Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Sitra touhuaa tutkan alapuolella - kuinka politisoitunut se on?

  • Sitran henkilöstön ja palkkakulujen kehitys, Lähde: Seura
    Sitran henkilöstön ja palkkakulujen kehitys, Lähde: Seura
  • Merja Rehnin raportin kansilehti, Lähde: Seura
    Merja Rehnin raportin kansilehti, Lähde: Seura

Sitran toiminta herättää aika ajoin melkoisia kysymyksiä, mutta varsin vähän sitä käsitellään julkisuudessa. Sehän vältteli pitkään julkisuuslain vaatimuksia kunnes oikeusasiamiehen päätös kesäkuussa 2016 totesi, että Sitrankin on noudatettava julkisuuslakia - lakia, joka on ollut voimassa jo vuodesta 1999. Vielä elokuussa 2017 ostolaskuja pyytäneelle Ylen toimittajalle kuitenkin kerrottiin, ettei Sitra ole julkisuuslain piirissä.

Suomessa onneksi vielä tutkivaa journalismia tekevät Seura ja Suomen Kuvalehti ovat pyrkineet tuomaan asioita esille. Laajempaan julkisuuteen muun median kautta ne eivät kuitenkaan ole päätyneet jostain syystä.

Sitra paisuu ja tarjoaa hyväpalkkaisia töitä entisille poliitikoille

Seura tutki Sitran kuluja ja palkkatason sekä henkilöstömäärän kehitystä. Suurten edustuskukujen lisäksi huomio kiinnittyi merkittävään henkilöstön kasvuun sekä myös sen palkkoihin. Graafissa on henkilöstön määrä sekä palkkakehitys, mikä on ollut merkittävä samaan aikaan, kun muuten julkista sektoria ollaan pyritty vähentämään.

Lisäksi viime vuosina Sitraan on mielenkiintoisesti palkattu entisiä polittikkoja kuten Jouni Backman, Merja Rehn ja Oras Tynkkynen. Lisäksi entinen Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä tekee eläkeläisenä selvitystä suomalaisesta hallinnosta. Backman ja Rehn pyrkivät eduskuntaan 2015, mutteivät tulleet valituksi.

Olli Rehnin puolison Merja Rehnin tie Sitraan on varsin erikoinen ja Seura-lehti aiheellisesti ihmettelee:

"Vähemmän tunnettu on kuitenkin prosessi, jolla mikkeliläisestä yhden hengen konsulttiyrityksestä, jonka toimiala on suhdetoiminta ja viestintä, rekrytoitiin työntekijä Sitran palvelukseen varsin lyhyellä toimitusajalla."

Merja Rehn tarjosi oman yrityksensä Ekrive Oy:n nimissä selvitystä saatetekstillä: "Haluan olla keskeisesti mukana SITRA:n Tulevaisuuden maatalous -hankkeessa.”  Toukokuun lopussa tarjottu haastatteluihin perustuva selvitystyö ostetaan hintaan 15 000 euroa plus alv ja se saadaan elokuun lopussa. Kilpailutusta ei tarvitse tehdä tällaisella summalla.

Seura kuvailee tuotosta varsin kevyeksi. Valitettavasti ko raporttia ei jostain syystä löydy verkosta, ainoastaan kansilehti Seuran artikkelissa (kuva 2). Katsoin Asiakastiedosta millasella liikevaihdolla Rehnin yritys on toiminut ja vaikuttaa siltä, että tuo Sitran toimeksianto on ollut käytännössä yrityksen ainoa koko liikevaihdon ollessa 17 tuhatta euroa.

Tehtyjen esiselvitysten pohjalta Sitra päättää aloittaa Kestävä ruokajärjestelmä - hankkeen, johon arvioidaan kuluvan kolmessa vuodessa noin 14 miljoonaa euroa.

Hankkeen yhteydessä Sitraan palkataan asiantuntijaksi Merja Rehn, jonka asiantuntemus eikä koulutus ole varsinaisesti tältä alalta. Brysselin vuodet komissaarin kotirouvana ja tietokirjailijana ovat ilmeisesti pätevöittäneet tähän tehtävään.

Sitran panostukset soteen, terveystietojen myyntiin ja kiertotalouteen merkittävät

Ministeröiden ja muiden toimijoiden taholta ollaan jo etupainotteisesti tehty merkittäviä panostuksia soteen ennen toteutuspäätöstä. Myös erilaisten kärkihankkeiden kautta ollaan ohjattu merkittäviä summia thän tarkoitukseen - paljon ollaan valmisteltu etunojassa.

Myös Sitra on laittanut merkittäviä summia hallituksen painopistealueille mielestäni unohtaen monta tärkeää toimialaa. Sitra on käyttänyt erilaisiin hankkeisiin toimintakertomuksensa mukaan 2017 14,1 miljoonaa euroa, kun vuonna 2016 se kulutti 8,7 miljoonaa euroa. Mihin nämä ovat sitten kuluneet? Seuraavat erottuvat suurimpina kohteina 2017:

  1. Hyvinvoinnin palveluoperaattori: 3,4 miljoonaa

  2. Ihminen edellä – valintakokeilut sotepalveluissa: 0,5 miljoonaa

  3. Sosiaali ja terveyspalveluiden rahoitus: 0,8 mijoonaa (2016 tähän mennyt jo miljoona)

  4. Kiertotalous: 2,5 miljoonaa

  5. Juhlavuosi & Ratkaisu 100:  1,7 miljoonaa

Hyvinvoinnin palveluoperaattorin kohdalla Sitra on kehittänyt tietojärjestelmää, jonka kautta terveystietoja voitaisiin myydä/luovuttaa erilaisille tahoille. Tämän koskeva ns toisiolaki mahdollistaen tällaisen kansalaisten terveystiedon luovuttamisen on vasta käsittelyssä eduskunnassa ja on herättänyt voimakkaasti vastustusta yksityisyyden näkökulmasta. Tästä kirjoitin blogissani Terveystiedosta kauppatavaraa - Sitran Isaacukseen laitettu 10 miljoonaa euroa.

Todella suuret panostukset on myös laitettu soteen ja valinnanvapauteen. Jälleen lain toteutumisesta ei ole varmuutta, mutta miljoonaluokan panostukset on jo tehty. Arvoitus on paljonko tänä vuonna on panostettu vielä lisää.

Kiertotalouden edistämiseen on laitettu jo suuria summia kärkihankkeiden kautta sekä todennäköisesti myös Business Finlandin ja aluerahastojen kautta. Ovatko nämä panostukset enää järkevässä mittakaavassa, kun hallituksen kärkihankkeiden osalta puolivälitarkastelussa todettiin, etteivät ne ole konkretisoituneet vientinä tavoitellulla tavalla?

Vaikuttaa siltä, että Sitra on unohtanut monia tärkeitä alueita panostaessaan lähinnä hallituksen hankkeiden etenemiseen. Miten tähän ollaan päädytty ja millaisella ohjauksella?

Sipilän hallitus ehdottaa rajoituksia Sitran tietojen julkisuuteen

Silmiini sattui hallituksen lakiesitys lokakuulta, jossa ehdotetaan Sitra-lakiin muutoksia. Alkuun se näyttikin hyvältä kunnes luin tiedotetta pitemmälle. Siellä nimittäin mainittiin seuraavaa:

"Eduskunta käsittelee tänä syksynä myös hallituksen esityksen laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa. Kyseinen lakiehdotus laajentaisi valitusoikeuden koskemaan myös Sitran tekemiä päätöksiä. Tämän vuoksi Sitra-lakiin ehdotetaan lisättäväksi myös säännös muutoksenhakukiellosta Sitran hanke- ja yritysrahoitusta koskevista päätöksistä. Sitran päätöksiin ei voi nykyisellään hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen."

Eli uusi laki tuo myös Sitran päätöksiin valitusoikeuden, joka sitten samantien kumotaan Sitran kohdalta keskeisimmistä asioista? Erikoista toimintaa.

Ainakin minua kiinnostaisi moni asia Sitran kohdalta. Katselin sen tekemiä sijoituksia ja ihmettelin mm miksi Sitra on sijoittanut pääomasijoittaja Henrik Kuninkaan KC-Holding 3 Oy:ön 2,3 miljoonaa omistusosuutenaan 38%. Ko yhtiön toiminnasta ei löydy oikeastaan mitään tietoa.

Liikesalaisuudet voivat toki muodostaa joitain esteitä, mutta ei sijoitettaessa eduskunnan valvonnan alaisia varoja ei voida pitää kaikkea pimennossa nykyiseen tapaan.

Sitra myös Valtiontalouden tarkastusviraston toimivallan ulkopuolella

Silmäillessäni lausuntoja annetusta esityksestä huomioni kiinnittyi seuraavaan:

"Tarkastusviraston käsityksen mukaan Sitran valvonnan ja toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin, osallistumisen valtionhallinnon kehittämiseen ja siihen liittyvien toimien rahoittamisen kannalta olisi perusteltua myös harkita, että Sitra tulisi valtiontalouden tarkastusviraston tarkastusoikeuden piirin."

Sitra sekä muut eduskunnan vastattavat rahastot sekä myös Kela ja Suomen Pankki eivät lain mukaan kuulu tällä hetkellä VTV:n tarkastusoikeuden piiriin, miksi ihmeessä?

Sitran ja Kelan pitäisi ehdottomasti olla VTV:n tarkastusoikeuden piirissä. Paljon asioita jää liikesalaisuuksien yms piiriin ja ainakin VTV:n kaltaisella instanssilla tulisi olla oikeus tarkastaa niitä elleivät kansalaiset eikä media voi sitä tehdä.

Ymmärrän tietyt tavoitteet Sitran ketteryyden kannalta, mutta tällä hetkellä sen toimien valvonta sekä niiden julkisuus on aivan riittämättömällä tasolla.

Toivottavasti tätä asiaa käsiteltäisiin julkisuudessa ja pohdittaisiin, miten Sitraa oikein ohjataan ja onko siinä jo liikaa politisoitumista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Niko, hyvä analyyttinen kirjoitus. Viimeisessä lauseessa olevaan kysymykseesi vastaan: on. Ja mitä valitusoikeuksiin tulee niin perustuslaki 21 § kertoo sen.

Piiri pieni pyörii...

https://www.kasvuopen.fi/tiedotteet/kasvu-openin-v...

https://www.sitra.fi/blogit/joko-karnevaalissa-kie...

https://www.kasvuopen.fi/tiedotteet

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jaa-a, näkyy olevan useimpien politiikka IPCC:n raportin jälkimainingeissa. Näköjään taas McKinseyltä ostettu raportti epäilemättä halvalla.

https://media.sitra.fi/2018/11/16140334/cost-effic...

78-sivuinen tuotos, joten tarvinnee silmäillä joskus paremmala ajalla. Jännittävää tulee olemaan katsoa, miten tuulivoiman lisäyksellä viiteen gigawattiin ja autokannan muutoksella 800 000:en sähkökäyttöiseen 2030 mennessä päästään kustannusneutraliteettiin tai kuten Sitra kuvaa niin jopa seuraavaan:
"Noin 50 prosentin päästövähennyksiin on jo mahdollista päästä keinoilla, joiden elinkaaren aikaiset kustannukset ovat yhtä suuret tai jopa pienemmät verrattuna nykyisiin ratkaisuihin."

En ihan purematta niele.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Martti, linkissäsi kerrotaan, että "Monet Sitran esittelemät toimet, kuten sähköautot, investoinnit sähköntuotantoon ja sähköverkkoon vaativat pääomaa ja uusia rahoitusratkaisuja.

Sitra katsoo, että hallitus voi käyttää esimerkiksi verotusta ja useita muita keinoja jakaakseen kustannukset ja säästöt siten, että lyhyellä aikavälillä tarvittavat muutokset saadaan toteutumaan. Keskeisistä politiikkatoimista ja sääntelystä on sovittava Sitran mukaan pikaisesti."

Nyt kun sovitaan pikaisesti, niin sillä sidotaan tulevan hallituksen kädet. Näin pyritään nyt tekemään mm. maatalous-, maahanmuutto- ja työllisyyspolitiikassa.

Vaikka sähköautot kuuluisivat ikään kuin vihreiden tontille, niin niidenkään ei haluta olevan vihreiden päätäntävallan alla seuraavassa hallituksessa. Pitää saada päättää omalla tavalla ja omassa sisäpiirissä.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Huvittuneena katselen tuota siirtoverkkopuhallusta. Tämä on ollut jo tuttu tarinan Saksassa, no EU-ytimessä muutenkin. Kun sähköpörssissä energia myydään, sitä siirrellään vähän pirusti riippuen siitä, missä milloinkin tuulee tai paistaa ja että siitä ylituotannon hetkellä edes joku jotain maksaisi. Tätä investointipakkoa on meillä nyt tehty siirtovarmuuden nimissä. Kohta sitten investoidaan uusilla alibeilla (Sitra), mutta kaikki veloitetaan siirtomaksuin ja verotukina kuluttajalta.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

@5
"Huvittuneena katselen tuota siirtoverkkopuhallusta."

Minä olen taas ihmetellyt sähkösiirtoa, että voiko sellainen olla kannattavaa kun sähköä siirrettäessä syntyy tehohäviöitä. Uskoisin, että n. 500km on jo niin pitkä matka, että tehohäviöt tekevät asiasta kannattamattoman. Onko sähkön siritoprosessi ja myynti- ketju sähköyhtiöitä a--b--c--d ? Siis esimerkiksi jos d haluaa ostaa a:lta sähköä, a siirtää tehon b:lle, b c:lle ja c lopulta d:lle. Sitten vielä myynnit ja ostot erikseen eri yhtiöiltä toisille yhtiöillle, niin kyllä tuohon malliin muutama rahan luominen tyhjästä mahtuu. Sähköteho kun voi virrata vielä kahteen suuntaan, niin johan siinä on laskemista - varsinkin oikein laskemista.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Häviöt ovat 1-3% luokkaa sähkönsiirrossa.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

#6
Harvinaisen tervejärkistä pohdintaa!

https://katternodigital.fi/fi/article/lokal-el-mil...

Yleensä näitä selvitellään keskimääräisillä häviöillä Suomen kantaverkossa. Tosiasiallisesti häviöt ovat riippuvaisia voimakkaasti siitä matkasta, joka energiaa siirretään. Joukkoon mahtuu monta muutakin tekijää, jotka vaikuttavat häviöihin. Sähkön myyjän tarvitsee yleensä vähän välittää häviöstä, kunhan ne pysyvät kohtuullisina (kts. linkistä Ruotsi) Silloin ne voidaan upottaa kuluttajien maksamiin maksuihin melko ongelmattomasti. Sitra pitää 10% korotuksia siirtomaksuihin 2030 mennessä lähes tavoiteltavana.

Mikä sitten on kannattamatonta? Esimerkiksi sen sähköenergian myyminen korvauksitta. Silloin käyttäjä ei sinä tuntina maksa energiasta mitään. Joku kumminkin maksaa pörssissä pidemmällä aikavälillä siitä energiasta niin paljon, että bisnes kannattaa. Kukakohan?

Jos energia on tuotettu uusiutuvin -siis tukitariffin turvin, on myös sitouduttu ostamaan kaikki tuotanto. Valtio siis maksaa takuuhinnan. Se voi olla kymmeniä kertoja, jopa satoja, suurempi kuin samaan aikaan oikean pörssisähkön hinta. Tukiaiset kannattaa, mutta kenelle?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset