Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Kokoomuksen Orpolle haaste takaisin työelämän uudistuksista

Petteri Orpo on tänään kertonut kuinka ay-liike jarruttaa työelämän uudistamista ja heittänyt haasteen sille toteamalla: "Heitän haasteen ay-liikkeelle: Esittäkää jarruttamisen sijasta ratkaisuja. Ottakaa Saksan ja Ruotsin sisarjärjestöiltä parhaat opit käyttöön."

Orpo kehottaa siis katsomaan Ruotsia ja Saksaa ja ottamaan oppia. No katsotaan - Ruotsissa paikalliseen sopimiseen liittyy kiinteästi myötämääräämisoikeus ja työntekijöiden edustus yrityksen hallituksessa. Kunhan Kokoomus ja EK ottaa oppia tästä, niin paikallista sopimista voidaan hyvin edistää. Ottamalla vain itseä miellyttävä osa muiden maiden ratkaisusta ei homma toimi eikä tule etenemään.

Aivan sama tapahtui aktiivimallissa, otettiin pelkät sanktiot, mutta jätettiin suuremmat panostukset työvoimapalveluihin tekemättä. Puolikas ratkaisu ei ole sama, joten otapa Petteri Orpo vaan haaste takaisin ja katso näiden maiden malleja kunnolla läheltä kokonaisuutena. Sen jälkeen voidaan palata asiaan.

Sitä ennen vaadit vain mallia, jossa toinen osapuoli pääsisi sanelemaan - se ei ole sopimista.

Kirjoitin jokua aika sitten blogin Irti vastakkainasettelusta – paikallisen sopimisen pattitilanne purettava.  Siinä kerroin kuinka Talouselämässä hallitusammattilainen ja Suomen vaikutusvaltaisemmaksi naiseksi valittu Sanna Suvanto-Harsaae harmittelee suomalaista kahtiajakoa, joka halvaannuttaa työmarkkinat ja hidastaa talouskasvua. Hänellä on pitkä kokemus Pohjoismaisista yrityksistä ja hän kuvaa Ruotsin tilannetta seuraavasti:

Ruotsissa yritysten hallituksissa on yleensä myös henkilöstön edustajia. Lähes kaikki ay-liikkeen johtoon edenneet ovat siis jossain vaiheessa toimineet yrityksen hallituksessa ja sisäistäneet bisneksen logiikan. Seurauksena on vähemmän työtaisteluja ja vastakkainasettelua. Kaikki ymmärtävät, että yritysten kannattava kasvu ropisee koko yhteiskunnan laariin.

Suomessa tätä systeemiä ei ole. Täällä ajatellaan usein, että kuka riistää ketä. Suomi on kuitenkin vain juuri niin hyvä kuin suomalaiset yritykset ovat.”

Ilman molemminpuolisia myönnytyksiä ja kykyä asettua myös toisen osapuolen asemaan ei päästä eteenpäin. Mielestäni hallituksen viimeaikaiset päätökset sekä Kokoomuksen viestit ovat myös ennemmin kärjistäneet tilannetta entisestään kuin auttaneet kohti ratkaisuja.

On tärkeää että Petteri Orpo ymmärrät mitä sopiminen on ja kuinka aito sellainen vaatii tasapainoista tilaa eikä mahdollista pelkkää sanelua. Kenties sinun olisi itse hyvä käydä ottamassa oppia noista maista, jottet jatkuvasti toista vain puolta totuudesta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Kokoomuksen käsitys sopimisesta on kokoomuksen käsitys. Mallia hehkutetaan usein juuri Ruotsista ja sen paikallisesta sopimisesta, mutta vain se toinen puoli, ei sitä, mikä on henkilöstön oikeus yrityksen päätöksentekoon.

Jos molemmat osapuolet ovat tasaisen tyytyväisiä tai pettyneitä, niin silloin asiat menevät sopimalla eteenpäin.

Määräilevä asenne vain paistaa aina kokoomuksen malleissa läpi.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Formaalia äänioikeutta tärkeämpää on saada riittävästi tietoa yrityksen toiminnasta ja tilasta sekä siitä, millaisia päätöksiä hallituksissa oikeasti tehdään. On vähän kyseenalaista säätää lakia jotta osakeyhtiössä päätöksiä pitäisi päästä tekemään yli omistajien tahdon. En välttämättä vastustaisi tälläistä lakia mutta ymmärtäisin kyllä vastustuksenkin.

Olennaista on se että työntekijöitä ei kuseteta. Tähän kyllä auttaisi se että työntekijöiden edustajalla olisi oikeus olla läsnä hallituksen ja johtoryhmän kokouksissa. Sinänsä yhden äänen antaminenkaan tuolla tuskin olisi ongelma.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Tekijöitä kusetetaan valtionkin toimesta missä palkkaneuvottelujen aikaan aina tulee minimaaliset ennusteet ja sopimisen jälkeen tuleekin paremmat ennusteet.

Miksi yritykset rehellisiksi alkaisi,kun valtio näyttää epärehellisyydessä mallia.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #8

Ehkä sinulla on vain lyhyt muisti. Kymmenen vuoden sisään meillä on ainakin neljä ennustetta VM:ltä jotka povasivat parin kolmen prosentin kasvua. Sen mukaan meni palkkaneuvottelutkin. Ensimmäisellä kerralla tuli reilu 8% miinusta ja kolmella seuraavalla noin prosentti. Eiköhän se VM ihan yhtä usein osu yläkanttiin kuin alakanttiinkin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #12

Eiköhän sitä ja tätä..voidaan se noinkin taputella.

Tuosta palkkojen noususta 2008 alkaen tuli ihan mielenkiintoista juttua esille lähipäivinä. Koitan etsiä.

https://m.kauppalehti.fi/uutiset/toimitusjohtajien...

Eli parivuotta meni väärin globaalin pankkisotkun vuoksi ja siitä olette jaksaneet rääkyä ay-liikkeelle aivan kuin sen olisi pitänyt tietää sellaisen sattuvan. No toimarit otti sen kiinni helposti sitten 2011 eikä samaa rääkymistä kuulunutkaan kilpailukyvystä.

Tämähä on sama asia.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #13

Suurituloisimman prosentin tulot ovat tuoreimpien tilastojen mukaan vielä alle vuoden 2008 tason. Jutussa oli vähän köykäisesti käsitelty kokonaisuutta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #14

Olisi sinällään mielenkiintoista tutkia mikä vaikutus on erilaisilla sijoitusinstrumenteilla ja muilla keinoilla. Varallisuus kun kuitenkin kasvaa merkittävästi.

Esimerkkinä olkoon kapitalisaatisopimukset, jotka tulivat mahdollisiksi ab 2010. Erilaisiin kuoriin ja näihin sopimuksiin on sijoitettu noin 13 miljardia euroa Suomessa. Nämä eivät näy tuloissa mitenkään. Sen sijaan varallisuus kasvaa ilman, että vuosittain veortetaan tuloa kuten aiemmin pääsääntöisesti tehtiin.

Näitähän ollaan runsaasti käytetty nyt mm johdon ylimääräisissä eläkejärjestelyissä. En sitten tiedä miten tuo näkyy tulotilastoissa.

Tpoine on sitten erilaisen holdingyhtiöjärjestelyt yms kuten vaikkapa Erkolla on. Henkilökohtaista ansiotuloa syntyy vasta, kun rahaa otetaan ulos.

On sinällään harhaanjohtavaa, että tulojen ja varallisuuden kehitystä ei normaalisti tarkastella yhdessä. Eri keinoin voidaan näiden välillä kikkailla.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #15

Hyvä pointti kyllä. Ihan tilastojen relevanssin ja käyttökelpoisuuden vuoksi olisi syytä kehittää mittari joka huomioi myös piiloon jäävät tulot. Sinänsä jossain vaiheessahan ne realisoituvat tuloiksi, mutta kymmenessäkin vuodessa heittoa voi tulla paljon.

Jos katsoo Tilastokeskuksesta eri tulolajien kehitystä, palkka- ja omaisuustulot ovat pysyneet liki paikallaan 2008-2016, yrittäjätuloista on hävinnyt melkein neljännes ja tulonsiirrot ovat kasvaneet liki neljänneksellä. Toki kuten sanoit, omaisuustulojen osalta tiettyjen vuosien tarkasteluun liittyy runsaasti epävarmuutta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #16

Jos olisi aikaa, niin tekisi mieli tutustua tilastoiden taustoihin paremmin sikäli kun ne on avattu. Aivan off topic, muuta pari kuukautta sitten katselin huvikseni maatalouden kannattavuustilastoja ja vaikka tiedänkin homman olevan kovaan ja tulojen tiukassa, niin alkoi muutama asia askarruttamaan.

Yksi oli se, miten käsitellään saatua investointitukia laskelmissa. Esimerkiksi tietyillä alueilla voit saada uuteen navettaan 60% suoraa investointitukea eli 500 000 euron navetasta tai laajennuksesta 300 000 tulee suorana investointitukena. Minua alkoi mietityttämään kuinka tämä käsitellään kannattavuuskirjanpidossa ja kyselin sitä Luonnonvarakeskukselta Lukelta ja pitkän viiveen jälkeen sain vastauksen kysymykseeni.

Eli julkisuuteen annettavissa kannattavuuslaskelmissa oman pääoman tuottovaatimus lasketaan koko 500 tontulle mukaanlukien 300 tontun tuki. Onhan se nyt aika erikoista, että annettu valtion raha näkyy vuosikausia maatalousyrittäjän tuottovaatimuksena. Tuottoa vaaditaan "ilmaiseksi" saadulle rahalle. WTF? Kyllähän tuollainen vääristää vuosikausiksi laskelmia poistojen jälkeenkin yksittäisen maatalousyrittäjän kohdalla ja antaa väärää kuvaa... Kymmenisen vuotta vaaditaan tuottoa rahalle, joka on saatu tukena?

Lopulta sitten laskelmat näyttävätkin aina hemmetin huonolta...

Meni nyt ihan sivuun, mutta olkoon esimerkki virallisista laskelmista, joissa on aika erikoisia ratkaisuja.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #14

Eihän suurituloisimpien tulot ja omistukset muutenkaan ketään kiinnosta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #26

Tottakai kiinnostaa. Yksittäiset nimet eivät sinänsä ole kiinnostavia. Yksikään pörssitj Suomessa ei pääse lähellekään Kimi Räikkösen tienestejä, siinä jonkinlainen mittatikku. Siis vaikka ainakin muutama heistä pyörittää melkoisesti isompaa bisnestä kuin formulatallia. Ja joo joo, pomo ei yksin tee mitään, mutta mitäpä se Kimikään saisi aikaan ilman insinöörejä, mekaanikkoja ja erityisesti varikkotyttöjä.

Se mikä kiinnostaa on iso kuva. Miten tulonjako kehittyy ja ennenkaikkea mihin muutokset tulonjaossa perustuvat. Tulonjaon ohella pitää tietysti myös tarkastella absoluuttista kehitystä.

Tasainen tulonjako on hieno juttu mutta sen pitää perustua ihmisten tasaiseen tuottavuuteen. Jos tulonjakoa tasataan vaikka iso osa porukasta elää vain koroilla tai sosiaalituilla, homma kaatuu.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kyllä se avoimuus ja lukujen sekä tilanteen avaaminen on avainasemassa. Oman kokemukseni mukaan se yritystasolla toimii paljon paremmin kuin vaikkapa järjestötasolla.

Parhaimmillaan olen nähnyt kuinka tilannetta käsitellään hartaudella ja ollaan jopa järjestetty erikseen koulutusta lukujen ymmärtämiseen ja tulkintaan, kun kaikille ne eivät millään ole tuttuja. Itsekin olen ollut mukana, kun teknisille asiantuntijille on yrityspelin yms myötä opetetu perustaitoja tilinpäätösluvuista sekä yrityksen rahoituksesta.

Paljon on hyviä yrityksiä, jotka asioita hoitavat ihan ansiokkaasti. On hyvä muistaa, että luottamus ja toisaalta jonkinlainen turvallisuus ovat niitä perustuksia, joille rakennetaan johdon ja työntekijöiden yhteystyö sekä menestys.

Nyt laajemmalla tasolla luottamus on heikoissa kantimissa. Menetetyn luottamuksen palauttaminenhan on tunnetusti hankalimpia tehtäviä, mutta siihen on jotenkin pyrittävä. Ei nykytilannekaan toimi.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Orpo on sinänsä täysi pelle.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Etenkin poliitikoilta toivoisi kokemusta niin opiskelusta, työttömyydestä, palkkatyöstä kuin työllistävästä yritystoiminnastakin. Kaikki nuo ovat asioita joita ei ymmärrä ilman omaa kokemusta. Silti ne ovat yhteiskunnan kannalta keskeisimpiä tiloja joihin liittyy sekä yhteisiä tavoitteita että selvää ristivetoa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Samaa mieltä, mutten oikein tiedä mitä asialle tehdä elleivät äänestäjät sitä päätöksissään huomioi.

Mieleen tulee esim kausin rajoittaminen kahteen eduskunnassa. Eri asia sitten mitä näille poliittisille broilereille pitäisi tehdä, muutamaa nuorta (tai no nuorehkoa suhteessa muihin..) eduskunnassa ihmetellyt kuinka CV:ssä ei ole mitään yrityselämään päinkään ja se riittää ministeriksi asti. Vaikka kannatan nuorempaa sukupolvea eduskuntaan, niin en kyllä voisi tuollaista äänestää. Politiikasta on vahvemmin tuloassa selkeä ammatti, joka johtaa palkkiovirkaan tai lobbarijärjestön pestiin.

Välillä tulee mieleen, että kansanedustajan pitäisi äänestää tyhjää ellei ymmärrä, mistä on päättämässä. Nuorena esimiehenä aikanaan tärkeä havahtuminen itselle oli ymmärtää se, että voi vastata: en tiedä, mutta otan selvää. Tai kerro lisää, niin mietitään. Näillä poliitikoilla tuntuu olevan aina mielipide eikä uskallusta olla tietämätön. Sillä keinolla tulee nykymaailmassa tuhoa aikaan, kun ei kukaan voi kaikkea hallita.

Suomen yritysten menestys on kriittinen tälle yhteiskunnalle ja kovin paljon sitä säädellään poliittisesti. Vähintä mitä vaaditaan on se, että ymmärtää ko asioita eikä ole vain lobbarikuiskaajien varassa.

Koko tulevaisuutemme kulminoituu siihen, kuinka pärjäämme kilpailussa ja kuinka yrityksemme onnistuvat. Osaamista myös poliittisten päätöksentekijöiden osalta on vahvistettava.

Ristivetoa on liikaa eikä pattitilanne palvele oikein ketään. Jotenkin pitäisi päästä eteenpäin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Suomi pärjäisi kilpailukyvyssä jos työntekijät tekisivät töitä ilmaiseksi, mutta valtio menisi konkurssiin elätättäessään kansalaisia. Hallitukset eivät ole tehneet mitään elinkustannusten alentamiseksi joka olisi oleellista kilpailukyvyn kannalta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Joo-o, tuossa oli viikolla joku tutkimus uutisoitu, jonka mukaan kustannukset ovat kasvaneet ja siten ostovoima vähentynyt juuri aivan perustarpeisiin liittyvissä tuoteissa ja palveluissa. Yhtenä esimerkkinä tulee mieleen jatkuvat sähkön siirtohinnat korotukset, jotka nekin iskevät varsin kipeästi alimman tuloluokan väkeen.

Oma lukunsa on sitte matalapalkka-alaan liittyvä keskustelu. Ymmärrän valtiontalouden kannalta miksi on hyvä, että henkilö tekee töitä ja saa sitten päälle tukea pärjätäkseen. Kuitenkin siinä osin on myös kyse erääalisesta yritystuesta, jossa voidaan maksaa huomattavan alhaista palkkaa ja valtio kustantaa osan elämisestä. Hitusen kaksipiippuinen juttu missä määrin tämä on tavoiteltavaa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Joo-o.

Sähkönsiirtohinnat, ruoan- ja lääkkeiden ALV, asumisen kustannukset...

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Kun Orpo puhuu verouudistuksesta hän tarkoittaa siirtymistä progressiivisestä verotuksesta kohti tasaveroa. Kun Orpo puhuu työelämän "uudistamisesta" kuten paikalisesta sopimisesta hän todellisuudessa tarkoittaa palkansaajan aseman heikentämistä suhteessa työnantajaan. Mikäli Orpo tosissaan haluaa uudistaa suomalaista työelämää olisi hänenkatseensa syytä kohdistaa Eteläranta 10, sieltä ne suurimmat työelämän uudistamisen jarruttajat löytyvät. Kokoomus ja kannattajansa pitäävät yllä myös harhaa, että ay-liike tai vasmmisto haluaisivat hankaloittaa yrittäjien toimintaa Suomessa, ajatus tälläisestä on absurdi, sillä en tunne ainotakaan "duunaria" joka toivoisi, että oma työnantaja tekisi konkurssin ay-liikkeen toimesta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jonkinlainen Kokoomus/EK-Suomi-sanakirja on välillä tarpeen. Tai no, ovat niin läpinäkyviä, että normaalilla ajattelukyvyllä vähänkin pohtimalla luulisi sumuverho hälvenevän.

Yritysmaailmassa olen joskus naureskellut, kun viestintäosasto yrittää saada yt:t kuulostamaan positiivisilta. Jos otsikossa lukee toimintaa virtaviivaistetaan tai prosesseja tehostetaan, niin hetken päästä jutusta löytyy aina tieto väen vähentämisestä.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Puhuisikin tasaverosta tai edes jotain sen suuntaisesta, mutta lähinnähän tämä on progressioiden pientä värähtelyä ja yleensä ylöspäin...

Mitä tulee työntekijöiden aseman parantamiseen, niin Suomen yrittäjät, jotka koviten haluavat lisätä paikallista sopimista, ovat myös valmiita ottamaan työntekijät mukaan yrityksen hallintoon.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jossain määrin minulla on sama kuva Suomen Yrittäjien paljon rakentavammasta kannasta, mikä sinällään on looginen, kun ottaa huomioon millaista meno on pienemmissä yrityksissä kuin EK:n pääsääntöisesti edustamat mammutit.

Itse asiassa olen hitusen ihmetellyt miksei EK:ta laiteta kylmästi sivuraiteelle. Sehän itse halusi irrottautua sopijaosapuolena olemisesta, joten miksi pitäisi kuunnella niin paljon tahoa, joka ei edes ole sopimassa mistään?

Miksi kuunnella jotain, joka vapaaehtoisesti luopui asemastaan ja siirtyi sivusrahuutelijaksi?

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen Vastaus kommenttiin #20

Miksi ylipäätään ei laitettaisi kaikkia työmarkkinajärjestöjä sivuraiteille ja tehtäisiin päätökset työllisyyden ja työmarkkinoiden näkökulmasta ja unohdettaisiin se, että joku voi suuttua tai menettää omaa valtaansa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #24

Ehkä siksi,että ne on kovin helposti ristiriidassa.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen Vastaus kommenttiin #27

Jos työllisyys ja työmarkkinoiden toimivuus olisi ristiriidassa esim. EK:n tai SAK:n yhteiskunnallisen vallan kanssa, niin kummalla olisi syytä pyyhkiä ahteria?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Pitaisi miettiä miksi puolalaiset ja ruotsalaiset ovat kilpailukykyisempiä kuin suomalaiset?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Puolalaisille keksin nopeasti, mutta miksi ruotsalaiset? Onko ajatuksia? Ei ole kysymys vain valuutasta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ei ole kysymys vain valuutasta."

Eikö, puunjaostusteollisuus on laskenut montako miljoonaa enemmän voittaa euron arvon laskiessa ja sitten siirretään paperikoneita Suomesta Ruotsiin?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Orpo ei kehoittanut ottamaan mallia Ranskasta.

Macron: Ranskan suurimmat ongelmat ovat jäykät työmarkkinat ja liian suuri julkinen sektori.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

340 petipaikkaa sairaaloissa/100000 as = pienet julkiset menot
706 = suuret julkiset menot

www.nytimes.com/2018/03/17/world/europe/uk-nhs-fra...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomessa 433 petipaikkaa sairaaloissa / 100.000 asukasta.

Ruotsissa 240 petipaikkaa sairaaloissa / 100.000 asukasta.

Onko Ruotsilla siis ongelma pienten julkisten menojen kanssa ?

Molemmissa maissa muuten n. 28.500 vuodepaikkaa sairaaloissa.

Lähde: OECD Helath Data

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #30

Ruotsalaisia riskisynnyttäjiä lennätetään välillä Turkuun ja joskus Ouluun.Karolinska toimii aivan riskirajoilla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset