Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Nesteen ja Fortumin erilaiset strategiat sekä valtion omistajaohjaus

Sipilän hallituksella vaikuttaa olevan hyvin erilaiset tavoitteet energiatoimialalla toimivien Nesteen ja Fortumin osalta. Nesteen kohdalla pyritään alentamaan omistuksen määrää ja tällä viikolla myytiinkin osakkeita 861 miljoonan arvosta. Martti Asikaisen blogissa kerrotaan kuinka Lintilän mukaan valtiolla ei ole mitään erityistä syytä omistaa Nestettä.

Jostain syystä valtiolla tai Sipilän hallituksella on ilmeisesti tarve omistaa Fortumia yli 50% osuudella. Minua mietityttää mistä tämä ero tulee. Ensimmäiseksi tulee mieleen Fortumin merkittävät sijoitukset Venäjälle.

Fortumin merkittävät sijoitukset Venäjälle

Aiempien sijoitusten lisäksi tällä viikolla kerrottiin Fortumin sijoittavan lisää aurinko- ja tuulivoimaan Venäjällä. Tekniikka ja Talous kertoi seuraavaa:

"Fortum on voittanut Venäjän valtion uusiutuvan energian huutokaupassa oikeuden rakentaa 110 megawattia takuuhintaista aurinkovoimakapasiteettia. Voimalaitokset otetaan käyttöön vuosien 2021-2022 aikana, ja niille myönnetty takuuhinta vastaa noin 150 euroa megawattituntia kohden 15 vuoden ajan."

"Samassa huutokaupassa Fortumin ja Rusnanon sijoitusrahasto voitti oikeuden rakentaa 823 megawattia takuuhintaista tuulivoimakapasiteettia. Tuulivoimalat otetaan käyttöön vuosien 2019-2023 aikana, ja niille myönnetty takuuhinta vastaa noin 60-90 euroa megawattituntia kohden 15 vuoden ajan. Sijoitusrahasto voitti kesäkuussa 2017 oikeuden rakentaa vuoteen 2022 mennessä 1 000 megawattia tuulivoimaa, mistä 50 megawattia on tällä hetkellä rakenteilla."

Lisäksi Uniperin oston myötä Fortumilla on merkittävä intressi Venäjältä tulevan kaasuputken suhteen. Onhan Fortumin ostokohde Uniper on sijoittanut Nord Stream 2 -putkihankkeeseen lähes miljardi euroa.

On jotenkin erikoista, että pakotteiden aikana ja nykyisessä tilanteessa suomalainen valtion yli puolet omistama yritys panostaa näin vahvasti Venäjään. Samalla se nostaa sekä yrityksen ja sitä kautta myös omistajien riskitasoa. Ilmeisesti Suomen valtiolla on Fortumin omistuksen kautta suurempi halu pelata riskillä Venäjällä.

Miksi Fortum ei varoistaan huolimatta sijoittanut tuulivoimaan Suomessa?

Fortum ei ole lainkaan sijoittanut tuulivoimaan Suomessa, mitä voi pitää erikoisena, sillä olihan kassassa rahaa investointeihin roppakaupalla. Sen sijaan Fortum sijoittaa aurinko- ja tuulivoimaan ulkomailla kuten Venäjällä. Miksi ei taattu tuotto Suomessa kelvannut Fortumille?

Maaliskuussa tänä vuonna Arvopaperi-lehti kertoi Fortumin ostavan koko Taalerin tuulivoimatuotantolaitoksen tuottaman sähkökapasiteetin moneksi vuodeksi. Taalerin on Suomen toiseksi suurin tuulivoiman tuottaja ja sen rahoitus perustuu lähinnä varakkaiden suomalaisten yksityishenkilöiden omistukseen. Vasta 200 000 euron sijoitusvarallisuudella pääsee sijoittamaan suoraan tuulivoiman takana oleviin pääomarahastoihin.

Taalerin hallituksen puheenjohtaja on Peter Fagernäs, joka toimi Fortumin hallituksen puheenjohtajana 2001-2009 ja joutui eroamaan tuolloin liittyen kritiikkiin valtionyhtiön optio-ohjelmista. Taalerin hallituksen varapuheenjohtaja on lisäksi Juha Laaksonen, jonka työhistoriasta kerrotaan hänen olleen Fortum Oyj:ssä useammissa johtotehtävissä 1979-2012, joista viimeisimpänä talousjohtajana.

Lopputulemana Fortum ostaa tuulivoimakapsiteettinsa Suomen sähkömarkkinoille entisen johdon edustajilta, jotka lienevät olleet mukana luomassa strategiaa, jonka mukaan Suomessa ei investoida omaan tuulivoimaan. Aika erikoista.

Miksi Chempolisin pelasti Fortum eikä Neste, jonka toimialueeseen bioetanolilaitos luonnollisesti kuuluisi?

Tämä asia on kummastuttanut minua useasti. Neste on edelläkävijä biopolttoaineissa ja perinteisen valtionyhtiöiden toimintajaon mukaan se olisi ollut Chempolisin biopolttoainetta tuottavan teknologian ja mahdollisten investointien tekijänä luonnollinen vaihtoehto. Miksi se oli Fortum?

Jostain kumman syystä Fortum ja Taaleri lähtivät tähän pelastusoperaatioon eikä Neste. Väistämättä tulee mieleen, että yhteisen historian vuoksi yhteydet olivat kunnossa ja suhteet ratkaisivat.

Onko Fortum Sipilän ja Lintilän erityisohjauksessa?

Samaan aikaan kun Neste on takonut kovaa tulosta suhteellisen pimennossa negatiiselta julkisuudelta ja kohuilta, on Fortum ollut otsikoissa tiheästi ja varsin epäselvissä yhteyksissä kuten agressiivisen verosuunnittelun vuoksi. Ministeri Lintilä puolusteli tehtyjä Irlannin holding-yhtiöitä vahvasti, mutta asiantuntijat lyttäsivät perustelut lähes täysin.

Neste ei ole tietääkseni ole ollut osallisena tällaisissa erikoisissa järjestelyissä enkä sen toimia ole ollut tarpeen selitellä julkisuudessa. Onko niin, että Neste tekee omaa liiketoimintaansa valtion puuttumatta niihin eikä toimiva johto ole talutusnuorassa Fortumin tapaan?

Onko Fortum omistajaohjauksen tiukassa ohjauksessa osin politiikan välineenä? Miksi sen liiketoimet liittyvät niin vahvasti Venäjään?

Minusta näissä parin viime vuoden kuvioissa on vahva kaverikapitalismin ja hyväveliverkoston tuoksu.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Saonoisin että ennemmin löyhkä kuin tuoksu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset