Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Hallituksen työllisyyspolitiikan tukena harhaanjohtavat tutkimukset ja graafit

  • Julkisuudessa käytetty graafi. Lähde: Patrizio Laina, Twitter
    Julkisuudessa käytetty graafi. Lähde: Patrizio Laina, Twitter
  • Graafi henkilöiden lukumäärään perustuen. Lähde: Patrizio Laina, Twitter
    Graafi henkilöiden lukumäärään perustuen. Lähde: Patrizio Laina, Twitter

Huterilla perusteluilla ja puutteellisilla arvioinneilla työllisyyspolitiikkaa hoitanut hallitus ratsastaa nyt ETLA:n arvioinnilla, jonka mukaan noin 50 000 työpaikkaa eli noin puolet olisi syntynyt hallituksen toimien seurauksena. Uuden Suomen Facebook-jaossa kerettiin rummuttamaan tätä saatesanoilla: "Nyt se on tutkittu: maailmantalous ei selitä Suomen parannusta kokonaan, vaan Sipilän hallitus sai aikaan puolet 100 000 työpaikan lisäyksestä."

Höpöhöpö, ei sitä ole tutkittu vaan arvioitu ETLA:n herrojen toimesta perustuen heidän omiin mikrosimulaatioihinsa.  Nyt se on tutkittu -lausuma on kyllä johdatteluna todella harhaanjohtava.

Twitterissä SAK:n pääekonomisti toteaa: "Ihan kelpo laskelmat, mutta oikeasti Etla ei ole tutkinut toteutunutta työllisyyskasvua. He laskivat miten toteutetun politiikan pitäisi mallien ja jousto-oletusten mukaan vaikuttaa työllisyyteen."

Twitterissä sekä Sipilä että Orpo ovat kerenneet asiaa tuoda esille, Orpon mukaan 60 000 ja Sipilän mukaan 50 000 työpaikkaa on tullut hallituksen politiikan seurauksena. Orpo ei näemmä jaksanut lukea kuin otsikon jostain ja laski itse puolet 120 000:sta - Sipilä sentään käytti ETLA:n esittämää oikeaa arviolukua.

Hesarille myös ETLA:n toimitusjohtaja Vihriälä totesi myöhemmin, että selvitys on yksi monista näkemyksistä, joka voi vuosien kuluessa muuttua.

En kiistä etteikö vaikutusta olisi toimilla ollut, mutta onko se 50 000 on jo aivan toinen asia. Tällaisen arvion esittäminen tutkimuksena on joka tapauksessa harhaanjohtavaa. Kyseessä on vain yksi arvio ja lisäksi taholta, jonka agendalla on saada nykyhallituksen politiikka jatkumaan.

Ansiosidonnaisen päättymisen vaikutusta koskeva graafi räikeimpiä harhaanjohtamisia pitkään aikaan

Muutoksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ollaan perusteltu graafilla, jossa käyttämällä ehdollista todennäköisyyttä y-akselilla todellisten työllistyvien lukumäärän sijaan saatiin massiivinen piikki juuri ansiosidonnaisen päättymisviikolle. Kuvassa 1 on tämä hallituksenkin käyttämä graafi.

Toin 17.10.2017 blogissani Tilastot keppihevosina työttömien kepittäjillä esille tämän harhaanjohtamisen sekä todellisuudessa todella pienen muutoksen ko viikolla. Viime viikolla SAK:n ekonomisti Patrizio Laina toi sen esille ja asiasta uutisoitiin täällä Uudessa Suomessakin. Hän piirsi uuden graafin, jossa y-akselilla on työllistyvien ansiosidonnaisella olleiden lukumäärä (kuva 2).

Todellisuudessa ns taktisia viivyttelijöitä on 0,4 % ansiosidonnaisella olevista ja sen merkitys on käytännössä olematon.

Tilastoista ja "tutkimuksista" tulee totuuksia, joita ei enää kiistetä

Vale, emävale, tilasto - näinhän perinteisesti kuvaillaan. Kun sitten tehdään näitä visualisoivia graafeja, päästään vielä aivan uudelle tasolle. Erityisen ongelmallista on, että näistä graafeista ja niillä kuvatuista ilmiöistä tulee helposti virallisia totuuksia, vaikka niiden todellinen merkitys on pieni ja jopa harhaanjohtava. Näillä sitten perustellaan politiikkaa ja tehdään merkittäviä päätöksiä.

Tutkimuskin on valitettavan usein väärin käytetty sana, jonka merkitys vaihtelee. Tutkimuksen tekijälläkin on vaikutusta - usein pitäisi erityisen kriittisesti suhtautua "tutkimuksiin", jotka on tehty jonkin edunsaajatahon toimesta. Tutkimuslaitoksiakin on moneen lähtöön ja yhtä lailla Elinkeinoelämän taloudellisen tutkimuslaitoksen kuin Palkansaajien tutkimuslaitoksen kohdalla on syytä olla tarkkana.

Jossain määrin myös valtion taholta tuntuu tulevan politiikkaa tutkevia tutkimuksia ja tilastoja sekä erityisesti ennusteita. Olen esimerkiksi käynyt keskustelua LUKE:n tilastoista vastaavan kanssa siitä, miten ihmeessä vuonna 2015 sikatilallisten kannattavuuslaskennassa yrittäjätulon ennusteen ja toteuman ero oli vaatimattomat 1700 %. Päätökset tehdään useimmiten ennusteiden perusteella, sillä toteuma tulee aivan liian myöhään. Jonkinmoinen virhe ennusteissa on luonnollista, mutta tuollainen ei enää ole.

Itse penäisin myös toimittajilta vastuuta kriittisen ja analyyttisen pohdinnan muodossa. Ei pidä uskoa kaikkea, mitä poliitikot tuovat esiin näennäisen vakuuttavilla tilastoilla ja graafeilla. Suomessa ollaan oltu huolestuneita matematiikan oppimisen suhteen ja en kyllä ihmettele miksi. Pelkän laskennan lisäksi se opettaa loogista ja analyyttistä ajattelua, joka aivan liian usein loistaa poissaolollaan.

Värittyneet tutkimukset ja tilastotulkinnat leviävät kulovalkean tavoin ja yhtäkkiä onkin olemassa joku yleinen totuus - tutkitusti totta. Näitä vastaan taistelu on todella hankalaa.

Huhtikuussa pidetään eduskuntavaalit ja arvoitus on millaista todellista dataa saamme hallituksen toimien vaikutuksesta ennen sitä. Vaikkapa vaikutuksesta tuloeroihin meillä on luotettavaa tietoa vasta vuodelta 2016, Toivottavasti edes vuosi 2017 valmistuu paikkoin. Vuotta 2018 emme tule saamaan tietoomme, mikä jättää paljon arvailujen ja simulointien varaan. Jos minulla olisi keino kiirehtiä tällaisten valmistumista, niin sitä käyttäisin, jotta voisimme saada kunnollisen kuvan hallituskauden toimien vaikutuksesta.

Hallituksen toimilla on eittämättä ollut positiivisia vaikutuksia työllisyyteen. Kuinka suuria ne ovat olleet ja kuinka hyvin niillä on luotu todellisia sekä erityisesti täysipäiväisiä työpaikkoja on erilaisten arviointien varassa. Nyt on saatu yksi arvio, joka on hallituksen politiikkaa kannattavalta taholta.

"Nyt se on tutkittu" -toteama antaa kuitenkin väärä kuvaa aivan kuin asia olisi tällä selvä - ei ole.

 

PS. Mikäli jotakuta kiinnostaa kuinka meihin vaikutetaan erilaisilla tarkoitushakuisilla tilastoilla ja graafeilla, niin TedTalkeista löytyy hyvä alle vartin esitys 3 ways to spot bad statistics.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Osut pahasti harhaan ehdollista työllistymistä koskevassa kritiikissäsi. Ansiosidonnaisen lyhentäminen tai määrän supistaminen siirtää koko käyrää vasemmalle, ei pelkkää loppuvaiheen huippua. Ehdollinen työllistyminen kasvaa koko välillä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kyseessä ei ole automaatio, sillä käyrä jatkuu tasaisena ansiosidonnaisen päättymisen kohdasta eteenpäin. Tällöin mielestäni ei suoraan voida tulkita, että vaikkapa alkuvaiheen työllistymisnopeus kasvaisi.

Perusteluna sitäpaitsi käytettiin nimenomaan piikkiä, eikä sinun kuvaamaasi vaikutusta. Piikin vaikutus on mitätön.

Pohdintasi muutoksella on toki jossain määrin todennäköisesti toteutuva vaikutus, mutta ei välttämättä niin suoraviivainen kuin kuvaat.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Olen aiemmin linkannut tänne useita julkaistuja tutkimuksia muutamasta Euroopan maasta joissa osoitettiin että ansioon suhteutetun työttömyyskorvauksen keston lyhentäminen viikolla lyhentää keskimääräistä työttömyyden kestoa suuruusluokkaa 0.2 viikkoa - eli sen noin puolitoista päivää. Naisten työllistymiseen vaikuttaa voimakkaammin keston lyhentäminen ja miesten puolestaan korvauksen tason alentaminen.

Sadan päivän leikkauksen olisi siis teoriassa pitänyt laskea työttömyyden kestoa noin 20 päivää. Henkilötyövuosina tämä tekisi palttiarallaa 10.000, joka vastaa aika hyvin tehtyjä arvioita.

Edelleen tasapuolisuuden nimissä totean että pitkäaikaistyöttömien etujen leikkaamisella vastaavaa hyötyä ei juuri havaita.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tekisi mieli teettää gallup siitä, kuinka moni toimittaja sekä lukija ymmärsi tuota graafia aikanaan katsoessaan mitä ehdolinen todennäköisyys siinä tarkoittaa.

Käytännössähän graafi kuvaa millä todennäköisyydellä vielä ansiosidonnaisella viimeisellä viikolla oleva työllistyy eikä suinkaan sitä, kuinka suuri osuus kaikista ansiosidonnaisella olevista työllistyy viimeisellä viikolla.

Ymmärsiköhän työministeri Lindström?

Veikkaisin rehellisillä vastauksilla saatavan gallupista murskaavan pienet luvut.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Tässä on oma hutkinta kesken koskien tuota ETLAn raporttia. Työllisyys alkoi kasvaa kohisten vasta yhdeksän kuukautta kikyn voimaantulon jälkeen. Voihan se ollakin vahva yhteys, mutta tuntuisi oudolta jos työnantajat olisivat huomanneet hallituksen mahtipolitiikan noin myöhään.
Kuvassa EU:n työlliset jaoin pienemmäksi, jotta se olisi vertailukelpoinen Suomen työllisyyteen. Vihreä viiva on koko EU-alueen työllisten kehitys, sininen Suomen työllisyyden kehitys ja punainen viiva on se arvio, jos Sipilän hallitus ei olisi tehnyt mitä teki.
https://i.imgur.com/M83AEBq.jpg

En tiedä muistanko omiani, vai oliko tuo "ansiosidonnaisen taktijoijat"-graafi uudelleenlämmittelyä? En jaksa nyt tarkistella.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jostain tuo graafi taas ponnahti esiin. Alunperin sitä käytettiin 2017, mutta jostain se lienee taas tullut esiin, kun siitä uutisoitiin viime viikolla.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Lisätääs tällainen vanha uutinen. ETLA suositti työnantajamaksujen alentamista ja etuuksien indeksien jäädyttämistä... No niinhän se hallitus sitten tekikin. Joku voisi laskea tuosta tietty yksi yhteen, että mikrosimulaatiot saatiin näyttämään siltä, että heidän suosituksensa olivat hyvästä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001861721....

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Mikrosimulaatio on niin hienon kuuloista, että sen on pakko toimia.. ;-)

Hauska muuten kun artikkelissa todetaan: "Menoja kannattaisi Etlan mukaan vähentää juustohöylämenetelmällä, mutta tiettyjä menoleikkauksia pitäisi kuitenkin välttää. Näitä olisivat Vihriälän mukaan koulutukseen, tutkimukseen ja infrastruktuuriin liittyvät menot. Leikkauksissa olisi näet suojattava kasvua tukevia menoeriä."

Ei kaikessa näköjään olla ETLA:a uskottu... Tosin tässä tapauksessa valitettavasti.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Makrosimulaatio olisi kyllä paljon komeampaa! Mitähän tuollakin käsitteellä tarkoitetaan? Koko työurani simulaatioita tehneenä voisin jatkaa tätä litaniaa: valhe, emävale, tilasto, . . . , simulaatio. Simulaatiot perustuvat aina hyvin pelkistettyihin eli agrekoituihin malleihin ja talousteorian tapauksessa niillä ei ole juuri mitään yhteistä todellisten ilmiöiden kanssa. Kyseessä ovat tavallisesti korrelaatiomallit (yksinkertaiset joustot), joiden kausaalisuuskin on epävarmaa.

Taloustieteelliset simulaatiomallit sopivat vain yksinkertaisiin mitä-jos-tarkasteluihin, joissa ongelma voidaan pelkistää selviksi vaihtoehdoiksi. Peliteoreettiset mallit ovat tavallisesti vielä yksinkertaisempia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset