Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Yhtenäiskulttuurin aika Suomessa on menneisyyttä eikä palaa

Monilla konservatiivisesti ajattelevilla erityisesti keski-ikäisillä ja sen ylittäneillä tuntuu olevan vahva kaipuu vanhaan yhtenäiskulttuuriin. Suomi ja muu maailma on kuitenkin muuttunut ja valtioita, joissa olisi erityisen vahva yhtenäiskulttuuri, ei enää ole olemassa muutoin kuin pakolla ylläpidettynä. Koti, uskonto ja isänmaa eivät ole enää yhteisiä arvoja vaikka enemmistö kenties suuren osan niistä jakaisikin.

Käsitys kodista, uskonnosta ja isänmaasta muuttuu

Koti lienee näistä perinteisistä vahvimmin säilynyt, mutta se on toisaalta yleismaailmallisesti merkittävä arvo, joka on yhteinen suurelle osasta ihmisiä, ja perhearvot ovatkin monissa maissa meitä vahvempia. Isänmaa on myös säilynyt vaikkapa puolustustahdon kannalta, mutta muutoin nuoremmista sukupolvista lähtien koetaan yhä enemmän olevan eurooppalaisia tai maailmankansalaisia

Yhtenäinen uskonto Suomessa on jo hyvin kaukana vanhoista ajoista. Luterilaiseen kirkkoon kuului vuoden 2018 alussa enää 70,7% ja osa ikäänkuin tavan vuoksi sinne kuuluessaan ei enää juurikaan harjoita uskoaan. Kirkon tutkimuskeskuksen vuonna 2011 teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisista 27 % uskoi Jumalaan, kuten kristinuskon kirkko asiasta opettaa. 23 % suomalaisista uskoi Jumalaan jotenkin muuten kuin kirkko opettaa. Eli päästäänkin enää noin 50:en prosenttiin suomalaisista.

Yhtenäiskulttuurin murtumisen historiaa

Suomessa on siirrytty vanhasta yhtenäiskulttuurista 1800- ja 1900-luvun kuluessa kaupunkimaiseen yleiskulttuuriin, sekä myöhemmin moniarvoiseen yhteiskuntaan. Vielä 1960-luvun alussa Suomi oli tiukan yhtenäinen maa, jossa tapahtui varsin vähän muutoksia. Lopullinen kuolinisku yhtenäiskulttuurille oli maaltamuutto, jonka ansiosta vanhat valtarakenteet ja instituutiot eivät enää hallinneet ihmisiä. Keskeinen ihmisiä yhtenäiskulttuurista irrottanut tekijä oli individualisoituminen eli yksilöllistyminen. Ihmiset alkoivat haluta suurempaa vapautta itseään koskevissa päätöksissä. (Lähde: Wikipedia)

Viime vuosikymmenet ovat muuttaneet Suomea ja suomalaisuutta merkittävästi eikä voida enää puhua yhtenäiskulttuurista, jossa olisi määriteltävissä suomalaiset arvot ja elämäntapa. Mielestäni taaksepäin tätä kehitystä ei voi kääntää muutoin kuin pakolla - toivottavasti sitä vaihtoehtoa ei tarvitse kokea.

Toki voidaan määritellä joitain arvoja lakien pohjalta ikäänkuin velvoittaviksi kuten demokratia ja Suomen perustuslain takakaamat oikeudet ja velvollisuudet. Sen pidemmälle ei enää mielestäni voida mennä.

Nuorissa muutos paljon nopeampaa - päättäjät ja puolueet jälkijunassa

Maaliskuussa 2018 Taloustutkimus tutki 18-29-vuotiaisen ikäryhmän puoluekannatusta. Vihreiden kannatus oli 30 prosenttia ja kokoomuksen 25 prosenttia. Seuraavina tulivat keskusta 13 prosentin ja perussuomalaiset 10 prosentin kannatuksella. SDP:n sekä Vasemmistoliiton kannatukset olivat vain 7%.

Itse 48-vuotiaana vartuin 30 000:n asukkaan kaupungissa, jossa monikulttuurisuus oli varsin vähissä. Sitä edusti lähinnä yksi tai kaksi koripallojoukkueen jenkkivahvistusta vuosittain ja jossain vaiheessa tuli ensimmäinen turkkilaisen pitämä pizzeria. Ala-asteelta lukioon ei ollut luokalla yhtäkään ulkomailta lähtöisin olevaa paitsi vaihto-oppilas. Täällä Vantaalla nykyään katson, kun lähes jokaisessa kouluikäisten porukassa on henkilöitä, jotka voi tunnistaa olevan juuriltaan Suomen ulkopuolelta. Hyvässä sovussa ovat ja heille tämä on aivan normaalia nykyaikaa.

Eduskunnassa näyttäisi vihdoin tulevan merkittävää vaihtuvuutta. Toivottavasti tämä samalla tarkoittaisi merkittävää nuorennusleikkausta eduskuntaan ja nuorempien sukupolvien nousua päättäjiksi. Arvostan iän tuomaa kokemusta, mutta riittävä vaihtuvuus ja eri ikäisten yhteistyö ovat myös tärkeitä tulevaisuuden kannalta. Vielä kun nuoret uskoisivat muutoksen voimaan ja menisivät sinne vaaliuurnille. Saataisin tällöin eduskunta yhä paremmin edustamaan sitä todellista kansaa.

Muutos pelottaa ja luo epävarmuutta, mutta on välttämätön voima

Tuttu ja turvallinen on monelle mukavaa - muutos tuo epävarmuutta. Näinhän se aina on. Aina löytyy se osa, joka haikailee menneisyyteen - aikaan jolloin kaikki oli paremmin. Jos katsotaan erilaisia mittareita, niin harvoin päästään oikeasti siihen lopputulemaan. Henkilökohtaisella tasolla toki näin on voinut olla, mutta harvemmin koko väestön kannalta.

Pitkä tie on jo kuljettu kohti erilaisuuden hyväksymistä maailmassa ja Suomessa. Pääosin muutos on ollut hyvästä, mutta ei ongelmittakaan muutoksesta koskaan selvitä.

Enemmistö katsoo vastakkainasettelua somessa kuin tennisottelua katsomosta

Ääripäät melskaavat somessa ja hiljainen enemmistö katsoo pallottelua sivusta. Se enemmistö tietää, ettei ratkaisuna ole rajat kokonaan kiinni tai auki vaan on löydettävä jotain siltä välitä. Se enemmistö tietää, ettei islaminuskoiset tai kristinuskoiset ole suoraan hyviä ja pahoja vaan niistä löytyy erilaisia ihmisiä.

Sama enemmistö tietää, että islaminuskon ääriosissa on todella huolestuttavia asioita ihmisarvon kannalta ja terrorismia. Sama enemmistö tietää, että tänne tulee ihmisiä, joilla on aito hätä ja pelko, mutta myös elintason perässä olevia. Samalla se ymmärtää, että enemmistö muslimeista länsimaissa on myös muuttunut eikä enää noudata näitä kaikkia äärimmäisiä sääntöjä.

Miten sitten saada tilanne tauhoittumaan ja sen enemmistön ääni kuuluviin - sen enemmistön, jonka demokratiassa pitäisi olla päättävä taho? Miten löytää ratkaisuja vastakkainasettelun sijaan?

Keskimääräisen enemmistöä edustavan ihmisen mielipidehän ei ole perinteisessä eikä sosiaalisessa mediassa lainkaan kiinnostava eikä tuo mainosrahaa.

Miten päästä rakentavaan vuoropuheluun?

Ääripäiden keskusteluhan, jos sitä nyt keskusteluksi voi sanoa, ei tuota mitään ratkaisua oikeastaan koskaan. On kuin kaksi tahoa neuvottelisi diilistä siten, ettei kummallakaan ole aikomustakaan päästä siihen. Kaiken tämän taustalla muiden on lopulta löydettävä rationaaliset ratkaisut ongelmiin.

Asiaa ei helpota se, että monella tuntuu olevan kovin sekaisin käsitteet kuten mielipiteen- ja sananvapaus, vihapuhe, kiihotus kansanryhmää kohtaan jne. Niin oikealta kuin vasemmalta esitetään värittyneitä omaa näkökantaa tukevia tulkintoja usein ymmärtämättä käänteisesti niiden koskevan toistakin osapuolta.

Sosiaalisen ja perinteisen median eläessä pääosin mainostuloista ja niiden tullessa enenevässä määrin klikkauksista voimistuu provosoivien huomiota herättävien puheenvuorojen ja artikkelien voima. Hetkittäin alkaa jo näyttää siltä, että koko kansa taistelisi toisiaan vastaan, kun todellisuudessa enemmistö on hiljaa sivustakatsojana eikä tahdo olla osa koko touhua.

Kun tähän vielä yhdistetään internetissä jättien kuten Googlen ja Facebookin algoritmien vaikutus, elää yhä useampi omassa kuplassaan. Nämä algoritmithan syöttävät sinulle sellaisia uutisia, joista olet kiinnostunut. Jos olet "vasemmistoa" ja katsonut useimmiten sitä tukevia juttuja, tarjotaan niitä sinulle jatkuvasti etkä edes näe toisenlaista näkökulmaa. Sama toisessa suunnassa, jolloin tämä ei ainakaan auta lähentymään mielipiteissä. Monelle tämä ei ole vieläkään selvää eivätkä he pysähdy pohtimaan sen vaikutuksia ajatusmaailmaansa.

Yhtenäiskulttuurin jäätyä jo taakse on vain löydettävä tavat elää sovussa erilaisten kulttuurien ja ajatusmaailmojen kanssa. Ei voida enää ajatella, että lähdettäisiin pakottamaan kansaa johonkin valittuun yhtenäiseen kulttuuriin. Tällöin väkisinkin lähdettäisiin rajoittamaan vähemmistön oikeuksia ja vapauksia.

On vaan opittava ja totuteltava elämään rauhassa yhdessä erilaisina. Miten se tehdään onkin sitten vaikeampi kysymys.

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Monet maahanmuuttajaryhmät säilyttävät varsin hyvin oman yhtenäiskultuurinsa, joka tietenkin ehkäisee kotoutumistakin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Näin varmaan käy yleisesti, mutta aikaa myöten tapahtuu muutosta. Jos nyt vaikka ajattelee amerikanitalialaisia, niin hitaasti muutos tapahtuu eikä kaiken tarvitsekaan muuttua. Ei minustakaan yhtäkkiä tulisi kulttuuriltani jotain muuta mikäli vaihtaisin toiseen maahan.

Oma lukunsa on sitten se, että toisessa maassa laittomiksi katsottavia asioita ei pidä kulttuurin perusteella sallia.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Nuo omaa yhtenäiskulttuuriaan vaalivat maahanmuuttajat ovat kuitenkin todistamassa, että yhtenäisyydessä on jotain, mitä halutaan säilyttää.

Suomen monikulttuuristaminen on varsin vähäisessä määrin ollut tilausperustaista, vaan lähinnä se on tapahtunut ulkopuolisesti pakottamalla. Käytännössä siis rasismia lietsomalla.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #5

En nyt saa oikein kiinni, mitä tällä yrität sanoa. Mitä halutaan yhtenäisyydestä säilyttää ja kenen toimesta?

Tilausperusteista se on ollut aika harvassa paikassa. Ulkopuolisesti pakottamalla? Rasismia lietsomalla? Avaahan vähän niin toivottavasti sitten ymmärrän mitä haet tällä.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #8

Kuvitteellinen tarina: Kaistakorven kylä on elänyt ihan sopuisaa eloa, mutta jostain tuntemattomasta syystä sinne ei haluta Jääskeläisiä. Sitten joku ylemmän tason toimija työntää juuri tuolle kylälle niin paljon Jääskeläisiä, että kylän asukasmäärä miltei tuplaantuu ja tulee asuntopulaa yms. Jääskeläisvastaisuus saattaa kohota ihan uusiin mittoihin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #13

Kohtuullistetaan tarinaasi hieman Suomen lukuja vastaavilla: Kaistakorven kylälle ei ole aiemmin juuri Jääskeläisiä ollut tulossakaan, mutta nyt Jääskeläiset ovat jotenkin kusessa ja osa heistä tulee kylään päin pyrkien sinne asumaan ja turvaan. Kyläneuvosto kokoontuu ja päättää äänestämällä, että voimme ottaa 100 hengen kylään 2 prosenttia eli kaksi Jääskeläistä tai jos höveleitä ollaan, niin viisi prosenttia eli viisi henkilöä. Alempi luku 2% vastannee riittävän hyvin Suomen tilannetta.

Kyläneuvosto tietää, että osa Jääskeläisistä saattaa olla tunnetusti Kaistakorven kylän paremman toimeentulon ja etuuksien perässä, joten heidän tulee selvittää ne, ketkä todella ovat avun tarpeessa. Tätä varten he luovat prosessin ja keksivät Migri-nimisen puljun hoitamaan asiaa.

Migri hoiteleekin hommiansa ja valitsee todellisia avuntarvitsijoita. Lähimainkaan puolta kylään ei toki oteta vaan maksimissaan viisi. Näin Jääskeläisvastaisuus ei juurikaan nosta päätään paitsi muutaman perusjampan kohdalla, mutta hekin tyytyvät kyläneuvoston demokraattiseen päätökseen. Onhan Jääskeläisistä todellisia avuntarvitsijoita autettava jonkin verran vaikkemme kaikkia voi ottaa vaan muutaman. Saadaan sitten asunnotkin riittämään.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #15

"Migri hoiteleekin hommiansa ja valitsee todellisia avuntarvitsijoita."

Valitsee terveitä nuoria miehiä löhöilemään sohvalla muiden kyläläisten kustannuksella.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #15

Ihan mukavastihan sinä jatkoit tarinaa, siitä suositus. Kyse on kuitenkin siitä, ettei niille maamme kymmenille kylille ja taajamille ole annettu omaa päätäntävaltaa, jolloin monikulttuuristaminen tapahtuu ulkopuolisena väkivaltana. Tämä on eräs rasismin lietsonnan keino. SPR mm. on kipannut matulastinsa milloin minnekin, koskaan ei ole paikalliset voineet päättää asiasta.

Käyttäjän ToniPihkola kuva
Toni Pihkola

Kyllä nykyisen kaltainen monikulttuurisuus/monietnisyys Suomessa on tullut jäädäkseen. Ainoa mikä voisi sitä muuttaa olisi jonkinlainen sisällissota, ja sitä kai ei kukaan toivo. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että muutosta pitäisi aktviisisesti edistää esim. poistamalla kaikki maahanmuuton rajoitteet.

Monikulttuuriseen aatemaailmaankin pitäisi suhtautua kriittisesti. Meillä on ja tulee olemaan jatkossakin paljon väkeä joiden juuret on muualta. Vapaassa maassa on oikeus uskoa mihin uskoo, ja käyttäytyä miten käyttäytyy lain sallimissa rajoissa. Tämäkään ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yhteiskunnan pitäisi sitä edistää nostamalla vähemmistöt jalustalle ja käytännössä kehoittaa heitä säilyttämään oma kulttuurinsa. Tämähän on täysin vastoin ajatusta integraatiosta.

Myös esille tuomasi individualismi on asia johon on syytä suhtautua kriittisesti. Edelleenkin vapaassa maassa voi käyttäytyä miten huvittaa lain sallimissa rajoissa, mutta pragmaattisesti ajateltuna tämä on johtanut alhaiseen syntyvyyteen sekä aivovuotoon maailmalle. Onko ne arvot joita lapsille on opetettu sitten kuitenkaan oikeita, kun se johtaa haitalisiin ilmiöhin yhteiskunnan kannalta.

Olen myös huolissani miten tulevaisuudessa käy maanpuollustustahdolle. Jos ei ole enää olemassa meitä ja muita, mitä varten tätä maatakaan halutaan puollustaa?

Tässä muutamia ajatuksia mitä aiheesta tuli mieleen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Individualismin kasvu herättää kyllä jossain määrin huolta. Ymmärtääkseni sen kasvusta huolimatta ainakin kyselyissä nuorisonkin maanpuolustustahto on ollut korkealla.

Itse näkisin sen myös niin, että indivudualismin toteuttaminen vaatii merkittäviä vapauksia yhteiskunnassa ja oikeastaan kaikki mahdolliset mieleen tulevat hyökkäykset toisivat Suomeen totalitäärisemmän mallin monine vapautta rajoittavine tekijöineen.

Vapaudesta tavoitella omia unelmiaan yms on tullut yksi merkittävä arvo ja suomalainen yhteiskunta verrattuna monen muuhun toteuttaa sitä varsin hyvin. Tällöin vapaudesta tulee myös puolustamisen arvoista. Kyllä tässä maassa on paljon puolustettavaa. Vaikka epäkohtiakin aina on niin kyllähän Suomi on hieno maa asua ja elää. Uskoisin että individualismin lisääntyessäkin ymmärretään, että sen mahdollistaa tämän maan lait ja ihmiset. Monessa muussa maassa on toisin.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Yhtenäiskulttuurilla tarkoitettaneen, että joka puolella maata harjoitetaan samanlaista kulttuuria. Eiköhän se aika loppunut vanhoihin suomalaisiin elokuviin. Niskavuori ei ole pitkään aikaan ollut ihan tätä päivää. Kaupunki- ja maaseutukulttuuri on ollut pitkää eriäviä.

Yhtenäiskulttuuria on silti aina Suomessa tavoiteltu. Miksi? Miksi tänne muuttavia pyritään opettamaan tavoillemme? Kiinalaiskortteli löytyy maailmalta monesta paikasta ja se toimii yllättävän hyvin. Jospa idea olisikin keskittää asiat ja väestö sellaisinaan tietyille alueille. Olisiko se parempi? Vallitsisi sama kulttuuri, samat "omat"johtajat ja sitten vaan yhteistyölinkit enemmistökulttuuriin, yhteisöihin ja lakeihin.

Käyttäjän ToniPihkola kuva
Toni Pihkola

Asiaan sen kummemmin perehtymättä. Uskoisin, että nimenomaan kantasuomalaisten kohdalla eri kulttuurit ja heimot ovat aiemmin eronneet selkeämmin toisistaan. Sittemmin suomalaisuus on muuttunut lähemmäksi yhtenäiskulttuuria mm. karjalan evakkojen ja kaupungistumisen myötä. Nykyisin kantasuomalaisten eri kulttureita ei juuri erota muusta kuin siitä, että mitä kuuluu joulupöytään, tai kuinka uskonnollisia ollaan.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Meillä on Eurooppalaisten kanssa yhteneväiset kulttuurit, traditiot, oikeusjärjestelmä, demokratia jne. EU kuvastaa hyvin meitä ja mitä olemme, että mitä olemme olleet koko historiamme. Onhan meillä EU:n kanssa yhteinäiskulttuuri.

Vai tuliko minulla tunne, että blogisti on keksinyt fillarin uudestaan?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

"Yhtenäiskulttuuri tarkoittaa kulttuuria, jossa samat arvot ja ihanteet vallitsevat kaikilla osa-alueilla, niin tieteen, taiteen kuin arkielämänkin piirissä. Kaikilla on suunnilleen sama käsitys siitä, mikä on oikein ja mikä väärin."

Toteutuuko tämä määritelmä mielestäsi?

Se että jaetaan joitakin arvoja ja peruspilareita tuskin tarkoittaa, että olisimme vaikkapa EU:sta Ranskan kanssa yhtenäiskulttuurissa? Ranskakaan kun ei taida enää olla itsekään lähelläkään yhtenäiskulttuuria, joten miten voisimme sitä yhdessä olla?

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Kyllä toteutuu hyvinkin, tuskin me Euroopan Unioniin oltaisi liitytty, jos ne eivät kohtaa.

Ranska on yhtenäiskulttuuri. Kyllä minä logiikkasi ymmärrän, kaikki ei ole maailmankansalaisia kuten sinä.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Hyvä kirjoitus. mutta paluu realismiin tapahtuu jo pelkästään seuraamalla Suomen nykyisen hallituksen toimintaa.

Tulkinta vapaa kunhan muistaa olla rehellinen itselleen.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Kun reissailee tuolla manner-Euroopassa niin työn kuin vapaa-ajan toimesta niin tällainen lounaisrannikkolainenkin saattaa satunnaisesti tuntea enemmän kulttuurista yhteyttä vaikkapa skotin, kroaatin tai tanskalaisen keskustelijan kanssa verrattuna naapuritalon nationalistiin joka öyhöttämisellään lähinnä heikentää luottamusta suomalaisuuteen.

Tosiasiassa se tavoite kansalliseen yhtenäisyyteen suurelta osin tarkoittaa päätösvallan siirtämistä kansalaisilta poliitikoille sen suhteen mikä on hyväksyttävää arjen kulttuuria ja mikä ei. Itse en ole halukas omaa päätösvaltaani rajoittamaan.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Tuota, matkailkaapa! Jos teistä joku pitää Ranskaa yhtenäiskulttuurina, niin matkailkaa erityisesti Ranskaan. Se on iso maa, joten alle viikossa ei tee kummoista otantaa, mutta sielläkin voi pinnallisesti pyyhkäistä kaupunki- ja maaseutuasetelmaa. On Ranskan Alpit. On merenranta, eli brittien puoli ja Saksan ja Espanjan rajaa. Aika nopeasti keksii, että on isohko maa, mutta että yhtenäiskulttuuri... Afrikkakin lyö leimaansa.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Yhtenäiskulttuuri on ja on ollut vain kuvittelua. Kaikkialla. Edellä joku väitti, että Ranska on yhtenäiskulttuuri. No ei todellakaan ole, sopii mennä kyselemään siitä vaikka Normandiaan tai Bretagneen.

Käyttäjän KikkaCoombes kuva
Kikka Coombes

Hyviä huomioita keskustelukulttuurista.

Yhtenäiskulttuuri ja monikulttuurisuus ei ole toisiaan poissulkevia. Maassa voi asua eri kulttuureista tulevia ihmisiä ja samalla ylläpitää yhtenäiskulttuuria maalle ominaisella tavalla. Yhtenäiskulttuuri on siis hallitsevin ja sallii monikulttuurin toimia sen rinnalla.

"Koti, uskonto ja isänmaa eivät ole enää yhteisiä arvoja vaikka enemmisto kenties suuren osan niistä jakaa." Demokratiassa mennään enemmiston ehdoilla ja monet uusisuomalaiset arvostavat syvästi uutta maataan eli he muuttuvat isänmaalliseksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset