Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Tavaraviennin tuijottaminen johtaa harhaan - palveluvienti pelastanut Suomen

Suomen pelastajana Nokian romahduksen jälkeen on ollut palveluviennin kasvu, mutta edelleen tuijotetaan jatkuvasti vain tavaravientiä, jolloin perinteisen teollisuus saa jatkuvasti suhteettoman merkityksen talouden arvioinneissa. 2017 tavaraviennin arvo oli 59,6 miljardia, samana vuonna palveluviennin arvo oli jo 26,3 miljardia eli kokonaisviennistä palveluiden lähes aina unohtuva osuus on jo lähes kolmannes.

Palveluviennin merkitys muuttuu vielä radikaalimmaksi mikäli tarkastellaan kotimaista arvonlisäystä. Palveluiden viennin trendi on Suomessa ollut nouseva vuodesta 2012 lähtien. Vaikka Nokian romahdus vei lyhyessä ajassa (vuodesta 2008 alkaen) viisi miljardia euroa eli kymmenen prosenttia viennin kotimaisesta arvonlisäyksestä, tämä korvautui jo muutamaa vuotta myöhemmin palveluiden viennistä saatavan arvonlisäyksen vielä suuremmalla kasvulla, kerrotaan Valtioneuvoston kanslian tiedotteessa.

Talouselämä kertoo: "IT-palveluiden vienti vastasi yksin jo 11,4 prosentista viennin kotimaisesta arvonlisäyksestä. IT-palvelut ovat hyödyketasolla tarkasteltuna Suomen toiseksi suurin viennin arvonlisän lähde. Suurin arvonlisäys tulee paperiteollisuuden tuotteista, joiden osuus oli 13 % (2016)."

Uskoisitko median tavaravientiä jatkuvasti korostavien juttujen jälkeen, että Suomessa syntyvästä arvonlisäyksestä IT-palvelut ovat vain 1,6 prosenttia johtavaa metsäteollisuutta perässä?

Tavaraviennin merkitys paljon luultua pienempi Suomen taloudelle

Kotimainen arvonlisäys kertoo käytännössä paljonko arvosta tuotetaan Suomessa. Yksi tavaraviennin suurimpia ovat dieselpolttoaineet, joihin raaka-aine tuodaan Suomeen ja jalostetaan täällä vientiin. Kotimaista arvonlisäystä tutkittaessa vuonna 2015 fossiilisten polttoaineiden vientiarvosta vain noin 17 prosenttia jäi suomalaisiin vientiyrityksiin ja niiden alihankkijoille. Loppuosa näiden tuotteiden vientiarvosta maksettiin ulkomaisille raakaöljyn tuottajille. Eli vuonna 2017 tilastoidusta 4,5 miljardin viennistä vain 765 miljoonaa kasvatti Suomen bruttokansantuotetta ja sen arvo syntyi täällä.

Kaikki kunnia Uudenkaupungin autotehtaalle hienosta työstä, mutta Mersu ei ole vieläkään suomalainen auto. Suomen henkilöautovienti oli vuonna 2017 2,4 miljardia euroa. Paljonko tästä arvosta sitten syntyi Suomessa? Kotimaisen arvonlisäyksen määrää ei olla tietääkseni tutkittu, mutta karkean estimaatin saa katsomalla autotehtaan liikevaihdon viime vuodelta, mikä kuvaa sen saamia korvauksia Mersulta kokoonpanotoiminnasta.

Autotehtaan liikevaihto oli viime vuonna 546 miljoonaa euroa eli kotimainen arvonlisäys on noin 23 prosenttia bruttoviennin arvosta. Kun osat käytännössä käytännössä tuodaan Suomeen muualta ja auto kootaan täällä, niin tuo puoli miljardia on se osuus, mikä nostaa bruttokansantuotettamme ja koituu Suomen hyväksi. Viime vuonna tehdas painui myös valitettavasti tappiolle 20 miljoonaa euroa.

Työllisyyden ja alueellisen talouden kannalta merkitys on ollut valtava ja siitä hatunnosto Uuteenkaupunkiin. Koko Suomen talouden kannalta merkitys ei kuitenkaan ole niin mittava kuin annetaan ymmärtää.

Metsäteollisuus kertoo usein kuinka sen osuus Suomen vientituloista on viidennes. Toistuvasti se unohtaa, että osuus tavaraviennistä on viidennes. Kun mukaan otetaan palveluvienti, niin sen osuus viennistä onkin vain 14%.

Palveluviennin osalta kotimaisen arvonlisäyksen prosentit ovat huomattavasti korkeampia eli arvosta suurempi osa syntyy Suomessa ja hyödyttää bruttokansantuotettamme.

Sipilän hallitus tukee pysähtyneisyyttä ja vanhaa teollisuutta uudistumisen kustannuksella

Palveluvienti on noussut pitkälti omillaan ilman merkittäviä yritystukia. Sipilän hallitus teki käsittämättömän päätöksen leikata kaikista hyödyllisimpiä yritystukia Tekesiltä - juuri niitä tukia, jotka tutkitusti tukevat uudistumista ja uuden liiketoiminnan syntyä. Sen sijaan kaikki vanhaa teollisuutta ja pääomaa tukevat jopa haitalliset yritystuet ovat jääneet voimaan ja jopa kasvaneet.

Palveluvienti hyödyntää tärkeitä vahvuuksiamme kuten korkeaa osaamista ja koulutustasoa. Sen tulevaisuutta vaikeuttaa merkittävästi leikkaukset tutkimukseen ja koulutukseen. Tekes-rahat olivat olivat lähes ainoita merkityksellisiä yritystukia näille toimijoille ja juuri niitä vastoin kaikkia suosituksia leikattiin.

Minulle tulee jopa kuva siitä, että tämä hallitus tukee perinteisen teollisuuden ja ns vanhan pääoman etuja uudistumisen kustannuksella. Maailmanlaajuinen trendi on palveluiden merkityksen lisääntyminen ja meillä on niiden tuottamisessa paljon vahvuuksia. Hallituksen fokuksessa kuitenkin ovat jatkuvasti perinteiset teollisuuden alat ja tavaravienti.

Tavaroiden bruttoviennin seurannan ylikorostuneisuus vääristää todellista kansantaloudellista merkitystä. VATT:n marraskuussa 2017 ilmestynyt raportti 100 vuotta pientä avotaloutta – Suomen ulkomaankaupan kehitys, merkitys ja näkymät mahdollistaa kokonaisvaltaisemman keskustelun Suomen viennin rakenteesta ja se tulisi pikimmiten nostaa vahvemmin esille - toistaiseksi se on jäänyt valitettavan vähälle huomiolle. Suosittelen kaikille viennin rakenteesta ja muutoksesta kiinnostuneille raportin lukemista erityisesti sivulta 51 alkavan Suomen ulkomaankaupan viimeaikaiset trendit -osion osalta.

Raportin pohjalta tulisi myös pohtia talouspolitiikkaamme ja yritystukia. Palveluliiketoiminnan kasvu näyttää toteutuneen paljolti omin voimin samaan aikaan, kun merkittävästi tuemme pääosin perinteistä valmistavaa teollisuutta osin säilyttäen vanhaa ja tukien pysähtyneisyyttä. Luonnollista uudistumista ei pidä estää tukipolitiikalla.

Kuten vaikkapa työllisyysasteen seurannassa, niin viennissäkin yksi tilasto saattaa tarjota huomattavan vääristyneen ja yksipuolisen kuvan. VATT:n tekemää loistavaa pohjatyötä olisi nyt mahdollista jalostaa ja kehittää paremmin reaalimaailmaa kuvaavana päätöksenteon pohjaksi.

Kotimainen arvonlisäys tulee nostaa keskusteluun ja ottaa tarkasti huomioon pohdittaessa talouspolitiikkaa sekä esimerkiksi perustetun Business Finlandin painopisteitä. Samalla palveluviennin arvostusta tule nostaa ja miettiä kuinka tätä vahvuuttamme parhaiten vahvistetaan edelleen.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Hyvä ja tarpeellinen kirjoitus. On myös hyvä muistaa, että palveluiden vienti on ollut paljon paremmassa nousussa jo pidempään kuin perinteisten vientitavaroidemme, joten jos suurta muutosta ei tapahdu, ovat ne pian merkittävin vientialamme.

Toinen huomionarvoinen asia on, että mm it-alan palveluvienti on suurelta osin nimenomaan korkean osaamisen vientiä kun taas turhan suuri osa tavaraviennistämme on bulkkia.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kiitos, tästä nimenomaan on kysymys ja tämän tulisi näkyä ja olla vahvemmin osa talouspolitiikkaa. Bulkilla me emme menesty - pärjäämme kenties jotenkin laskemalla kustannustasoa, mikä tarkoittaa kikyä kikyn perään, kun nousu taittuu.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Poliitikkojen motto on:
Suomi ei pärjää osaamisella, vaan halpatyövoimalla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset