Taloudelliset kepit ja porkkanat eivät enää toimi työelämässä

Rahalliset kannustimet eivät nykyajan työelämässä toimi enää entiseen tapaan, mutta yritysmaailma pitää niistä edelleen vahvasti kiinni, miksi? Käyttäytymistieteen tutkimuksissa on saatu vakuuttavia tuloksia siitä, että 1900-luvulla käyttöön tulleet ja vahvasti edelleen käytössä olevat taloudelliset kannustimet eivät toimi luovuutta ja ongelmanratkaisu vaativissa työtehtävissä. Mekaaniseen suorittamiseen perustuvissa työtehtävissä ne ovat toimineet, mutta monissa nykyisissä töissä niiden vaikutus on usein jopa negatiivinen.

Tämä blogi on syntynyt Dan Pinkin TedTalk-esityksestä, joka on yksi katsotuimpia esityksiä TedTalkeissa – yli 25 miljoonaa ihmistä on katsonut esityksen. Esityksessä Dan Pink nostaa esille aiheellisen kysymyksen: miksi liiketoimintamaailmassa sivuutetaan nämä tutkimukset ja jatketaan kuten ennenkin vaikka maailma on muuttunut?

Oma vastaukseni tähän on, että se on helpompaa ja hyödyttää erityisesti yrityksien johtoa merkittävien palkkioiden muodossa. Mittareiksi on lisäksi tapana valita sellaisia, jotka ovat helposti mitattavia ja lätkittävissä suoraan exceliin suoriutumisen arvioimiseksi.

Suorittamisesta kohti luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä vaativia työtehtäviä

Vaikkapa toistuvaa rutiinia vaativissa "liukuhihnatöissä" on helppoa mitata suoriutumista, jolloin vaikkapa toiminnan nopeus ja tuotoksen määrä sekä laatu voidaan laskea helposti. Sen pohjalta voidaan sitten laskea kannustimet työntekijöille.

Tällaiset tehtävät käyvät yhä vähäisemmiksi ja ihmiset tekevät ajattelua, luovuutta ja ongelmanratkaisua vaativia työtehtäviä. Tällöin tutkimusten mukaan rahallisilla kannustimilla on taipumus muuttaa ajattelua kapeammaksi synnyttäen eräänlaisen putkinäon kohti tavoitetta. Luovuus katoaa ja syntyy vain perinteisiä ja kapea-alaisia ratkaisuja.

Tätä problematiikkaa on tutkittu mm Princetonin Sam Glucksbergin sekä MIT:n Dan Arielyn toimesta ja erilaisilla kokeilla on saatu vakuuttavia tuloksia. Lisäksi esimerkiksi London School of Economics tarkasteli 51 tutkimusta suunnitelmista maksaa suorituksista yrityksissä. Lopputulema oli: "Taloudelliset kannustimet voivat johtaa negatiiviseen vaikutukseen kokonaissuorituksessa."

Vaikuttaisi olevan merkittävä epäsuhta siinä, mitä tiede jo tietää ja mitä liiketoiminta edelleen tekee. Nykyisen järjestelmän ja johtamistavan ylläpito lienee monelle kannattavaa ja muutos uudenlaiseen toimintaa voisi olla hankalaa – parempi ja vaivattomampi siis jatkaa kuten ennenkin.

Kannustimien osalta voisi myös heittää ilmaan aiheellisen kysymyksen: kumman kaltainen työtehtävä on yrityksen johdolla? Heillähän rahallisia kannustimia on eniten.

Mitä sitten tilalle käyttäymistutkimusten pohjalta?

Parhaiten toimivia ja merkitsevimpiä luovuutta ja ongelmanratkaisua vaativien työtehtävien onnistumiselle vaikuttaisivat olevan seuraavien toteutuminen:

  • tarkoitus (purpose)
  • osaaminen (mastery
  • itsenäisyys (autonomy)

Tässä oikeastaan puhutaan enemmän mahdollistamisesta kuin kannustimista. Taloudellinen tulos ei ole sellainen tarkoitus, joka toimii kovinkaan hyvin useimpien kohdalla. Työllä ja yrityksen toiminnalla pitäisi olla selkeä tarkoitus, jonka myötä ihmiset kokevat tekevänsä jotain "suurempaa".

Työntekijöille pitää antaa mahdollisuus käyttää sekä kehittää osaamistaan, jotta heillä on mahdollisuus tehdä työtään mahdollisimman hyvin kokien samalla ammattiylpeyttä tekemisestään.

Itsenäiseen tekemiseen liittyen ollaan saatu mielenkiintoisia kokemuksia erityisesti ICT-alan yrityksissä. Australialainen ohjelmistoalan yritys Atlassian kertoo muutaman kerran vuodessa insinööreilleen: "Menkää tekemään seuraavat 24 tuntia mitä haluatte, kunhan se ei ole osa normaalia työtänne. Tehkää mitä haluatte." Insinöörit käyttävät tuon ajan tehdäkseen vaikkapa uusia ja erilaisia koodinpätkiä. Päivän päätteeksi se esittävät aikaansaanokset tiimikavereilleen ja yrityksen muille työntekijöille tapaamisessa. Intensiivinen yhden päivän itsenäisyys on tuottanut koko joukon ohjelmistopäivityksiä, jotka muuten eivät olisi syntyneet.

Atlassian oti kokemuksiensa perusteella käyttöön säännön 20 prosentin käytöstä itse valitsemiinsa projekteihin ja oppimiseen. Googlehan on toisena yrityksenä käyttänyt samaa mallia ja sen mukaan noin puolet uusista tuotteista on syntynyt tuon 20 prosentin aikana.

Suomessakin on edelläkävijäyrityksiä, mutta vielä valitettavan vähän. Jostain syystä tekemisen tiukalle kontrollille on Suomessa pitkät perinteet ja luottamus työntekijään tuntuu olevan usein valitettavan vähäinen.

Johtamisenkin on uudistuttava

Vuonna 1999 olin Barcelonassa konferenssissa ja siellä esiintyi Brasilian yhden menestyneimmän ja nopeiten kasvaneen yrityksen johtaja Ricardo Semler. Hän esitteli toimintamallinsa, johon kuului mm vapaat työajat, hyvin matala hierarkia ja lisäksi kaikki taloudellinen tieto oli avointa mukaanlukien toisten palkat sekä matkalaskut. Kotiin tullessani riensin hankkimaan hänen kirjansa Maverick.

Parina viime vuonna yli viisitoista vuotta tuon jälkeen olen lukenut ensimmäisiä artikkeleja suomalaista edelläkävijöistä, joilla tällaiset mallit ovat tuottaneet hyvää tulosta. Usein pohdin turhautuneena kuinka hitaasti yrityselämä uudistuu täällä – tosin eiköhän se nihkeää ole toki muuallakin.

Yhä enemmän tulee opuksia vaikkapa tunneälyn merkityksestä johtamisessa ja muista ns pehmeämmistä arvoista. Varsin hitaasti nuo opit kuitenkin valuvat käytäntöön – vaikuttaa kuitenkin siltä, että nuorempien sukupolvien johtamisessa hiljalleen niiden omaksumisesta ja käyttöönotosta tulee välttämättömyys.

Me kaikki tavoittelemme merkityksellisyyttä omassa elämässämme ja hyvä yritys johtajineen onnistuu luomaan sellaisen myös työllemme. Suuri osa työpahoinvoinnista syntyy merkityksen kadottamisesta järjettömiltä vaikuttavien päätösten keskellä. Rahalla on merkityksensä, mutta sitä korostetaan mielestäni ehdottomasti liikaa.

Jotkus yritysmaailman opit tuntuvat jämähtänee paikoilleen tuijottaen liian yksipuolisesti vanhoja taloustieteen oppeja. Lopulta kuitenkin lähes kaikesta on kysymys ihmisten johtamisesta ja motivoimisesta – tähän pelkkä taloustiede antaa usein vajavaisen kuvan.

 

PS. Dan Pinkin esitys TedTalkeissa (18,5 minuuttia), suomenkielinen tekstitys valittavissa:

https://www.ted.com/talks/dan_pink_on_motivation?utm_source=tedcomshare&…

 

 

 

NikoKaistakorpi
Sitoutumaton Vantaa

Oikeudenmukaisuuden (toki subjektiivisesti) toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu