Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Piilokorruptio Suomessa osa 5: Epämääräiset esteellisyys- ja sidonnaisuuslait

Jatkan piilokorruptioon liittyvää sarjaani ja aiheena tällä kertaa on sidonnaisuuksia ja esteellisyyksiä koskevien lakien tarkoituksellinen epämääräisyys, minkä vuoksi on erittäin hankalaa varmistua erityisesti omistusten vaikutuksesta sekä kunnallispolitiikkaan että politiikkaan yleensä. Toistuva ilmiö on, että poliitikkoja ja päättäjiä itsessään koskeva lainsäädäntö on jätetty tarkoituksella laveaksi ja vaikeasti tulkittavaksi eikä yleensä olla määritelty rangaistuksia tuon lain rikkomisesta. Lisäksi valvonta niistä on jätetty järjestämättä pelkästään kansalaisten ja median vastuulle.

Esteellisyyttä ja sidonnaisuuksia koskevat lait perustuvat käytännössä omaan ilmoitukseen ja harkintaan eikä niitä käytännössä valvota viranomaisten taholta ollenkaan.  Parhain esimerkki lienee viime perjantailta, kun Mark Andessonin blogin mukaan ulkoministeri Soini äänesti omasta luottamuksestaan vaikkei lain mukaan sitä saisi missään nimessä tehdä. Kardinaalimunaus sekä Soinilta että puhemieheltä, kun näin on päässyt käymään. Päätökseenhän tällä ei sinällään ole vaikutusta.

Jos ajatellaan vaikkapa kunnalliseen päätöksentekoon viime vaaleista lähtien ulotettuja sidonnaisuusilmoituksia, niin ne perustuvat puhtaasti poliitikon omaan ilmoitukseen ja katsottaessa niitä rekistereistä on tarkkuustaso todella vaihteleva. Tämä sama pätee kansanedustajien ilmoituksiin ja tietääkseni maakuntavaltuutetuille ei oltaisi tuomassa mitään uutta täsmällisempää.

Ilmoituksissa huomattavia epämääräisyyksiä ja erikoisvapauksia - case Eero Lehti

Eduskunnan sidonnaisuuksien keisari on Kokoomuksen Eero Lehti, jonka omistukset ovat todella mittavat - hauska detalji on, että hän omistaa 99% Taloustutkimuksesta, joka tekee jatkuvasti erilaisia galluppeja. Itse en kuitenkaan usko tämän omistuksen vaikuttavan Taloustutkimuksen tekemiseen.

Eero Lehden sidonnaisuusilmoitus on näennäisen kattava jääden kuitenkin lopulta epämääräiselle tasolle. Eduskunnan sidonnaisuusilmoituksessa hän kertoo hallussaan olevan 7,1 miljoonan euron arvosta pörssiosakkeita. Keravan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan sidonnaisuusilmoituksessa hänellä taas on pörssiosakkeita 2,3 miljoonan euron arvosta sekä rahastosijoituksia 6 miljoonaa euroa. Se mikä tässä on merkittävää, on ettei meillä ole mitään tietoa mihin omistukset kohdistuvat. Näin yleisellä tasolla tiedot ovat.

Lehti voi omistaa rahaston kautta tuulivoimaa vaikka kuinka ja olla äänestämässä sen tukien puolesta. Hän voi olla lainsäädännön kautta edistämässä vaikka kuinka monen omistuksensa kohteena olevan yrityksen toimintaedellytyksiä. Naapurikunta Tuusulassa taas 2010-luvun alussa Kokoomuksen Ilmari Sjöblomilta evättiin lopulta mahdollisuus toimia kunnallispolitiikassa liian merkittävänä maan- ja kiinteistönomistajana - nykyäänhän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja on hänen tyttärensä. Keravalla taas Eero Lehti yhtenä kunnan merkittävimpien liiketilojen omistajana ja lukuisine kytköksineen porskuttaa kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.

Saa nähdä mitä tulee esille Nuorisosäätiön tutkinnan yhteydessä, kun kansanedustaja Lehdellä on ollut paljonkin liiketoimia sitä lähellä olevien tahojen kanssa kuten Ylen MOT kertoo artikkelissaan Eero Lehden ”unohtama” virolaisyritys, veroparatiisikytkös ja rakennusyhtiön veropetosepäily – satojen firmojen miehellä on poikkeukselliset verkostot.

On suorastaan outoa kuinka tämä kansanedustaja operoi varjossa kaupalliselta medialta ja oikeastaan ainoastaan Ylen MOT on nostanut asioita esille eivätkä ne ole juuri päätyneet muuhun mediaan.

Valtion omistajaohjauksen ex-päälliköllä Eero Heliövaaralla jättisijoitukset

Myös merkittävissä viroissa on ollut henkilöitä, joilla on laajoja omistuksia. Yksi tällainen henkilö on valtion omistajohjauksen ex-päällikkö Eero Heliövaara, jolla on taustalla merkittävä ura yritysmaailmassa. Sinällään hienoa, että tällaisia yrityselämässä ansioituneita henkilöitä saadaan valtion palvelukseen pelkän virkamiesuran sijaan.

Seuraa kuitenkin mutta... Jostain syystä Heliövaaralle on mielestäni annettu erivapauksia sidonnaisuuksien ilmoittamisen suhteen. Yle kertoi näistä joulukuussa 2016.

Ylelle Heliövaara ei tuolloin antanut haastattelua vaan vastasi sähköpostilla, sillä hän katsoi sijoitustoiminnan olevan ”yksityisluontoinen asia”.  Kuule Eero, mikäli vastaat valtion omistajapolitiikasta ja sen sijoituksista yrityksiin, niin ei se nyt sidonnaisuuksien ja esteellisyyksien vuoksi oikein voi olla vain yksityisasia.

Ylen mukaan Heliövaaran perheen omaisuudenhoitoyhtiö Heliocabala oli äänettömänä yhtiömiehenä neljässä pääomasijoitusrahastossa. Oman ilmoituksensa mukaan sen sijoitusten arvo kotimaisissa rahastoissa oli kuitenkin alle 600 000 euroa. Missä rahastoissa? Emme tiedä.

Muina sijoittajina yhtiöissä oli muun muassa eläkesäätiöitä- ja yhtiöitä, vauraita suomalaisia sukuja ja esimerkiksi valtion omistama innovaatiotoimintaa rahoittava Tekes. Aika lähellä omistajaohjausta pyörittiin.

Lisäksi Heliövaaran Heliocabalalla oli omistuksia yhdessätoista ulkomaisessa yhtiöissä, joista hän ei kertonut lisää, koska kyse on sijoituksia hallinnoivan yhtiön liikesalaisuuksista. Heliocabala oli ulkoistanut sijoitustoiminnan hoitamisen suomalaiselle varainhoitoyhtiölle Aval Asset Managementille.

Hänen mukaansa varainhoitoyhtiö tekee päätökset hänestä riippumattomasta, ja koska sijoitukset ovat ulkomailla, niin ne eivät muodostaneet ongelmaa. Eihän tuo nykyisessä globaalissa taloudessa ole mikään järkevä peruste. Ko ulkomaiset firmat voivat vaikka ostaa tytäryhtiön Suomesta liittyen tulevaan sote-liiketoimintaan tai muutoin olla omistustensa kautta mukana Suomessa vaikka ovatkin ulkomaisia.

Oikeastaan lähes kokonaan luotimme hänen sanaansa ja omiin arvioihin eikä meillä liike- ja pankkisalaisuuksien vuoksi ollut mitään mahdollisuutta tarkastaa näitä asioita. Toivottavasti herra oli toimessaan luottamuksemme arvoinen - minulla ei ole osoittaa mitään, joka viittaisi mihinkään väärinkäytökseen. Osoitan tällä vain, että kyky valvoa on olematon ja lisäksi halu vaatia tarkempia tietoja on vähäinen.

Hyvä laki vaatii toimiakseen kunnollisesti järjestetyn toimeenpanon, valvonnan ja tarkat sanktiot

Polittikkojen itselleen säätämistä laista nämä tärkeät osat valitettavan usein jostain syystä jäävät puolitiehen ja niissä on porsaanreikiä. Tämä on yksi rakenteellisen korruption muoto. Hyvä esimerkki tämänkaltaisesta on myös kansanedustajien sopeutumiseläke, jossa tarkoituksellisesti jätettiin pääomatulot huomioimatta kokonaan. Näin vaikkapa lääkärikansanedustaja pääsi tekemään sujuvasti töitä oman yrityksen kautta ja samalla nauttimaan täyttä sopeutumiseläkettä. Ongelma oli kyllä tiedossa jo säädettäessä, mutta siihen ei haluttu puuttua.

Jos lähtisimme perkaamaan kuntapolitiikkaa ja tutkimaan sidonnaisuusilmoituksien paikkansapitävyyttä, niin voisi paljastua ihmeellisiä kytköksiä. Suurin osa lienee toiminut asianmukaisesti eikä kummoisia sidonnaisuuksia ole. Maakuntamalli toisi tähän vielä uuden tason mukaan, joka on hieman huolestuttavaa niile siirtyvän merkittävän vallan vuoksi. Lukeehan nykyään joka toisessa lakiperusteluissa kuinka maakunta sitten itsenäisesti päättää palveluiden järjestämisestä.

Valvontaa ei siis käytännössä ole viranomaisten taholta ja sidonnaisuusilmoitukset perustuvat omaan ilmoitukseen. Lisäksi taso ilmoituksissa on hyvin vaihteleva eivätkä pikaisen katseluotoksen perusteella kunnat ole juuri täydennyksiä vaatineet. Luotamme siis poliitikon sanaan.

Asioiden tarkastaminen on todella vaikeaa ja esimerkiksi rahastojen sekä mm vakuutuskuorien sekä kapitalisaatisopimusten osalta mahdotonta. Ulkomaisen hallintarekisteröidyn omistuksen käyttö on myös mahdollista sekä tietysti holdingyhtiöiden.

Tavallisten osakeomistusten tarkastaminen Suomessa on mahdollista, mutta vaatii käynnin Helsingissä Euroclearin tiloissa. Tähän pitäisi saada pikaisesti muutos - ei voi olla nykyaikana niin vaikeaa järjestää pääsy verkosta ko tietoihin. Perittäköön siitä vaikka pieni maksu kustannusten kattamiseksi, mutta pääsy pitää mahdollistaa. Nykykäytäntö elää kaukana menneisyydessä ja haittaa avoimuutta.

Useimmiten ilmoittamatta jätetyistä omistuksista vaikuttaisi selviävän kertomalla sen olleen unohdus. Aika paljon näissä asioissa annetaan anteeksi verrattuna moneen kansalisen kokemaan esimerkiksi Kelassa tai verottajan taholta - unohdus harvemmin toimii niille perusteluna. Santiot pitäisi myös muuttaa selkeiksi, jotta nämä omat ilmoitukset otettaisiin vakavasti ja väärien tai epätäydellisten tietojen antamisesta olisi seuraukset.

Paljon me luotamme poliitikkojen sanaan ja moraaliseen selkärankaan. Vai hyväksymmekö vain tämän olevan maan tapa, kun emme vaadi parempaa?

 

 

Muut rakenteellisen ja piilokorruption sarjan osat löytyvät täältä:

Rakenteellinen korruptio ja hyväveliverkostot Suomessa - osa 1

Piilokorruptio Suomessa osa 2: Kaavoitus ja rakentaminen

Piilokorruptio Suomessa osa 3: Konsulttiyrityksien laajamittainen käyttö

Piilokorruptio Suomessa osa 4: Lainsäädännön tarkoitukselliset porsaanreiät

 

 

 

 


Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Kiitos varsin kiintoisasta kokoelmasta! Tässä viimeisessä Soinikaan ei luottanut pelkkiin esirukouksiin, vakaumus vapisi. ;D

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ollos hyvä, erikoinen juttu kyllä tuo Soinin äänestäminen - tehtävän vaatimusten ymmärtämisen lisäksi näköjään estellisyyssäännötkin täysin hukassa. Ja lisäksi se, että aiaa ei juuri kukaan ole pannut merkille.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Surkeinta on että Suomessa on laki päättäjien sidonnaisuusrekisterille mutta ei sanktioita sen rikkomiselle. Katsoin että kotikunnassani on kymmenkunta sellaista joiden pitäisi sidonnaisuudet ilmoittaa. Tarkastuslautakunta voi todeta asian ja huomauttaa mutta jos toinen ei reagoi, ei mitään tapahdu.
Joidenkin perässä lukee "Ilmoitus pyydetty 22.09.2017" tai "kesken 25.09.2017".

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Näin se on, jostain syystä tämä on järjestetty toimeenpanon ja sanktioiden kannalta surkeasti - todennäköisesti tarkoituksella. Jos jaksaisi niin kaivaisi tuotiinko nämä aikanaan esille jo lain lausunnoissa, mutta ei riitä forssi ja viitseliäisyys.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Menee mutulla mutta muistaakseni tuota perusteltiin niin, että julkisuus ajaa ruotuun ne jotka eivät muuten ilmoitusta tee ja äänestäjät loppukädessä sitten rankaisevat. Tjsp.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Oletko yrittänyt tyrkyttää juttuideaa "tutkiville journalisteille"? Esim. Eeron osalta Keski-Uusimaa ei ehkä innostu, mutta Kerava on pieni ja jos joku todella kiinnostunut haluaa vähän tutkia, ei tarvitse liikkua isolla alueella. Kustannustehokasta!

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Juu, ei taida Keski-Uusimaa innostua, kun Eero Lehti omistaa senkin. Olen kyllä yhden kanssa keskustellut, mutta nämä ovat valitettavan harvassa nykyään ja osalla on itsesuojeluvaistoa enemmän enemmän kuin minulla.

Hauska detaljihan on myös se, että hallituksella on vuodesta 2017 ollut käynnissä mediapolittinen ohjelma, jonka tarkoituksena on: "Ohjelman avulla haetaan keinoja suomalaisen median monimuotoisuuden ja toimintaedellytysten turvaamiseen.

Media on jostain syystä vaiennut lähes täysin itseensä kohdistuvasta yritystuesta vaikka muista juttua on riittänyt.

https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=LVM052:00/2017

Kesällä selvitys valmistui ja hallitus teki oikein toimintaohjelman.

https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/6b4c477d-8ec...

STT:n tuki on ensimmäisiä askelia tässä. Oli vähän sivujuonne, mutta media saattaa olla tukia odotellessaan myötäsukaisempi asioissa.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Yleensä korruptioon liittyy raha. Sillä nyt uteliaisuutta hillittäneen. Kuka jää ilman? Onko riippumattomia?

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Minun mielestä korruption huipulla on Mauri Pekkarinen ja laki tuulivoiman tukemiseen sähkön tuotannossa, "ihan härskiä" kirjoitti Eija-Riitta Korhola, ja näinhän se oli vaikka ei Mauri itse mistään mitään välitä. Homma meni naureskellen läpi, "ääni on kuin jääkaapin hyrinää" ja "nerokas tariffi" toi perheelle varmaan miljoonien edun. Mutta ei mitään sanktiota tullut, vaikka näytöt ovat riidattomia.

Nyt asiasta ollaan hiljaa, ja kuvitellaan ettei sitä muistella pahalla ja herra itse voidaan palkita ministerin, tms. arvonimellä kun jättää eduskunnan miljonäärinä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset