Baronan toimitusjohtajan naiivi lobbaus työperäisestä maahanmuutosta
Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen kertoo Suomen tarvitsevan kymmeniä tuhansia uusia ulkomaalaisia työntekijöitä. Hän toteaa Talouselämälle: "Paremman palkan tarjoaminen voisi toimia, jos työntekijöitä olisi vapaana – mutta kun heitä ei ole."
Suomessa on varsin kummallinen tilanne siinä, että esimerkiksi ICT-alan palkkataso ei ole juurikaan noussut työvoimapulasta huolimatta. Jossain määrin tämä on osoitus kilpailutilanteen vääristymisestä mikäli pula osaajista on niin suuri kuin väitetään.
Vanhala-Harmanen unohtaa tässä naiivissa lobbausyrityksessään, että useimmiten työhön palkataan jo työllinen tarjoten parempaa palkkaa ja työoloja – ei suinkaan vapaana oleva työtön. Tällöin yrityksen rekrytoidessa palkkatason nosto yhdessä muiden etujen kanssa toimii kyllä aivan saletisti.
Esimerkiksi Barona henkilöstövuokrausyrityksenä on kasvanut osin hallituksen suosivan politiikan kautta valtavasti. Suuri osa esimerkiksi Lapin vierastyövoimasta tulee näiden henkilöstövuokrausyritysten kautta. Vaikka Lapissa on ollut matkailubuumi, niin siellä palkkataso ei ole noussut mihinkään ja yhtenä suurena tekijänä on henkilöstövuokrausyritysten välittämä ulkomainen työvoima alan minimipalkoilla.
Monella alalla olisi markkinatalouden lakien mukaista, että palkat nousisivat työvoimapulan myötä kilpailtaessa tekijöistä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kuin yhteisestä sopimuksesta elinkeinoelämän piirissä odotetaan hallituksen avaavan ovia vielä lisää halvemmalle ulkomaiselle työvoimalle.
Sitä kohti mennessä lobbaus jatkuu.
Uuden Suomen artikkeli aiheesta, alkuperäinen Talouselämän artikkeli on maksumuurin takana.
Suomessa ei ole työvoimapula, vaan halpatyövoimapula ja ne ovat kaksi aivan eri asiaa.
Halpatyövoimapulasta kärsivät yleensä maat jotka eivät ole kehitysmaita ja joissa ei ole paljoa maassa laittomasti oleskelevia, yhteiskunnan ulkopuolisia ihmisiä. Ehkä tuohonkin asiaan ollaan saamassa muutos aikaan.
Sitä odotellessa voimme kärsiä vaikka maitopulasta: litran purkki kun maksaa euron, eikä 20 senttiä.
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisköhän kokeilla kaupassa: haluan maitoa kahdellakymmenellä sentillä, jos ei ole myydä siihen hintaan, niin tuokaa minulle ulkomailta halvempaa.. 😉 Tuskin toimii.
Ilmoita asiaton viesti
#2
Suomen maatalous on jo niin syvässä kriisissä, että joka aamu ja ilta lähtee Virosta kymmenet maitotankkirekat laivalla Suomeen.
Maito tulee Helsinkiin lähialueelta ja on siten lähiruokaa.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin, halpatyövoimapula! Siinä vaiheessa kun ”halpikset” alkavat tehdä ammattimiehen työt niin voisi sanoa että jotkut ampuivat itseänsä jalkaan, eikä ne jotkut ole esim. kokoomus!
Rinnastus maitolitran hintaan oli kuitenkin huono (ehkä vain tulkitsin väärin?) koska tiedossa on että ns. ”omavaraisuus” on kohta suomessa loppu kun ei tuottaja saa enää kuin lämmintä kättä, muut vetävät loput välistä…
Ilmoita asiaton viesti
#14 On Suomen hallituksen kyvyttömyyttä, että ei pidetä huolta vaarmuusvarannoista!
Vasta nyt, kun budjetti on jo raamitettu, pm Sipilä esittää maatalouksille tukea kuivuuden seurausten paikkauksiin. Tämä tilanne on ollut päällä jo toukokuusta lähtien.
Lomaansa tai istuntokauden keskeytystä viettävä eduskunta, olisi pitänyt jo aikoja sitten kutsua kriisi-istunnolle.
Ilmoita asiaton viesti
Ei Suomessa olekaan maitopula – muuta kuin Baronan mittareilla. Kaikilla muilla mittareilla meillä on ylitarjontaa niin työvoimasta kuin maidostakin.
Eli määritellään maidon ”oikeaksi” hinnaksi joku mielivaltainen, niin alhainen hinta, ettei sillä voi maitoa mistään ostaa ja sitten valitetaan, että kova pula on.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä hyötyä työmarkkinoillla on kielitaidottomista ja ammattitaidottomista maahanmuuttajista? He eivät ryhdy töihin nälkäpalkalla, kun saavat riittävästi rahaa muutoinkin.
Ilmoita asiaton viesti
Tätä työvoimaa ilmeisesti halutaan:
”Filippiiniläismies tuli Suomeen luvatun hoitotyön perässä – päätyi siivoamaan Attendon hoivakoteja kurjin ehdoin”
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/20180108220064516…
Ilmoita asiaton viesti
Marjastajia ei tullut Thaimaasta, kun viranomainen siellä kehotti olemaan tulematta Suomeen huonojen sopimusehtojen takia. Silti Suomessa valitetaan, ettei ole työvoimaa.
Ei siinä järkeä ole, kyllä työstä pitää maksaa, että tulee toimeen ilman muita tukiaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Mitäpä sopimusehtoja turistit jokamiehen oikeutta käyttäessään tarvitsee? Kummallinen viritys tuo metsämarjojen poiminta turistien avulla.
Ilmoita asiaton viesti
@22. Ymmärsit ihan päin persettä. Turisteista ei ollut puhetta vaan kausityöntekijöistä, joita ei saatu.
Ilmoita asiaton viesti
Olen ollut siinä tiedossa, että Thaimaan porukka on metsämarjojen poimintaan tulevia turisteja ilman työlupia. Jokamiehenoikeudet ovat mielestäni aivan liian väljät. Ei suomalainenkaan pääse esim. Saksassa tai Thaimaassa noin vain marjoja poimimaan, ei vaikka marjat tulisivat omaan käyttöön eikä bisneksen pyörittämiseen työsuhteisten avulla toisten omaisuutta hyväksikäyttäen ja jopa tärvellen. Marjoilla on myös muita ja marjakasveille hyödyllisempiä ottajia kuin ihminen, joka käy paskomassa vesiklosettiin siemenien mennessä kompostissa aivan hukkaan.
Ilmoita asiaton viesti
@25. No, jos ne olisivat olleet turisteja, niin tuskin Thaimaan viranomaiset olisivat niitä varoitelleet. Mikä siinä nyt oli vaikeaa ymmärtää? Ei ne thait huvikseen siellä turisteina hae marjoja, jos ei ole palkkatyötä hakemassa ja tekemässä työsopimuksia?
EDIT: Muokkaan paremmin, jos minä turistina haluan lähteä Müncheniin Saksaan, niin en hitossa lähde sen metsiin etsimään marjoja. Vaikka saisin marjoja muutamilla ämpärikaupalla, niin en saisi edes niitä vietyä yhtään mitään Suomeen karanteenilakien takia. Ellen sitten tekisi työsopimusta Saksassa, että ryhtyisin turistin sijasta nuohoamaan metsistä marjoja.
Ilmoita asiaton viesti
Turisteja ovat,ei tarvita työlupia metsämarjojen poimintaan. Ja Suomen päättäjatkin ovat niin höylejä, että jokamiehenoikeidet koskevat kaikkia ihmisiä.
Et voi mennä noin vain saksalaiseen metsään poimimaan syömämarjoja hetken mielijohteesta, siellä ei tunneta jokamiehenoikeuksia.
https://www.kytkin.fi/thaimaalaisten-marjanpoimijo…
Ilmoita asiaton viesti
Työnantajien kannalta ulkomainen halpatyövoima on edullista, koska yhteiskunnan maksettavaksi tulee muut velvoitteet: sosiaali-ja ja terveydenhuolto, lasten päivähoito ja koulutus.
Ilmoita asiaton viesti
Palkat eivät juuri reagoi työvoiman tarpeen ja tarjonnan epäsuhtaan kahdesta syystä. Palkat eivät jousta alaspäin, joten varovaisuus nostoissa on lähinnä kauaskatseisuutta. Monilla aloilla on kartelli, jota kutsutaan tyehtosopimukseksi. Jos joku lähtee maksamaan yli TES:n, liitto hakee tuon varan seuraavalla kierroksella kaikille, jolloin ollaan taas lähtöruudussa.
Ilmoita asiaton viesti
Työehtosopimus määrittelee minimipalkan ja edut. Jos ajatellaan vaikkapa ICT-alaa, niin kuka ammattitaitoinen koodari menisi tällä hetkellä töihin minimipalkalla? Tuskin kovin moni. Jos taas ei kolmella tonnilla saa kunnon koodaria, niin voivoi – ne on töissä jollain muulla.
Minaitulla ICT-alalla ja koodareiden osalta palkkahaitari on vaikka kuinka suuri minimipalkasta vaikka kuinka ylös riippuen tekijästä. Eikä silti ole merkittäviä korotuksia tullut yleistasoon.
Alaspäin joustossa on toki ongelma, mutta senhän esimerkiksi IT-talot muutama vuosi sitten ratkaisivat sujuvasti tuotannollis-taloudellisilla vähennyksillä yt:n kautta, mikä on Suomessa Euroopan helpoimpia toteuttaa ja pelkkää teatteria.
Jos ajatellaan vaikkapa hankittua digitalsiointia toteuttavaa it-järjestelmää tai robottilinjaa, niin ei senkään hinta ja kustannukset käytännössä jousta alaspäin. Tämän yhä lisääntyessä on yhä suurempi hinku laittaa työntekijät joustotekijäksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ai onko koodareta paljonkin Baronalla ja Lapin matkailussa? Sitten kommenttini ei varmast päde.
Ilmoita asiaton viesti
Jos luit blogini niin siinä puhuttiin myös ICT-alasta ja kun en kaikkea viitsi lainata, niin linkin takaa uutisesta löytyy toimarin kommentti: ”–Tarvitsemme kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia töihin. Jo pelkästään it-alalla tarve on tuhansia, hän jatkaa.”
En tiedä paljon Baronalla on koodareita, voit varmaan tutustua halutessasi Barona IT:n sivuihin:
https://www.barona.fi/toimiala/it/
Lapin matkailussa taas tyypillistä on kausiluontoisuus ja työsopimukset eivät siten ole jatkuvia. Tällöin muodostuu mahdollisuus neuvotella palkasta uudelleen seuraavana sesonkina. Minimipalkat tuolla alueella taas eivät ole kovin kummoisia, muistaakseni 9 euroa per tunti, ja jos minimiä tarvitaan niin harva sinne muuttaa muutamaksi kuukaudeksi ja pitää esim asunnon kotipaikkakunnalla.
Lapin matkailubisneksestähän väänsimme jo aiemmin blogissani Lapin matkailubisnes kukoistaa – palkoissa se ei kuitenkaan näy mitenkään:
http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25…
Ilmoita asiaton viesti
Ihmistyövoiman ongelma on juurikin se, että se voidaan helposti poliittisilla päätöksillä pakottaa joustamaan alaspäin. Niinpä sitä sitten yritettään ja pöljät oikeistopoliitikot suostuvat ajamaan. Ihan yhtä hyvin voisivat määrätä vaikka Microsoftin alentamaan lisenssimaksuja tai vuokranantajat alentamaan vuokria. Mutta eihän sellaista voi tehdä, kun vain duunarit ovat se joustava erä jolla yritysjohto voi siirtää liiketoimintariskiä pois yritykseltä.
Ilmoita asiaton viesti
2008 laman jälkeen metsäteollisuus maksoi palkkoja 150% arvonlisästä. Paljonko palkkoja alennettiinkaan? Metallin liikevaihdosta hävisi kolmannes ja joka neljäs yritys ajautui pitkäaikaisesti kannattavuusrajan alapuolelle. Paljonko siellä laskettiin palkkoja?
Kyllä ne joustot ovat jossain ihan muualla kuin palkoissa.
Ilmoita asiaton viesti
Ja mitäköhän tekemistä tuolla on aiheen kanssa? EI se metsäteolisuus niihin palkkoihin kaatunut vaan bisneksen romahtamiseen. Se johti kannattamatomien tehtaiiden sulkemiseen ja elinvoimaisten jäämiseen jälelle. Markkinatalous siis toimi, eikä elinkelvottomia yrityksiä tekohengitetty tarjoamalla niille subventiota alennettujen palkkojen kautta.
No missä ne sitten ovat? Mikä on se työvoiman ulkopuolinen sopimus, jossa sovittuja hintoja hallituksemme olisi oikein erikseen lähtenyt muuttamaan manipuloidakseen markkinoita? Esimerkki olisi aika kova sana, sillä enpä ole itse moisesta kuullut. Mutta nyt kun hallitus on tälle tielle lähtenyt, niin tosiaan esimerkiksi vuokrasäännöstely olisi ihan saman linjan mukaista.
Ilmoita asiaton viesti
En saa oikein kiinni toteamuksestasi palkkojen osuudesta 150% arvonlisästä.. Millä aikavälillä, minkä arvonlisästä, mihin tietoon perustuen?
2008 laman jälkeen metsäteollisuuden henkilöstömäärä laski 2009 vajaalla kymmenellä tuhannella henkilöllä noin 50 tuhanteen. 2017 on enää töissä 42 000 henkilöä. 2007 henkilöstöä oli lähes 60 000 eli kymmenessä vuodessa väkimäärä on laskenut noin 18 000:lla.
Yksittäisen henkilön palkka ei välttämättä jousta, mutta yt-neuvottelujen kautta vähentämällä henkilöjä merkittävästi vähenee palkkoihin menevät kulut. Henkilöjen irtisanominen tuotannolis-taloudellisista syistä on varsin helppoa. Joten kyllä palkkakuluista joustoja otetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Barona sai hyvät tienestit vastaanottokeskusten avauduttua. Nyt, kun keskuksia on jo lakkautettu siinä määrin, että tuotot eivät enää vastaa odotuksia, niin toki Baronan tj:n on heitettävä ilmaan uutta tulomahdollisuutta.
Maahanmuuttajista koostuvasta työvoimasta, henkilöstövuokrausyritykset saattavat nähdä tulevien vuosien toimeentulonsa.
Turvapaikanhakijat eivät kuulu tuohon kategoriaan, sillä heidän prosessinsa kestää vuosia, eikä takaa maahan jäämisen edellytyksiä.
Keitä ovat sitten nuo Baronan toivomat maahanmuuttajat?
Ilmoita asiaton viesti
Onko nyt niin että suomalaisella palvelualalla on kansainvälisessä vertailussa matalat palkat? Palveluissa arvonlisästä suunnilleen 70-90% menee palkkoihin. Kai sillä nyt joku vaikutus on kysyntäänkin jos palkkoja hilataan ylös.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa aiemmin linkkaamassani blogissa kerroin matkailupalvelusta eli Kakslauttasesta, joka sai suoraa investointukea keloigluilleen yms. Katsoin sen vuoden 2017 tilinpäätöstiedot: liikevaihto 20,9 miljoonaa ja liikevoitto 9,1 miljoonaa eli liikevoittoprosentti 44%.
Ko yrityksellä on ollut vajaa 50 henkilöä töissä, joista omistaja kertoo: ”Meillä yli 90% työntekijöistä on ulkomaalaisia. Suomi on niin pieni maa, ettei täältä saa ihmisiä töihin, eikä siinä ole kyse palkasta vaan sesonkiluonteisuudesta.”
Vuonna 2015-16 Kakslauttanen käytti liettualaisia vuokratyöntekijöitä, jotka olivat liettualaisen alihankkijan palveluksessa ja saivat parin euron tuntipalkkaa. Tämä meni lopulta ilmeisesti alihankkijan piikkiin ja suomalainen yritys ei ollut tietoinen asiasta – uskokoon ken haluaa.
Joten olisiko mahdollista maksaa minimipalkkaa suurempia palkkoja kotimaisille työntekijöille? Vai kaatuuko firman talous?
Veikkaan palkkojen olevan liikevaihtoon ja voittoon peilattuna varsin pieni kuluerä.
http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25…
Ilmoita asiaton viesti
Barona käyttää it ihmisten palkkauksessa vuokratyöfirmojen lanseeraamaa HPL-tessiä alalla normaalisti käytetyn it-alojen tessin sijaan.
On hieman eri luvut palkoissa
Ilmoita asiaton viesti