Jos haluat eettisemmin tuotettua lihaa ja maitoa, osta ruotsalaista
Käsittelyssä olevan eläinsuojelulain muutosten jälkeenkin Suomi on vain keskikastia tuotantoeläinten hyvinvoinnin suhteen. Olemme merkittävästi jäljessä naapurimaatamme Ruotsia lainsäädännössä ja Keskustan vesittämä uusi eläinsuojelulaki ei juurikaan kiri eroa umpeen. Tämän vuoksi totean karusti, että eettisemmin tuotettua lihaa ja maitoa saa Ruotsista.
MTK:n johtaja Marttila on todennut:
"Suomessa pitää olla maailman laadukkain ja edistyksellisin lainsäädäntö eläinsuojelussa. Se liittyy meidän ruokastrategiaamme, joka perustuu laatuun, eettisyyteen ja ekologisuuteen sisältäen eläinten hyvinvoinnin. Tästä emme tingi.”
Miksi sitten teidän lobbaamananne uskollinen soturinne Keskusta esittää hyväksyttäväksi eläinsuojelulain, joka ei alkuunkaan täytä tätä väitettyä tavoitetta?
Ammutte tällä kehnolla lailla omaan jalkaanne ja voitte unohtaa väittämät erityisestä suomalaisen tuotannon eettisyydestä muihin verrattuna.
Vertailu Ruotsiin sikojen osalta
Sikojen kohdalla ongelmat liittyvät erityisesti tiineytys- ja porsitushäkkeihin, joissa emakko viettää suuren ajan elämästään liikkumisen ollessa hyvin vähäistä.
Suomessa lakiehdotuksen mukaan tehdään seuraavaa:
"Sikaloiden siirtymistä vapaaporsitukseen tuetaan vapaaehtoisin toimin korottamalla investointiavustuksia sekä korottamalla vapaaporsituksesta maksettavaa hyvinvointikorvausta. Hyvinvointikorvausta voitaisiin jatkossa maksaa myös osalle tilan eläimistä, joka madaltaa kynnystä aloittaa vapaaporsituksen kokeilu sikatilalla."
"Tiineytyshäkkien pitkäaikainen käyttö kielletään 15 vuoden siirtymäajalla, kuten lausuntokierroksella olleeseen ehdotukseen oli kirjattu. Häkin käyttö kahdeksan päivän ajan tiineytyksen yhteydessä olisi kuitenkin sallittua. Tiineytyshäkeistä luopumista on edistetty eläinten hyvinvointikorvauksella, ja tätä pyritään tulevalla ohjelmakaudella jatkamaan."
Eli lisää rahaa jakoon sekä 15 vuotta siirtymäaikaa, jonka jälkeen edelleen häkin käyttö osin sallittua. Mitenhän tätäkin valvotaan, että 8 päivää ei ylity?
Ruotsissa tiineytyshäkit on kielletty ja porsitushäkissä saa pitää maksimissaan viikon poikkeustapauksissa porsituksen aikaan.
Myös Ruotsissa saparoiden leikkaaminen on kielletty kuten Suomessa. Tässä Suomi on ollut kärjessä.
Porsaiden kastraatiossa Suomessa tulee pakolliseksi kivunlievitys. Ruotsissa taas vaaditaan puudutus sekä pidempiaikainen kivunlievitys. Kastraatio buranalla vai puudutuksella, sitä voi kukin miettiä.
On myös hyvä muistaa siirtymäaikojen osalta, että hallitus ensi töikseen lievensi sikojen olosuhteita koskevaa aiemmin säädettyä asetusta ja siirsi siirtymäaikaa pidemmälle. Aina ei siis mennä edes eteenpäin, vaan otetaan jopa takapakkia. Joten siirtymäajatkin voivat vielä siirtyä eteenpäin.
Vertailu Ruotsiin nautojen osalta
Seitsemän vuotta lakia valmisteltiin ja valmistelutyöryhmä oli MTK:ta lukuunottamatta yksimielinen siitä, että tuotantoeläinten parsinavettoihin kiinni kytkeminen tulisi kieltää kuten nuo porsitushäkitkin. Ainoastaan MTK vastusti, ja nyt lakiluonnoksesta kyseiset kohdat onkin sitten otettu pois. Dynaaminen duo Keskusta ja MTK hoitaa hommat kotiin – ei tosin eläinten hyvinvoinnin kannalta.
Lakiesityksen mukaisesti parsinavetat ovat edelleen sallittuja – ainoa muutos on, että jaloitteluaikaa vuodessa pidennettäisiin 60:stä päivästä 90:en päivään. Tämä on sinällään hyvä muutos.
Parsinavetoille ei tule edes siirtymäaikaa, jona ne olisivat kiellettyjä eikä uusin rakentamista kielletä eikä olemassaolevien laajentamista. Uusien rakentamiseen ei enää kuitenkaan myönnetä investointitukea. Sen sijaan vanhojen laajennuksiin ja parannuksiin saa edelleen tukea.
Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa uusien parsinavetoiden rakentaminen on jo kielletty, Norjassa ja Tanskassa ne kielletään siirtymäajan jälkeen kokonaan. Jaloittelua on Ruotsissa 2-4 kuukautta riippuen alueesta.
Nuputuksen osalta Ruotsissa on käytössä puudutus sekä pitkäaikainen kivunlievitys – Suomessa mennään esityksen mukaan buranalla.
Keskusta ja MTK vesittää omat markkinointipuheensa
Ministeri Lepän toimeksiannosta Karhinen selvittelee elintarviketjua. Tuote on kuulemma kunnossa ja tuottajapäässä ei ole mitään ongelmaa. Eettisen kuluttamisen kannalta selkeä ongelma kuitenkin on, etteivät väittämät eettisimmästä eläintuotannosta Suomessa pidä paikkaansa.
Ehkä tämä MTK:n Johan Åbergin lausuma pitää paikkansa:
”Kylmää realismia kuitenkin on, että vain marginaalinen joukko on valmis maksamaan siitä, että eläimen hyvinvoinnin eteen on tehty enemmän. Suuri massa valitsee mieluummin sen saksalaisen sianlihan, joka on puolet halvempi, sanotaan kyselyissä mitä tahansa.”
Itse en tähän usko, että joukko olisi vain marginaalinen.
Esimerkit naapurista antavat nimittäin toivoa. Ruotsissa puudutus kastraatiossa on ollut pakollinen jo pitkään ja nykyään kustannus on vain 0,25 euroa per porsas. Kuulostaako tuo summa sikatalouden kaatajalta?
Naapurimaa näyttää siis pärjäävän myös ilman porsitushäkkejä ja edistäessään vientiä Kiinaan maa käyttää hyvinvointia myyntiargumenttina.
Ruotsin maatalousjärjestön LRF:n puheenjohtaja kertoi Maaseudun tulevaisuudelle:
"Vuonna 2014 Ruotsi tiivisti yhteistyötä koko ketjussa ja tanskalaisessa tv:ssä esiteltiin ruotsalaisten sikojen oloja. Muutamassa kuukaudessa myynti lähti nousuun. Tuotteissa on Svensk kött -merkintä, josta kuluttajat näkevät lihan alkuperän."
"Myös osa kaupoista tuki ruotsalaista tuotantotapaa boikotoimalla Tanskasta tuotua, heikommin eläinsuojelusäädöksin tuotettua lihaa. Kun Venäjän rajat sulkeutuivat ja sianlihan hinta oli alhaalla, Ruotsissa maksettiin Euroopan korkeinta hintaa. Myös tuotanto on kasvanut."
Itse en suhtautuisi niin kyynisesti suomalaiseen kuluttajaan kuin MTK näyttää tekevän.
Pitäisikö siis eläinten olojen vuoksi ostaa eettisemmin tuotettua lihaa ja maitoa jatkossa Ruotsista?
Mielelläni en siihen lähtisi, mutta tämä eläinsuojelulain esitys ottaa suoraan sanottuna ankarasti päähän.
Ajankohtainen kirjoitus kyllä.
Ruotsin lihatuotannosta ylipäänsä. Maassa on tuotannossa kova kontrolli ja mm ssa antibioottimääriin kiinnitetään erittäin suurta huomiota. Ruotsiin tuodaan suuret määrät sianlihaa, koska oma tuotanto ei kata kysyntää. Halvat tuottajamaat Saksa, Puola, Italia ja Espanja sianlihoineen ovat lihatiskeiltä antibioottimäärien ja jäämien johdosta kadonneet olemattomiin. Vastaavasti tanskalaiset ovat 2015 jälkeen skarpanneet markkinoinnissa. Tämä näkyy lihatiskillä tanskalaisen puhtaamman sianlihan määrän kasvuna. Suomalaiset sianlihajalosteet loistavat poissaolollaan, vaikka jalostettuna tuotteilla kysyntää saaattaisi ollakin.
https://www.landlantbruk.se/lantbruk/all-grisimpor…
Ilmoita asiaton viesti
Tietojeni mukaan Suomessa eläinten (possujen) kastraatioissa käytetään puudutusta yhtä lailla. Ja myös nautojen nupotuksessa. On käytetty jo pitkään.
Nukutusta ei kannata käyttää.
Ehkä tässä(kin) asiassa ovat suomalaiset ruoantuottajat edellä hallituksen lainsäädäntöä?
Ilmoita asiaton viesti
Bloggaaja näyttää heittävän vähän höpönhöpöä ja (taas) haukkuvan suomalaisuutta 😉
”suomalaiset lihayritykset edellyttävät sopimustuottajiaan käyttämään kivunlievitystä.”
”Laki ei kivunlievitystä vaadi, mutta lihatalot kuten Atria, Snellman, Saarioinen ja HK Ruokatalo ovat ohjeistaneet tuottajia käyttämään sitä.”
http://www.lihatiedotus.fi/lihantuotanto/sika/pors…
Ilmoita asiaton viesti
He voivat toki ohjeistaa näin ja moni käyttänee kivunlievitystä.
Jos luit itse blogin, niin kerroin siinä kuinka lakiin tulee kastraatiossa Suomessa pakolliseksi kivunlievitys. Ruotsissa taas vaaditaan puudutus sekä pidempiaikainen kivunlievitys. Tuossa lihatuottajat puhuvat vain kivunlievityksestä.
Eli kerrataan vielä. Suomeen tulee pakolliseksi pelkkä kivunlievitys.
Ruotsissa pakollista on puudutus SEKÄ kivunlievitys. SIIS MOLEMMAT!
Voit varmaan miettiä itse, haluaisiko joku puudutuksen itse toimenpiteen ajaksi ja sitten myöhempiin kipuihin kipulääkettä vai pelkästään kipulääkkeen. Ei pitäisi olla vaikea valinta.
Ilmoita asiaton viesti
”…ja (taas) haukkuvan suomalaisuutta”
Perässä oli toki hymiö mutta.
Olen samaa mieltä blogistin kanssa siitä, että suomalaisille eläintuottajille tiukempi lainsäädäntö olisi hyväksi brändinrakentamisessa.
JOS käytäntö on kuitenkin että kivunlievitystä jo käytetään, en ymmärrä miksei siitä kerrota paketin kyljessä ja toisaalta miksi käytäntöä ei voisi jalkauttaa lakiin. Ainoa syy lienee se, että ohjeistus ei ole sitova eikä kukaan oikeasti tiedä, onko se jauhelihaksi kutsuttu mössö aikoinaan saanut kivunlievitystä vai ei.
Ilmoita asiaton viesti
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin tässä on osin taustalla jälleen tukipolitiikka. Suomessa maksetaan ns eläinten hyvinvointikorvausta, joka on mahdollista saada ylittäessään lainsäädännön vaatimukset.
Eli jos puudutus sekä kivunlievitys kipulääkkeellä olisi lain mukaan pakollista, niin tila ei voisi sen perusteella enää saada hyvinvointikorvausta käyttäessään molempia.
Toisaalta on toki hyvä, että korvauksia maksetaan avittamaan eläinten hyvinvointia. Toisaalta sitten tämä tarkoittaa sitä, että lukuisa määrä tiloja ei tee kuin lain vaatiman. Kenties ne ovat muutenkin sieltä karuimmasta päästä kohtelun kannalta.
Kaikki palaa aina taloudellisiin seikkoihin, joista eläimet eivät valitettavasti oikein piittaa eikä auta niitä kipua tuottavissa toimenpiteissä. Ne eivät oikein ymmärrä asiaa…
Ilmoita asiaton viesti
”Karjuporsaiden kivunlievytys ennen ja jälkeen kirurgisen kastraation 27 eur.”
S. 15 taulukko 2: http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelij…
No mutta, miksei asia sitten ole jo kunnossa jos ”burana” kerran maksaa sen 0,25 euroa? En ymmärrä.
Ilmoita asiaton viesti
Lähiruokaa kannattaa mielestäni suosia jos on varma sen eettisyydestä. Lähiruokaa on sellainen joka on tuotettu 50-100 km säteellä. Kaikki muu on muualta tuotua.
Niinpä näin lounaisrannikon asukin kannalta enemmän lähiruokaa on eteläisessä Ruotsissa, Baltiassa, Saksassa tai Puolassa tuotettu kuin toiselta puolelta maatamme rahdattu.
Nykyisin menee onneksi kuitenkin niin että ostoksia ei ole pakko valita alkuperämaan perusteella. Voi itse kukin valita tai olla valitsematta. Unionin eettistä tuotantoa sääntelevät direktiivit voivat olla ihan yhtä hyvä valintaperuste.
Ilmoita asiaton viesti
Lähiruoka on kyllä ihan eri aihe mikä tässä blogissa oli kyse.
Miten olet varma sen eettisyydestä? Olisit voinut mainita mitä kivunlievitystä sinun lähiruokapaikassasi käytetään 😉
Ilmoita asiaton viesti
Hmm, lounaisrannikko, tuo maamme vilja-aitta, muna- ja broilerituotannon keskus, sikatalouden edelläkävijä. Mutta toki, kyllähän Baijerin makkara ja Karpaattien pekoni tietysti on kotimaisiin verrattuna todellista lähiruokaa…
Ilmoita asiaton viesti
”Kastraatio buranalla” – ”Suomessa mennään esityksen mukaan buranalla.”
Kyse ei ole Buranasta eli ibuprofeenista. Tämä on aika noloa vihapuhetta väittää, että kyseessä olisi Burana.
Ilmoita asiaton viesti
Vai oikein vihapuhetta, voi jestas taas teitä perussuomalaisia.
Burana on vaan kuvaava yleismerkityksessä käytetty termi kipulääkkeelle eikä mitään muuta. Ibuprofeiinia ei voi edes eläimillä käyttää. Siksi burana on kirjoitettu pienellä…
Ilmoita asiaton viesti
Itse olen allerginen Buranalle, onneksi en kaikelle buranalle 🙂
Mutta itse en puhu ”ota buranaa” -tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
Åbergin kommentti suomalaisten kuluttajien käyttäytymisestä eettisten valintojen suhteen pitää tutkimusten valossa paikkansa, niin surullista kuin se onkin. Arvostan Åbergin rehellisyyttä, pitkän linjan maataloustuotannon asiantuntija viljelijätaustalla.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä tapauksessa olen erittäin kiinnostunut kuulemaan, mistä tutkimuksista on kyse ja tutustumaan niihin muodostaakseni kantani. Vaikka on kuinka pitkän linjan asiantuntija, niin kaipaisin jotain mikä oikeasti osoittaa suomalaisten kuluttajien käyttäytyvän toisin kuin nyt Ruotsissa on käynyt.
Ilmoita asiaton viesti
Itsenäisyytemme alusta asti on vallinnut tilanne missä lainsäädäntömme ei ole saanut olla ns. Edistyksellisempi kuin Ruotsissa.
Minulle ei ole vielä selvinnyt mihin tämä perustuu,mutta noin se vaan taitaa olla.
Ilmoita asiaton viesti
Kerrot suomen olevan ”keskikastia”. Ruotsi siis kärkeä, voisitko kertoa mikä maa eu-alueella on sitten heti Ruotsin jälkeen eläinsuojelu ja tuotantoasiossa toinen ? Mitä on ”nuputus”?
Ilmoita asiaton viesti
Taitaapi olla nupoutus eikä nuputus kuten olin kirjoittanut. Nupoutuksessa vasikan sarvenaiheet, eli kohdat joihin sarvet vanhemmiten kasvaisivat, poltetaan.
Norja tulee perässä käytännössä Ruotsin kanssa ab samalla tasolla.
Suomen sijoitukseen vaikuttaa alentavasti se, että olemme turkistarhauksen osalta suorastaan takapajula eikä tilanne muutu uudessa laissa mitenkään.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/06/01/turkistar…
Ilmoita asiaton viesti
Hieno juttu, että Norjakin on liittynyt Euroopan Unioniin 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Sitä ollaan tarkkana, ensin haluat aivan hyvin tietäen mitä nuputuksella tarkoitin virheestäni huolimatta kyseenalaistaa kyselemällä ”tietämättömänä” asiasta ja nyt sitten tällä. Sanotaan sitten Alankomaat.
https://yle.fi/uutiset/3-10075288
Ilmoita asiaton viesti
Sopiiko Niko, että jätetään työnantajat pois keskustelusta ?
Ilmoita asiaton viesti
Toki, poistin maininnan.
Ilmoita asiaton viesti