Hallitus sujuvoittamassa harmaata taloutta – tilintarkastusvelvollisuusrajat

Sipilän hallitus on tehnyt ehdotuksen, jonka mukaan yhä harvempaa yritystä koskisi tilintarkastusvelvollisuus. Kauppalehden uutisen mukaan tilintarkastusvelvollisuus koskee tällä haavaa noin 75 000 yritystä, mutta rajojen laskemisen jälkeen se osuisi vain noin 30 000 yritykseen.  Suomen kokeneimpiin reviisoreihin lukeutuva Yrjö Tuokko on pöyristynyt hallituksen hankkeesta, jota hän pitää megaluokan munauksena. Kauppalehdelle hän toteaa:

"On pöyristyttävä linjaus, että kuusi kymmenestä yrityksestä katoaa tutkakuvasta. Harmaa talous on yleisintä pienimmissä yhtiöissä, joten harmaan talouden toimijat tässä voittavat.

Paljonko lausuntoyhteenvedossa saa johtaa harhaan?

Varsin yleinen ikävä ilmiö on, että asiaa ajava ministeriö poimii lausuntoyhteenvetoon omaa näkemystää tukevia lausuntoja korostetusti. Työ- ja Elinkeinoministeriön työryhmä vie tämän jo kuitenkin todella harhaanjohtavalle tasolle. Lausuntoyhteenvedon yleisissä huomioissa se toteaa:

"Moni rajojen nostoa vastustanut on tilintarkastusyhteisö tai yksittäinen tilintarkastaja, kun taas rajojen nostoa kannattaneet edustavat laajempaa ryhmää (esim. SY ja Keskuskauppakamari). Yrityselämää edustavista tahoista mm. EK ei esittänyt kantaa asiastaja Finanssiala vastusti ehdotusta. Tilintarkastajia edustavat tahot vastustivat yksimielisesti työryhmän ehdotusta rajojen nostosta."

Tästähän jää kuva, että vastustajat ovat lähinnä vain tilintarkastajia, joiden omaa liiketoimintaa tämä vähentäisi. Laajempaa ryhmää edustavat kannattavat eikä niistä löydy vastustajia kuin Finanssiala.

Katsotaan sitten keitä oikeasti löytyy vastustajista tilintarkastajien lisäksi:

  1. Verohallinto
  2. Valtionvarainministeriö
  3. Harmaan talouden selvitysyksikkö
  4. Sisäministeriö
  5. Finanssiala ry
  6. Finvera

Loppujen lopuksi selkeästi tämän puolella olivat yrittäjiä edustavat Suomen Yrittäjät ja Keskuskauppakamari. Noissa yleisissä huomioissa todetaan sanatarkasti laajemmista ryhmistä esim. SY ja Keskuskauppakamari, todellisuudessa se ei ole otos vaan käytännössä kaikki laajempaa ryhmää edustavat? Melkoista värityskynän käyttöä hallituksen tavoitteiden ajamiseksi TEM:in työryhmältä.

Hieman erikoista on, että tämän asian kannalta keskeisten ministeriöiden ja toimijoiden lisäksi asiaan on hankittu puoltava lausunto Liikenne- ja Viestintäministeriöstä, Oikeusministeriöstä, Sosisaali- ja Terveysministeriöstä sekä Ympäristöministeriöstä. Näistä Oikeusministeriön ymmärrän, mutta nuo kolme liittyvät tähän varsin vähän.

Tällä keinolla on kuitenkin päädytty seuraavaan toteamukseen: "Ministeriöistä suurin osa (LVM, OM, STM ja YM) lausui kannattavansa työryhmän esitystä rajojen nostamisesta".

Mitään väliä ei näytä olevan sillä, että näillä ministeriöillä ei ole asiaan juuri osaa eikä arpaa ja asian kannalta oikeasti merkitykselliset ministeriöt vastustavat esitystä?

Ruotsissa vastaava meni jo reisille ja suunnitellaan velvollisuuden palauttamista

Ruotsissa tilintarkastusrajoja muutettiin vuonna 2010, kun pienimmät osakeyhtiöt vapautettiin tilintarkastusvelvollisuudesta. Ruotsissa muutos huononsi tilinpäätösten laatua. Verohallinto viittasi Ruotsissa tehtyyn selvitykseen (Ekobrottsmyndigheten, 2016), sekä Ruotsin tarkastusviranomaisen raporttiin (RiR2017:35), jossa suositellaan pienten osakeyhtiöiden tilintarkastusvelvollisuuden palauttamista.

Saadut kokemukset naapurimaasta siis viittaavat vahvasti siihen, että ongelmat lisääntyvät merkittävästi. Millä ihmeen perusteella uskotaan, ettei täällä niin kävisi?

Ehdotettu laki voi tulla voimaan vuonna 2020, mutta syntyvä vahinko tajutaan vasta vuosien päästä. Pieni yritys voi toki säästää vähän tilintarkastuskuluissa, mutta eri sidosryhmien menetykset ja yhteiskunnalliset tappiot ovat vielä massiivisia”, Tuokko sanoo.

Hallituksella tarkoitus pyhittää keinot – jälleen

Olen jonkin verran lueskellut lausuntoyhteenvetoja sekä itse lausuntoja kiistellyistä asioista. Olen havainnut tälläisen värittämisen olevan varsin yleistä ja jatkuvasti johdetaan harhaan valikoimalla lausunnoista asioita oman näkökulman tueksi. Samaa tapahtuu muuten myös kunnallisessa päätöksenteossa havaintojeni mukaan.

Harvalla riittää aikaa tahi viitseliäisyyttä lukea edes yhteenvetoa saati sitten itse lausuntoja. Tämä valitettavasti pätee kansanedustajiinkin, joilla luettavaa ja tutustuttavaa riittää. Tällöin tämänkaltainen harhaanjohtaminen voi olla hyvinkin merkittävää lopputuleman kannalta.

Nähdäkseni virkamiehet eivät saisi virkavelvollisina tähän syyllistyä, mutta varsin yleinen tämä ilmiö silti on. Esimerkiksi aikanaan Liikenneviraston ja ns liikenteen mustan laatikon selvityksissä tätä ilmiötä oli vahvasti sekä itselleni läheisessä eläinsuojelulain uudistuksessa.

Media kiinnittää näihin usein varsin vähän huomioita. Eilen onneksi Kauppalehti uutisoi asiasta ja siihen viitaten Uusi Suomi. Harmi vaan, että kaikki peittyi Huhtasaaren noustessa median keskipisteeseen.

Ehdotusta siis vastustavat keskeisimmät harmaan talouden valvontaa liittyvät ministeriöt ja kokemukset Ruotsista ovat erittäin huonoja. Toteuttaako hallitus tässäkin Suomen Yrittäjien ja Keskuskauppakamarin toiveen kaikesta huolimatta?

Hallitus alkutaipaleellaan oli ottamassa pois varoja harmaan talouden tutkinnasta, mutta kohun vuioksi palautti ne. Mitään tehostamista ei ole tapahtunut. Aikooko se nyt myös tehdä harmaan talouden harjoittamisesta aiempaa helpompaa?

 

 

 

NikoKaistakorpi
Sitoutumaton Vantaa

Oikeudenmukaisuuden (toki subjektiivisesti) toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu