Hallituksen mittava tuki biotaloudelle ja cleantechille – tapaus BioGTS
Yle kertoo, ettei biokaasulaitoksia rakentava BioGTS ole saanut laitoksia tuotantoon suunnitellusti eikä toimimaan lupaamallaan tavalla. Investointitukia on näille laitoksille myönnetty vajaalla 20:llä miljoonalla eri puolelle Suomea mm hallituksen kärkihankkeiden kautta. Usean laitoksen omistajina toimivien yritysten omistajuudesta suuri osa on kunnilla.
Riskillä tuotannollisessa mittakaavassa koeponnistamatonta teknologiaa ympäri Suomea
Itseäni hämmästyttää, että näitä uudella tekniikalla toimivia laitoksia on tilattu useilla kymmenillä miljoonilla eri puolelle Suomea vaikka vaikuttaa siltä, että yhtään luvatulla tavalla toimivaa laitosta ei ole vielä olemassa. Kenties yksi syy riskinottoon löytyy valtion investointituista, sillä haastattelussa yksi laitoksen hankkineista kertoo seuraavaa:
"Suupohjan ammatti-instituutin koulutusjohtajan Esko Lehtimäen mukaan laitos otettiin vastaan investointitukien menetyksen pelossa. Hankeaika alkoi umpeutua. Totta kai halusimme investointituet. Kaasua on kuitenkin riittänyt siihen tarpeeseen, jota meillä on mahdollisuus täällä käyttää."
Tällainen toiminta ei olisi ollut mahdollista ilman merkittävää valtion tukea. Ylen artikkelissa kerrotaan seuraavaa:
"BioGTS:ltä tilatut laitokset ovat saaneet investointeihinsa tukea valtiolta useita kymmeniä prosentteja. Yhteensä investointitukia hankkeille on kertynyt vajaat 20 miljoonaa euroa. Osa laitoksista on ollut hallituksen kärkihankkeita."
"Ilman veronmaksajien tukieuroja biokaasulaitoksiin investoiminen olisi ollut Suomessa huomattavasti rauhallisempaa. Nyt voidaan puhua kuitenkin biokaasulaitosten hulluista päivistä. Sen verran tiuhaan biokaasulaitoksia nousee eri puolille Suomea. Biokaasualaa voidaankin pitää hallituskauden yhtenä lempilapsena."
BioGTS:n hankkeista useat ovat nyt ajautuneet vaikeuksiin. Kauhajoella on päästy vain puoleen luvatust abiokaasun määrästä ja käyttövarmuudesta. Mustankorkean laitoksen toimitussopimus on purettu, sillä laitos ei kyennyt vastaanottamaan ja käsittelemään lähellekään sellaista määrää raaka-ainetta, joka alunperin oli tarkoitus. Harjavalta on päätynyt vaihtamaan toimittajaa muiden vaikeuksien vuoksi.
Näiden lisäksi rakenteilla on laitokset Säkylään, Mäntsälään sekä Punkalaitumille, joita jatketaan vaikeuksista huolimatta.
Tuen kokonaismäärä on arvoitus
Paljonko tällä hallituskaudella kokonaisuudessaan tuetaan biotaloutta ja cleantechiä? Tämä on arvoitus, johon on vaikeaa löytää vastausta.
Jos katsotaan tuota BioGTS-yritystä, niin Team Finlandin artikkeli kertoo 2016:
"Yhtiö on jäsenenä myös työ-ja elinkeinoministeriön rahoittamassa ja Finpron operoimassa Jätteestä energiaksi ja bioenergia Team Finland -kasvuohjelmassa sekä Tekesin Green Growth -ohjelmassa. Joulukuussa se sai rahoituslainakierroksella rahoitusta mm. Finnveralta ja Tekes on rahoittanut sen kansainvälistymisen, teknologian kehittämisen ja raaka-ainevirtojen hallinnan projekteja."
Yhtiö on siis saanut todella runsaasti tukea kehitykseen ja lisäksi tuotantolaitoksien investoinneille on myönnetty tukea siis Ylen mukaan vajaalla 20 miljoonalla eurolla.
Katselin yleisesti RR-tietokannasta biokaasuun liittyville hankkeillle myönnettyjä tukia ja niitä löytyi 23 kappaletta. Nämähän ovat EU-osarahoitteisia alueellisia tukia. Tukea siis myönnetään edellisten lisäksi myös aluetukien kautta.
Suomesta puuttuu suosituksista huolimatta edelleen kunnollinen yritystukien tulosten ja vaikuttavuuden arviointikehikko ja -menetelmä, minkä vuoksi emme käytännössä tiedä vaikuttavatko annetut tuet halutusti ja tavoitteita tukien. Mennään siis aika lailla uskon varassa ja jopa tehdyt hyödyttömyyden tai haitallisuuden osoittaneet tutkimukset sivuutetaan.
En ymmärrä miten teemme valtavia panostuksia vain sokean uskon ja kenties omien mieltymysten varassa. Yritysmaailmassa tällainen ei olisi pääsääntöisesti mitenkään mahdollista – toki joitakin tapauksia löytyy ja silloin on yleensä menty metsään.
Onko mittavilla panostuksilla saatu tarpeeksi tuloksia?
Hallituksen puolivälitarkastelussa syksyllä 2017 todettiin seuraavaa:
"Hallitusohjelman mukaan Suomi tavoittelee bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijyyttä. Alojen kasvu ei kuitenkaan ole ollut odotettua eivätkä kärkihankerahoituksella tähän asti tuetut uudet kokeilut ole skaalautuneet vielä vientituotteiksi. Markkinoita avaavien innovatiivisten ja kestävien julkisten hankintojen strategista johtamista, riskienhallintaa ja osaamista on parannettava. Kestävät julkiset hankinnat ja hankintojen neuvontapalvelut edesauttaisivat myös hallituksen vähähiilisyystavoitteiden saavuttamista."
On ilman muuta huomioitava, että kahden vuoden aikajänne on vielä varsin lyhyt, mutta suhteessa merkittäviin panostuksiin tämä herättää huolta. On muistettava, että näihin investoidut rahat ovat ainakin osittain poissa muiden teknologia-alueiden kehityksestä.
Tuo jälkimmäinen osuus herättää myös huolta, sillä itse tulkitsen niin, että yhtenä tukimuotona lähdettäisiin aiemman lisäksi julkisten hankintojen kautta tukemaan näitä aloja. Näin itse tulkitsen tuota markkinoiden avaamista julkisilla hankinnoilla. Tällöin lisättäisiin edelleen julkisilla rahoilla biotalouden ja cleantechin tukemista. Kun katsotaan tuota BioGTS:n tapausta, niin kuntien kokonaan tai osaomistuksessa olevat tahot ovat jo vahvasti edustettuna.
Politisoitunut yritystukien jako
Tällä hallituskaudella yritystukien jakoa on kärkihankkeiden sekä mm Tekesin sekä Finpron strategioiden kautta ohjattu merkittävästi biotalouteen ja cleantechiin. Toistaiseksi ei olla saavutettu tavoiteltuja tuloksia, mutta usko ei näytä horjuvan. On hyvä muistaa, että jaettaessa niukkuutta toisaalle sijoitetut rahat ovat poissa vaihtoehtoisista kohteista ja toimaloilta. Esimerkiksi palveluliiketoiminta on ollut jatkuvassa nousussa ja suurelta osin pelastanut Suomea Nokian romahduksen jälkeen – tästä kerroin blogissani Katseet kohti palveluvientiä ja kotimaista arvonlisäystä viennin arvioinnissa.
BioGTS toimi tässä esimerkkinä – toivottavasti se saa laitoksensa toimimaan luvatulla tavalla ja myös vienti lähtee vetämään. Toistaiseksi mennään vielä melkoisella riskillä, mutta julkisten varojenkin käytön kannalta olisi todella hienoa, että lopulta onnistutaan. Pitää myös muistaa, että yritys sekä rakennettavat tuotantolaitoksen ovat saaneet tukea voimassaolevan lain sekä tukipolitiikan mukaisesti.
Katseet kohdistuvat ennemminkin koko politisoituneeseen ja osin mieltymyksiin perustuvaan tapaan ohjata yritystukia eri toimialoille.
Täyttyvätkö tavoitteet vai veikataanko osin väärää hevosta?
Kuinka niitä arvioidaan luotettavasti ottaen kaikki eri tuet huomioon?
Jyväskylä yllätti jälleen. Se on Suomen pekkaroinnin pääkaupunki kaikilla aloilla. Keskustan vahva asema on sen mahdollistanut.
Ilmoita asiaton viesti
Tulee mieleen, että eivätkö nämä tilaajat ole pyytäneet referenssejä…
Julkinen ostaminen on Suomessa niin surkealla tasolla, että jo sen vuoksi koko julkinen sektori pitäisi kutistaa minimiin.
Ilmoita asiaton viesti
Luulen että neljän vuoden kärkihankkeiden yms määräajat ovat tulleet vastaan ja sitten on investointitukien vuoksi päätetty ottaa etukeno. Noita on vaan aika monta ja huonolla onnella rytisee useassa kohteessa.
Ilman tukia tuskin olisi lähdetty. Pöhköä menoa joka tapauksessa.
Hauska sinällään, että yritys on Kauppalehden vuoden 2016 palkittu Itä-Suomen suurin kasvaja. Nousu on tullut tosin suurelta osin julkisella rahalla ja kuntasidonnaisten toimijoiden hankinnoilla.
Ilmeisesti pienemmän mittakaavan konttipohjaiset ratkaisut ovat toimineet, mutta suuremman mittakaavan laitoksissa on ongelmia.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vuoden-kasvaja-…
Ilmoita asiaton viesti
Mitäpä sitä kummastelemaan näinhän se yritystoiminta toimii kun se sirretään politikoille niinkuin rukien ja avustusten tarkoitus on.
Silloin kun avustukset myöntää yhteikunta ja ostajana toimii enempi tai vähempi yhteiskunta avustuksineen ruletti pyörii hyvin, eihän sitä pidä Niko sellaisiin pikkuseikkoihin takertua että toimiiko ne.
Minä olen kerran 70 luvulla anonut investointiavustusta ja saanut, kun menin nostamaan sitä se riitti tasan puoleen kuukauden sen aikaista liikevaihtoveroa,
Ainakin minä opin kerralla mikä on kupletin juoni enkä ole tarvinnut sen jälkeen hakea enkä ottaa vastaan avustuksia eikä tukia. ( sain muuten raikuvat ablodit kun en hyväksynyt eräässä museossa eläkeläis alennustakaan)
Tiedän k.o. tapauksen hyvin ja myös sen että toimivia biokaasulaitoksia on, olen myös harjoittanut ”esimerkillistä kiertotaloutta” 25 vuotta ilman avustuksia, tosin nyt on aloitettu iso investointi ja odotan mielenkiinnolla mikä rangaistus siitä tulee kun yhteiskunta ei ole siinä mitenkään mukana, lasketaan varmaankin rikolliseksi toiminnaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kuulostaa hyvältä. En sinällään pidä panostuksia alueelle kokonaan väärinä ja uskonkin sieltä nousevan menestystarinoita. Panostuksien laajuus eri julkisilta tahoilta kuitenkin epäilyttää.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös yhteiskunnan pitäisi toimia niin päin että tukia EI tarvita missään olosuhteissa ?
Mikä se sellainen yrittäjä on joka valtion rahoilla rakentaa ?
Ilmoita asiaton viesti
Näin voisi kuvitella, mutta pääosin homma taitaa toimia toisin. Kirjoittelin joskus blogin siitä, miten monien varakkaimpien suomalaisten yksityishenkilöiden varallisuutta sijoittava Taaleri sijoittaa.
http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25…
Sijoitukset kohdistuvat voimakkaasti valtion tukemille alueille kuten kiertotalouteen ja tuulivoimaan. Sieltä ilmeisesti saa hyvän tuoton.
Ilmoita asiaton viesti
Hyi. Olet inhottava. Uskallat epäillä päättävien tahojen motiiveja ja toimintatapoja. Olet ilmeisesti putinisti tai vähintäänkin Trumpin kannattaja. Kai sinua jo ollaan erottamassa työpaikastasi?
Tämä vain osittaista sarkasmia.
Ilmoita asiaton viesti