Miksi työtä verotetaan paljon enemmän kuin pääomatuloa?
Periaatteellisena kysymyksenä minua on pitkään mietityttänyt miksi puheissa niin kovin arvostettua työtä verotetaan niin paljon ankarammin kuin pääomatuloja. Miksi valtio ottaa paljon enemmän niska limassa duunia paiskivalta kuin siltä, jolla on omaisuutta sijoitettavaksi? Jotenkin tämä ei korreloi kaikkien työtä ylistävien puheiden kanssa.
Ero sadantuhannen euron tuloilla pääoma- ja ansiotuloveron välillä
Hyväpalkkaisessa duunissa olevaksi voitaneen laskea sata tuhatta vuodessa ansaitseva, joka maksaa tänä vuonna verolaskurin mukaan 43,4% veroja mukaanlukien eri työhön luettavat maksut ja rajaveroaste on 58,8%. Tuosta laskettuna käpälään jää helpolla laskutoimituksella 56 600 euroa.
Katsotaan sitten pääomatuloja. Myyntivoittoja ja osinkoja verotetaan hieman eri tavalla, mikä hieman hankaloittaa esimerkkiä. Osinkotulojen tapauksessa 15% on verovapaata ja 85% veronalaista, jolloin kolmeenkymmeneen tuhanteen euroon asti todellinen veroaste on 25,5% ja yli menevältä osalta 28,9%. Tuosta saadaan samalle sadan tuhannen euron tulolle maksettavaa veroa 27 880 euroa eli käpälään jäisi 72 120 euroa.
Jos taas kyseessä olisi puhtaasti myyntivoitot, niin verovapaata osaa ei ole vaan vero 30% 30 000:n euroon asti ja sen ylittävältä osalta 34%. Tällöin maksettava vero on 32 800 ja veroaste 32,8%. Tällöin käpälään jäisi 67 200 euroa.
Pääomatuloja saava saisi siis käytännössä verojen jälkeen 67 200 – 72 120 euroa verrattuna ansiotuloa saavan 56 600:n euroon? Veroasteena eroa on 10,6 – 15,5 prosenttia. Työllä ansaitsevan tulojen noustessa rajaveroaste on huima ja pääomalla taas eroa ei juuri tule progression ollessa vain 30 000:n euron kohdalla.
Jos kerran työ on se mitä arvostetaan, niin miksi tilanne on tämä?
Kotimainen pääoma karkaisi ulkomaille ja ulkomaista ei saataisi tänne vai miten se menisi?
Pääomatuloverotuksen kiristykseen tai progressioon liittyen nämä ovat perinteisesiä luotavia uhkakuvia.
Ulkomaiseen pääomaanhan ei vaikuta käytännössä kuin yhteisövero, joka on 20% yrityksen voitosta, joka on kilpailukyinen Euroopassa. Pääomatuloistaan ulkomaalaiset maksavat verot kotimaahansa, joten Suomen pääomatuloveroprosentit eivät heitä hetkauta.
Mikäli suomalainen sijoittaakin Suomen sijasta ulkomaille homma toimii käänteisesti eli hän maksaa pääomatuloistaan veronsa Suomeen verotuksemme mukaisesti eli tällä keinolla veroilta ei pitäisi päästä välttymään.
Hallintarekisterikeskustelun yhteydessähän kovasti korostettiin kuinka varsinkin EU:ssa automaattinen tietojenvaihto pitää huolen siitä, että vapaamatkustajia ei ole.
Lisäksi usein luodaan uhkakuvaa, jonka mukaan kotimainen pääoma passivoituisi ja jäisi vaikkapa pankkitileille. Ihmettelen kovasti kuka vaikkapa miljoonan pääoman omistaja makuuttaisi pitkään jatkuneella matalalla korkotasolla rahojaan pankkitilillä vaikka jonkin verran pääomatuloveroja nostettaisiinkin.
Reikäinen pääomaveropohja – pääomapiirien lobbauksella ja vaikutusvallalla reijitetty
Esimerkkilaskelmien veroprosentit pääomatuloverotuksen osalta ovat vain amatöörien hommaa, sillä aikaa myöten veropohjaa on reijitetty ja luotu monenlaisia huojennuksia, joilla asiansa osaavat verokonsulttien avulla saavat painettua veroja alas tai siirrettyä pitkälle tulevaisuuteen.
Finanssiala ry:n lobbaamana on myös saatu ujutettua lainsäädäntöön monia erilaisia sijoitusinstrumentteja, jotka asettavat varakkaat sijoittajat aivan eri asemaan kuin piensijoittajat, jotka kiltisti makselevat verojaan säädetyillä prosenteilla.
Esimerkiksi SDP on kertonut tavoittelevansa laajoja ”tiiviitä veropohjia ja alhaisia tiiviitä verokantoja” eli matalia veroprosentteja, jotka kohdistuisivat tasaisesti kaikille. Jopa Kokoomuksen Juhana Vartiainen on kehunut tätä tavoitetta ja veropohjan tilkitsemistä.
Nykyinen kehitys kiihtyi lobbauksesta väitöskirjan tehneet Anders Blomin mukaan 2000-luvun alussa ja tähän päivään mennessä on tehty paljon päätöksiä, jotka ovat suosineet varakkaita. HS:n haastattelussa hän toteaa mm seuraavaa:
"Suomen erityispiirre pienenä maana on se, että eliitin jäsenet tuntevat liki kaikki toisensa. Siksi henkilökohtaisilla suhteilla on suuri merkitys."
Keskiviikkona järjestetyssä väitöskirjan tiedotustilaisuudessa Blom vaati Suomeen ”yhteiskunnallisen sopimisen päivitystä”. Suomen elinkeinoelämän olisi hänestä löydettävä uusi yhteinen tavoite, jonka kansalaiset voisivat jakaa, kun historiallinen kommunismin pelko on kadonnut."
"Samalla ne taloudelliset erioikeudet, joita eri eturyhmät ovat onnistuneet itselleen vuosien saatossa haalimaan, täytyy läpivalaista."
Olen samaa mieltä – on aika tarkastella syntynyttä monimutkaista kokonaisuutta ja yksinkertaistaa sekä oikeudenmukaistaa sen rakennetta.
Verotuksen oikeudenmukaistaminen ja kohtuuttomien etujen karsinta
Tämä hallitus on näissä asioissa näyttönsä antanut ja Kokoomuksen tahi Keskustan taholta on turha odottaa muutoksia vallitsevaan tilanteeseen. Käytännössä pääomatuloverotuksen ongelmiin ei olla puututtu lainkaan vaan on tuotu lisää etuuksia varakkaille. Osakesäästötilikin on osin taktinen harhautus, jolla tarjoamalla hieman vastaavia etuja tavallisille pulliaisille varakkaat säilyttävät omat suuremmat etuutensa .
Ansiotuloverotusta on hyvin mahdollista keventää nostamalla jonkin verran pääomatulojen verotusta sekä tilkitsemällä veropohjaa poistamalla kohtuuttomia etuja ja huojennuksia. Samaan voisi myös liittää yleishyödylliseksi laskettujen yhteisöjen kuten työmarkkinajärjestöjen, MTK:n ja säätiöiden osinkotulojen jonkinasteinen verotus.
Työn ja pääomatulojen verotuksen tulee lähentyä toisiaan. Nykyisten hallituspuolueiden keinovalikoimassa ei ole lainkaan puuttuminen varakkaiden ja suuren pääomankohtuuttomiin etuuksiin vaikka verotuskohtelua saataisiin niin huomattavasti oikeudenmukaisemmaksi.
Irlannissahan on mielenkiintoinen malli käytössä – siellä nimittäin ei ole erillistä pääomaveroa vaan nuo verotetaan tuloverona ja ovat yhdessä ansiotulon kanssa samanarvoisia. Veromalli on toki muutenkin poikkeava meistä eikä voi poimia vain yhtä asiaa syylistymättä kirsikanpoimintaan.
Suomi rakennetaan työllä, työllä on voitava vaurastua, työn arvostusta on lisättävä – olisiko aika tehdä tekoja pelkän sanahelinän sijaan?
Onko jutun alussa lievä ristiriita?
Ilmoita asiaton viesti
Oli, kiitos arvoituksellisesta kommentista – vähemmän korjattu nyt enemmän… Joskus iskee sanasokeus omaan tekstiin.
Ilmoita asiaton viesti
Pääomatulojahan saa verottomasti jos omistaa oman asunnon. Eli maksat 200e vastiketta etkä 1000e vuokraa vaikka. Saat 800e pääomatuloja kuussa ilmaiseksi verott, eli 9600e/vuosi. Tosin tuosta määrästä palkkatuloja ei menisi juuri yhtään veroja vielä.
Mutta jos asuisit vuokralla ja sinun pitäisi ensin maksaa 12000e/vuosi vuokraa, ja sitten vasta ruokarahat, varmaan toinen 12000e/vuosi, niin sitten pitäisi tienata pääomatuloja 24000e/vuosi. Mikä olisi sopiva prosentti?
Mielestäni 60-80% vuokrasta pitäisi saada vähentää pääomatulojen verotuksesta. Ja alle 15000e/vuosi pääomatuloja ei pitäisi verottaa ehkä ollenkaan.
Mutta jos pääsemme perustuloon, voimme verottaa kaikkea samalla tasaverolla, ja sitten ehkä jättää vuokran verovähennyskelpoiseksi, jotta meidän ei tarvitse ikinä alkaa verottamaan ”asuntotuloa”.
Ilmoita asiaton viesti
En nyt kyllä saa ajatuksestasi ihan kiinni. Mitä tuloa syntyy pelkästä omistamisesta ellei siitä tule tuottoa millään tapaa?
Esität nyt ikäänkuin jonkinlaisen vaihtoehtoiskustannusteorian, joka ei mielestäni ihan toimi verotuksen näkökulmasta. Yhtä lailla voidaan ajatella että omistamalla auton saat pääomatuloa, kun et liisaakaan sitä hintaan 600 euroa kuukaudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Maksaaksesi kuussa 1000e vuokraa osingoilla, jotka saat yrityksestä, tarvitset enemmän yrityksen osakkeita kuin asunnon arvon verran. Maksat yhtiöveron yrityksessä, osinkoveron tulosta, ja sitten vuokrassa vuokratuloveron ja kiinteistöveron.
Elämä on vaihtoehtoiskustannuksia. Jos joku asuu vuokralla 1000e/kk, hänen pitää tienata se tonni palkassa tai pääomassa. Jos vero on progressiivinen, niin se maksaa paljon tienata ekstra tonnin esim. netto 2000e sijaan netto 3000e. Lopulta kaikki ostaa asunnon, ja saamme kaikki homeloukut, väärään paikkaan rakennetut asunnon, kalliin asumisen ja hitaan kaavoituksen.
Olet oikeassa liisauksesta. Siksi kukaan ei liisaakaan. Suomi suosii omistajia. Et voi siis tehokkaasti hajauttaa varallisuutta, asua vuokralla ja liisata autosi. Tämä ei ole hyvä taloudelle.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitus on patistaa suurituloiset sijoittamaan, ja ottamaan tulonsa osakkeina.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaisen mediaanipalkka on 2500 eur / kk ja tuolla tulolla veroprosentti on luokkaa 24. Eli pienempi kuin pääomatulolla.
100 000:n euron vuositulojen ottaminen vertailukohdaksi toimii huonosti. Lähinnä se kertoo jyrkästä progressiosta.
Ilmoita asiaton viesti
Totta, puhtaasti osingoilla samasta vuositulosta menisi veroa 25,5%. Ilmiö alkaa vasta suuremmilla tuloilla ja suurenee mitä korkeammaksi tulot nousevat.
Se kertoo jyrkästä progressiosta, joka koskee vain palkkatuloja. Progressiosta, jota voitaisiin madaltaa mikäli molempia tulolajeja kohdeltaisiin tasa-arvoisemmin.
Ilmoita asiaton viesti
Perustulon vaatijille usein kerron, että sen tullessa voimaan pistäisin firman pystyyn ja ottaisin kaiken palkan sijasta osinkoina. Tuloverot kun pompsahtaisivat perustulojärjestelmässä rajusti.
Ilmoita asiaton viesti
Verot pompsahtavat vain, jos perustuloa maksetaan enemmän kuin sosiaalitukia tänään. Muutenhan kyseessä on nollasummapeli ja säästönä byrokratian leikkaus.
Ilmoita asiaton viesti
Perustulon kannattajat puhuvat myös, että perustulo verotettaisiin palkasta pois, joka tarkoittaisi aika kovaa veroprosenttia ainakin perustulon määrälle palkasta. Kun palkkaa ei olisi, ei perustulon määrä voisi myöskään verottaa pois.
Ilmoita asiaton viesti
Laskeskelin tuota joskus. Perustulo luokkaa 600 netto ja veroprosentti muille tuloille 40% taisi tulla niin lähelle, että byrokratiasäästöt kattaisi loput. 45% olisi jo slam donk.
Lisäys: Mallissani siis 1500 € ansiotuloihin asti ei menisi nettoveroa ollenkaan. 5000 € kuukausitulolla efektiivinen vero olisi 36%.
Ilmoita asiaton viesti
Minua hämäävät nämä väitetyt säästöt byrokratiassa mallissa, jossa tarviharkinta edelleen säilyy.
Ilmoita asiaton viesti
Tarveharkinta x 100 000 tai tarveharkinta x 1 000 000. On siinä varmaan vissi ero, vaikka ei tietenkään kustannuksia laskekaan 90 %. Ja kyllä, nuo määrät ovat hatusta, mutta osoittanevat periaatteen.
Ilmoita asiaton viesti
Laskepa sinänsä hyvät esimerkkisi uudestaan ottamalla huomioon yhtiön maksama yritysvero. Ja koska osakeyhtiön voitto kuuluu yksiselitteisesti yhtiön omistajille niin yhtiövero on osakkaan selkänahasta revittyä (tälläinen termi sallittakoon). Kenenkä muun se olisikaan?
Lisäksi saadakseen 100 000 euron pääomatulot on otettava rajusti riskiä eli suostuttava jopa mahdollisuuteen menettää koko pääoma! Tätä riskiä ei ole palkkatulon saajalla. No tietysti työttömyys on riski myöskin mutta sitä varten on luotu kattavat vakuutusjärjestelmät ym.
Suurilla pääomilla operoivat eivät maksa mainitsemiasi prosentteja osingoista vaan melko tavalliset palkkatuloistaan säästävät niihin suostuvat.Heillä ei ole rahkeita perustaa sijoitusyhtiötä Luxemburgiin saatika operoida Airiston Helmi filosofialla!
Ilmoita asiaton viesti
Niin, tästä voi olla montaa mieltä. Yritys on erillinen verotuksen kohde ja vaikkapa osake-yhtiö muodostetaan sellaiseksi osin mm henkilökohtaisen riskin vähentämiseksi. Voidaan myös tehdä niin, että osakeyhtiön omistajat ovat vaikkapa konkurssin tullessa vastuullisia kaikella omaisuudellaan osaleyhtiön veloista. Yhtä lailla tappiot ja syntyvät velat siinäkin tapauksessa kuuluisivat omistajille mikäli voitotkin. Kuulostaako hyvältä?
Itse näen yrityksen verotuksen oikeudenmukaisena siitäkin syystä, että yritys käyttää paljon valtion infraa yms, joiden ylläpito maksaa. Ja pitäähän niitä yritystukiakin näemmä maksaa miljardikaupalla.
Ei sadan tonnin saamiseen välttämättä tarvita suurta riskiä mikäli on paljon pääomaa. Jos sulla on 2 miljoonaa laittaa kohtuullisen turvallisiin osakkeisiin päästen viiden prosentin vuosituottoon, niin aika pieni on riski menettää koko pääoma.
Ilmoita asiaton viesti
Sekoitat käsitteitä. Voiton vastakohta ei ole velka, vaan pelkästään tappio. Ja se kyllä nimenomaan on omistajien kantama asia. Ei sieltä yhtiöstä myöskään nosteta tuotanto- tei vaihto-omaisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
En ole niitä vastakohdiksi tietääkseni väittänyt. Osakeyhtiöesimerkilläni kuvasin sitä, että osakeyhtiö ei ole sama verotettava kohde kuin sitä omistava luonnollinen henkilö.
Nimikin sen sanoo,kun kyseessä on yhteisövero. Osakeyhtiö katsotaan yhteisöksi, jolla sitten on yksi tai useampia omistajia. Yhteisönä tuo yritys hyödyntää yhteiskunnan palveluja ja sitä verotetaan.
Tuotanto- tai vaihto-omaisuutta voidaan sujuvasti myydä halutessaan – ja oikeastaan nostaakin sitten halutessaan syntyvän voiton kautta. Jos yritys vaikkapa myy yhden tuotantolaitoksen, niin muutenhan sen pitäisi jättää ikuisesti rahat sisään yritykseen?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä sinne juu paljon jätetään ikuisiksi ajoiksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Myyntivoittoja ja osinkoja verotetaan hieman eri tavalla, mikä hieman hankaloittaa esimerkkiä. Osinkotulojen tapauksessa 15% on verovapaata ja 85% veronalaista, jolloin kolmeenkymmeneen tuhanteen euroon asti todellinen veroaste on 25,5% ja yli menevältä osalta 28,9%. Tuosta saadaan samalle sadan tuhannen euron tulolle maksettavaa veroa 27 880 euroa eli käpälään jäisi 72 120 euroa.”
Onhan otettu huomioon, että ennen osingon nostoa yhtiöstäni, olen jo maksanut 20 %:n veron tuloksesta, josta sitten toisen kerran verotetaan kun sitä osinkona nostan ?
Tuosta ” 15 %:n verovapaudesta ” ..muistelen sen vaativan , että yhtiöön on jätetty sitä kerran verotettua tulosta ..joskus aikoinaan firmaan jätetylle tulolle myönnettiin 8 %:n veroton osuus eli jos olit jättänyt firmaan 100.000 jo kertaalleen verotettua tuloa sait 8000 ilman KAKSINKERTAISTA verotusta.
Ilmoita asiaton viesti
Blogissani mainittu 15%:n veroton osuus ei ole kuvaamasi listaamattomien yrityksien erikoispiirre vaan ihan yleinen.
Mitä listaamattomien kohteluun ja sen erikoiseen veroetuun tulee, niin se on niin hankala ja pitkä sekä aiemmin väännetty juttu, ettei oikein jaksa erikoispiirteenä alkaa sitä käymään läpi.
No, todetaan sen verran että asiantuntijat eri työryhmät verotuksen osalta ovat olleet varsin yksimielisiä siitä, että tuo kohtelu on poikkeuksellinen ja antaa kohtuutonta etua muihin verrattuna. HS-kirjoituksessa kerrottiin taannoin
listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverouudistustarpeesta seuraavaa:
”Sen muuttaminen on osoittautunut Suomessa poliitisesti vaikeaksi vaikka valtiovarainministeriön eri verotyöryhmät Martti Hetemäen työryhmästä lähtien ovat esittäneet osinkoverotuksen muuttamista neutraalimmiksi.
Samoilla linjoilla ovat olleet myös eri tutkimuslaitosten kuten Etlan ja VATT:in selvitykset.
Viimeksi osinkoverotuksen muutosta ehdotti ylijohtaja Terhi Järvikareen johtama yritysverotuksen asiantuntijaryhmä viime vuoden helmikuussa.”
”Silloin valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) söi ensin lounaan, ennen kuin ampui saman päivän aamuna julkaistun työryhmän osinkoehdotukset alas.”
Kaikenmaailman dosentit ja asiantuntijat höpisee. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Vastaus otsikon kysymykseen:
Koska pääomat uhataan viedä muihin maihin, jos verotus kiristyy. Aina löytyy maailmalta veroparatiiseja. Palkkalaisella ei ole vastaavaa kiristysruuvia. Kiinteistö on kaikista helpoin verotuskohde: sitä ei voi viedä minnekään.
Ilmoita asiaton viesti
Olen itse pohtinut, että onko verotuksen siirto kiinteistöveroon sitten se vastaus kv verokilpailuun. Aika usein vertaillaan verotustamme esimerkiksi Jenkkeihin tai Britteihin, jossa vero tosiaan kohdistuu selvästi enemmän kiinteistöihin kuin meillä. Tosin siinäkin mallissa on ongelmansa, jotka meidän keskustelussa sitten jäävät keskustelematta kun ainoa fokus on tuloveroprosentissa.
Ilmoita asiaton viesti
Eräs ehkä hauska piirre tähän liittyy. Nykyäänhän työntekijäihminen kilpailee usein automaattia vastaan. Ihmisen kilpailukyky heikkenee, mitä enemmän työtä verotetaan, mutta pääomatulojen osalta voidaan ajatella tilanteen pysyvän melko neutraalina, tuleeko tulo selkänahasta vai mekaanisesta laitteesta. Varmaan joissain tilanteissa pääomatulo kasvaa, kun annetaan fudut selkänahalle.
Yhteiskunnan kannalta huomioitavaa on sitten mm. se, ettei robotti tee juurikaan ostoksia, joten sitä ei voi juurikaan liikevaihtoverottaa kulutuksestaan.
Jos siis luovuttaisiin kokonaan palkan verottamisesta, ihmistyötä tehtäisiin vähän pitempään ennen mittavampaa robottityöhön siirtymistä. Sitten jäljelle jää vain kysymys, että mistä kuluttajat?
Valitan yksinkertaistustani, mutta se johtuu pääosin siitä, etten ole talousviisas.
Ilmoita asiaton viesti
Katsot menneeseen maailmaan, ilman visiota tulevasta. En minäkään tiedä mitä töitä tulevaisuudessa tehdään, mutta tuo on muuttunut koko ajan. Trumpin vaalikampanjassaan paljon esille nostamia hiilityöntekijöitä on kuulemma Yhdysvalloissa vähemmän kuin joogaohjaajia.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä olisi todella pitkän ja hankalan sekä spekuloivan keskustelun aihe. Optimismi ja usko siihen, että tulee uusia töitä riittävästi koska ennenkin on tullut ei mielestäni aivan kanna. Jos kehitys johtaa pääomien ja varallisuuden yhä suurempaan keskittymiseen yhdessä monen työn hävitessä, on mielestäni melkoisia haasteita tulossa. Mutta eni tästä nyt enempää, kun on niin laaja asia ruodittavaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Juu jätetään keskustelu Kehruu-Jennyn kansantaloutta ja toimeentuloa tuhoavasta vaikutuksesta toiseen kertaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sitten on vielä sanottava sananen vuokratuloista . En tiedä kenen älynjättiläisen saannoksia on vuokratulojen täysin järjetön verotus.
Mummo vuokraa 900 euron kuukausieläkkettään ´rikastuttaakseen´ yläkerran huoneiston opiskelijalle vaatimattomaan 300€:n kuukausivuokralla.
Ja mitä tekee Valtio eli me : hyökkää kuin hyeena tuon 300 €:n kimppuun , ettei mummo vaan pääse rikastumaan ; veroa otamme mummolta tuosta hulppeasta 300 €:n ´pääomatulosta´ 30 % .
Ilmoita asiaton viesti
Näissä keskusteluissa nousevat aina esiin veroparatiisit. Lähin on Suomenlahden eteläpuolella. Virolaisen OÜ:n kun ottaa holding-yhtiöksi, ei yhtiöön jätetystä tuotosta mene veroa lainkaan. Sitten makselee vain pääomaveroa siitä, minkä nostaa käyttöönsä. Mitä korkeampi pääomavero meillä on, sitä pienempi sijoitussalkku kantaa tuollaisen yhtiön hallinnointikulut. Lisäbonuksena vielä mukava tilinpäätösillallinen Tallinnassa.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on toki ongelma. Ongelma johon pitäisi saada muutos vähintään EU-tasolla ja toki laajemminkin. Tämä holding-yhtiöpelleily Euroopan sisällä on hanurista.
Halua tuntuu olevan vähän, kun jopa Fortum avltion ohjauksessa olevana käyttää Irlantia tähän tarkoitukseen.
Yhä enemmän pitäisi päästä siihen, että verot maksetaan sinne missä tuototkin syntyvät.
Ilmoita asiaton viesti
Saadaanhan me, kun pistetään yhteisö- ja pääomaverotus liittovaltion tehtäväksi. Sinulla taisi vain olla fokus lyhyemmällä aikavälillä.
Ilmoita asiaton viesti
”pääomatulojen kevyempi verotus…”
Kuten aiemmassa kommentissani mediaanituloista ja niiden verotuksesta kerroin, valtaosa suomalaisista maksaa tuloveroa vähemmän kuin mitä vastaavasta pääomatulosta maksetaan.
Mutta ei anneta faktojen pilata hienoa ideologiaa.
Mielenkiintoista Janne että olet huolissasi hyväpalkkaisten korkeasta verotusesta.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti tarkoituksenasi on vesittää sanomiseni tällä mediaanituloasialla. Kuinka plajon sitten pääomatuloja on mediaanituloisella ja kuinka suuri merkitys sillä on heille?
Kuten jo kommentissani aiemmin totesin, että olet oikeassa siinä, että alkaa näkyä ja kasvaa vasta tuon yläpuolella.
On muuten mielenkiintoista, että usein puhutaan nimenomaan verotettavasta tulosta. Kävin sitten mielenkiinnosta katsomassa noiden erityistä etua saavien listaamattomien yrityksien verotustietoja. Monihan aina perustelee, että ei siitä juuri hyötyä ole, pitäisi olla paljon pääomaa taseessa yms.
No, Tilastokeskuksen mukaan muista kuin listatuista yhtiöistä saatujen osinkojen bruttomäärä 2 294 759 000 eli noin 2,3 miljardia. Niistä veronalaista on 828 003 000 eli noin 830 miljoonaa. Tuosta voidaan laskea ns efektiivinen veroaste, kun oletetaan tuosta veronalaisesta maksettavan 30 pinnaa pääomatuloveroa. Pääomatuloveroa saadaan tällöin yhteensä 250 miljoonaa. (en tässä ota huomioon 34% yli 30 000 ylittävältä osalta, nostaa summaa jonkin verran mutten tiedä jakaumaa.
Jaetaan sitten verokertymä osinkojen bruttomäärällä, jolloin verovapaat osingot otetaan huomioon.
Päädytään efektiiviseen veroprosenttiin 10,4%.
On aika kiva keskimääräinen efektiivinen veroprosentti, kun pääomatuloista muuten menisi aika lailla enemmän.
Ja asettaa varsin kyseenalaiseksi väittämät, jonka mukaan tästä ei olisi melkoista hyötyä omistajille.
Taulukko löytyy:
https://www.stat.fi/til/tvt/2016/tvt_2016_2017-12-…
Ilmoita asiaton viesti
Vähän yksinkertaistaen niiden, joilla on kontrolli yhtiöönsä, kannattaa siis keskimäärin maksaa itselleen palkkaa sen verran, että tuloveroprosentiksi tulee vähän alle 30 %.
Ilmoita asiaton viesti
Siksi kirjoitinkin, ”vähån yksinkertaistaen”.
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkiksi tuossa Hesarin haastattelussa Blom totesi:
”Myös osinkoverotuksessa pystyttiin jatkamaan tilannetta, jossa vauraat omistajayrittäjät maksavat vain neljänneksen veroa osinkotuloistaan, jos verotusta vertaa tavalliseen piensijoittajaan. Tämä kehitys oli omiaan muuttumaan suomalaista elinkeinorakennetta esimerkiksi niin, että hyvätuloiset ammattilaiset kuten lääkärit ryhtyivät yhtiöittämään toimintojaan verosuunnittelusyistä.”
Pääomatulojen ja ansiotulojen kombinaatiolla kikkailu on normaalia toimintaa. Mistähän selviäisi moniko lääkäri nykyään pyörittää hommaa yrityksen kautta tässä tarkoituksessa?
Ilmoita asiaton viesti