Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Jarrua hallituksen biopolttoainekiimaan

Hallitus Keskustan johdolla ajaa Suomeen korkeampaa biopolttoaineen sekoitusvelvollisuutta kuin EU:ssa todennäköisesti käynnissä olevan prosessin edetessä tullaan vaatimaan. Tämä herättää kysymyksen syistä. Miksi hallitus yrittää kiireesti päättää puutteellisesti perustellulla esityksellä biopolttoaineen lisäysvelvollisuudesta ennen vaalikauden loppua.

Hallitus on esittämässä velvoitetta, jonka mukaan biopolttoaineen osuus nousisi 30:en prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Näin se aikoo tehdä siitä huolimatta, että EU:n elimissä samaa asiaa käsitellään parhaillaan, ja lakiin jouduttaisiin luultavasti tekemään muutoksia heti kun EU-linjaukset ratkeavat.

Suurimpana hyötyjänä Neste, jota ollaan hiljalleen myymässä yksityisille

HS kertoi tänään kuinka muut polttoaineyhtiöt paitsi pääosin valtio-omisteinen Neste vastustavat vahvasti hallituksen esitystä ja näkemyserot ovat johtaneet jopa Öljyalan keskusliiton hajoamiseen. Kilpailijoiden kuten St1:n, Teboilin ja ABC:n mielestä uusi laki antaisi valtion osin omistamalle Nesteelle käytännössä monopoliaseman Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa, koska sillä on lähes ainoana yhtiönä Pohjoismaiden talvioloihin soveltuvaa biosekoitteen tuotantoa.

Neste puolestaan kiistää nämä väitteet kertoen muillakin olevan tuotantoa. Tokihan muilla sitä on, mutta toistaiseksi huomattavasti pienemmässä mittakaavassa. Neste kertoo myös tulossa olevissa investointihankkeissa olevan uusia tuottajia, missä se on toki oikeassa mikäli esim Kaidin biopolttoainetehdas toteutuu.

Mielestäni on vahvasti kyseenalaista, että hallitus on tekemässä merkittävästi valtio-omisteista yhtiötä hyödyttäviä velvoitteita. Samaan aikaan hallituksen päätöksillä ollaan hiljalleen yksityistämässä Nestettä valtion omistusohjauksen sopimille tahoille. Talouselämä kertoi kesäkuussa seuraavaa: "Valtio tarjoaa osakkeita suomalaisille ja kansainvälisille instituutiosijoittajille nopeutetussa tarjousmenettelyssä. Osakemyynnin järjestäjänä toimii Credit Suisse Securities."

Tavallinen mattimeikäläinenhän ei näitä pääse tietenkään ostamaan vaan ne myydään sopiville tahoille salaisilla sopimuksilla ja perusteilla. Kelle niitä sitten päätyy? Institutionaalisia sijoittajia ovat mm rahastoyhtiöt, joten niiden taustalla osuuksien omistajina voi hyvin olla vaikkapa poliitikkoja tai heidän lähipiiriään.

Biopolttoainetehtaiden vaikutukset

Yhä lisääntyvässä määrin on alettu keskustella kuinka tehokas keino biopolttoaineen laajamittainen tuotanto on ja mikä sen merkitys lopulta on. Maaseudun tulevaisuudessa oli hyvä artikkeli, jossa pohdittiin suunnitellun Kaidin biojalostamon vaikutuksia Ekokemin aiemman toimitusjohtajan fyysikko Esa Tommilan toimesta. Hän totesi mm seuraavaa:

"Kaidin Kemiin suunnittelemaan bionestejalostamoon aiotaan syöttää puuta ja muuta energiaa 6,1 terawattituntia (TWh) vuodessa, josta saadaan liikennepolttoainetta irti 2,7 terawattituntia. Energia- ja hiilitase on erittäin kehno. Laitoksen energiatase heikkenee edelleen, jos otetaan huomioon puunkorjuun ja tehtaan rakentamisen viemä energia."

"On näennäinen ilmastoteko, jos autoilijat pannaan tukemaan näin kehnoja hankkeita."

"Kaidi on Tommilan mielestä räikein esimerkki biojalostamojen kehnosta energia- ja hiilitaseesta. Jos Kaidin laitosta arvioidaan ilmastohyödyn perusteella, se ainoastaan siirtää liikenteen päästöjä Kemiin laitospäästöiksi ja vielä neljänneksellä kasvaneina."

Tommila ei ole mikään poikkeus näissä arvioissaan ja meidän tulisikin pysähtyä pohtimaan huolella sekä ehdotettujen velvoitteiden että suunniteltujen jalostamoiden järkevyyttä. Esimerkiksi jätteen jalostaminen biopolttoaineeksi vaikuttaa tuottavan selkeää hyötyä, mutta puun osalta hyöty on vielä kunnolla osoittamatta.

Ketkä kaikki tästä oikein hyötyvätkö ja onko kyse rakenteellisesta korruptiosta?

Minun nenääni nousee tästä kuviosta vahva rakenteellisen koruption tuoksu. Hallituksen päätöksillä sekä tuella edistetään liiketoimintaa luoden kilpailijoiden väittämien mukaan lähes monopoli. Samaan aikaan liiketoimintaa tekevää valtionyhtiötä ollaan vähitellen yksityistämässä ja sen omistusta siirtyy yhä enemmän yksityisten rahastojen yms haltuun liikesalaisuudella verhotuin sopimuksin tietämättä taustalla olevia lopullisia omistajia.

Minulle tästä tulee jopa mieleen tuulivoimaan ja sähköverkkojen myyntiin liittyvät päätökset. Vuosikymmeniä erilaisilla päätöksillä ja niitä seuranneilla valtion omaisuuden myynneilä ollaan siirretty myös alihintaan omaisuutta yksityisille tahoille. Tämä valitettava maan tapa näyttäisi jatkuvan edelleen.

Keskustalle voimakkaan vaikuttimena lienee metsien käytön lisääntyminen ja sitä kautta saatava tulovirta metsänomistajille. Kokoomuksesta taas on vaikea sanoa. Luulisi sen ymmärtävä bisnestä sen verran, että kannattaisi ennemmin viedä biopolttoainetta kuin asettaa omaan maahan kenties muita EU-maita suurempi sekoitevelvoite, mikä johtaisi jopa lisääntyneeseen tuontiin. Tällöin biopolttoainetta ei riittäisi vientiin, jonka kasvattaminen on kuitenkin keskeinen tavoite kansantaloudelle.

Vastustavat yhtiöt arvioivat lisäkustannuksen sekoitevelvoitteesta olevan miljardin vuodessa ja noin kolmekymmentä senttiä litralta vuonna 2030. Ministeri Tiilkaisen arvio virkamiesten laskelmien mukaan on muutama sata miljoonaa ja kymmenen senttiä litralta.

Jälleen pintaan on noussut keskustelut tietulleista ja ajoseurannasta - liikkumisen kustannukset ovat jatkuvassa kasvussa. Kuluttajat joutuvat lopulta maksamaan myös ylimitoitetut biopolttoainevaatimukset. Jostain syystä liikenteen kurittaminen tuntuu olevan ylimitoitettua muuhun toimintaan verrattuna - pitkien etäisyyksien maassa tämä on karua.

Meidän olisi syytä pysähtyä pohtimaan näitä asioita ja tehdä lisää kokonaislaskelmia sen sijaan, että olemme kiireellä etunojassa asettamassa itsellemme kovempia velvoitteita kuin muu EU.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Sellainen mutu-tuntuma minulla on, ettei puusta valmistettu liikennepolttoaine ole taloudellisesti korkean jalostusasteen tuote, vaikka se sitä teknisesti voikin olla.
Ajatukseni menee näin: jos puut poltettaisiin Järvenpään biovoimalan kaltaisissa laitoksissa, niistä saataisiin sekä sähköä että kaukolämpöä, jolloin bioenergian kokonaishyödyntäaste olisi jossain 90% huitteissa. Tuotetulla sähköllä voisi sitten liikuttaa kohtalaista määrää lyhyen toimintasäteen akullisia sähkökulkuneuvojakin.
Kun valmistetaan isossa laitoksessa biopolttoainetta, mahdollisesti syntyvä kaukolämpöpotentiaali ei kovinkaan helposti ole hyödynnettävissä harvaan asutulla alueella. Näin sitten sillä valmistetulla biopolttoaineella saadaan liikkeelle suuruusluokaltaan sama kulkuneuvomäärä, tosin pitemmällä toimintasäteellä. Missä se hyöty on?

Voisikohan tämä kaavio jotenkin muuttua sillä perusteella, että se polttoaine kuskataan Kiinaan käytettäväksi?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tuo on mielestäni järkevä tapa tuottaa tarvittavaa energiaa ja hyötysuhde pysyy korkeampana. Tuossa MT:n artikkelissa kerrottiin:
"Nettoenergiaa laskettaessa käytetään eroei-kerrointa, jossa laitoksesta käyttöön saatava energia jaetaan "hukkaan" menneellä energialla. Kaidin energiapanostuksen tuottokerroin on Tommilan mukaan 0,79, kun käytetään ympäristövaikutusten arvioinnissa ilmoitettuja puu- ja energiamääriä."

"Tommilan mukaan USA:ssa katsotaan, että hiilidioksiditaseen kohentamiseen tarvittaisiin biopolttonesteelle vähintään kerroin 3. Esimerkiksi sokeriruokoetanolin kerroin on 8 ja maissietanolin 1,4. "Kaidin tuotteet jäävät kauas tämän rajan alle, joten USA:ssa niiden katsottaisiin olevan ilmaston kannalta hyödyttömiä."

"St1 tuottaa esimerkiksi leipomojätteistä polttoainetta hyvällä energiakertoimella. Sen sijaan sahanpurusta tuotetun polttonesteen tuotanto on paljon vaikeampaa ja kerroin todennäköisesti huonompi."

Joten globaalissa kilpailussa vastaan tulee selkeästi parempan kertoimen omaavia raaka-aineita. Toki täällä kerrotaan käytettävän sivuvirtoja ja toisaalta niiden käyttö on hyödyllistä, mutta kannattaako niistä todella tehdä biopolttoainetta on minulle vielä kirkastumatta.

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

Nesteen myynti ulkomaille on samanlainen kuvio kuin Fortumin verkon (Caruna) myynti.
Ne liittyvät pitempiaikaiseen Suomen kansallisvarallissuuden ulosmittaamiseen.

Nesteen tapauksessa sitä vielä vauhditetaan vaatimuksella lisätä biojaetta polttonesteisiin, maksajana veronmaksaja/autoilija.

Carunan voitot maksaa, niin tiedäthän. On rahapiireillä kiire saada veroparatiiseihin siirtämänsä rahat taas tuottamaan veronmaksajan kukkarosta.

Suomesta saa parasta mahdollista tuottoa jos sen saa verottomana, kuten nyt Nesteen tapauksessa, kun hallitus vielä auttaa asiaa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Ei tässä sen kummempaa kuin että Suomi hakeutuu, systä jota en ymmärrä, etulinjaan "ympäristöasioissa" ja kantaa kokoaan suurempaa taakkaa.

Kun EU:n tavoitteeksi määriteltiin tuottaa 20% energian loppukulutuksesta uusiutuvilla, Suomen tavoite oli 38% ja itse asiassa ylitimme sen jo vuonna 2014, kuusi vuotta etuajassa. Saksalla ja Isolla-Britannialla tavoite oli luokkaa 15% eivätkä maat pysty tavoitteisiin. Esi. Puolan tavoite on alle 10%, eikä se siihen kykene: https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained...

Koskeeko Niko huolesi mahdollisesta korruptiosta vain liikenteen biopolttoaineita vai uusiutuvia yleensä? Vaikka Suomi puolittaisi uusiutuvien energoiden osuuden loppukäytöstä, olisimme silti yli EU:n 2020 keskimääräisen tavoitteen ja kaukana Saksan edellä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Noviisina koitan ymmärtää kokonaisuutta siinä vielä onnistumatta. Tänään kulma biopolttoaineet, missä kuvio tuntuu nyt todella oudolta ja osin tarpeettomalta. Ilman muuta kiinnostunut uusiutuvien tilanteesta kokonaisuudessaankin.

Kiinnostunut olisin vielä siitäkin, että varsin vähällä keskustelulla oleva todellinen energiansäästö alkaisi taas kiinnostaa. Puhutaan niin paljon uusiutuvien osuudesta käytöstä, mutta merkitsevää tulisi olla myös kulutetun energian määrä.

Energia-alalla liikutellaan suuria summia ja korruptiolla vaikuttaisi olevan hyviä mahdollisuuksia monin paikoin. On kovin vaikea ymmärtää millainen kokonaispaletin tulisi olla enkä siihen pysty - nyt painotukset tuntuvat kummasti vaihtelevan ennemmin intressiryhmien ja puolueideologian mukaan kuin todellisten kokonaislaskelmien kautta.

Yksi kulma on päästölaskenta, jossa on paljon kummallisuuksia. Otetaan nyt vaikka Kaidin potentiaalinen tehdas, jonka muut Meri-Lapin tehtaa ylittäviä hiilidioksidipäästöjä ei lasketa päästölaskentaan, kun se tuottaisi uusiutuvaa polttoainetta? WTF, pitäähän nyt yhtälöä tutkia kokonaisuutena eikä vain osatotuuksina jonkun mystisen todellisuudesta irrallaan olevan säännön tukemana.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Omat silmäni suomalaisesta korruptiosta energiapolitiikassa aukenivat jokunen vuosi sitten. Olet Niko ihan oikealla tiellä. :-)

Raimo Karppinen

Luin artikkelin jossa, Esa Tommila toteaa, että "osasta uusiutuvan energian hankkeista on enemmän haittaa kuin hyötyä ilmastolle, kun huomioon otetaan laitosten koko elinkaari. Jos maapallo halutaan pelastaa, ilmastopolitiikassa pitää alkaa seurata nettotuloksia ja toimia niiden pohjalta".

Tommila toteaa myös: "Uusiutuvuus on arvokas ominaisuus energialle. Uusiutuvuudesta ei kuitenkaan ilman muuta seuraa hiilettömyys eikä päästöttömyys".

Tommila jatkaa: "Ilmaston kannalta aitoa nettoenergiaa on vain se energia, josta on vähennetty tuotantovälineiden valmistukseen sekä itse tuottamiseen, siirtoon, muuntamiseen, varastointiin ja muuhun tasaukseen ja vielä loppukäyttäjille jakeluun käytetty energia. Tätä mittaava, kaikki häviöt huomioiva energiapanostuksen tuottokerroin on määritelty selkeästi ja saanut oman lyhenteen ERoEIext".

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Olen minäkin ihmetellyt, mitä järkeä kiinalaisilla olisi sijoittaa biojalostamo kaikista maapallon kolkista juuri Kemiin. Niillä leveysasteilla kasvukausi on tunnetusti lyhyt.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"mitä järkeä kiinalaisilla olisi sijoittaa biojalostamo kaikista maapallon kolkista juuri Kemiin."

Valtion tuet?

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Kiima johtuu yksinkertaisesti siitä mistä alkaa olla puute, halvasta ja helposta fossiilisesta (liikenne ja työkone)polttoaineesta. Ei ole mitään muita syytä, ainakaan reaalista. Ihmisen muka aiheuttama hiilidioksidi-ilmastonmuutos on vain korvikesepitys, jotta vähentäisimme fossiilisten polttoaineiden kulutusta ajoissa ennen niiden lopahtamista kesken parasta pössyttelyä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Onneksi Sipilällä ideoita pursuaa:
”Hiilinielun kasvattaminen on tuotava myös kuluttajan arkisten päätösten tasolle. Kun maksat tankkauksen autoosi, samalla pitäisi pystyä osallistumaan vapaaehtoisesti tai tuotteen hinnassa myös metsän istuttamiseen.”

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/257523-juha-sipil...

Itsehän en tiedä kovin montaa vähemmän motivoivaa paikkaa maksaa lisää kuin katsoessani epäuskoisena bensamittarien eurosummaa...

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Kun autoa tankatessa lintrahinnassa on n. 1 € veroja, niin sehän on jo nyt sillä kintaalla, että auton saisi kulkemaan puhtaalla verolla, jos Sipilä vielä vähän innovoisi.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Noita Tommilan eroei-laskelmia ei kannata ottaa tosissaan. Sitkeästi ne näyttävät elävän blogosfäärissä.

Samalla logiikalla, jos tuosta oikein hahmotan hänen ajatuksenjuoksuaan, minkään polttoaineen eroei-kerroin ei ole yli yhden. Jos oletetaan energiapanoksena esim. öljyn pumppaamiseen kuluva sähkö ja pumpattu öljymäärä (vastaavasti Kaidin syötettävä puun energiasisältö) ja tuotoksena sama öljymäärä (Kaidin biodiesel tms polttoaineen energiasisältö, saadaan EROEI = pumpattu öjymäärä / (pumpattu öljymäärä + sähkö) < 1. EROEI-kerrointa EI siis lasketa noin.

Mitä tulee Nesteen suosimiseen näillä jakeluvelvoitteilla ja osakkeiden myyntiaikeilla, kuviossa on järkeä myynnin kannalta. Kai osakkeet ovat kiinnostavampia, jos yhtiölle järjestetään monopoli kuluttajamarkkinoilla. Niistähän pääomasijoittajat ovat erityisen kiinnostuneita. Se on sitten eri juttu millä hinnalla myydään. Ja onko tarkoitus sijoittaa myynnistä saatavat rahat pääomarahastoihin kaverikapitalismin hengessä eli laittaa tase töihin:

https://yle.fi/uutiset/3-9385580

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kyllä nyt väittäisin, että tulkintasi ajatuksenjuoksusta on väärässä ja itse lasket tuossa ennemmin perinteistä hyötysuhdetta, joka on toki aina alle yhden ellei ikiliikkujaa olla keksitty.

Kun otat jakoviivan alta pois pumpatun öljymäärän ollaan EROEI:n ytimessä. Se kuvaa käytännössä paljonko energiaa saadaan suhteessa koko tuotantoprosessissa tuottamiseen tarvittavaan energiaan (puun tapauksessa korjuusta lähtien). Tällöin alle yksi tarkoittaa, että tuottamisessa on kulutettu enemmän energiaa kuin saadaan.

https://en.wikipedia.org/wiki/Energy_returned_on_e...

Tase menee töihin juu - vielä kun tietäisi kelle ja millä diilillä.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Kyllä, laskin niin kuin oletan Tommilan laskevan eli laskin väärin. EROEI on lasketaan juuri niin kuin sanot. Haluaisin nähdä Tommilan laskelman, jossa puun korjuussa ja jalostuksessa kulutettu energiamäärä olisi isompi kuin tuotteen eli biodieselin.

Maaseudun Tulevaisuuden artikkelista: "Kaidin energiapanostuksen tuottokerroin on Tommilan mukaan 0,79, kun käytetään ympäristövaikutusten arvioinnissa ilmoitettuja puu- ja energiamääriä." EROEI:n laskennasta tuossa ei ole kyse, koska syötetyn puun määrää ei käytetä sen laskennassa. Ulkopuolelta tuotu energia ja tuotteen eli biodieselin energia ovat ne, mitä EROEI:n laskentaan tarvitaan.

"Tommilan mukaan USA:ssa katsotaan, että hiilidioksiditaseen kohentamiseen tarvittaisiin biopolttonesteelle vähintään kerroin 3. Esimerkiksi sokeriruokoetanolin kerroin on 8 ja maissietanolin 1,4." Nuo lukemat vaikuttavat todellisilta EROEI-kertoimilta, mutta ne eivät ole yhteismitallisia Tommilan laskeman tuottokeroimen kanssa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #14

En oikein osaa sanoa, kun en ole nähnyt lukuja ja kuinka herra on tuon räknännyt. Voihan tuon toteamuksen "kun käytetään ympäristövaikutusten arvioinnissa ilmoitettuja puu- ja energiamääriä" tulkita mielestäni niinkin, että siitä saatuja tietoja ollaan käytetty hyväksi laskelman tekemisessä. Ei se välttämättä suoraan tarkoita sitä, että puumäärä olisi heivattu viivan alle suoraan..

Puumäärää tarvitaan, jotta voidaan laskea korjuukustannukset ja myös se paljonko puhdasta biopolttoainetta syntyy jostamin määrästä puuta. Prosessissa myös syntyy merkittävästi huomioon otettavaa hukkaa, jota vaikkapa öljyesimerkissäsi ei sillä tavoin suuressa määrin synny.

Mutta... Pitäisi nähdä varsinaiset laskelmat, jotta voisi varmistua asiasta. Vielä en ole niitä löytänyt.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen Vastaus kommenttiin #15

Olipa miten tahansa, siinä Tommila on oikeassa, että EROEI on huono. Soisin vain, että puhuttaisiin oikeista asioista ja oikeilla nimillä.

En tiedä onko näin, mutta epäilen että hän on laskenut näin:

Puuta ja muuta energiaa 6,1 TWh ja lopputuotetta 2,7 TWh. F-T-prosessin energiahyötysuhteeksi voi olettaa 0,5, on parempia ja huonompiakin arvoja esitetty, mutta otetaan nyt tuo. Puusta menee siis hukkaan samat 2.7 TWh. Tällöin muun energia osuus on 6,1 - 3*2,7 = 0,7 TWh. Ja "nettoenergiakertoimeksi" tulee 2,7 / (0,7 + 2,7) ~ 0,79, mikä luku on mainittu Maaseudun Tulevaisuuden jutussa. Sinänsä on laskettu oikein yhteen, vähennetty ja jaettu, mutta EROEI tuo ei ole.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset