Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Yleishyödyllisyyden hinnaksi asetettava avoimuus

Ay-liikkeen omistusten ja Nuorisosäätiön pyöriessä otsikoissa olisi hyvä jälleen hakea ratkaisuja tilanteeseen. Mielestäni yleishyödyllisyyden statuksen tuomien etujen hinnaksi tulisi jatkossa asettaa avoimuus. Näiltä toimijoilta kuten työntekijä- ja työnantajajärjestoiltä, MTK:lta ja säätiöiltä tulisi edellyttää julkista kattavaa raportointia liiketoiminnastaan sekä kytköksistään.

Pörssiyhtiöiden raportointia voitaneen käyttää pohjana ja soveltaa sitä tähän tarkoitukseen. Joitain osia lienee tarpeen jättää pois, jotta raportoinnista ei tule liian raskasta. Toisaalta poliittisten kytkösten yms saamiseksi selville tarvitaan myös tarkennuksia. Kenties on hyvä myös rajata aivan pienimpiä kuten urheiluseuroja yms kevyemmän sääntelyn piiriin.

Aika ajoin nousee keskustelu pöydälle ja useimmiten kärkeänä on nimenomaan ammattiyhdistykset. Yhtä usein keskustelu kuitenkin hiipuu todennäköisesti siksi, että niin monella on oma lehmä ojassa. Kokoomuksella työnantajajärjestöt - EK:ta ja Suomen Yrittäjiä tämä koskisi yhtä lailla. Keskustaa koskisi MTK, jolla on samat edut sekä merkittävä varallisuus. Vasemmistolla ja SDP:llä on vahva linkki työntekijäjärjestöihin. RKP:lla on taas Suomen suurimpia säätiöitä takanaan.

Usein liikesalaisuutta käytetään syynä sille, miksei avoimuutta voida vaatia. Mielestäni on kuitenkin kohtuullista edellyttää yleishyödyllisyyden statuksen ylläpitämiseksi riittävää avoimuutta - eduilla olisi hintansa ja haitta ei mielestäni ole kohtuuton.

Esimerkiksi säätiöiden valvonta on aivan olematonta Suomessa ja kaikki väärinkäytökset Nuorisosäätiöstä lähtien ovat tulleet tutkittavaksi julkisuuden kautta. Patentti- ja Rekisterihallituksessa oli vuonna 2013 kaksi henkilöä valvomassa 2600:n säätiön toimia. Heidän tehtävänään oli ainoastaan tarkastaa, että oikeat dokumentit vuosittain toimitetaan heille. He eivät kerenneet eikä tehtävänä ole ollut edes lukea ja tarkastaa niiden sisältöä.

Eri toimijoilla tuntuu olevan omat intressissinsä tässä asiassa, mikä selittää haluttomuutta ryhtyä todellisiin toimiin. Mistä löytyy se taho, jolla on riittävästi valtaa ja selkärankaa viedä tätä eteenpäin päätöksentekoon?

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Keskustelu hiipui myös siitäkin syystä ettei ammattiliittojen edustajat saa mediassa läpi juttujansa. Se osittain tekee yksipuoliseksi kaiken uutisoinnin kuten olet varmaan jo huomannut tilanteen olevan monessakin aiheessa. Tämä on kokoomuksen tapa ylläpitää yhteiskunnallista keskustelua.

Toinen tuohon avoimmuuteen liittyvä muutos olisi kaikkia julkisesti toimivia toimijoita kohtaan samanlainen. Jos mainostaa julkisesti toimintaansa niin kai ihmisillä myös pitäisi vastavuoroisesti olla oikeus tietää minkälaisen yrityksen kanssa toimii.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Ehdotan että luovutaan yhteisöverosta, jolloin yleishyödyllisyys ei enää ole relevantti erottelija. Budjetissa verokertymän pieneneminen voidaan haluttaessa kompensoida lopettamalla suorat yritystuet.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tässäkin on pieniä haasteita erityisesti ulkomaisen omistuksen suhteen. Jos omistus on ulkomailla, niin yhteisövero on käytännössä lähes ainoa, josta verorahoja tulee Suomeen. Jos ajattelee vaikkapa suunniteltuja biotehtaita kiinalaisrahalla, niin voittoa ei verotettaisi lainkaan. Osinkoverotus suoritetaan yleensä omistajan kotimaassa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

En tiedä kuljenko tänään hitaalla, mutta en ymmärtänyt ongelmaa? Se, että ei veroteta ei ole ongelma, vaan oletusarvo ja hyvä asia. Verotusta tehdään pakon sanelemana, kun ei muuta keksitä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #4

Eikö nyt ihan kansantalouden kannalta jotain tuotoista tulisi jäädä Suomeenkin?

Jos ja kun yritys tarvitsee toimiakseen esim valtion luomaa infraa teistä lähtien, niin tulisi sen nyt jollain tasolla osallistua kustannuksiinkin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #5

Yritys A saa yritystukea 100 ja maksaa yhteisöveroa 100 ja omistus on ulkolaista. Poistamme yritystuet ja yhteisöverotuksen. Miten asia vaikutti kansantalouteen muuten, kuin vähentämällä paperinpyöritystä?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #6

Kandalainen kaivosyhtiö B perustaa kaivoksen Suomeen eikä sille nykytilanteessakaan myönnettäisi yritystukea. Vapaakauppasopimuksen turvin se ei maksa tulleja. Sen liikevoitto on vuodessa 20 miljoonaa. Mallissasi se ei maksa yhteisöveroa penniäkään vaan maksaa summan sen osinkoina Kanadaan. Osingot taas verotetaan Kanadassa, joten fyrkat menee sinne.

Vielä kun tähän kohta liitetään tarveharkinna poisto, niin se tuo työntekijät Kiinasta kaivokselle minimipalkalla.

Minusta kuulostaa veroparatiisilta ja lähes siirtomaatoiminnalta, jossa tänne ei jää juuri mitään hyötyä raaka-ainevarojen merkittävästä hyödyntämisestä sekä infran käytöstä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #7

Kurotatkohan nyt vähän kauas, kun lisäät pohdintaan pitääkö luonnonvarojen hyödyntämisestä maksaa valtiolle. Miten se liittyy yhteisöveroon tai yritystukiin? Pointtini ei suinkaan ole, että esimerkissäni on juuri yhtiö A, vaan että 100 = 100. Edelleenkään en osaa nähdä mitään pahaa siinä, että ei veroteta Suomessa. Mitä kanadalaiset tekevät on heidän oma asiansa. Eikö alhainen verotus ole hyvä asia ja houkuttavuustekijä, eikä ongelma? Kuka tänne tulee, jos ei ole mitään houkuttavuustekijöitä?

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen Vastaus kommenttiin #8

Meinaatko, että riittää, kun ulkomaiset yritykset tulee tänne ja työllistäisivät suomalaisia työntekijöitä kuten esimerkiksi Google ja siinä se, mikä meille riittäisi ja valtio sekä kunnat saisivat työntekijöiden maksamat verotulot, niin kaikki voittaa?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #10

Vähän yksinkertaistettuna kyllä. Suurempi työllisyysaste on parempi kuin pienempi työllisyysaste samalla nettoverotuotolla yhteisöiltä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #12

Työllisyysaste ei vielä merkitse mitään, palkkaakin pitäisi saada ja nyt palkataan lähinnä halpatyöntekijöitä jotka eivät palkallaan elä vaan tarvitsevat tukea elääkseen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #8

Suoraan sanottuna en kyllä ymmärrä ajatuksiasi. Suomen yksi suurimmista ongelmista talouden kannalta on se, että tavaravientimme on palannut jonnekin 70-luvun aikaan tai kauemmas. Tällä tehdään alhaisella jalostusarvolla ja pienellä kotimaisella arvonlisäyksellä tavaraa vientiin. Nyt suunnitellaan kaiketi neljää biotehdassta, joissa kaikissa pääomistaja on kiinalainen. Kaikista noista ollaan viemässä pelkkää sellua ja biopolttoainetta. Poistamalla lähdevero tänne ei jää kovinkaan paljoa.

Kaivosten osalta kenties vielä radikaalimpi tilanne, esimerkiksi kanadalainen kaivosyhtiö ajoi tytäryhtiönsä konkurssiin toiminnan päättyessä ja Suomen valtio kustantaa jälkien siivoukset kymmenillä miljoonilla.

Pitäisikö Suomen olla kuin joku siirtomaa-ajan Rhodesia tms, josta vietiin timanttteja ja kultaa ulkomaisin voimin. Ainoa mitä jäi itse maahan oli astmaiset pölykeuhkot työntekijöille ja alhainen palkka.

Miksi ihmeessä pitäisi houkutella jotain mikä ei tuota Suomelle juuri mitään. Ei tässä nyt niin huomionkipeitä olla, että pitäisi saada ulkomaisia toimijoita tänne elleivät ne hyödytä talouttamme?

Nollaverotuksia tarjoavat maat ovat Luxembourgin tai Barbadoksen kaltaisia, joissa yrityksillä ei ole maassa käytännössä mitään toimintaa. Siksi ei tarvitse kummoisesti kerätä verojakaan, kun tarjoaa pelkkää pöytälaatikkofirmaa.

Suomi on ollut Pohjoismaista houkuttelevin ulkomaisille sijoituksille viitisen vuotta tutkimuksen mukaan. Yhteisövero on kilpailukykyinen EU:n alueelle eikä siis mikään ongelma. Yhdistettynä pääomaverotus sekä yhteisövero on sekin kilpailukykyinen. Joten ei tällä hetkellä ole mitään suuria ongelmia houkuttelevuudessa. Tutkimuksen ja kehityksen väheneminen tosin on laskenut korkeamman teknologian houkuttelevuutta ja olemmekin matkalla alhaisen jalostusasteen ja arvonlisäyksen maaksi tuottamaan bulkkia. Paska strategia mikäli multa kysytään.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #11

Mitä et ymmärtänyt yhtälössä 100 = 100?

Miten ihmeessä lähdevero nyt liittyy tähän keskusteluun?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #13

Lähdevero jostain syystä tuli ajatusvirheenä, kun piti olla yhteisövero. Pahoittelen.

Kyllä perusperiaatteen satasestasi ymmärrän, ei siinä mitään. Prgamaattisena ihmisenä en pidä sitä toteuttamiselpoisena kunhan vähänkin miettii vaikutuksia. Esimerkiksi poistamalla loputkin Tekes- tai nykyiset BF-tuet saataisiin katastrofaalisia tuloksia aikaan uuden kehittäisen suhteen. Uutta luodessa harvemmin liikevoittoa tehdään, joten yhteisöveron alennus ei hyödyttäisi, mutta näiden oikealla tavalla vaikuttaviksi todettujen tukien häviäminen hankaloittaisi toimintaa merkittävästi.

EU:n alueella sekä yhteisövero että yritystuet lienevät käytössä lähes kaikilla enkä usko moisen ratkaisun käytännön mahdollisuuteen enkä siksi jaksa sitä niin paljon pohtia.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #14

Voimme siis todeta, että näemme verotuksen fundamentaalisesti eri tavalla. Minä näen sen välttämättömänä pahana. Olenko ymmärtänyt oikein, että näet verotuksessa itsessään jotain sisäsyntyisesti hyvää?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #20

Ei minulla ole mitään hinkua veroja nostaa, mutta kuten sanoit niin se on välttämätön paha. Veroilla tehdään paljon hyvää eikä tietääkseni missään maassa olla onnistuttu niitä kokonaan lakkauttamaan. Minä olen sujuvasti valmis pohtimaan rakenteellisia muutoksia jne sekä säästöjä eri alueilta, jotta veroja voidaan kerätä vähemmän. Itse en vain pidä ehdotustasi käytännössä toteuttamiskelpoisena.

Verojen kohdentuminen onkin sitten eri asia - mistä niitä kerätään ja millä perusteilla. Esimerkiksi pääomatulojen merkittävästi alempi verotus ja niiden ympärille tehdyt erilaiset mahdollisuudet verosuunnitteluun ja porsaareikien hyödyntämiseen joutuisivat tarkastelun alle mikäli minä saisin päättää. Se että pääomalla hankittua tuloa verotetaan huomattavasti kevyemmin kuin työllä on erikoista.

Liittyen esimerkkeihini pidän tärkeänä, että yhä enemmän verotetaan tuloa siinä maassa, missä arvokin syntyy. Tähän käsittääkseni EU:llakin on pyrkimys.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #21

Hetkinen, et pidä ehdotustani toteuttamiskelpoisena, mutta argumentoinnissasi olet lähinnä kritisoinut yhtä mahdollista tapaa rajattomasta määrästä, tasapainottaa budjetti tuon ehdotuksen aiheuttaman muutoksen osalta. Ettei sinulla nyt olisi mennyt ohi mikä ehdotukseni oli? Kyse oli siis tavasta, jolla voidaan poistaa yleishyödyllisen yhteisön erityiskohtelu verotuksessa. Budjettikeskustelu on ihan eri kysymys.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Verotusta voitaneen pitää yleishyödylliseen tarkoitukseen harjoitettuna toimintana? Jos siis yleishyödylliset säätiöt yms. asetetaan verolle, niiden liiketoiminta täyttänee yleishyödyllisyyden kriteerit?

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Menen hieman asiasta sivuun, mutta liittyy kyllä avoimmuuteen.

Olen ihmetellyt miksi Suomen kaltaisessa maassa ammattiyhdistyksen jäsenyys kuuluu henkilötietolain mukaan arkaluonteisiin tietoihin.

Henkilötietolain 11 §
Arkaluonteisten tietojen käsittelykielto

Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on kielletty. Arkaluonteisina tietoina pidetään henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan:
- - -
2) henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista;
- - -

Mielestäni yhdistysten, kuten puolueiden, ammattiyhdistysten jne. jäsenyystietojen tulisi olla julkisia. Itse kuulun varmaan lähes kymmeneen yhdistykseen, enkä näe niiden jäsenyydessä mitään salaista.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kysytään niin päin, että mitä sillä tiedolla tekisit ja mihin se vaikuttaisi?

Minusta tuo on suora seuraus siitä, että noiden laissa määritettyjen asioiden ei pitäisi johtaa syrjintään esimerkiksi työhönotossa tai työpaikalla yleensä. Paras keino suojella tämän periaatteen toteutumista on se, etteivät tiedot ole julkisia ellei henkilö itse niitä julkista.

En oikein keksi miksi jäsenyyteni vaikkapa Tekniikan akateemisissa tai eläinsuojeluyhdistyksessä olisi jollekin taholle niin relevantti ja tarpeellista tietoa, että sen pitäisi olla julkisesti esillä.

Itse olen pitänyt perusperiaatteena sitä, että esim politiikka tai uskonto ei kuulu millään muotoa työpaikalle eikä yritysmaailmaan. Vaikka esim täällä kirjoitan näkemyksistäni yhteiskunnallisiin asioihin, niin en niistä edes keskustele työpaikalla.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Eikö nykyisin juuri avoimmuus ole juuri muotisana? Halutaan tietää päättäjien sidonnaisuudet ja yhteydet eri intressitahoihin. En näe mitään syytä miksi laillisesti toimivien yhdistysten jäsenyyden tulisi olla salainen.

Henkilökohtaisesti itse en tuollaisilla tiedoilla tee mitään. Tietysti esim. eräistä lausuntoja antavista professoreista on julkisia tietoja heidän toiminnastaan puoluepolitiikassa. Kovin aktiivisesti poliittisessa toiminnassa mukanaolevien lausunnoista kyllä näkee miten asiaan suhtautuu. Lukematta lausuntoa jo tietää mitä siinä sanotaan.

Työhönottotilanteessa suurella todennäköisyydellä työntekijä on ay-liikkeen jäsen. Ainakin jäsenyys tulee ilmi siinä tilanteessa, jos luottamusmies edustaa jossain asiassa häntä.

Monilla työpaikoilla kyllä puhutaan politiikkaa ihan kyllästymiseen saakka. Eikä se tietysti ole mikään kielletty aihe. Varsinkin ennen rakennustyömailla ja metalliverstaissa politiikka oli pääpuheenaihe taukojen aikana.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #18

Niin, tämä on vähän kaksipiippuinen juttu. Toisaalta merkittävää on avoimuus ja päätöksentekoon vaikuttavat tekijät sekä kytkennät, mutta toisaalta sitten yksityisyys asian koskiessa henkilöitä.

Poliittisen päätöksenteon suhteen asiaa on taklattu torsolla ratkaisulla eli sidonnaisuusilmoituksilla. Torso ratkaisu on siksi, että se jättää merkittävästi harkinnanvaraa ilmoituksen tekijöille, sisältöä ei oikeastaan mitenkään verifioida ja lisäksi ei ole olemassa rangaistusta puutteellisten tai väärien tietojen antamisesta. Luulene että poliittiset päättäjät ovat tahallaan jättäneet lain näin epämääräiseksi, mikä on oikeastaan institutionaalista korruptiota.

Toisaalta laissa on hyvä myös ottaa huomioon, että yhteiskuntatilanne ei välttämättä ole aina näin rauhallinen. Ajatellaan vaikka hurjaa esimerkkiä, että Suomi ajautuisi jossain vaiheessa Turkin tielle. Tällöin erilaiset jäsenyydet "väärissä" yhdistyksissä voisivat johtaa hyvinkin ikäviin tilanteisiin ja jopa vainoon.

Työhönottotilanteessa ylensä luottamusmiestä ei kuitenkaan tarvita. On monta asiaa, jota työnantaja ei saa edes haastattelussa kysyä, jotta se ei vaikuta tasapuolisuuteen päätöksenteossa. Jos nyt vaikkapa Setan jäsenyys olisi julkinen, niin saattaisi se vaikuttaa joihinkin työnantajiin mikäli asian voisi suoraan julkisista rekistereistä katsoa. Tokihan näin ei saa tehdä kuten periaatteessa ei saa esim google-haulla nykyään katsoa, mitä työnhakijasta löytyy verkosta. Tätä on kuitenkin mahdoton oikeastaan valvoa. Automaattisten proffilointien ja muiden lisääntyessä ollaan yhä enemmän alueella, jossa voidaan tietoja helposti käyttää vastoin lakia olemattomalla kiinnijäämisen mahdollisuuksilla.

Toki monilla työpaikoilla puhutaan politiikasta. Itse olen sekä omassa toiminnassani että esimiehenä pyrkinyt pitämään nuo asiat ulkopuolella mahdollisuuksien mukaan. En toki suoraan kieltämällä, mutta pyrkimällä vaikuttamaan siihen suuntaan.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen Vastaus kommenttiin #19

Ilmeisesti tuostakin mitä saa työhönotossa kysyä, ollaan Hakaniemessä ja Etelärannassa eri mieltä. En ole muutamaan vuoteen katsonut mitä esim. EK:n juristi Mikko Nyyssölä on kirjoissaan selittänyt. Se monesti unohtuu, että samat lait ovat voimassa myös työsuhteen alettua. Esim. jäätäessä pois työstä lapsen sairauden takia, paljastuu, että on lapsia jne. Toisaalta ei varmaan lisää luottamusta, jos jokin oleellinen seikka paljastuu vasta työsuhteen alkaessa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset