Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Lakkoilu vapaa-ajalla ja muita neronleimauksia

Mitä pidemmälle kiista etenee, sitä oudommaksi käyvät perustelut. Tänään poimitussa sinisten Tiina Ahvan blogissa esitetään ties monennenko kerran idea lakkoilusta vapaa-aikana. Katsotaan vaikkapa Tilastokeskuksen määritelmä lakolle: "Työntekijät kieltäytyvät työn tekemisestä ja tällöin he eivät myöskään yleensä saavu työpaikalle."

Voisitteko nyt kertoa minulle tyhmälle  miten määritelmä huomioonottaen toteutetaan lakkoilu omalla ajalla?

Miten ne työt sitten jätetään tekemättä vapaa-ajalla, onko kyse kotitöiden tekemättä jättämisestä?

Kukaan ei palkkaa irtisanoakseen

Siinä toinen slogan, jota mm Petteri Orpo viljelee vasta-argumenttina. No shit Sherlock.. Tähän maailmaan mahtuu monta erilaista tilannetta ja tämä tuskin on se yleisin. Täysin olkiukkomaisella perustelulla koitetaan puolustella typerää lakia. Kokoomuksen viestintätoimisto on kunnostautunut viime aikoina keksimään näitä Orpon suuhun ja hän kyllä jaksaa niitä toistaa.

Tarkkaan ottaen tuosta voisi hyvinkin muodostua välillisesti mahdollinen tapaus mikäli irtisanominen tehtäisiin todella helpoksi. Yrittäjän tarvitessa apua ruuhkahuipussa houkuttelisi hän ammattilaisen hommiin tietäen niiden mahdollisesti loppuvan vaikkapa puolen vuoden päästä. Kovan luokan ammattilainen ei hommaan lähtisi määräaikaisella työsuhteella, mutta lupaus pysyvästä työpaikasta voisi toimia. Nyt joku kertoo seuraavaksi, että tällainen heikentäisi työnantajan mainetta. Tämä pitää paikkansa, mutta suuremmilla paikkakunnilla se ei kantaudu seuraavien korviin - pienillä kyllä. Laissa kuitenkin pitää ottaa huomioon eri tilanteet ja ympäristöt.

Alf Rehn Facebookissa kuvaili hyvin näitä väittämiä siitä, etteikö kukaan yrittäjä toimisi väärin vastineena seuraavaan aina empaattisen Kokoomuksen Susanna Kosken toteamukseen:
"On täysin absurdi väite, että alle 20 henkeä työllistävissä yrittäjissä – tai oikeastaan minkä tahansa kokoluokan yrittäjissä – löytyisi sellaisia, jotka irtisanovat henkilöstöä mielivaltaisesti ja huvin vuoksi.

Tähän Alf Rehn otti kantaa Facebookissa seuraavasti:
"Ei, ei se ole absurdi väite. Se on looginen ja järkevä, teorian ja datan tukema väite. Ei niitä ehkä montaa ole, mutta onhan se itsestäänselvyys että jos otetaan kaikki yrittäjät Suomessa, mikä ei ole ihan pieni ryhmä, niin kyllä siihen ryhmään mahtuu pari sosiopaattia, pari muuten vain umpihullua, jokunen sadisti ja joitain moniongelmaisia. Eli sellaisia jotka voi irtisanoa mielivaltaisesti tai huvin vuoksi."

Kuten Rehnkin samassa yhteydessä totesi niin, olen samaa mieltä siitä siitä, että kyseessä ei ole suinkaan enemmistö vaan todella pieni osa. Mutta näitä silti on - mätiä omenoita on sekä yrittäjissä että työntekijöissä.

Avainkysymys lakien säätämisessä on, kuinka paljon sitten pitää ottaa nämä huomioon. Eihän vaikkapa väkivaltarikoksia koskevat lait kosketa enemmistöä millään tavalla vaan ne kohdistuvat niihin tapauksiin, joissa mennään moraalisesti väärille poluille.

Vastareaktio on seurausta päätösten sarjasta, jossa vain toista ollaan kuultu

Hallituksen edustajat kertovat kuinka oikea tapa on antaa lausuntoja lakiesityksiin ja -luonnoksiin. Tällä hallituskaudella ne ovat menneet täysin kuuroille korville. Asianmukaisilla perusteluilla ei ole ollut mitään merkitystä. Aktiivimallissa koettiin yksi karuimmista esimerkeistä: suurin osa lausunnonantajista kertoi kuinka tämä ei toimi, mutta ei sillä ollut mitään merkitystä. Seurauksena juuri kukaan ei edes tienyt lain tullessa voimaan, mitä se tarkoitti. Eläinsuojelulakiin annettiin 400 lausuntoa, jotka kaikki menivät kuuroille korville. On eri asia aidosti kuunnella ja ymmärtää sekä toimia sen pohjalta - sitä tämä hallitus ei tee.

Lopputulemana aktiivimallisaa kiire oli saada voimaan laki, jota ei oltu mietitty kunnolla. Sen seurauksena noin 150 000 ihmistä, joista 97 000 työmarkkinatuen varassa, nauttii sanktioista joka kuukausi. Yhdeksän kymmenestä työmarkkinatuen saajasta ei ole pystynyt täyttämään ehtoa. Tähän ratkaisuna ministeri Lindström kertoi kuinka tuloksia arvioidaan väliarviointina huhtikuussa 2019 ja loppuarviointi on syyskuussa 2019. Eli kiireellä tehdyn lain mainostettu tiukka seuraaminen tarkoittaakin vastuun siirtämistä seuraavalle hallitukselle. Ryhdikästä menoa.

Kysymys ei ole vain irtisanomisen ehtojen heikentämisestä vaan hallituksen päätösten jatkumosta.

Kun tarpeeksi kauan kumarrat toiseen suuntaan pyllistäen toiselle, alkaa hanurin katsominen kyllästyttää.

Painostakaa keinoilla, jotka eivät painosta

Tämä vaikuttaa olevan hallituksen ja Suomen Yrittäjien kuningasajatus. Mikä on työttömien keino painostaa tai vaikkapa Kelan idioottimaisten kilpailutuspäätösten kohteena olevien vammaisten lasten sekä heidän vanhempiensa?

Menevätkö he lakkoon vai mitä tekevät? Huomaako sitä edes kukaan. Mitä jos hallitus päättäisi leikata kunnolla eläkkeitä, menisivätkö he lakkoon ja sen vaikutus olisi mikä?

Toistuvasti kerrotaan kuinka oikea tapa olisi vaikuttaa vain kertomalla mielipiteensä lausuntojen tms kautta. Jos sillä mielipiteellä ei ole mitään merkitystä, niin pitäisikö vain alistua? Olen katsonut tämän hallituksen lakiesitysten lausuntoja ja jopa korkeimman hallinto-oikeuden näkemyksillä pyyhitään hanuria. Kuunnellaanko vai tullaan kuulluksi sekä ymmärretyksi?

Solidaarisuus on kuollut - eläköön solidaarisuus

Ammattiyhdistysliikkeelle vaikuttaa laskeutuneen rooli puolustaa myös työttömiä ja muita, joiden oma vaikutusvalta ei riitä mihinkään. Heillä on valtaa vastustaa myös sellaisia asioita, jotka nähdään oikeudenmukaisuuden kannalta vääriksi.

Elinkeinoelämällä ja rikkailla on myös valtaa jopa enemmän. Milloin he ovat sitä käyttäneet heikompiosaisten puolustamiseksi? Kertokaahan esimerkkejä, kun minä en heti tunnista.

Nyt yrittäjät jakavat ruokaa, kun kyseessä on omien etujen puolustaminen ja vastustajien saattaminen huonoon valoon. Milloin näin on tapahtunut ilman omaa etua?

Itse tunnen monia hyviä yrittäjiä ja monia työntekijöitä. Siksi on outoa katsella tätä taistelua, jossa pääosassa ovat jotkut muut.

Toivottavasti solidaarisuus ei ole kuollut vaan elää edelleen.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tuure Piittisen sen blogi kuvaa hyvin hallituksen pelisilmää_

http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262968-...

Eli KAIKKI muut työmarkkinaosapuolet olivat ratkaisun puolella paitsi Suomen yrittäjät.

Kun ratkaisua ei saatu otti hallitus sitten ajaakseen Suomen yrittäjien ajatuksen irtisanomissuojan heikentämisestä korvauksena. Näinkö se kuuluisa demokratia toimii Sipilän hallituksen tapaan? Se demokratia, jonka vuoksi muita vaaditaan pidättäytymään toimenpiteistä?

#vmp

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Niin, miksiköhän se kelpasi? Voisiko syy olla siinä, että paikallista sopimista edistetään tes:n kautta, joss kaikki muut paitsi sy on sopijapuolina. Sy halusi, että paikallisen sopimisen osapuolina voi olla luottamusmies, luottamusvaltuutettu tai työntekijä. Jolloin sopiminen työpaikoilla olisi oikeasti mahdollista. Tässä taas ei ole kyse muusta kuin työmarkkinajärjestöjen vallasta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kerrohan joku virallinen asiakirja, joka vahvistaa kertomasi, niin palataan asiaan.

Käyttäjän MattiKouri kuva
Matti Kouri Vastaus kommenttiin #15

Pekka halunnee meillekin noita "meksikolaisia" ammattiliittoja, jotka ovat työnantajan perustamia ja työnantajan johtamia.

Tällähän ne työpaikkojen työsuhdeongelmat ratkeaisivat:-)

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Luin huvittuneena äsken Iltasanomista, että kun tuo ideologisesti työtön Ossi Nyman oli kirjoittanut kirjansa, niin työministeri Lindström oli antanut lausunnon, että jos työt eivät kelpaa, niin ei pitäisi kelvata tukienkaan.

Lindströmille voisi sanoa, että jos demokratia ei kelpaa, niin myöskään vallan ei tulisi kelvata.

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Nyt käytävät eivät ole oikeasti lakkoja, vaan poliittisia mielenilmaisuja. Ne eivät kuulu työaikana pidettäviksi.Poliittiset ilmaisut tulisi osoittaa omana aikana, eikä työaikana.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Silloin pitää puhua mielenilmauksista, ei lakoista.

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Nyt käynnissä olevat jähäkät ovat poliittisia mielenilmaisuja. Ei niiden uhrina saa olla asiaan syyttömät yritykset eikä kansalaiset.

Osoitettakoon sitten mieltä vaikka Senaatintorilla, mutta ei töistä pois sen takia.

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen Vastaus kommenttiin #9

Tuota senaatintorin mielenosoitusta on jo kokeiltu, mutta sillä ei ole mitään tulosta.
Kyllä hallituskin sen ymmärtää, että siellä torilla vähän aikaa tuuletellaan kylttejä ja lähdetään kotiin....huomenna sitten töihin normaalisti.

Tämän vuoksi ne torikokoontumiset on yhtä tyhjän kanssa.
Nyt kun katsotaan tämän lakon vaikutuksia, niin lähes jokainen ainakin sanoo yrittävänsä etsiä ratkaisua.

Se vaan menee nykymaailmassa niin, ettei kukaan mitään huuteluja kuuntele, mutta rahaa tottelee kaikki.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Koko homma avautuisi paremmin ymmärrettäväksi jos katsoisi dokumentin anarkismin historiasta.

Se osoittaa täydellisesti työväen vallan ja miten he eivät itse ymmärrä omaa valtaansa vaan uskovat väkivallalla tekaistuun rahan valtaan helpommin.

Se,että kaikki "rikkaiden mielestä vastenmielisen" puolustaminen sälytetään työväelle on vähän erikoinen ratkaisu,mutta sen tarkoitus lyhytjänteisesti on osoittaa työväen heikkoutta ja repiä yhtenäisyyttä.

Se kuitenkin on helposti käännettävissä toisinpäin kuten osoitst blogissasi.

Fakta on kuitenkin,että ilman työväkeä ei marssi armeijat,ei pyöri teollisuus eikä finanssipelurit rikastuisi. Varjopuolta pitää myös yllä,että ilman työväkeä ei olisi noussut Stalin,Hitler,Mussolini tai Trumppikaan.

Siitä huolimatta työväki ei vain ymmärrä valtaansa.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Minusta työntekijöiden tulisi myöskin sairastaa vapaa-ajallaan eikä tuhlata sellaiseen työnantajan aikaa.

Käyttäjän ArtturiHard kuva
Artturi Hård

Eihän edes paatuneimmat vasemmistolaiset kannata yhdenvertaista ja tasa-arvoista lakko-oikeutta kaikille, vaikka muutoin tuntuvat puhuvan höpöjä tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta.
Tälläkin hetkellä monelta alalta puuttuu käytännössä lakko-oikeus, joten olisi yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kannalta oikeudenmukaista, että kaikille aloille määrättäisiin lakon aikainen hätä-/suojatyö -velvoite.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Lakko-oikeus, rikkurit, viattomat lakosta kärsijät, lakon vahinkojen kohdistaminen työnantajiin. Noissa minulla ajatukset tässä pyörivät.

Lastenhoitajillakin pitää olla lakko-oikeus, mutta toisaalta lapset jos ketkä ovat viattomia lakosta kärsijöitä. Tässä olisi ehkä vielä kehittämistä yhteiskunnassamme. Vanhempi, joka jää kotiin, kun lapsi jää kotiin lakon vuoksi, saa palkkansa tältä ajalta työnantajajärjestöjen kassasta?

Tämänhetkisessä tilanteessa taitavat vaikuttaa lapsien etua enemmän arvovaltakysymykset ja vaalien läheisyys.

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Miten määritellään kansallinen vapaa-aika, kun se ihmisillä pakkaa olemaan eri aikaan?

Olen ryhtynyt ratkaisemaan, kuinka työnantajien oikeus työsulkuun saadaan järjestetyksi vain työnantajien vapaa-ajalla tapahtuvaksi. Älkää jääkö jännittämään ratkaisun kanssa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Kaistakorpi mainitsee tuon Sipilän ja Orpon käyttämän perustelun: ei kukaan palkkaa irtisanoakseen. Silloin kai niin perustelevien pitäisi pystyä kritiikin kestävästi perustelemaan miksi silloin juurikin irtisanomisen helpottaminen lisää työllistämistä.

Pikemminkin kuvittelisi haettavan työllistäviä vaikutuksia ihan muista keinoista, kuten esimerkiksi siitä, työnantajat palkkaavat vain lisää väkeä jotta normaalia toimintaa ei tarvitsisi pyörittää ylitöillä.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Kaistakorpi kirjoittaa ensimmäisessä kappaleessa, "mitä pidemmälle kiista etenee, sitä oudommaksi käyvät perustelut".
Olen utelias tietämään, keiden perusteluja hän tarkoittaa.
Mielestäni Kaistakorven esimerkki sinisten Tiina Ahvan blogikirjoituksesta on erittäin ontuva. Itse kukin voi esittää omia mielipiteitään lakoista. Ilmeisesti Kaistakorpi pyrki häivyttämään varsinaisten poliittisten lakkojen ja mielenilmaisujen alulle panijoiden varsin kuluneiksi käyneet perustelut. No, se Kaistakorvelle sallittakoon sananvapauden nimissä.
Tunnustan, että alkua pidemmälle en jaksanut Kaistakorven kirjoitusta lukea, sillä eikö loppuosa ollut jo hyvin tutuksi tullutta Kaistakorpea ja liika on aina liikaa. Laukaassa on hyvin tuttu sanonta, jopa kirjakin, l i i k a p o i s. Kävisikö se neuvoksi seuraavaan blogikirjoitukseesi Kaistakorpi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset