Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Pätkätyöt ja matalapalkka - väistämätön tulevaisuus vai elinkeinoelämän tavoite?

Minua on usein mietityttänyt onko työelämän kehityssuunta väistämätöntä tulevaisuutta vai onko se elinkeinoelämän vaikuttajien sekä omistajien etuja ajavien tavoite. Digitalisaatio ja robotisaatio tarkoittaa tulevaisuudessa yrityksien osalta kasvavaa määrää kiinteiksi katsottavia investointeja, jotka eivät jousta kysynnän ja menestyksen mukaan. Tällöin on sinällään luonnollista, että joustoja haetaan kaikkialta mistä niitä on saatavissa. Yhdeksi merkittävimmäksi vaikuttaisi valitettavasti olevan muodostumassa työvoima - yrityksille töitä tekevät ihmiset.

Tällä hallituskaudella on ollut jo useita päätöksiä ja lisäksi suunnitelmia siitä, kuinka pätkä- ja matalapalkkatöitä sekä ulkomaista työvoimaa pyritään lisäämään Suomessa. Samaten esimerkiksi Kokoomuksen tavoitteet yksipuolisesta paikallisen sopimuksen edistämisestä ilman Ruotsin kaltaista myötämääräämisoikeutta ja työntekijöiden edustusta yrityksien hallituksissa johtaisivat yhä enemmän saneluun todellisen sopimisen sijaan.

Työmarkkinat odottavassa tilassa

Itse olen näkevinäni, että työmarkkinat Suomessa ovat odottavassa tilassa. Odotetaan nykyhallituksen päätöksiä vielä tällä kaudella ja osin myös sitä, mikä tulee olemaan seuraavan kokoonpano ja linjaukset. Valmistelussa olevat alle kolmekymppisten perustelemattomat määräaikaisuudet sekä henkilökohtaisesta syystä irtisanomisen helpottaminen ovat tällaisia asioita. Lisäksi jatkuvasti pulpahteleva keskustelu tarveharkinnan poistamisesta mielestäni vaikuttaa vallitsevaan tilanteeseen.

Tulevan hallituksen osalta tulee olemaan merkittävää millaiseksi sosiaaliturvan uudistus muodostuu. Mikäli mennään mm Kokoomuksen ja KD:n ajamaan Universal credit -malliin tarjonnee se yrityksille mahdollisuuksia lisää tilapäiseen ja edulliseen työvoimaan.

Toisaalta ajetut tavoitteet tuossa mallissa ovat kansantalouden kannalta mahdollisesti hyviä, mutta kolikolla on toinen puoli eivätkä dynaamiset vaikutukset ole kovin helposti ennustettavissa. Samalla malli tarjoaa nimittäin eräänlaisen yritystuen, kun työntekijälle voidaa enenevässä määrin tarjota lyhyitä työsuhteita alhaisella palkalla valtion velvoittaessa niiden vastaanottamiseen tukien menettämisen uhalla. Kuinka paljon yritykset tulisivat tätä mahdollisuutta hyödyntämään on sitten arvoitus. Paljonko tämä sitten vaikuttaa perinteisten pitkäkestoisten työsuhteiden vähenemiseen ja sitä kautta turvattomuuden lisääntymiseen. Ollaan kenties menossa kohti mallia, jossa valtio subventoi tilapäisten ja matalapalkka-alojen lisääntymistä pysyvien kustannuksella.

Hallituksen toimet ovat edistäneet myös voimakkaasti vuokratyöfirmojen liiketoimintaa ja viimeisin esitys henkilöstöpalveluyrityksien kasvavasta roolista työvoimapalveluissa tekee sitä edelleen. Näiden liiketoiminnan ja kannattavuuden kehitys on aivan kärjessä kaikista toimaloista ja ne pääsevät hyödyntämään esimerkiksi nollatuntisopimuksia.

Mikseivät palkat nouse työvoimapulasta huolimatta?

Työvoimapulan kuvittelisi markkinataloudessa johtavan kilpailuun työntekijöistä ja sitä kautta palkkojen nousuun. Näin ei kuitenkaan suurelta osin ole tapahtunut vaan palkat ovat pysyneet ennallaan. Teknokologiaosaajista puhutaan olevan pulaa, mutta kuitenkaan esimerkiksi Tekniikan akateemisten palkkakehitystä kuvaavissa vuoden 2017 tilastoissa palkat eivät ole juuri nousseet. Jos pula olisi merkittävä, niin tämän pitäisi näkyä palkkakehityksessä.

Jos katsotaan matalapalkka-aloja, niin Lapin työvoimapulasta on puhuttu paljon. Sielläkään palkkatasot eivät nouse juuri lainkaan huolimatta merkittävästä liikevaihdon kasvusta. Verrattuna vuoteen 2015 se jopa laski vuonna 2016. Kymmenestä matkailualan yrityksestä työpaikkaa hakenut koulutettu matkailualan osaaja ei olisi yhdestäkään saanut tuntipalkkaa yli 9 euron alan minimin. Lapissa on lukuisia yrityksiä, joissa vieras- ja vuokratyövoiman osuus on enemmistönä - bisenestä pyörittävät usein siellä suuret henkilövuokrausfirmat eivätkä työntekijät ole suoraan yritysten palkkalistoilla. Samalla henkilöstövuokrausfirmat pystyvät kontrolloimaan palkkatasoja yritysten väillä.

Ilmeisesti sekä Lapin työvoimapulaan että myös teknologiaosaajien pulaan odotetaan ratkaisuksi ulkomailta tuotua työvoimaa halvemmalla hintatasolla. On mielenkiintoista, että esimerkiksi Lapin matkailua tuetaan voimakkaasti yritystuilla ja hakemuksissa kerrotaan kuinka nämä työllistävät merkittävän määrän ihmisiä. Samalla unohtuu kertoa, etteivät nämä työntekijät ole suomalaisia eikä heillä ole pysyviä työsuhteita. Kukaanhan ei valvo näiden lupausten paikkansapitävyyttä eikä niiden täyttymättömyydestä seuraa yhtään mitään.

Työhyvinvointi unohdettu - luottamus ja turvallisuus

Lähes aina luottamus ja turvallisuus koetaan kaikkein tärkeimmäksi työhyvinvoinnin tekijäksi - niillä on myös kiistaton vaikutus työn tuloksiin ja laatuun. Tämä tuntuu täysin unohtuvan helpommin mitattavien taloudellisten suureiden maailmassa.

Henkilöstö on tärkein voimavarammme ja muut korulauseet ovat usein vain esityksissä eivätkä tekoina. Todellisuudessa työntekijät kokevat suurta epävarmuutta eivätkä usein voi luottaa tulevaisuuteensa yrityksessä. On typerää ajatella etteikö sillä olisi vaikutusta suoritteeseen ja sitoumiseen yritykseen.

Taloudelliset helposti mitattavat arvot ovat nousseet liian keskeisiksi monissa yrityksissä sekä myös nykyhallituksen toimissa. Samalla sivuutetaan ihmisille tärkeitä arvoja ja tavoitteita - ihmetellään vaikkapa syntyvyyden vähenemistä, jonka keskeisenä syynä lienee turvattomuuden tunne ja vähäinen luottamus tulevaisuudesta. Ratkaisuksi tarjotaan työllisyyden nostamista, mutta huomiota on kiinnitettävä myös siihen, millaista tuo tarjottu työ oikein on. Jos se ei tarjoa mahdollisuutta ja kohtuullista turvaa säädylliseen elämään, ei siitä ole ratkaisuksi.

Julkisuudessa pyritään vahvasti luomaan kuvaa siitä, kuinka yritykset ovat jotain, mitkä toimivat vain ja ainoastaan markkinoiden ehdoilla pakon sanelemana. Niiden takaa löytyvät kuitenkin omistajat, jotka ovat ihmisiä ja voivat toimillaan vaikuttaa yrityksen toiminnan eettisyyteen ja moraaliin myös työntekijöitä kohtaan. Ei ole mitään syytä sille, miksei heiltä tulisi myös vaatia tätä.

Julkista keskustelua tästä aiheesta kaivataan mielestäni lisää. Kun Etla tai Sitra kertoo meille työelämän murroksesta ja tulevaisuudesta, pitäisi miettiä onko kyseessä joku väistämätön muutos vai sittenkin elinkeinoelämän vaikuttajien luoma tavoitetila.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän ToniPihkola kuva
Toni Pihkola

Lobbarithan tätä maata hallitsee. Otetaan nyt vaikka esimerkkinä työvoiman tarveharkinnan poistaminen. Mikään looginen argumentti ei puolla sitä, mutta siitä huolimatta meidän poliittisesta kentästä kaikki muut paitsi perussuomalaiset, siniset ja ehkä kd kannattavat sitä. Jopa demarit kaikista puoleista haluavat avata suomalaiset työmarkkinat täysin, vaikka heidän pitäisi ajaa työväen etua. Kaiken lisäksi tarveharkinnan poistoa ei varmasti kannata lähellekään puolet kansasta.

Ei ole muuta mahdollisuutta kuin, että tätä on lobattu rankasti suuryritysten toimesta kaikille puolueille.

e: Ja ihan samalla tavalla työvoimapulaa pyritään lobbaamaan nyt myös kansalle. Tuo Lapin "työvoimapula" oli hyvä esimerkki siitä, että se työvoimapula yleensä tarkoittaa halvan työvoiman pulaa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tuossa on top 15 lista ammateista, joilla ilmoitetaan olevan työvoimapulaa:

TOP 15 ammattia, joiden tekijöistä pulaa

Rakennusalan työnjohtajat - (3123)
Kuulontutkijat ja puheterapeutit - (2266)
Ylilääkärit ja erikoislääkärit - (2212)
Rakennusinsinööri - (2142)
Yleislääkärit - (2211)
Sosiaalityön erityisasiantuntijat - (2635)
Myyntiedustajat - (3322)
Puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät - (5244)
Sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja - (3221)
Hammaslääkärit - (2261)
Lastentarhanopettajat - (2342)
Konetekniikan erityisasiantuntijat - (2144)
Sähkö- ja automaatioinsinööri - (2151)
Toimisto- ja laitossiivoojat ym. - (9112)
Muut rakennustyöntekijät - (7119)

Siitä voidaan erottaa hoitoala ja mm lääkärit, joissa kielitaito on oleellinen ja vaikkapa puheterapeutti nyt on aika hankala ilman suomen kieltä.

Rakennusalalle kaivataan nykybuumissa väkeä, eri asia kuinka kauan ja kannattaisiko piikkejä tasata. Rakennuksen työnjohtajan tai rakennusinsinöörin tulee sitten taas tuntea Suomen säädökset.

Myyntiedustaja ja puhelinmyyjä ei myöskään pitkälle pötki ilman suomen kieltä.

Jäljelle jää lähinnä siivousta yms, lisäksi ravintola-alaa yms on perinteisesti tarjolla.

Tarveharkinnan vapauttaminen ei ratkaise juuri mitään näistä eniten pulaa kärsivistä alueista. Kyllä todellinen peitelty syy löytyy matalalapalkka-alueilta eikä asiantuntijoista.

Käyttäjän ToniPihkola kuva
Toni Pihkola

"Tarveharkinnan vapauttaminen ei ratkaise juuri mitään näistä eniten pulaa kärsivistä alueista. Kyllä todellinen peitelty syy löytyy matalalapalkka-alueilta eikä asiantuntijoista."

No ei tietenkään ratkaise, koska niillä aloilla joilla on alueellista työvoimapulaa, on tarveharkinta jo poistettu. Se vaikuttaa vain niille aloille, joilla suomalaista työvoimaa on jo riittävästi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #3

Niin, lähinnä halusin tuoda esille suurta ristiriitaa puheissa ja todellisuudessa. Vaikka asia lienee kuten sanot, niin silti sekä poliitikkojen että elinkeinoelämän käyttämät perustelut poistolle ovat jotain aivan muuta. Jostain kumman syystä tämä ei silti herätä juurikaan kritiikkiä vaan toistuu mediassa kerta toisensa jälkeen.

Käyttäjän ToniPihkola kuva
Toni Pihkola Vastaus kommenttiin #4

Niin toinen puoli on tuo halu saada halpatyövoimaa. Sitten toisille monikulttuurisuus on niin iso itseisarvo, että sitä halutaan lisää keinoja kaihtamatta. Väliäkös sillä vaikka vähän viilataan kansaa linssiin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #4

Täydentävä selitys voisi olla että julkisilla aloilla pitkään käytetyt laittomat ketjutetut pätkäsopimukset eivät enää vaivaisi osastovastaavien yöunia. Sama taho joka noita hyödyntää, eli yhteiskunta, me yhdessä, taidamme olla myös ylivoimaisesti suurin matalapalkka-työnantaja.

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

Alkaa näyttämään siltä, että Maslow'n 6-portaisessa tarvehierarkiassa vain aniharvat voivat nousta edes ensimmäistä porrasta korkeammalle ainakin mitä työelämään tulee. Tuntipalkkojen ollessa kovin heikot ei kompensaatiota välttämättä pysty järjestämään vapaa-ajallakaan, joka jää joko perin niukaksi tai sitten rahaa vain ei ole harrastuksiin.

Yhteiskunta tulee jakautumaan yhä enemmän eriasteisiin luokkiin ja lähestymme 1800-luvun teollisuusyhteiskuntien mallia.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Aika näyttää, mutta valitettavasti jotain tällaista hyvinkin voi tapahtua.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Eikö raha rupea auttamaan varsinaisesti vasta 3-tasolta ylöspäin? Ei toki silloinkaan mitenkään automaattisesti.

Jotenkin huvittaa nämä maailmanlopun maalailut, kun taloudelliset mittarit kertovat matiralistisen ”hyvinvoinnin” voittokulkueesta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Toisaalta esimerkiksi USA:ssa keskiluokan ja erityisesti alemman keskiluokan ahdinko on ollut tiedossa pitkään. Siellä sekä köyhien että rikkaiden osuus on kasvanut suhteessa keskiluokkaan. Rikkaimman väestönosan tulot kasvavat eniten, ja vauraus näyttää keskittyvän.

On mahdollista, että tämä trendi tulee Suomeenkin viiveellä. Itse uskon, että muutos on käynnissä. On sinällään hahaanjohtavaa esimerkiksi tarkastella pelkästään tuloeroja vaan niitä pitäisi katsoa yhdessä varallisuuserojen muutoksen kanssa.

Tästä työllisyyvaikutuksilla paikatusta hallituspolitiikan puolustusviritelmästä en viitsi edes ryhtyä pohtimaan. Se kun ei ole vertailukelpoinen minkään maan kanssa omanatarkoitushakuisena tilaustyönä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kirsi, ystävällisenä neuvona toteaisin, että sun pitää löytää oma ääni ja kirjoitustapa jutuillesi. Oikeastaan juuri kellään täällä käyvillä ei ole aikaa eikä mahdollisuutta käydä läpi tässä ja muutoinkin useasti laittamiasi linkkien takana olevia kymmen- tai satasivuisia dokumetteja. Ei vaan pysty eikä aika riitä.

Itselläni on moniin verrattuna mukava etu jonkinlaisen osittaisen valokuvanäön, pikaluvun ja kokemuksen kautta hahmottaa nopeasti avainasiat, mutta useimmilla ei valitettavasti ole.

Sun on löydettävä tapa kommentoinnissasi ja blogeissasi avata asioita kirjoittamalla omasta näkökulmasta tärkeimmät asiat ja viitteiden pitää olla vain sivuroolissa faktantarkistuksia yms varten.

Tällä kertaa mä en ainakaan saa tästä mitää kiinni enkä kerkiä katsomaan linnkkien taakse. Sulla on paljon hyviä juttuja ja näkökantoja, mutta ne eivät avaudu useimmille ellet terävöitä noita.

Toisaalta paraskin puhuja, sillä jälleen tämän blogin jälkeen mietin pitäisikö minun lopettaa kirjoittaminen tänne. Minulle tärkeät asiat eivät kiinnosta ja populistinen kärjistäminen ei keinona jaksa kiinnostaa vaikka sen osaisinkin.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Niko, kiitos ystävällisestä neuvostasi!

Eihän tämän tarvitse kait olla mikään murheenlaakso. Jokaisella on oma tapansa ja ajankäyttönsä: Sinä pureskelet valmiiksi asiat toisille - siihen menee sinun aikasi. Minä jätän purtavaa paljon lukijalle, ja säästän siten omaa aikaani.

Kirjoituksiani lukevat ja niistä virikkeitä saavat vain niihin kiinnostusta omaavat. Lisään lainatekstiä ja linkkejä siksi, että mielestäni niistä voisi olla hyötyä joillekin.

Jatka toki kirjoittelua - omaksi ja meidän muiden iloksi!

Mukavaa kesän jatkoa Sinulle! :)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset