Oikeistohallitus talousoppikouluun – tuottavuuden ja työllisyyden suhde
Kuvittelisi ex-yritysjohtaja Sipilän johtaman oikeistohallituksen tuntevat talouden käsitteet ja ymmärtävän niiden eroja sekä suhteita – vaan ei siltä näytä. Hallitus on perustellut alle 20 hengen yritysten irtisanomisehtojen helpottamista kärkenään työllisyyden paraneminen. Pääministeri Juha Sipilä kertoi Iltalehden mukaan vielä keskiviikkona, että kyseessä on tärkeä askel työllisyysasteen nostamisessa 75 prosenttiin.
Koomiseksi asian tekee se, että tältä perustelulta vaikuttaa pudonneen pohja hallituksen ja TEM:n itse tilaaman selvituksen pohjalta, missä ei löydetä useista läpikäydyistä tutkimuksista tukea työllisyyden parantumiselle tällaisella keinolla. Eikö tämä hallitus lue ja ymmärrä omia selvityksiään? Miten ihmeessä se perusteli omaa ehdotustaan työllisyysvaikutuksilla, kun selvitykset osoittivat toisin? Varsin erikoista touhua.
Tuottavuuden parantaminen johtaa työllisyyden paranemiseen – tai sitten ei
Kun työllisyyden parantuminen ei vaikuttaisikaan toimivan tuli kuin tilauksesta työantajien järjestöjen ylläpitämä Ekonomistikone hätiin. Tulokseksi saatiin, että enemmistö ekonomisteista uskoo tuottavuuden parantuvan. Tämä tarjosi jonkinlaisen pelastusköyden Sipilälle ja hallitukselle. Kehiteltiin pikaisesti ajatus, jonka mukaan tuottavuuden paraneminen tietysti johtaa työllisyyden paranemiseen – paitsi ettei asia ole lainkaan noin yksinkertainen.
Nuo selvityksessä olleet tutkimukset kuitenkin tutkivat jollakin aikavälillä paraneeko työllisyys tällaisen toimenpiteen pohjalta. Tuona aikana tuottavuus kenties parani, mutta se kuitenkaan ei johtanut työllisyyden nousuun. Joten tämä toinenkaan perustelu ei kanna kovin pitkälle.
Useasti tuottavuuden nousu johtaa työpaikkojen vähenemiseen – case kampaamoyrittäjä
Tuottavuus on tuotosten suhde panostuksiin. Tuottavuus voi toki nousta siten, että vaikkapa saadaan aikaan enemmän samalla työntekijämäärällä tai saadaan aikaan huomattavasti enemmän lisäämällä työntekijöitä. Tuottavuus nousee kuitenkin myös vaikkapa vähentämällä väkeä ja saaden tehokkaammin aikaan entinen tuotos.
Avataan tätä kuvitteellisella esimerkillä kampaamoyrittäjästä, mitä tuolla toisen blogin kommenteissa käytin:
Kaupunginosassa X on kampaamoyrittäjä, jolla on yhteensä 5 kampaajaa yrittäjä mukaanlukien. Asiakasmäärän säilyessä ennallaan, mutta toimintatapojen muutosten sekä nopeutuneiden värjäysprosessien vuoksi yksi kampaaja pystyykin palvelemaan useampia asiakkaita päivässä kuin ennen.
Seurauksena on, että yksi kampaaja vähennetään ja neljällä hoituukin sama määrä asiakkaita. Samalla tuottavuus kasvoi merkittävästi työntekijöiden kuitenkin vähentyessä. Työllistäminen siis väheni.
Tästä jäänee yrittäjälle tuottoja enemmän ellei se kulu parempiin palkkoihin, välineisiin tms. Jos ei ole oletettavissa asiakasmäärän lisäystä ja kasvua vaikkapa ko kaupunginosassa, niin tilanne jää tähän. Jos on ja on halua kasvaa, niin toki on mahdollista, että myöhemmin palkataan lisää väkeä ja vaikkapa laajennutaan toiseen paikkaan.
Suomessa on lukuisia yrityksiä, joissa vaikkapa digitalisaatio, automatisaatio ja tulevaisuudessa robotisaatio lisää tuottavuutta vähentäen työpaikkoja ja on sitä jo tehnyt yhteensä ainakin kymmenillä tuhansilla työntekijöillä. Ei voida siis mitenkään sanoa, että tuottavuuden parantuminen itsessään toisi lisää työllisyyttä.
Harhaanjohtamista, ymmärtämättömyyttä, ideologian peittelyä vai mistä on kyse?
Mitä tällä haluan sanoa? Sen että tuottavuudella ja työllisyydellä ei ole sellaista suoraa seuraussuhdetta kuin yritetään väittää. Lisäksi työllistymisvaikutuksen tuottavuuden parantumisen kautta olisi pitänyt senkin jo näkyä selvityksen läpikäymissä tutkimuksissa.
Tottakai osassa yrityksiä tämä johtaisi kasvuun, jota lisätuottavuus tukee ja mahdollistaa, mutta koko Suomen työllisyyden paranemisen kannalta seuraukset eivät ole lainkaan niin suoraviivaisia. Ja sen on koko ajan kerrottu olevan päätavoite.
Hesarille nostan hattua artikkelista, jossa avataan näitä asioita. Monelle medialle annan papukaijamaisesta toistamisesta ilman mitään journalistista otetta miinusta. Pisimmän miinuksen annan talousmedialle, jolla olisi tietoa ja ymmärrystä avata näitä asioita, mutta ilmeisesti ideologisen kannan vuoksi se ei sitä halua tehdä.
On pakko ihmetellä kuinka huterin ja ontuvin perustein hallitus on lähtenyt etenemään esityksessä, jonka se tietää herättävän merkittävää vastustusta ay-liikkeessä. En oikein ymmärrä miksi se näin on tehnyt – kenties varsinaiset motiivit paljastuvat myöhemmin.
Tämä hallitus on useasti käyttänyt tämän kaltaisia perusteluja, jotka asioita tarkemmin pohtimatta ja analysoimatta kuulostavat kohtuullisen päteviltä. Tuottavuuden lisääntyminen lisää työllisyyttä – kyllähän se lähtökohtaisesti kuulostaa ihan tolkulta.
Koko hallituskauden on annettu kritiikkiä hallitukselle puutteellisesta lakien valmistelusta ja vaikutusarvioinneista. Tätä varten perustettiin oikein arviointineuvosto, mutta silti opit eivät tunnu menevän perille millään ja sama meno näköjään jatkuu loppuun asti.
Hyvä Niko, nappiin meni! 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos! 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Mikä on se oikea syy irtisanomisen helpottamisen vastustukseen ?
Tarvittaessa se irtisanominen on kuitenkin hoidettava, tavalla tai toisella.
Ilmoita asiaton viesti
Lauri, miksi irtisanomista pitäisi helpottaa? On muita ja parempia keinoja työntekijöiden valitsemiseen: juuri on pidennetty koeaikaa ja hyviä rekrytointimenetelmiä – jopa avustavia rekrytointirobotteja ja -ohjelmia – on olemassa. Jos et itse osaa rekrytoida oikein, käytä siihen ammattilaisia.
Helpompi irtisanominen lisää työelämään muita ongelmia: esim. työkaverista ei haluta kertoa esimiehelle sen pelossa, että työkaveri saakin asiasta jotakin vihiä ja järjestääkin sinut pois työporukasta keinolla tai toisella. Kaikenlainen kyräily työpaikoilla lisääntyy, jos irtisanomista helpotetaan. Kaikki kun haluavat pitää työpaikastaan kiinni.
Ilmoita asiaton viesti
Tähän sopii todellinen kertomus työelämästä, vaikka hieman menee sivuun.
Työpaikalla oli eräällä osastolla tarvetta vähentää työvoimaa ja samalla osastoa vaivasi huono työilmapiiri. Vähentämisjärjestys hoidettiin siten, että toimitusjohtaja järjesti äänestyksen työntekijöiden kesken siitä ketkä irtisanotaan. Eniten ääniä saaneet irtisanottiin. Työilmapiiri parani ja henkilöstön kesken vallitsi sopu.
Ilmoita asiaton viesti
Tällä hallituksella ja Orpolla erityisesti on ollut kaikkeen automaattivastauksena työllisyys siihen malliin, että se varmaan parantaa syövänkin ja muuttaa veden viiniksi.
Tässä kohtaa homma meni pahasti reisille, kun tuli ihan itse teetettyä oikein selvitykset, jotka kertoivat ettei vaikutusta oikein olisi. Siinä vaiheessa mantran toisto hitusen kusahti.
Minähän ei voi kaikkia vaikuttimia tietää, mutta arvaukseni on että hallituksella on paljon kannattajia yrittäjinä, ja nyt ennen vaaleja tarjoutui mahdollisuus tehdä toimia heidän hyväkseen. On varmaa, että nykyinen laki ei ole kaikessa onnistunut ja ongelmia on ollut.
Oikeat perustelut lähtisivät vanhan lain ongelmista ja oikeudessa olleista tapauksista. Tulisi käydä läpi mm:
– millaisia tapaukset ovat olleet
– kuinka moni päättynyt työantajan ja työntekijän eduksi?
– mistä syystä näin on käynyt?¨näytön puute vai liian vähäinen syy?
– kuinka moni henkilökohtaisesta syystä irtisanomisista päätyy oikeuteen, sovitteluun tms
– kuinka hyvin yrittäjät tuntevat nykylain?
– jne
Oikeastaan normaalia nykyisen lainsäädännön ja sen soveltamisen läpikäyntiä molempien osapuolten kannalta ja sitten ehdotus muutoksista, joilla saataisiin tilannetta paremmaksi.
Lakia ei pidä säätää etujärjestöjen julkisuuteen tuputtamien yksittäistapausten pohjalta kuten nyt koitetaan tehdä. Pitää nähdä enemmän vaivaa selvittää tilannetta, jos aiotaan viedä läpi asia, joista osapuolilla hyvin erilainen näkemys. Nyt tätä yritetään kiireellä ontuvin perustein.
Ilmoita asiaton viesti
Olisikohan ongelman ydin vain siinä, että poliittisena noviisina Sipilä on vauhko kuin vasta laitumelle laskettu lehmä?
Ilmoita asiaton viesti
Vähän tuo rymistelee siihen malliin vaikkei nyt enää ihan tuore näissä hommissa ole. Pelisilmän sijalla tuntuu ainakin usein olevan puusilmä.
Ilmoita asiaton viesti
On siis tullut todistettua ettei irtisanomisen muuttaminen (helpottaminen – vaikeuttaminen) vaikuta työllisyyteen. Onko nykyinen malli siis juuri optimi?
Ilmoita asiaton viesti
Tuskin, oletko varma, että tuleva olisi?
Ilmoita asiaton viesti
En tietenkään, mutta työllisyyden muutoksia voidaan seurata tilastoilla. Jos on täysin varmaa, että nykyinen käytäntö on paras, mitään ei pidä muuttaa. Suunnan muuttaja ei saa kiitosta oikeasta päätöksestä, väärä päätös muistetaan kauan. Riskin otto ei kannata, politiikassa varmin tapa menestyä on jatkaa entiseen malliin.
Sitten pitää hoitaa niin, että kun tuho tulee, on itse oppositiossa.
Muistaako kukaan niitä hallituksia, jotka ovat ottaneet ”liikaa” velkaa? On poliittisesti tyhmää pyrkiä vähentämään ulkomaan velkaan sosiaaliturvan kustannuksella. Leikkaajat muistetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kun tarkastellaan muutaman EU maan työllisyysastetta ja pienyritysten irtisanomisperusteita niin on tilanne aika selkeä tässä asiassa. Ruotsissa työllisyysaste on 77,2 prosenttia ja Tanskassa 75 prosenttia. Myös Viron 74 prosenttia ja Britannian 74,7 prosenttia ovat Suomea edellä. Saksan työllisyysaste oli 75,6 prosenttia ja Suomen 71,4 prosenttia.
Joten on erikoista sanoa että meillä ei olisi tietoa, kun tämän tapaisesta pienyritysten irtisanomissuojasta on paljon kokemusta. Henkilöperusteinen irtisanominen edellyttää nykyisin ”asiallista ja painavaa” syytä. Hallitus haluaisi keventää sääntelyä, vaikkakaan emme kukaan vielä edes tiedä esityksen tarkasta sisällöstä, niin ay liikkeet ovat aloittaneet vastatoimet asiassa, joka on täysin tuomittavaa.
Suomen kilpailijamaissa asiallinen syy on henkilöperusteisessa irtisanomisessa pääsääntö.
Esim: Tanskassa erillistä irtisanomisperustetta ei taas ole säädetty lainkaan.
On aivan ilmeistä, että kasvusuhdanteessa pienet yritykset, joiden määrä Suomen kokonaisyrityksistä on suurin, tulisivat työllistämään lisää ja laskusuhdanteessa vähentämään.
Mutta nykyään on käynyt niin, että irtisanomisenkynnys on kohonnut oikeuskäytännössä varsin korkealle. Eikä oikeustapauksissa irtisanomisen perusteet ole keventyneet vaan päinvastoin koventuneet, joten irtisanomisenvaatimukset ovat tällä hetkellä pienyrityksille kovinkin raskauttavia tekijöitä. Joten kynnys on muodostunut tässä kohtaa poikkeuksellisen korkealla, että pienyritykset työllistäisivät.
Koska pienten yritysten riskitaso on suurempi kuin suurten ja koska niissä jokainen rekrytointi voi olla yritykselle kohtalonkysymys, on oletettavaa, että irtisanomissuoja on pienille yrityksille työllistämiskynnys. Saksassa tämä on tunnustettu ja Saksassa irtisanomissuoja on poistettu alle 10 hengen yrityksiltä.
Ilmoita asiaton viesti