Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Työvoimapulapropagandaa metalliyritysten tapaan

Vuorokauden sisällä Uudessa Suomessa on uutisoitu kahden metallialan työnantajan kertomuksia työvoimapulasta ja hakijoiden motivaation puutteesta. Järjestelmässä on vikaa eikä yrittäjien omilla toimilla ilmeisestikään ole mitään vaikutusta asiaan.

Eilisessä uutisessa kerrottiin: ”Ansiosidonnaisen vaikutus työhaluihin on jäätävää luokkaa. Tuntemani yritys olisi palkannut paljon väkeä ja se tarjosi 15 euron tuntipalkkaa, mutta kaverit valitsivat mieluummin ansiosidonnaisen ja sanoivat, että soitapa 300 päivän päästä.

Toisessa uutisessa tänään kerrotaan: "Tunnettu koneenrakentaja kertoo työvoimapulasta. Vahva suhdanne pahentaa sitä, eikä tarjottu työ aina edes kelpaa."

Mitä se mainostettu hyväpalkkainen työ sitten käytännössä on?

Tehdään pieni laskuharjoitus tuosta CNCenterin toimitusjohtajan "tuntemani yrityksen" tarjoamasta palkasta. Olkoon kyseessä nyt vaikka Stinden firma - nämä kaverin kertomat ovat aina yhtä luotettavia. Mä taas kuulin kaveriltani Arskalta, että Stinde on niin ääliö, ettei kukaan ammattimies viitsi sinne töihin mennä... wink

Otetaan vielä huomioon, että artikkelin alussa toimitusjohtaja toteaa: "Alallamme on hyvä palkkataso, joten ei se siitä ole kiinni. Ammattimiehillä on myös hyvät työolot."

Tuosta 15:sta eurosta saadaan 8:n tunnin työpäivällä kuukausipalkaksi 2400 euroa. Suomalaisen keskipalkka yksityisellä sektorilla on 3400 euroa. Jos katsotaan Oikotieltä, niin mainitun cnc-koneistajan keskipalkka on 2600 euroa.

Kyseessä on samalla ala, jossa tekijöistä on kertoman mukaan suurta pulaa. Miten Stinde kuvittelee houkuttelevansa tekijöitä tuollaisella mainiolla palkalla? Pääosin töitä vaihdetaan eikä voida olettaa, että hakijat olisivat vain työttömiä. Niitä cnc-koneistajia tuskin on kortisto pullollaan tässä tilanteessa?

Menin mielenkiinnosta katsomaan Oikotieltä paljonko haetaan cnc-koneistajia ja lopputulema oli kuusikymmentä hakemusta. Yhdelle ammatille ihan merkittävä määrä.

Kun menee katsomaan itse ilmoituksia, niin suurin osa on rekry- ja vuokratyöfirmojen ilmoituksia. Osassa haetaan työntekijöitä firman toimeksiantona ja osassa sitten suoraan vuokratyöfirman palkkalistoille. Varsin usein toistuu seuraava: "Työ alkaa määräaikaisella vuokratyösuhteella, jonka jälkeen hyvällä tekijällä on mahdollisuus työllistyä yritykseen vakituiseen palvelukseen."

Tämähän käytännössä tarkoittaa, että ensin olet kuusi kuukautta töissä tietämättä pääsetkö itse yritykseen töihin. Jos sen jälkeen pääset, allekirjoitat työsopimuksen ja saatat olla vielä nykylainsäädännön mukaisesti maksimissaan kuusi kuukautta koeajalla, jolloin milloin tahansa sinut voidaan irtisanoa ilman syytä.

Muistetaan nyt, että suurin osa työpaikoista yleensä täytetään työtä vaihtavilla, mikä valitettavan usein unohtuu. Kuka vaihtaisi tuollaisilla ehdoilla työpaikkaa ja jopa muuttaisi sen vuoksi perheineen toiselle paikkakunnalle? Eihän se tarjoa takeita mistään eikä houkuttele. Mitä nämä yrittäjät oikein kuvittelevat?

Muistellaan muutama vuosi taaksepäin

Metallialan lisäksi rakennusala kärsii työvoimapulasta ja ovat suhdanneherkkiä. Molemmat alat ovat 2010-luvulla kunnostautuneet suurilla irtisanomisilla tuotannollis-taloudellisista syistä erityisesti vuosikymmenen alkupuoliskolla. Yhtenä työvoimapulan kohteista tavallisten eri rakentajien lisäksi on mainittu työnjohtajat. Tunnen itse pari sellaista, jotka irtisanottiin tuolloin ja molemmat ovat hankkineet uuden ammatin eivätkä palaa enää noihin hommiin, mistä seuraavan laman alkaessa pääsee hetkessä taas kortistoon ilman omaa syytä.

Näillä yrityksillä on erikoinen vaade siitä, että yhteiskunnan pitäisi heille olla joku just-on-time-toimittaja työvoiman suhteen. Yhteiskunnan olisi pitänyt aavistaa suhdanteet ja sen pitäisi tarjota heille sopivaa työvoimaa heidän haluamaansa hintaan sellaiseksi ajaksi kuin he haluavat. Sitten heivataan takaisin yhteiskunnan huolehdittavaksi ja uudelleenkoulutettavaksi.

Myös työntekijöiden ja työttömien tulisi olla lojaaleja näille yrityksille vaikkei yritys sitä toisinpäin teekään - perin kummallista ajattelua. Median tuella ollaan yhä enenevässä määrin syyttämässä työhaluttomuudesta, kannustinloukuista yms ihmisiä ja lainsäädäntöä. Mitään vaikutusta ei tietenkään ole yrityksen omalla toiminnalla.

Klassikkoperuste osakeyhtiön tehtävänä on tuottaa omistajilleen mahdollisimman paljon voittoa on yksi väärinkäytetyimmistä toteamuksista käytettynä onnettoman kapeasta näkökulmasta. Samalla sitä käytetään vapauttamaan omistajat ja johto kaikesta moraalisesta ja eettisestä vastuusta. Ikäänkuin ne toimisivat vain lainalaisuuksien määräämästä pakosta eikä siinä ole tarpeen ottaa huomioon muuta kuten moraalisia velvotteita tai solidaarisuutta.

Robotisaatio ja digitalisaatio sitoo yhä enemmän yritysten varoja kiinteästi ja työvoimasta pyritään tekemään helposti joustava tuotannontekijä. Tämä on toisaalta ymmärrettävää yritysten taholta. Lisääntyvän jouston kohteena ovat kuitenkin ihmiset, jotka koittavat parhaansa mukaan rakentaa elämäänsä ja elättää perheitään. Tämä suuntaus on pois heidän turvallisuudentunteestaan ja luottamuksesta tulevaisuuteen, mitkä ovat keskeisiä ihnimillisiä tarpeita vaikuttaen voimakkaasti hyvinvointiin.

Ei tässä kokonaisuudessa ole puhtaita pulmusia. Itse olen koko urani ollut yrityselämässä ja arvostan suuresti monia yrityksiä. Joskus tuntuu, että edunvalvonnan lobbaus on kaukana päivittäisestä todellisuudesta. Jotenkin pitäisi päästä tasapuolisempaan pohdintaan ja nostaa ihminen trendisanan mukaisesti keskiöön.

Mielestäni tällä hallituskaudella talous ei ole enää vain väline kasvavaan hyvinvointiin vaan noussut päätavoitteeksi monesti unohtaen ihmisten tarpeet hyvään elämään. Talouden merkitys on kiistaton, mutta sen rooli on silti noussut liian suureksi.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (37 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Liian vähän arvostettu ala...miksi joku tahtoisi tehdä alan vaativampia hommia ilman arvostusta.

Vaikea on yhtälö.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Jos ansiosidonnaista ei olisi, 15€/h palkalla olisi ehkä syntynyt työsuhde. Onhan se kuitenkin liki kaksinkertainen alan minimipalkkaan nähden.

Mene ja tiedä. Sellaista tilannetta ei kuitenkaan pitäisi syntyä että valtio ostaa markkinoilta ukkoja pois töistä. Voihan olla että työtehtävän arvonlisä ei edes mahdollistanut korkeampia palkkoja. Monilla metallifirmoilla menee vieläkin bisnekset nahkoilla.

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen

Joo....ja jos ei ansiosidonnaista olisi, niin olisi varmaan syntynyt 8:llakin eurolla tunti.

Riittävän kova nälkä, niin joku olisi tarjonnut siitäkin alemmas ja tullut 5€/h.

Mutta sekö on se maailma johon halutaan palata?
Duunari tienaa juuri sen ettei kuole nälkään...tosin ei saa mahaakaan täyteen, muttei kuitenkaan kuole.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Jos työnantajat olisivat tahallaan kusipäitä niin eikö palkkojen pitäisi olla tasan tes-minimeitä? Eli sen 8€/h. Silti koneistajien keskipalkka on tuplat siitä. Entä jos firma tarjosi sellaista palkkaa millä työ vielä kannatti?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Okei, tällaisella mallilla mennään. No, ajatellaan että minä pyöritän softafirmaa ja tarvitsen Oracle-asiantuntijan, joka osaa myös koodata iPhoneen sovelluksia. Firma on keskellä Pohjois-Savoa pienehköllä paikkakunnalla. Mun bisnescase ei kestä kuin 2400 euroa. Jos ei sillä saa, niin vaadin valtiovaltaa kouluttamaan lisää osaajia kunnes tuolla summalla saa tuollaisen asiantuntijan. Ja hei, asiantuntijan minimipalkka on myös alhainen.

Jos valtio ei kouluta tarpeeksi niin vaadin, että mahdolisesti työttömäksi jostain syystä joutuva tuollainen asiantuntija määrätään heti minulle ottamalla pois ansiosidonnainen, jota hän on yli viiden tonnin kuukausipalkalla 15 vuotta maksanut. Muutoinhan "valtio" kilpailee. Henkilö etsii kyllä parempaa paikkaa ja todennäköisesti työllistyy, mutta Pylkkösen mallilla aikaa etsiä ei suoda eikä mitään turvaa. Mitä siitä, että hän työllistyisi parin kuukauden päästä jollekin, jonka bisnescase kestää reilusti korkeammalla palkalla ja tuottaen myös kymmenen kertaa enemmän - tuottojen kautta myös verotuloja.

Miltä kuulostaa? Hyvä diili ja resurssien sekä osaamisen järkevää käyttöä?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Akateemisissa ammateissa ansiosidonnaisen saa yleensä sillä 100€/vuosi maksulla. Viidessätoista vuodessa maksua kertyy 1500€ jolla ei makseta yhdenkään kuukauden työttömyyskorvausta.

Tottakai korkeampi palkka ja yleensä siis myös korkeamman tuottavuuden keissi on kaikkien kannalta parempi. Mutta onhan se myös kokonaisuuden kannalta edullista että se paskempikin duuni tulee tehtyä sen sijaan että pyöritellään peukaloita.

Pitääkö johonkin vetää raja? En tiedä, mutta jos vaihtoehtona on 15€ tuntipalkka tai eläminen toisten kustannuksella, jälkimmäisen ei pitäisi olla edes vaihtoehto. Ei missään ammatissa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #7

Pitäsiköhän sinun miettiä aikajänteitä ja ihmisen arvoa elinkaarensa aikana myös yhteiskunnalle. Se samainen hemmo on casessani maksanut toisten turvaa vaikkpa nyt viisitoista vuotta ilman, että hän on käyttänyt juuri mitään palveluja.

Kuten hyvin tiedät, niin pääasiallisesti ansisidonnaisen maksaa valtio kerätyistä veroista. Niitä tulee viidentoista vuoden aikana tuosta palkasta aika paljon ml työttymyysvakuutusmaksut ja mitä niitä onkaan. Hän lienee maksanut ne kohtuullisen muksiematta siitä syystä, että myös hänellä on joku päivä turvaa vaikean tilanteen koittaessa.

Jos tuotannontekijät ovat rajoitetut ja niukat, niin nimenomaan se paskempi duuni pitää jättää kylmästi tekemättä verrattuna siihen, että kahden kuukauden päästä on mahdollisuus tehdä jotain parempaa.

Me ollaan juteltu tästä monta kertaa. En vieläkään pysty ymmärtämään kuinka arvotta ikäänkuin ihmisen päivän aikajänteellä huomioimatta hänen jo tuottamansa arvon ja lasket kaiken muiden kustannuksella tapahtuvaksi elättämiseksi.

Tosin nään hauskoja vaihtoehtoja mallissasi - kovan myyntijohtajan päätyessä työttömäksi hänelle voidaan heti osoittaa puhelinmyyjän paikka. Mieshän osaa selvästi myydä, joten ansiosidonnainen veks ja hommiin. Tuleepahan nekin hommat tehtyä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #9

Jos se parempi duuni on tiedossa tai työttömyys on kestänyt vain lyhyen aikaa, tilanne on vähän toinen. Usein tuo ei kuitenkaan mene noin. Ja kyllä, sama homma pitäisi tietysti olla voimassa kautta työvoiman - poliitikot ja pomot mukaanlukien. Ensisijaisesti ihmisen tulee elättää itsensä. Korkea koulutus tai työkokemus ei mitenkään automaattisesti voi antaa mitään etuoikeuksia.

Sieltä huonommasta duunista pääsee myös pois sitten kun parempaa löytyy. Ja jos oikein hyvin käy, se huonommin palkattu duuni osoittautuukin muuten oikein hyväksi.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi Vastaus kommenttiin #9

Joo olin aluepäällikkö face to face kaupassa useita vuosikymmeniä. Otin työttömänä piruuttani yhteyden tällaiseen kirjoja kauppaavaan firmaan puhelinmyyjäksi. Tervetuloa vain ja kokeillaan Sain muutaman sivun tekstiä "ohjeet" siitä miten myydään. Sitten koepuheluihin myyntpäällikön tittelillä olevan henkilön kanssa.

Ei siitä mitään tullut.En yksinkertaisesti voinut pidätää nauruani, kun yritin toistella näitä esipainettuja myyntiargumentteja. Täysin tajutonta touhua....erottiin kuitenkin sovussa. Vastapuoli oli kyllä veikeän punainen kun heippa sanottii.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen Vastaus kommenttiin #7

"Akateemisissa ammateissa ansiosidonnaisen saa yleensä sillä 100€/vuosi maksulla. Viidessätoista vuodessa maksua kertyy 1500€ jolla ei makseta yhdenkään kuukauden työttömyyskorvausta."

Mielenkiintoinen väite, joka vaatisi hieman perusteluja. Voisitko ystävällisesti kertoa vaikka viisi akateemista ammattia tahi koulutusalaa, jossa tilanne on tuo?

Minulla on kokemusta muutamasta akateemisesta alasta. Ainakaan kyseisillä aloilla väitteesi ei pidä paikkaansa.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #7

Kai siihen Loimaan kassaan voi liittyä kuka tahansa. Ei kai sitä ole rajoitettu pelkkiin akateemisiin ammatteihin...

https://ytk.fi/tule-jaseneksi?gclid=EAIaIQobChMIu_...

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen

Et ilmeiseti ymmärrä sitä tessiä.

Se minimi on opiskelijoille ja sellaisille joilla ei ole kokemusta.

Siellä on palkkaluokat.
Ei se alin palkkaluokka ole osaavalle ammattilaiselle.

Jos firmassa tuotetaan sellaista nippeliä jonka tekeminen ei palkalla kannata, niin johtajien pitää keksiä sellainen tuote jonka tekeminen kannattaa....siitä niille maksetaan.
Suomessa on vaan ainoaa tuotekehittelyä on YT:t, joilla kehitetään tulosta

Ei se työntekokaan kannata jos siitä ei saa palkkaa.
Ja palkaksi miellän sen osan joka on yli jonkinsortin sosilaaliavustuksen, jonka saa tekemättä mitään.

Kyllä työn tekemisellä ja tekemättömyydellä täytyy olla tuloero.
Eikä sitä enää ole varaa korjata avustuksia pienentämällä, koska kaikille ei kuitenkaan työtä riitä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Katsopa sieltä metallin tessistä että millainen kaveri sen mukaan saa 15€/h.

Jos kaikille ei riitä työtä, eikö palkkojen pitäisi laskea kohti tes-minimiä?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Toki näin pitäisi käydä. Mutta hyvin harvan palkka joustaa tiukassa taloudellisessa tilanteessakaan, suurtyöttömyyden aikaan, alaspäin.

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen

Ei.

Voittoa tekevien firmojen täytyy huonoina aikoina olla valmiita pienempiin voittoihin.
Hyvinä se taas palkitsee.

Duunaria ei hyvät ajat palkitse vaan palkka on sama, mutta huonoina aikoina se taas kompensoituu duunarille.

Nyt tuntuu, että puheet on sitä että huonoina aikoina potkitaan pihalle ja hyvinä täytyy tehdä paskalla palkalla että saadaan firmoihin puskuria tuoton lisäksi.
Duunari ei saisi enää saada palkkaa ollenkaan.

Tosin Wahlroosin nallehan sanoi, että on vanhanaikaista ajatella että duunarin tarvitsee tulla palkalla toimeen, vaan loput haetaan sossusta

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #14

Metallialalla duunarin palkat ovat noin 70% koko arvonlisästä. Loput 30% ovat sitten sitä firman rahaa jolla maksetaan voitot, investoinnit ja muut kulut. 2009 joka neljäs metallialan yritys painui pitkäaikaisesti kannattamattomaksi. Jos palkat eivät jousta eikä porukkaa saisi panna pihalle niin mikäpä mahtaa olla se seuraava vaihtoehto?

Duunarin pitäisi joskus vaikka lukea työnantajansa tilinpäätöksiä jotta tajuaisi mikä se tilanne oikeasti on.

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen Vastaus kommenttiin #17

No sitä malliahan on ehdotettu, mutta jostain syystä työnantajapuoli torppaa sen.

MIKSI?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #17

Mistä sä katsot näitä prosenttilukuja palkkojen osuudesta arvonlisäykseen verrattuna? Katson mieluusti asiaa kunhan noille tulee hieman katetta jonkun tilaston muodossa.

Porukkaahan on laitettu tuolloin pihalle vaikka kuinka. Jos näin sykisesti jatkuvasti tapahtuu, niin ei ole ihme ettei ammatti kiinnosta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #20

2017 nettoarvonlisäys metalliteollisuudessa (pl. Sähkö ja elektroniikkatrollisuus) oli 10209 miljoonaa ja palkansaajakorvaukset 7135 miljoonaa. Näihin upposi siis 69.9%.

Tilastokeskus / kansantalouden tilinpito

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatF...

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen

Turhaa parkua CNC-koneistajaa reilun parin tonnin bruttopalkalla jonnekin susirajalla olevan pikkukylän laitamilla sijaitsevaan peltihalliin. Kyllä he ovat jo muualla töissä.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Lehtijutussa puhuttiin työttömistä CNC-koneistajista.

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen

Niin, sellaisia ei taida löytyä. Vaihtoehdoksi jää esim headhunttaaminen toisilta työnantajilta, mikä ei noilla palkoilla kyllä onnistu.

Löytyiskö näitä niistä afrikkalaisista koneinsinööreistä ?

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero Vastaus kommenttiin #16

" Löytyiskö näitä niistä afrikkalaisista koneinsinööreistä ? "

Ilmeisesti löytyy kun katsoo hallituksen halukkuutta holtittomaan maahanmuutoon, syyriasta ja irakista saa lisää koneinsinöörejä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Talouselämässähän oli viikolla hieman samannkaltainen juttu, missä hyvin pian kommentoijat paljastivat kuinka yritys onkin vain hakenut palkattomia rekrykoulutettavia Pohjois-Savoon.

https://www.talouselama.fi/uutiset/kiivaasti-kasva...

Samalla artikkelissa on hauska yksityiskohta vuokratyövoimasta eli kerrotaan:
"Hänen mukaansa yhtiön noin 80 työntekijästä jopa 25 ihmistä on nyt töissä vuokratyövoimayhtiön kautta. Vuokratyöntekijöiden sitoutuminen on luonnollisesti erilaista ja työnantajaa arveluttaa vuokratyövoiman kouluttaminen."

Eli yrityksellä on 25 vuokratyöntekijää Iisalmessa. Sopivilla ehdoilla ja riittävällä palkallahan nämä voisivat olla yrityksessä töissä suoraan. Kun eivät ole, niin voi toki ihmetellä miksi. Sopimuksissa lienee rajoitteita, mutta onhan kummallista että vuokratyöntekijöitä kyllä löytyy, mutta ei saada itselle palkattua.

Samalla paikkaunnalla toimii Ponsse, jolla on työantajana hyvä maine - voipi sekin vaikuttaa. Tästä en toki osaa sanoa enkä väitä huonoksi.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ponssella on käynnissä ihan samanlaisia rekrykoulutuksia jossa ollaa puoli vuotta amiksessa ja opettelemassa metallitöitä yrityksessä. Sen jälkeen alkaa duuni palkalla.

Melkein oksettaa se että viitsit mollata tuotakin toimintaa. Koulutusta vailla oleville mahdollistetaan nopea koulutus ja töihin pääsy metallialalle. Ihan oikeasti Niko, mitä vittua?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Minä en mollaa toimintaa vaan sitä, että alunperin artikelissa annettiin kuva, että olisi palkallista työtä tarjolla kunhan on asennetta. Jälkeenpäin asia tarkentui kuvatunlaiseksi.

Sen verran tiedoksi, että nuo F.E.C-koulutukset eivät takaa mitään pääsyä duuniin tuon palkattoman jakson jälkeen. Valitettavasti tiedän niitäkin käytetyn väärin ja hommia ei ollutkaan sitten hyvästä suoritteesta huolimatta.

Oma lukunsa on sitten pitäisikö tällaista miettiä tuen kannalta uudestaan. Jos olet perusyöttömyysturvalla ja rahaa on nipinnapin elämiseen, niin ainoa tukilisäys tuolle ajalle on 9 euroa per päivä. Kun tuossa artikkelissa ihmetellään, että Kuopiosta ei tulla sinne 80 km suuntaansa ilmaiseen harjoitteluun, niin tarvinnee vähän pohtia mitä se tarkoittaa. Työttömän kahdeksan litraa sadalla ikääntyneen auton kanssa kulkiessa tappiota tulee 9 - 12 * 1,50 = 9 euroa per päivä. Tuosta sitten saadaan kuukausitasolla 180 euroa miinusta mikälia auto kestää eikä tule ongelmia.

Toki halpa kustannus koulutuksesta ja oppimisesta, mutta jos rahat ovat tiukilla niin ne vaan ovat. Varsinkin kun ko koulutus ei sinällään vielä takaa töitä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #21

F.E.C:llä tuskin on tämän kanssa mitään tekemistä. Nuohan on pääasiassa asiantuntijoille suunnattuja ja niissä työnhakija hakee itse paikan. Metallipaja taas tarjosi rekrykoulutuksen yhdessä työkkärin ja ammattikoulun kanssa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #22

Mahdollinen työanantaja on Ponsse ja jo alkuun selvillä, mutta silti kaikki lausumani pätee eli ei takaa työpaikkaa ja kustannusten osalta tilanne on aivan sama.

https://koulutukset.te-palvelut.fi/kt/680755?locat...

Itse asiassa F.E.C:ssäkin yleensä kouluttajafirma hakee paikan vaikka itsekin sen voi toki tehdä.

Tyovoimakoulutuksia ilman palkkaa ja varmuutta työllistymisestä kummatkin. Enkä nyt tarkoita että se on huono asia, mutta joillekin haasteellinen silti riippuen tilanteesta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #25

https://koulutukset.te-palvelut.fi/kt/680569?searc...

Kyllä tuossa alkuperäisessä ilmossa ihan suoraan sanotaan että koulutuksen suorittaneet työllistyvät yritykseen. Ja erityisesti sanotaan ettei tarvitse koulutusta alle.

Itse olen yhden F.E.C:in kokeillut ja joka paikassa piti kyllä itse käydä se harjoittelupaikka etsimässä.

Jotenkin tälläisten mahdollisuuksien esiinnosto negatiivisessa sävyssä on kyllä käsittämätöntä. Ilmainen koulutus josta saa tuet koko ajalta ja päälle vielä varma duuni.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #26

Niin, siellä lukee: "Koulutuksen hyväksytysti suorittaneet työllistyvät Metallityö Vainio yhtiöille."

Loppupelissä hyväksynnän tekee Vainio-yhtiöt ottaen huomioon suurimman osan koulutuksesta eli heillä suoritetun harjoittelun. Tämä ei ole sama asia kuin suorittaa joku tutkinto, ei riitä että suoritat jotain kokeita. Jos sillä hetkellä, kun koulutus on päättymässä ko yhtiö ei tarvikaan sitä osaamista tai saa sitä muualta, niin ei ole mikään ongelma hoitaa hommaa sopivatsi. Älä ole naiivi ja puhu varmasta työpaikasta.

Jossain on puhuttu näissä 70 prosentin työllistyvän - joku koulutusfirma, jolla on oma lehmä ojassa puhuu suuremmasta määrästä.

Jostain kumman syystä tästäkään kuten muistakaan TE-toimiston ohjelmista ei ole virallisia lukuja saatavissa, mistä nähtäsiin osallistuneet ja suoraan työllistyneet. Tällainen todellinen indeksiluku pitäisi olla suoraan nähtävillä, jotta työttömät voisivat aidosti pohtia kannattaako osallistua.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #29

@29. Asiatonta sinulta.

Itse työttömänä olen kokenut rekrykoulutuksen ja siitä sai vain 9 euroa päivä. 3 kuukautta koulutusta, puoli vuotta firmassa 9 euroa päivä. Vajaa puolet valittiin 15 henkilöstä vain 7 ja minä olin yksi valituista. Kuukausi piti sinnitellä, että sai ensimmäisen palkkatilin ja sitä ennen ei saanut yhtään mitään.

Kyllä tässä järjestelmässä on vikaa ja ymmärrän kyllä, jos toisilla ihmisten elämässä on paljon sellaisia seikkoja, mitkä estävät työnteon mahdollisuuden mutta sinä se et osaa arvostaa lainkaan ihmisiä vaan luet numeroita ja se ei ole yhtään ihmismäistä, se vain kertoo sinusta sen, että olet narsistinen ongelma.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #29

Tj toteaa kertomasi mukaan: "Mutta sen ansiosta meillä työskentelee 80 oikeaa työntekijää jotka saavat oikeata palkkaa. Oppisopimuksia ollut ja on useita. Huomenna käynnistetään taas yksi ja kaveri työllistetään. Valitettavasti asiakkaidemme tarve saada apua omaan kasvuunsa on ollut kovempi kun mitä alueella on osaavaa porukkaa tarjolla. Olemme työllistäneet toistakymmentä suorien rekrytointien, oppisopimusten, työkokeilujen ym keinojen kautta kahden vuoden aikana."

Katsotaanpa asiakastiedosta kaupparekisteritietoja:

Metallityö Vainio Oy henkilöstön määrä: 2016 34 hlöä, 2017 36 hlöä ja 2018 37 hlöä.
Ysako Oy henkilöstön määrä: 2016 8 hlöä, 2017 9 hlöä ja 2018 9 hlöä

https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/metallity...

https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/ysako-oy/...

Tuosta katsottuna virallisten tietojen mukaan vuodesta 2016 Vainio-yhtiöiden yhteenlaskettu henkilöstömäärä on noussut 3 henkilöä 43:sta 46:en, mikä on aika kaukana kerrotusta.

Nyt sitten alkaa mietityttää mistä tulee luku 80?

Ja suhteutettuna ilmoitettuun henkilöstön määrään lienee vaihtuvuus melkoinen mikäli kahden vuoden aikana on työllistetty 20 henkilöä ja väkeä alle 50. Minne ne hukkuvat?

Vai ilmoitetaanko kaupparekisteriin firman toimesta mitä sattuu?

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Mikäli markkinat toimivat, niin ostaja (tässä tapauksessa työnantaja) maksaa vähän enemmän saadakseen mitä haluaa. Mikäli työntekijöistä on pulaa, niin ratkaisun luulisi olevan helpon. Lisää rahaa tiskiin, niin ongelma ratkeaa. Näinhän se toimii monella markkinalla.

Jollain kummallisella tavalla tämä ei tunnu pätevän työmarkkinoihin.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Hyvä kirjoitus ja asianmukaista pohdintaa, jutusta voi päätellä että tilaukset on saatu tekemällä se kuuluisa halvin tarjous ja nyt sitten ei ole varaa palkata kokenutta kaartia hoitamaan homma kotiin, vaikka tämä olisi pitänyt ottaa huomioon.

Hienoa kuitenkin että antavat kokemattomille tilaisuuden päästä leipään kiinni, vaikka vuodatuksesta saa vaikutelman että näin tehdään vain pakon edessä.

Pitää muistaa että noihin rekrykoulutuksiin myös eksyy näitä joita ei työnteko kiinnosta vaan käydään että aktiivimallin ehdot täyttyvät, joten en ihmettele jos kaikki ei näistä työllisty.

Nämä median jutut on ajan mukaisesti hyvin yksipuolisia, ei nämä kerro millaisesta työnantajasta on kyse, onko itse polttanut siltansa näihin ammattilaisiin ja syyllistää toista osapuolta enempiä miettimättä.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

2400 e/kk on kuitenkin varsin kelpoinen liksa vaikka omalla alallani hieman alakanttiin. Työvoimapula on kuitenkin tosiasia myös paremmin palkatuissa/paremmat edut tarjoavassa firmassa. Harva kuitenkaan haluaa muuttaa työn perässä korpeen vaikka palkka olisi nelinkertainen.

Niinpä ei ole ihme että ammattimiehiä palkataan aina Ukrainaa ja Tunisiaa myöten. Kotimaassa alalle ei valmistu tarpeeksi, ja niillekin löytyy parempia vaihtoehtoja muilta koulutuksen mahdollistamilta aloilta, ulkomaisista työpaikoista puhumattakaan. Palkka kun ei kaikille ole ainoa työssä viihtymisen kriteeri.

Nykyisin on tosin herätty ongelmaan ja suuremmat työnantajat tarjoavat ammattikoulutusta ja valmistuneille varmaa työpaikkaa. Kaikilla työnantajilla sellaiseen ei tietenkään ole mahdollisuutta vaan joutuvat kamppailemaan vähenevän työvoimatarjonnan kanssa eikä siihen välttämättä auta edes raha.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

"...saatat olla vielä nykylainsäädännön mukaisesti maksimissaan kuusi kuukautta koeajalla, jolloin milloin tahansa sinut voidaan irtisanoa ilman syytä".

Pientä tarkennusta tuohon. TSL 1. luku 3 § 4. mom.
"Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa syrjivillä tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Työnantaja ei myöskään saa purkaa työsopimusta laiminlyötyään tämän pykälän 3 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa".

Siis työsopimusta ei irtisanota vaan puretaan ja työsopimus päättyy heti. Purkamisen perusteena on koeaika.

Jos työnantaja irtisanoisi työntekijän perusteena koeaika, niin kallista tulisi työnantajalle. Yksi väärä sana maksaisi paljon.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset