Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Koululiikunnan oltava kivaa ja innostavaa - ei äärirajoille

Iltasanomat kertoo koululaisen Espoossa joutuneen liikuntatunnilta sairaskohtauksen jälkeen sairaalaan ja lehden tietojen mukaan kuolleen siellä. Sairaskohtaus oli lehden mukaan tullut ns piip-testin yhteydessä. Piip-testillä eli kestävyyssukkulajuoksulla (engl. beep test) mitataan maksimaalista kestävyyttä. Testissä juostaan 20 metrin matkaa edestakaisin yhä nopeammin ja nopeammin niin kauan kuin juoksija jaksaa.

Itse luulin jo tämänkaltaisten hävinneen koululiikunnasta ja niitä teetettävän vain urheiluseurojen harjoituksissa. Pitkään on käsittääkseni tavoiteltu sitä, että koululiikunnasta tehdään entistä innostavampaa eikä laiteta niin paljon oppilaita ikäänkuin järjestykseen tällaisilla testeillä.

Itse pidin koululiikunnasta lukuunottamatta voimistelua silloin 1980-luvulla - lukiossa hitusen vajaa kaksi metriä pyöri rekillä aika huonosti. Eri lajeissa kilpailleena kuntotestit ja äärirajoille meneminen ei itseä haitannut, mutta varmaan puolelle oppilaista ne olivat yhtä helvettiä sekä henkisesti että fyysisesti.

Esimerkiksi armeijassa tehdään lääkärintarkastukset ennen kuin aloitetaan rankempi rasitus alokasaikana. Lisäksi jo täysikäiset henkilöt ovat parempia arvioimaan sen hetkistä terveydentilaansa ja tarvittaessa jättäytymään pois harjoituksesta. Koulussakin toki terveystarkastukset ovat, mutta nuoret ja lapset eivät välttämättä osaa arvioida esimerkiksi flunssan jälkeen tms omaa terveydentilaansa ja pitäisikö olla osallistumatta sen vuoksi.

Mielestäni tällaisten testien teettäminen koulussa on turhaa ja vähentää kiinnostusta liikuntaan niiden osalta, jotka sitä kipeimmin tarvitsisivat. Porukan paine saattaa pakottaa osallistumaan ja seuraukset voivat pahimmillaan olla jopa traagiset. Viivajuoksut, piip-testit ja vastaavat puoltavat paikkaansa urheiluseurojen järjestämissä harjoituksissa erityisesti nuorille, jotka osallistuvat kilpaurheilutoimintaan. Pelkästään harrastuksen vuoksi seuroissa urheilevienkin osalta voi miettiä tarpeellisuutta ja ainakin toistojen määrää.

Monilla liikunnanopettajilla on urheilijatausta ja joskus koulutuksesta huolimatta vaikuttaa olevan hankalaa ymmärtää erilaisten oppilaiden tarpeita. Paljon työtä on jo tehty koululiikunnan uudistamisessa, mutta sitä on edelleen jatkettava, jotta yhä usempi nuori innostuisi liikunnasta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Kyse on varmaankin ollut Move-testauksesta. Liikunnanopettajien on pakko teettää ne ja tiedot kootaan valtakunnallisesti ja ovat sitten mm. kouluterveydenhuollon käytössä.

Karmiva esimerkki siitä, että kasvatuksessa keskushallinnon määräily tappaa - tällä kertaa muutakin kuin luovuuden ja tilannetajun.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Oukkei, kiitos tiedosta - maailma on oman kouluaikani jälkeen muuttunut eikä tuollaisesta ollut minulla mitään havaintoa...

Kunnon seurantaan terveyden kannalta on ymmärtääkseni riskittömämpiäkin vaihtoehtoja. Erilaisilla kävelytesteillä yms saadaan riittävä kuva viemättä äärirajoille.

Tietoa Movesta:

https://www.edu.fi/move/move-mittaus

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara

Joku joskus sanoi fiksusti Cooperin testistä jotenkin näin. Tehdään juoksutesti, vaikka juoksemista ei ole edes harjoiteltu. Nämä tappavat todellakin liikkumisen ilon. Siitähän koululiikunnassa pitäisi olla kysymys, eikä ammattimaisesta liikunnan treenaamisesta.

Omalla lapsella jäi eka luokalta melkoinen trauma hiihtämisestä, kun oli yksin jäänyt pimeään kuusimetsään hitaimpana hiihtäjänä. Motivoi tosi kovasti harrastuksen pariin?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Joo-o, hiihto on karu laji varsinkin, kun oppilaiden lähtökohdat ovat kovin erilaisia. Taitoja ei juurikaan keretä koulussa oppimaan ja sitten heitetään suoraan ladulle kärsimään. Ikävää eikä varmaankaan innosta kuin heittämään sivakat kauimpaan nurkkaan.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Jos meidän koulumme on tarkoitus tuottaa hyviä työläisiä ja sotilaita,niin tällaiset käytönnöt ymmärtää.

Mikäli koulun on tarkoitus tuottaa itsenäisesti toimivia ja ajattelevia nuoria,niin vaikea on monelle asialle keksiä selityksiä.

Käyttäjän ArvoPelttari kuva
Arvo Pelttari

Jokin piilevä sydänvika voi aiheuttaa hengenlähdön vaikka portaita noustessa - oli tässä kyse sitten sellaisesta tai ei. On aivan älytöntä perustella juoksemisen kieltämistä yhdellä vaikka kuinkakin surullisella tapauksella, kun liikutellaan kymmeniä tuhansia lapsia ja nuoria. Luultavimmin tällainen tapaus olisi kokenut kovan kohtalonsa ennemmin tai myöhemmin.

Jos sivuutamme tämän kuplamuoviälyttömyyden, on liikunnan ilo ja sen hankkiminen sitten toinen asia. Jos alamme kieltämään lajeja taas yksittäisillä epämukavilla kokemuksilla, ei jäljelle taida jäädä lopulta yhtään lajeja eikä edes oppiaineita koko kouluun. Digitaalistuvan curling-kasvattajuuden yksi keskeisimpiä ongelmia on juuri taipumus vältellä epämukavuusalueelle menemistä. Liikkumisessa sinänsä lajista riippumatta ei ole mitään traumaattista, surkeassa toteutuksessa kylläkin.

Kestävyyskuntoa mittaavien testien teettämistä voidaan perustella myös omien vahvuuksien löytämisellä siellä toisessa päässä. Räjähtävää voimantuottoa mitellään leikeissä tämän tästä, mutta kestävyysominaisuudet voivat jäädä hyvinkin piiloon. Vaikkapa nelosluokkalaiselle voi olla silmiäavaava kokemus että hei, minähän pärjäänkin tässä vaikka jossain spurttityyppisissä kymmenen tikkua laudalla leikeissä jään aina jalkoihin.

Tervemenoa myös katsomaan erityisesti ylkouluun, kuinka kovaa vertaispainetta liikunnassa kaiken antamiseen on. Osa tekeekin niin, yhtä iso osa taas tekee taas kaikkensa luistaakseen mahdollisimman helpolla - ja samanlaista vertaispainetta hanskojen tiskiinlyömiselle antavat.
Lopuksi, olen toki samaa mieltä siitä, että juoksemistekniikkaa olisi syytä harjoitella. Jos satasen juoksussa joka liikuntaryhmässä yksi kaatuu kömpelyyttään, on tekniikkatreeni tarpeen. Surullinen muistutus siitä, miten maitohappopäinen salilla pyllistely on korvannut verenkiertoelimistöä parhaiten kohentavan pitkäkestoisen rauhallisen liikunnan tuli miss Helsinki kisoissa: https://m.imgur.com/xM8woTQ

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Tuo perustelisi oikeastaan sitä, että liikunnan osalta opettajan pitäisi käydä 'kehityskeskustelu' oppilaan kanssa. Silloin voisi paremmin tulla esille se, mihin itse kukin kykenee ja haluaa.

Jopa pallopeleissäkin se, että jaetaan joukkueet tasapuolisesti niin, että kummallekin puolelle tulee sekä hyviä että huonoja, aiheuttaa sen, että huonot eivät juurikaan pääse peliin mukaan. Kehittävintä ja oikeastaan mielenkiintoisintakin on pelata samantasoisten kanssa. Silloin voi sekä onnistua että oppia, myös kestämään epäonnistumisen.

Ei ole hauskaa olla se kaikkein huonoin…

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ei tässä nyt juoksemista olla kieltämässä. Oma lukunsa on pitääkö teettää testiä, jossa viedään äärirajoille eli käytännössä maksimisykkeeseen yli kahdensadan. Testin luonnehan on tehdä niin pitkään kuin jaksaa eli käytännössä sama tekniikka kuin esim sydämen rasitustestissä, jossa rasitusta nostetaan kunnes ei enää jaksa.

Enkä ole yhden tapauksen vuoksi liikaa johtopäätöksiä tekemässä, mutta esitän kysymyksen onko tällainen tarpeen, kun kestävyyskuntoa voidaan kyllä mitata muutoinkin rittävällä tasolla.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Koululiikunta on äärimmäisen yksipuolista, vaikka periaatteessa se huonokin liikkuja saattaisi löytää "oman lajinsa, jossa on hyvä" eri lajien valtavasta kirjosta, jos niihin voisi tutustua koulussa.

Jalkapallo, pesäpallo, jääkiekko. Ne lienevät edelleen listan kärjessä puhuttaessa koululiikunnasta. Sitten tulevat yleisurheilu, suunnistus yms.

Jospa opettaja veisi porukat edes kerran punttisalille. Luokan huonoin ja vähiten suosittu joukkueurheilija saattaisikin olla kovin penkkaaja.

Koululiikunnan ei tule olla seuratoiminnan esiaste, vaan toimia oppitienä liikunnallisuudelle, mikä onkin koulun ensisijainen tehtävä, eli opettaminen.

On paljon lapsia, joilla ei koskaan ole mahdollisuutta kokeilla vaikkapa sulkapalloa, tennistä tai keilailua, koska vanhemmilla ei ole varaa. Koulu taas hukkaa lahjakkuudet siihen iänikuiseen pesäpalloon...

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara

Eikä tule olemaan mahdollisuutta. Täällä päin Suomea pitää järjestää vuokralinja-auto, että pääsevät edes uimaan. Siitäkin on jo karsittu.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Valitettava tapaus, mutta minun nuoruudessani tehtiin kaikkea mahdollista ja opettaja rääkkäsi meidät väsyksiin asti. Kova oli kunto, mutta voihan olla, että nykyisin liikutaan liian vähän ja sitten pannaan yhtäkkiä liian koville ja tulos voi olla silloin näin ikävä. Tosin eihän sitä tiedetä kuolemansyytä, jos vaikka oli jokin piilevä sairaus. Kuolemansyyntutkinta kuuluu poliisille ja se on ns. classified.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

En nyt liikaa laita painoa yhdelle tapaukselle, mutta se toi esille tällaisten testien olemassaolon. Kyllä itse tunnistan rääkin ja olen siitä päässyt usein osalliseksi. Toisaalta 90-luvulla seitsemän vuotta tennisvalmentajana ja -opettajana sivutoimisesti opintojen ohessa opetti, ettei kaikille kohdistettu samanlainen rääkki ole edes tehokkain kunnon ja taitojen parantamisen tapa - todella huono siitä tulee mikäli se tappaa kaiken innostuksen.

Ei voida tietää syytäikävälle tapahtumalle. On hyvä huomata, että esim minun kouluaikanani vaikkapa flunssaan suhtauduttiin aika kevyesti. Ellei ollut kuumetta, niin radalle vaan. Siinä vaiheessa, kun kilpasuunnistajia kuoli useampi harjoitellessaan liian nopeasti flunssan jälkeen saaden jälkitautina sydänlihastulehduksen, niin alettiin ottaa näitä asioita vakavasti.

Kun tehdään testejä, jossa mennään maksimisykkeeseen, niin riskit kasvavat - varsinkin sellaisilla, jotka eivät aktiivisesti harrasta liikuntaa. Lähinnä mietin, että onko se tarpeen riskeistä huolimatta ja jos on niin miksi?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Terveydenhuollon ammattilaiset tietäisivät varmaan, onko maksimisyke edes kovin hyödyllinen fyysisen peruskunnon määrittelyssä. Voisin kuvitella, että vaikkapa anaerobinen kynnys olisi parempi. Sen kai pystyisi nykyään määrittämään jopa ilman laktaattimittausta. Kehittyneen sykemittarin se ilmeisestikin vaatisi.

Sydänlihastulehdus on paska juttu, vaikka siitä selviäisi hengissäkin. Siksipä flunssaan kannattaa aina suhtautua vakavasti. Yksi syy, miksi flunssaisena töihin saapuminen pitäisi kieltää. Tosin kyllä jotkut kai pystyvät olemaan lepäämättä kotonakin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Hyviä pointteja OAJ:n edustajalta:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/20180916220120206...

Kettunen muistuttaa, että kyseiset testit palvelevat ainoastaan terveydenhuoltoa, sillä opetussuunnitelman mukaan koulu ei saa käyttää testejä arvioinnin perusteena.

Hän korostaa, että testejä ei tehdä opetuksellisista tarpeista, vaan kyseessä on terveydentilan seurantaan tarkoitettu järjestelmä.

- Testit tehdään terveydenhuollon tarpeita varten, mutta Suomeen on tullut sellainen toimintakulttuuri, että testien teettäminen on silti opettajan tehtävä. Eihän koulukaan velvoita terveydenhuoltoa teettämään matematiikan kokeita.

...

Kettunen on huolissaan siitä, että oppilaat eivät nykyisin tule testeihin terveydenhuollon kautta. Kyseessä on 5. ja 8. vuosiluokkien oppilaille tarkoitettu toimintakyvyn valtakunnallinen tiedonkeruu- ja palautejärjestelmä.

- Terveydenhuollon pitäisi ennen testejä tarkastaa nämä ikäluokat myös siitä näkökulmasta, ettei ole mitään sellaista, mikä voi vaikuttaa testien suorittamiseen. Terveydenhuollon pitäisi myös antaa koteihin ohjeet siitä, että kenelle pitää ilmoittaa, jos lapsi on vaikka ollut kuumeessa ennen testiä.

- En tiedä yhtään ainutta kuntaa, jossa näin toimittaisiin.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Kyseiset testit palvelevat kyllä myös koulun oppilashuoltoa, samoin kuin joka toisena vuonna tehtävät THL:n kyselyt.

Kettunen kirjoittaa aika paljon sellaista asiaa mikä ei pidä paikkaansa esim. oppilaan lääkinnästä ja sen suunnittelusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset