikutukset ja muut yhteiskunnalliset vaikutukset. Ohjeissa korostetaan vaikutusarvioinnin merkitystä kiinteänä osana säädösvalmistelua ja sen eri vaiheita. Ohjeissa kuvataan vaikutusalueittain, mitä erilaisilla vaikutuksilla käytännössä tarkoitetaan, miten erilaisia vaikutuksia voidaan arvioida sekä millaisia menetelmiä ja tietolähteitä vaikutusten arvioimiseksi on hyödynnettävissä.
Ohjeita täydentävää vaikutusalakohtaista tietoa, vaikutusarviointiesimerkkejä ja tietoja vaikutusarvioinnissa hyödynnettävissä olevista asiantuntijatahoista on koottu oikeusministeriön verkkosivuille Paremman sääntelyn osioon.
Ohjeita säädösehdotusten vaikutusten arvioinnista noudatetaan lakien valmistelun ohella soveltuvin osin lakeja alemmanasteisten säädösten eli asetusten ja perustuslain 80 §:ssä tarkoitettujen muiden oikeussääntöjen valmistelussa. Ohjeita tulee hyödyntää myös arvioitaessa vaikutuksia Suomen kannalta niin EU-asioiden valmistelussa kuin hyväksyttäessä ja saatettaessa voimaan kansainvälisiä velvoitteita.
Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston tarkastustoimisto seuraa vaikutusarviointiohjeiden noudattamista.”
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handl…
Lähde:
http://oikeusministerio.fi/vaikutusten-arviointi
Ilmoita asiaton viesti
Liittyen edellisessä viestissäni olevaan tekstiin ”Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston tarkastustoimisto seuraa vaikutusarviointiohjeiden noudattamista” kannattaa katsoa vielä alla olevat lainkohdat 42 § ja 43 § Oikeusministeriön työjärjestyksestä (670/2006):
42 § Säädösehdotusten toimittaminen tarkastettavaksi
Valtioneuvoston ohjesäännön 30 §:n mukaan* oikeusministeriöön tarkastettaviksi toimitettavat laki- ja asetusehdotukset tarkastaa lainvalmisteluosaston tarkastustoimisto, joka antaa tarkastettavaksi toimittamisesta tarkemmat ohjeet.
43 § Laintarkastus
Tarkastuksessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että ehdotuksessa on otettu asianmukaisesti huomioon voimassa oleva oikeus ja ehdotusten laatimista koskevat ohjeet. Niin ikään on huolehdittava siitä, että ehdotus on esitystavaltaan täsmällinen ja johdonmukainen sekä sanonnaltaan virheetön ja ymmärrettävä samoin kuin että suomenkielinen ja ruotsinkielinen teksti ovat asiallisesti samansisältöiset.
Jos säädösehdotus osoittautuu niin puutteelliseksi, ettei tarvittavien korjausten ja huomautusten tekeminen tarkastuksen yhteydessä käy sopivasti päinsä, on ehdotus palautettava valmistelijalle, jolle on samalla ilmoitettava todetuista puutteista ja virheistä.
Osastopäällikölle on ilmoitettava tarkastuksessa esiin tulleista oikeusministeriön toimialan kannalta merkittävistä asioista sekä tarpeen mukaan ehdotuksen palauttamisesta 2 momentin nojalla valmistelijalle.
Lähde:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20060670
*= 30 § Laintarkastus
Laki- ja asetusehdotukset on toimitettava oikeusministeriöön tarkastettaviksi, jollei asian kiireellisyydestä välttämättä muuta johdu. Tarkastettavaksi ei kuitenkaan tarvitse toimittaa asetusehdotusta, jos asia on yleiseltä merkitykseltään vähäinen.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030262
Ilmoita asiaton viesti