Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Peruskoulun opetuksesta ja ismeistä

Huhtasaaren julistetapauksen yhteydessä käytiin mielenkiintoista keskustelua opetuksen mahdollisesta kantaaottavuudesta. Moni esitti näkemyksiä, jonka mukaan minkäänlaisia "ismejä" ei pitäisi peruskoululaisille opettaa. Tällainen ajattelu on mielestäni pahasti pielessä ajatellen koulun tehtävää, jonka mukaan sen pitää myös kasvattaa nuorista itsenäisesti ajattelevia täysivaltaisia yhteiskunnan jäseniä. Heistä ei sellaisia tule elleivät opi, mitä vaikkapa kapitalismi, sosialismi, nationalismi tahi feminismi on. Tietenkään näitä ei pitäisi erityisesti ja vahvasti arvottaa opettajan toimesta, mutta riittävä ymmärrys niiden sisällöstä ja vaikutuksesta yhteiskuntaan on tuotava esille.

Yhteiskuntaoppi on keskeinen osa koulun opetusta

Peruskoulussa ja lukiossa on pitkään ollut oppiaineena yhteiskuntaoppi, jonka tarkoituksena on avartaa oppilaiden näkemystä suomalaisesta yhteiskunnasta ja ohjata oppilasta toimimaan vastuullisesti ja aktiivisesti yhteiskunnassa.

Moni keskusteluissa otti kantaa myös sen puolesta, että vielä peruskoulussa ei pitäisi opettaa näitä vaan vasta lukiossa. Kuitenkaan kaikki eivät mene lukioon ja peruskoulu jää viimeiseksi ns yleissivistäväksi koulutukseksi. Käsittääkseni esimerkiksi ammattikoulussa ei juurikaan tällaisia asioita enää käsitellä.

Historian sekä yhteiskuntaopin kannalta on välttämätöntä opettaa erilaisten suuntauksien sekä ajattelumaailmojen eroja. Muutoin oppilaan on mahdotonta ymmärtää miten tähän päivään on tultu ja kuinka yhteiskuntamme toimii. Myös vaikkapa tieto Suomessa vaikuttavista puolueista ainakin pintapuolisesti kuuluu käydä läpi.

Väistämättä tämä tarjoaa opettajalle mahdollisuuden värittää asioita jossain määrin oman ajattelutapansa suuntaan, mutta itse uskon kuitenkin valtaosan tunnistavan vastuunsa ja pyrkivän tarjoamaan opetussuunnitelman sekä oppikirjojen mukaista tietoa.

Feminismin vaikutukset Suomessa tasa-arvon kannalta

Yksi selvästi kiihkeitä mielipiteitä nostava asia on feminismi, joka mm nousi puheenaiheeksi vuoden 2017 alussa, kun peruskoulun ysiluokkalaisille oli Opetusministeriön hyväksynnällä lahjoitettu nigerialaissyntyisen Chimamanda Ngozi Adichien 41-sivuinen essee Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä (Otava). Monen luettua ainoastaan pelkkä otsikko vedettiin raflaavia johtopäätöksiä jonkinlaisesta oppilaiden aivopesusta.

Itse sisältö kertoi kuitenkin lähinnä kirjoittajan kokemuksista Nigeriassa ja Yhdysvalloissa eikä suinkaan ollut sellaista kuin monet tuntuivat kuvittelevan. Teos päättyy seuraaviin lauseisiin:

"Minulle feministi on kuka tahansa, joka myöntää, että sukupuoli aiheuttaa ongelmia ja että meidän on löydettävä niihin ratkaisu, pystyttävä parempaan. Meidän kaikkien, niin naisten kuin miestenkin."

Jos ajattelemme vaikkapa Minna Canthin vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan, niin se on ollut merkittävä tasa-arvokehityksen kannalta. Canth edisti naisten asemaa muun muassa tekemällä työtä tyttöjen koulutusmahdollisuuksien parantamiseksi. Hän oli suomenkielisen koulutuksen uranuurtajia.

Emme me voi sivuuttaa tällaisia asioita opetuksessa ja Suomen historiassa. Emmekä voi ryhtyä kieltämään hänen teoksiensa lukemista vaikkapa osana äidinkielen opetusta.

Oppilaat kyllä ymmärtävät oppikirjan ja jonkun henkilökohtaisen näkemyksen eron. Minna Canthin kirjat tai tuo essee eivät ole oppikirjoja ja kyllä se tulee selväksi myös oppilaille.

En lainkaan kiellä etteikö myös feminismissä ole suuntauksia ja näkemyksiä, jotka ovat huomattavan kiistanalaisia. Se ei kuitenkaan poista tuon aatteen merkittäviä positiivisia vaikutuksia tasa-arvon kehittymisen kannalta. Ne vaikutukset yhteiskuntaan tulee tunnistaa ja tunnustaa myös yhteiskuntaopin sekä historian opetuksessa.

Toivottavasti viimeaikaiset keskustelut eivät johda ylilyönteihin

Olen huolestunut viimeaikaisista keskusteluista sekä sosiaalisessa että perinteisessä mediassa. Toivon että mahdolliset ongelmat opetuksessa käsitellään lähinnä vanhempien, opettajien ja oppilaiden toimesta yhdessä eikä julkisuudessa.

Pääsääntöisesti uskon opetusohjelmaa noudatettavan enkä usko mitään systemaattista "aivopesua" olevan peruskouluissa.

Toivottavasti emme näe tulevaisuudessa jatkuvia valituksia opettajan opetuksista ja kaupan päälle somehärdelliä, jossa yksityishenkilöt mukaanlukien alaikäiset ovat yhtäkkiä somen riepoteltavana.

Koulussa opitaan elämää varten

Koulun tehtävä on todellakin opettaa myös elämää varten ja toimimaan täysivaltaisen itse ajattelevana yhteiskunnan jäsenenä. Sitä varten on tarpeen opetuksessa myös kertoa yhteiskunnan kehittymiseen sekä tähän päivään vaikuttavista aatteista ja niiden periaatteista. Tämä ei valitettavasti voi perustua suoraan joihinkin kaikkien hyväksymiin faktoihin matematiikan tapaan.

Itse uskon peruskoulun opetuksen ottaneen merkittäviä harppauksia kannustaessaan oppilaita itsenäiseen ajatteluun, haastamaan mielipiteitä sekä vaikkapa lähde- ja mediakritiikkiin. Omana peruskouluaikanani oli paljon enemmän läsnä yksi totuus ja esimerkiksi opettajan näkemyksen haastamista katsottiin varsin karsaasti. Ja uskokaa pois, olen sitä kokeillut jo tuolloin... ;-)

Lukiossahan on ollut nykyään kaksi pakollista kurssia filosofiasta. Arno Kotron mukaan ensimmäinen kurssi käsittelee muun muassa sitä, miten erottaa perustellut väitteet perustelemattomista, kuinka tunnistaa huuhaan ja kehnon argumentoinnin ja millaista on kriittinen ja itsenäinen ajattelu. Kakkoskurssilla taas pohditaan etiikkaa, arvoja ja hyvän elämän rakennuspuita.

Mielestäni on harmi mikäli tällaisia ei käsitellä jossain määrin jo peruskoulussa, sillä osa jää paitsi todella tärkeistä aiheista itsensä näköisen elämän rakentamisen tukemiseksi. En tunne opetusohjelmaa siinä määrin, että osaisin sanoa onko tällaisten asioiden läpikäynti mukana.

Nyt on tärkeää uskoa toisaalta opettajien integriteettiin ja hyväntahtoisuuteen - ja toisaalta myös nykyisten oppilaiden omaan ajatteluun ja kriittisyyteen sekä kykyyn hankkia tietoa lisää halutessaan. Koskaan ei ole ollut tarjolla tietoa vapaasti niin paljon kuin tänä päivänä.

Nuorissa on tulevaisuus - pelkän tottelemisen sijaan heitä on autettava ajattelemaan itse.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Jotenkin merkillistä, että toisaalta kirjoittelet miten meidän pitää vain luottaa että opetus on neutraalia, ja toisaalta kuitenkin toteat esimerkiksi:

"Sitä varten on tarpeen opetuksessa myös kertoa yhteiskunnan kehittymiseen sekä tähän päivään vaikuttavista aatteista ja niiden periaatteista. Tämä ei valitettavasti voi perustua suoraan joihinkin kaikkien hyväksymiin faktoihin matematiikan tapaan."

Tuon voi tulkita siten, että et itsekään loppujen lopuksi usko etteikö vaikkapa se yhteiskuntaan vaikuttavien aatteiden käsittely tulisi opettajan värilinssien läpi suodatettuna.

Edit. tällä palstallakin on koko opettajakunnan poliittinen spektri edustettuna, joten tee pieni ajatusharjoitus ja mieti olisiko vaikka noiden aatteiden tai eri puolueiden käsittely opetustilanteessa samanlaista heillä kaikilla.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Ei olisi samanlaista kaikilla, mutta ei se ole muidenkaan aineiden osalta. Sellaista se elämä on. Kun laitetaan ihmisiä tekemään asioita, niin heidän persoonansa vaikuttaa tekemiseen. Lähinnähän nyt on kohistu esitetystä väitteestä, että kouluissa olisi systemaattista vihanlietsontaa yhtä "demokraattisesti valittua puoluetta" (sic!) kohtaan.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Max, se mitä olen itse lukenut kommentteja ja kirjoituksia, niin on puhuttu laaja-alaisesta, ei systemaatiisesta, jotka ovat eri asioita laajuuden suhteen käsitettynä. Ainakin itselleni.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #4

Mahdollisesti näin. Eipä ole laaja-alaisuudestakaan toistaiseksi muuta tietoa, kuin yksi juliste ja pari viestiä. Hauskintahan keskustelussa on ollut, että Huhtaseeren vihanlietsontaan ei vaikuta uskovan edes puheenjohtaja. Hänhä koitti ohjata fokusta koululaitoksen yleiseen politisoitumiseen, ettei tarvitsisi hävetä.

Huhtasaari ja Luukkanen kun ovat ottaneet tämän sydämenasiakseen, niin varmasti välittävät opetushallitukselle "määrällisesti suuresta määrästä" palautetta kattavan paketin. Pääsevät sitten virkamiehet arvioimaan ongelman laaja-alaisuutta tai jopa systemaattisuutta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tarkoitan kaikkien hyväksymillä faktoilla sitä, että vaikkapa oppikirjaan kirjoitettu määritelmä vaikkapa kapitalismista tai nationalismista sekä kuvaus niiden vaikutuksista ei ole mitään kaikkien hyväksymää ja allekirjoittamaa faktaa. Voinemme nyt olla aika yksimielisiä siitä että 1+1=2 tai nopeus = matka/aika.

Opettaja lienee ihminen vai mitä ja tehnee myös virheitä. Itse uskon siihen, että pääosa pyrkii ja myös onnistuu noudattamaan opetussuunnitelmaa materiaaleihin nojautuen. Itse uskon siis etteivät useimmat laita värilinssejä peliin muokaten opetussuunnitelman sisältämää joksikin toiseksi omaan arvomaailmaansa sopivaksi.

Oma filosofinen kysymyksensä sitten on voiko ihminen koskaan olla täysin objektiivinen.

Ihmettelen mikä sitten olisi ratkaisu. Muutetaanko koulu niin, että joku lukee keskusradiosta ääneen oppikirjaa vai mitä tehdään? Videoidaan oppitunnit vanhemmille ja joku raati käy ne läpi?

Keskeinen asia on kuitenkin se, että nuoret osaavat ajatella itse ja heillä on eri infomaatiolähteistä tietoa saatavilla roppakaupalla verrattuna menneeseen.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Esim kapitalismia käsitellään kyllä sekä myönteisten että kielteisten vaikutusten kautta.
Ihan keskiajan yhteiskunnan murtumisesta lähtien Marxiin asti.
Lähtökohta on se, että oppilaat ( jos aika antaa myöden) pohtivat kapitalismin luonnetta ja sen ilmenemismuotoja.
Jos opettaja yrittää syöttää ajatusta kapitalismin pahuudesta, vastarinta on varma . Ja herättää halveksuntaa.

Samoin kansallisuusaatetta : kansallisvaltioiden synnystä kansalliskiihkoon ja näiden vaikutukseen. .
Oppilaat saavat pohtia sekä valtion että kansallistunteen luonnetta - jos aikaa on.

Tosiasiassa opetussuunnitelma sanelee tiukat reunaehdot ja ajanpuute esim historiassa on huutava.
Oppilaat varmaan olisivat otollisessa iässä oppimaan monipuolista kysymyksenasettelua,
mutta kiire pakottaa vain latomaan faktoja pöytään.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Nojaa, olettaisin että kapitalismille ja nationalismille löytyy aika yleisesti tunnustetut määritelmät. Molempien vaikutusten käsittely taas on hyvin herkkää asenteille, ja juuri siinä kohdin pitäisi olla tarkkana.

Minulle riittäisi aivan hyvin se, että jokainen opetustyötä tekevä tunnistaisi ja myöntäisi itse oman ihmisyytensä ja sen, että omalla ajatusmaailmalla voi joko tietoisesti tai tiedostamatta olla vaikutuksia siihen miten eri asioita opetuksessa esittää.

Esimerkiksi tässä viimeisimmässä keississä minusta huolestuttavin piirre oli se (sinänsä luonnollinen) puolustautumisreaktio opettajakunnalta, joka ei varsinaisesti viestinyt kriittisestä itsereflektiosta, vaan ennemminkin vankkumattomasta uskosta omaan objektiivisuuteen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #7

Mä en oikein ymmärrä, mihin perustuu ajatuksesi etteivätkö opettajat tunnistaisi ja myöntäisi asiaa. Kuvittelisin olevan yksi keskeinen asia oppia jo opettajankoulutuksessa. Poliisin, tuomarin kuten opettajankin pitäisi pystyä käsittelemään asioita mahdollisimman objektiivisesti tunnistaen omat asenteensa ja pyrkien välttämään niiden esilletuontia työssään.

Muutaman tahon luonnollinen puolustusreaktio tuskin on osoitus jostain laajasta ongelmasta tai tosiasioiden tunnustamattomuudesta. Ei tuo syyttävä osapuolikaan eli lähinnä perussuomalaiset ole paljoa siimaa antanut tai myöntänyt mitään kritiikkiä oikeaksi. Luonnonlakeihin kuuluu Newtonin kolmonen, joka tuntuu pätevän osin somessakin: Jos kappale A työntää kappaletta B voimalla F, työntää kappaale B kappaletta A yhtä suurella, mutta vastakkaissuuntaisella voimalla -F.

Ulkopuolella koko keskustelusta on suuri enemmistö, kun nämä vastakkaiset voimat vääntävät.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #10

Minä en taas tajua, että jos omana peruskouluaikanasi oli (enemmän) läsnä yksi totuus ja opettajan haastamista katsottiin karsaasti, niin miten kuvittelet ilmiön nyt yhtäkkiä kadonneen?

Tuohon mutku persut -inttämiseen en ajatellut osallistua tässäkään keskustelussa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #11

Niin, minulle on tullut kuva siitä, että peruskoulua on muutettu keskustelevampaan ja avoimempaan suuntaan vanhan kunnon ulkoluvun ja kaiken kyseenalaistamattomuuden sijaan. Voin toki olla väärässäkin, kun en ole uudestaan koulua käynyt tässä ajassa.

Joten en usko kadonneen, mutta luulen merkittvävästi vähentyneen. Ikävää jos näin ei ole.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #13

Sama käsitys on minullakin ja se perustuu 4-lastenlapseni kertomuksiin. Ja se on vaan niin hieno juttu. Heidän ikähaarukkansa ovat 10- ja 20-väliltä, joten niin pitkään on heitä tullut seurattua. Varmaankin opettajissakin on eroja ja jokainen painottaa asioita omalta kantiltaan, ihan kuin täälläkin.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin Vastaus kommenttiin #7

Kapitalismin kehitys esim 1700- luvun lopun Englannista vuoteen 1848 ja siitä Viktorian aikaan ja työväenliikkeen syntyyn on myös vaikutusten kautta täynnä kiistattomia faktoja.
Kun puhutaan esim lapsityövoimasta , joka teki 12- tuntisia päiviä tai Irlannin nälänhädästä, opettaja voi esittää vain yhden näkökulman, mutta se päättyy huonosti.
Joku oppilas viittaa ja kysyy tai korjaa suorasukaisesti.
Emme elä enää kurikoulun ja sanelun aikakautta.

Suurin puute 14-18- vuotiaiden koulussa ei ole yksipuolinen indoktrinaatio vaan kiire ja kuormittavuus.
Se herättää helposti sitten halun vapaa - ajalla vain " relata ja irrotella" - joten ne keskustelut jäävät helposti sielläkin käymättä .
Onneksi on riparileiri ja prometeusleiri ( vai mikä se nyt onkaan).

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

30-luvulla IKL.
60-70 luvulla taistolaisuus (etenkin yliopistoissa)
80 luvulta... viherkohellus...

Jokaisella ajalla lienee oma hullutuksensa, joista Kansankynttilät -ainakin merkittävä osa heistä- saa tartunnan.

Odotan mielenkiinnolla seuraavaa kohellusta.

(..hmm.. kouluissa on meneillään digidigi-kohellus , joka todetaan tulevaisuudessa - joukko-opin lailla- humbuukiksi , jolla munataan jokusen ikäluokan oppimistulokset.)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

No, digidigissä koulu heijastellee yhteiskuntaa, jossa silläkin kokonaisuutena on menossa vahva sokea usko digitalisaatioon kaiken pelastajana.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Itse uskoisin kuitenkin kodin vaikutusten olevan se kaikkein suurin vaikuttaja poliittisissa kysymyksissä..Lapset näyttävän imevän monet mielipiteet kuin sienet vanhempien pöytäkeskusteluista. Myöskin juuri siksi pitäisi lasten saada oppia perustiedot yhteiskunnasta ja filosofiasta jo peruskoulussa.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Vertaiset vaikuttavat eniten teineihin, turha meidän aikuisten, niin opettajien kuin vanhempien, on liikoja luulla itsestämme.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset