Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Suomen yrittäjien Pentikäisen ristiretki ammattiliittoja vastaan

Kysymyksien asettelulla ja tarjotuilla vaihtoehdoilla on väliä. Suomen Yrittäjien tilaaman tutkimuksen pohjalta Mikael Pentikäinen vetää vahvoja johtopäätöksiä, mutta teetetyn tutkimuksen kysymyksienasettelu vaikuttaa varsin tarkoitushakuiselta. kun sitä tarkemmin tarkastelee.

Katsotaanpa tutkimuksen kysymyksiä ja vaihtoehtoja peilaten sittä annettuihin lausuntoihin.

"Yllättävä tutkimustulos: kaksi kolmesta kuuluu liittoon ansiosidonnaisen vuoksi – vaikka sen saa ilman liittoa"

Näin otsikoi Suomen Yrittäjät tiedotteensa. Mielenkiintoista sinällään on jo asettaa kyselyssä ykkösvaihtoehdoksi liittoon kuulumiselle ansiosidonnainen eräänlaisena kompakysymyksenä. Lisäksi tässä otsikoinnissa unohtuu se pieni seikka, että ihmiset eivät kuulu liittoon välttämättä yhden syyn vuoksi - pyydettiinhän kyselyssäkin laittamaan kaksi syytä.

Itse kyselyssä pyydettiin valitsemaan kaksi syytä seuraavista:

  1. Haluan ansiosidonnaisen työttömyysturvan
  2. Haluan paremmat työehdot
  3. Haluan saada tukea työpaikallani
  4. Jokin muu syy, mikä?
  5. Ei mikään edellisistä / ei mitään erityistä syytä
  6. En osaa sanoa

Kun tuota varsin köyhää listaa katsoo, niin voi varsin hyvin aavistella, mitä koko kyselyllä haettiin. Kakkos- ja kolmoskohdat hajoittavat vastaajien kyselyä pienentäen yksittäistä prosenttia ja kolme viimeistä on yhtä tyhjän kanssa tutkimuksen kannalta mikäli vähänkään pohtii kiireisten ihmisten toimintatapoja tällaisissa kyselyissä.

Johtopäätökset tämän pohjalta ovatkin sitten yksioikoisen tavoitehakuisia.

Suorastaan huvittavaa on otsikoida tiedote yllättävällä tuloksella, kun oikeastaan saatiin juuri se mitä propaganda-aseeksi haettiinkin.

"Jos työnantaja maksaisi YTK:n jäsenmaksun?" - Loimaan kassan markkinointia

Toisessa tiedotteessa kerrotaan samassa kyselyssä kysytyn seuraavaa:

"Jos työnantaja maksaisi työsuhde-etuna puolestasi jäsenmaksusi Yleiseen työttömyyskassaan eli YTK:hon eli ns Loimaan kassaan olisitko...?"

Vaihtoehtoina tälle tarjotaan erittäin tyytyväinen, melko tyytyväinen, en osaa sanoa, melko tyytymätön ja erittäin tyytymätön. Näistä tulokseksi saatiin seuravaa: 60 prosenttia vastaajista olisi erittäin (32%) tai melko tyytyväisiä (28%), jos työnantaja työsuhde-etuna maksaisi ns. Loimaan kassan eli YTK:n jäsenmaksun.

Itse hämmästelen noinkin huonoja prosentteja, kun tarjolla on merkittävä määrä "ilmaista" rahaa. Suomen Yrittäjät on tällä kampanjoinnillaan herättänyt melkoisesti huomiota. Ovatkohan he kuitenkaan miettineet sitä, että todennäköisesti on mahdollista kuulua työttömyyskassan osalta Loimaan kassaan, mutta silti olla ammattiliiton jäsen? Veikkaisin järjestymisvapauden kannalta oleva mahdoton esittää vaatimus, että työnantaja maksaa vain mikäli ei kuulu liittoon. Toteavathan he itsekin tiedotteessaan varsin selkeästi:

"SY:n mielestä ammattiliitot niputtavat harhaanjohtavasti yhteen liiton ja työttömyyskassan jäsenyyden, vaikka ne ovat kaksi eri asiaa."

Kun kerran ovat erillisiä, niin mikään mielestäni estä työntekijää ottamasta tarjottua rahaa ja silti olla liiton jäsen ilman sen oman työttömyyskassan jäsenyyttä. SY:hän toki haluaa vain oikoa väärinkäsityksiä eikä vähentää liitoissa olevien työntekijöiden määrää, vai mitä? Jää nähtäväksi.

"Tutkimus: Kaksi kolmesta suomalaisesta  kannattaa paikallista sopimista työpaikoilla"

Tuo toinen tiedote on otsikoitu paikallisen sopimuksen tutkimustuloksella. Tämähän on sinällään positiivinen asia kunhan muutama tärkeä reunaehto toteutuu erityisesti myötämääräämisoikeuden ja henkilöstön hallituksen edustuksen kautta kuten esimerkkimana käytetyssä Ruotsissa. Pyrkimys vaan tuntuu olemaan ottaa vain itselle sopiva ratkaisun puolikas naapurimaasta, mikä onkin johtanut pattitilanteeseen koko asian etenemisessä. Tästä kirjoitin taannoin blogissani Irti vastakkainasettelusta – paikallisen sopimisen pattitilanne purettava.

Itse tutkimuksessa kysyttiin seuraavaa:

"Pitäisikö työpaikoilla olla sopimisen vapaus työehdoista, jos sekä työnantaja että työntekijä sitä yhdessä haluavat?"

Sivulauseen täsmennyksellä on suuri merkitys, sillä se tarkoittaa todellakin sitä, että paikallisesta sopimisesta on yhdessä päätetty. Itse tuossa hitusen hämmästelen, että käytetään kysymyksessä yksittäistä työntekijää eikä työntekijöitä. Itse kuvittelisin, että paikallisessa sopimisessa pitäisi tavoitella koko työpaikan työntekijöiden olemista mukana eikä vain osan.

Ovatko kyselyjä tarjoavat yritykset puolueettomia?

Tämä on mielenkiintoinen kysymys ja taustoista kiinnostuneena olen usein käynyt katsomassa itse kysymyksiä ja tarjottuja vaihtoehtoja esim EK:n ja EVA:n kyselyissä ja melkoista johdattelua on joskus käytetty. En tiedä puuttuvatko näitä tekevät yrityksen tarkoitukselliseen manipulaation vai eivät. Voi olla, että raha ratkaisee eikä moisesta nosteta turhia kysymyksiä. Samaa toki tekee palkansaajapuolikin omissaan ekä muutkin etujärjestöt.

Tämän tutkimuksen kohdalla en löytänyt itse tutkimusta kokonaisuudessaan, jotta voisin varmistua kokonaisuudesta vaan poimin noita asioita artikkeleista ja niiden kuvista.

Suomen Yrittäjät ei ole sinällään aivan hakoteillä näissä asioissa, mutta pyrkiessään vaikuttamaan mielipiteisiin tuntuu se ottaneen hieman tehostuskeinoja käyttöön ja tehneen varsin suoraviivaisia tulkintoja ajamiensa asioiden tueksi.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Risto Koivula

AY-byrokratia osaa myös tyriä olan takaa... Sieltä "noustaan" ihan muista asioista pyhäkoulun tiedoilla...

https://www.tiede.fi/comment/2489352#comment-2489352

Tulee mieleen "miljoona pönttöä"...

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Anteeksi vaan Koivula, mutta mitä tarkoitat "pyhäkoulun taidoilla"

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset