Sitra touhuaa tutkan alapuolella – kuinka politisoitunut se on?
Sitran toiminta herättää aika ajoin melkoisia kysymyksiä, mutta varsin vähän sitä käsitellään julkisuudessa. Sehän vältteli pitkään julkisuuslain vaatimuksia kunnes oikeusasiamiehen päätös kesäkuussa 2016 totesi, että Sitrankin on noudatettava julkisuuslakia – lakia, joka on ollut voimassa jo vuodesta 1999. Vielä elokuussa 2017 ostolaskuja pyytäneelle Ylen toimittajalle kuitenkin kerrottiin, ettei Sitra ole julkisuuslain piirissä.
Suomessa onneksi vielä tutkivaa journalismia tekevät Seura ja Suomen Kuvalehti ovat pyrkineet tuomaan asioita esille. Laajempaan julkisuuteen muun median kautta ne eivät kuitenkaan ole päätyneet jostain syystä.
Sitra paisuu ja tarjoaa hyväpalkkaisia töitä entisille poliitikoille
Seura tutki Sitran kuluja ja palkkatason sekä henkilöstömäärän kehitystä. Suurten edustuskukujen lisäksi huomio kiinnittyi merkittävään henkilöstön kasvuun sekä myös sen palkkoihin. Graafissa on henkilöstön määrä sekä palkkakehitys, mikä on ollut merkittävä samaan aikaan, kun muuten julkista sektoria ollaan pyritty vähentämään.
Lisäksi viime vuosina Sitraan on mielenkiintoisesti palkattu entisiä polittikkoja kuten Jouni Backman, Merja Rehn ja Oras Tynkkynen. Lisäksi entinen Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä tekee eläkeläisenä selvitystä suomalaisesta hallinnosta. Backman ja Rehn pyrkivät eduskuntaan 2015, mutteivät tulleet valituksi.
Olli Rehnin puolison Merja Rehnin tie Sitraan on varsin erikoinen ja Seura-lehti aiheellisesti ihmettelee:
"Vähemmän tunnettu on kuitenkin prosessi, jolla mikkeliläisestä yhden hengen konsulttiyrityksestä, jonka toimiala on suhdetoiminta ja viestintä, rekrytoitiin työntekijä Sitran palvelukseen varsin lyhyellä toimitusajalla."
Merja Rehn tarjosi oman yrityksensä Ekrive Oy:n nimissä selvitystä saatetekstillä: "Haluan olla keskeisesti mukana SITRA:n Tulevaisuuden maatalous -hankkeessa.” Toukokuun lopussa tarjottu haastatteluihin perustuva selvitystyö ostetaan hintaan 15 000 euroa plus alv ja se saadaan elokuun lopussa. Kilpailutusta ei tarvitse tehdä tällaisella summalla.
Seura kuvailee tuotosta varsin kevyeksi. Valitettavasti ko raporttia ei jostain syystä löydy verkosta, ainoastaan kansilehti Seuran artikkelissa (kuva 2). Katsoin Asiakastiedosta millasella liikevaihdolla Rehnin yritys on toiminut ja vaikuttaa siltä, että tuo Sitran toimeksianto on ollut käytännössä yrityksen ainoa koko liikevaihdon ollessa 17 tuhatta euroa.
Tehtyjen esiselvitysten pohjalta Sitra päättää aloittaa Kestävä ruokajärjestelmä – hankkeen, johon arvioidaan kuluvan kolmessa vuodessa noin 14 miljoonaa euroa.
Hankkeen yhteydessä Sitraan palkataan asiantuntijaksi Merja Rehn, jonka asiantuntemus eikä koulutus ole varsinaisesti tältä alalta. Brysselin vuodet komissaarin kotirouvana ja tietokirjailijana ovat ilmeisesti pätevöittäneet tähän tehtävään.
Sitran panostukset soteen, terveystietojen myyntiin ja kiertotalouteen merkittävät
Ministeröiden ja muiden toimijoiden taholta ollaan jo etupainotteisesti tehty merkittäviä panostuksia soteen ennen toteutuspäätöstä. Myös erilaisten kärkihankkeiden kautta ollaan ohjattu merkittäviä summia thän tarkoitukseen – paljon ollaan valmisteltu etunojassa.
Myös Sitra on laittanut merkittäviä summia hallituksen painopistealueille mielestäni unohtaen monta tärkeää toimialaa. Sitra on käyttänyt erilaisiin hankkeisiin toimintakertomuksensa mukaan 2017 14,1 miljoonaa euroa, kun vuonna 2016 se kulutti 8,7 miljoonaa euroa. Mihin nämä ovat sitten kuluneet? Seuraavat erottuvat suurimpina kohteina 2017:
-
Hyvinvoinnin palveluoperaattori: 3,4 miljoonaa
-
Ihminen edellä – valintakokeilut sotepalveluissa: 0,5 miljoonaa
-
Sosiaali ja terveyspalveluiden rahoitus: 0,8 mijoonaa (2016 tähän mennyt jo miljoona)
-
Kiertotalous: 2,5 miljoonaa
-
Juhlavuosi & Ratkaisu 100: 1,7 miljoonaa
Hyvinvoinnin palveluoperaattorin kohdalla Sitra on kehittänyt tietojärjestelmää, jonka kautta terveystietoja voitaisiin myydä/luovuttaa erilaisille tahoille. Tämän koskeva ns toisiolaki mahdollistaen tällaisen kansalaisten terveystiedon luovuttamisen on vasta käsittelyssä eduskunnassa ja on herättänyt voimakkaasti vastustusta yksityisyyden näkökulmasta. Tästä kirjoitin blogissani Terveystiedosta kauppatavaraa – Sitran Isaacukseen laitettu 10 miljoonaa euroa.
Todella suuret panostukset on myös laitettu soteen ja valinnanvapauteen. Jälleen lain toteutumisesta ei ole varmuutta, mutta miljoonaluokan panostukset on jo tehty. Arvoitus on paljonko tänä vuonna on panostettu vielä lisää.
Kiertotalouden edistämiseen on laitettu jo suuria summia kärkihankkeiden kautta sekä todennäköisesti myös Business Finlandin ja aluerahastojen kautta. Ovatko nämä panostukset enää järkevässä mittakaavassa, kun hallituksen kärkihankkeiden osalta puolivälitarkastelussa todettiin, etteivät ne ole konkretisoituneet vientinä tavoitellulla tavalla?
Vaikuttaa siltä, että Sitra on unohtanut monia tärkeitä alueita panostaessaan lähinnä hallituksen hankkeiden etenemiseen. Miten tähän ollaan päädytty ja millaisella ohjauksella?
Sipilän hallitus ehdottaa rajoituksia Sitran tietojen julkisuuteen
Silmiini sattui hallituksen lakiesitys lokakuulta, jossa ehdotetaan Sitra-lakiin muutoksia. Alkuun se näyttikin hyvältä kunnes luin tiedotetta pitemmälle. Siellä nimittäin mainittiin seuraavaa:
"Eduskunta käsittelee tänä syksynä myös hallituksen esityksen laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa. Kyseinen lakiehdotus laajentaisi valitusoikeuden koskemaan myös Sitran tekemiä päätöksiä. Tämän vuoksi Sitra-lakiin ehdotetaan lisättäväksi myös säännös muutoksenhakukiellosta Sitran hanke- ja yritysrahoitusta koskevista päätöksistä. Sitran päätöksiin ei voi nykyisellään hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen."
Eli uusi laki tuo myös Sitran päätöksiin valitusoikeuden, joka sitten samantien kumotaan Sitran kohdalta keskeisimmistä asioista? Erikoista toimintaa.
Ainakin minua kiinnostaisi moni asia Sitran kohdalta. Katselin sen tekemiä sijoituksia ja ihmettelin mm miksi Sitra on sijoittanut pääomasijoittaja Henrik Kuninkaan KC-Holding 3 Oy:ön 2,3 miljoonaa omistusosuutenaan 38%. Ko yhtiön toiminnasta ei löydy oikeastaan mitään tietoa.
Liikesalaisuudet voivat toki muodostaa joitain esteitä, mutta ei sijoitettaessa eduskunnan valvonnan alaisia varoja ei voida pitää kaikkea pimennossa nykyiseen tapaan.
Sitra myös Valtiontalouden tarkastusviraston toimivallan ulkopuolella
Silmäillessäni lausuntoja annetusta esityksestä huomioni kiinnittyi seuraavaan:
"Tarkastusviraston käsityksen mukaan Sitran valvonnan ja toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin, osallistumisen valtionhallinnon kehittämiseen ja siihen liittyvien toimien rahoittamisen kannalta olisi perusteltua myös harkita, että Sitra tulisi valtiontalouden tarkastusviraston tarkastusoikeuden piirin."
Sitra sekä muut eduskunnan vastattavat rahastot sekä myös Kela ja Suomen Pankki eivät lain mukaan kuulu tällä hetkellä VTV:n tarkastusoikeuden piiriin, miksi ihmeessä?
Sitran ja Kelan pitäisi ehdottomasti olla VTV:n tarkastusoikeuden piirissä. Paljon asioita jää liikesalaisuuksien yms piiriin ja ainakin VTV:n kaltaisella instanssilla tulisi olla oikeus tarkastaa niitä elleivät kansalaiset eikä media voi sitä tehdä.
Ymmärrän tietyt tavoitteet Sitran ketteryyden kannalta, mutta tällä hetkellä sen toimien valvonta sekä niiden julkisuus on aivan riittämättömällä tasolla.
Toivottavasti tätä asiaa käsiteltäisiin julkisuudessa ja pohdittaisiin, miten Sitraa oikein ohjataan ja onko siinä jo liikaa politisoitumista.
Niko, hyvä analyyttinen kirjoitus. Viimeisessä lauseessa olevaan kysymykseesi vastaan: on. Ja mitä valitusoikeuksiin tulee niin perustuslaki 21 § kertoo sen.
Piiri pieni pyörii…
https://www.kasvuopen.fi/tiedotteet/kasvu-openin-v…
https://www.sitra.fi/blogit/joko-karnevaalissa-kie…
https://www.kasvuopen.fi/tiedotteet
Ilmoita asiaton viesti
Martti, linkissäsi kerrotaan, että ”Monet Sitran esittelemät toimet, kuten sähköautot, investoinnit sähköntuotantoon ja sähköverkkoon vaativat pääomaa ja uusia rahoitusratkaisuja.
Sitra katsoo, että hallitus voi käyttää esimerkiksi verotusta ja useita muita keinoja jakaakseen kustannukset ja säästöt siten, että lyhyellä aikavälillä tarvittavat muutokset saadaan toteutumaan. Keskeisistä politiikkatoimista ja sääntelystä on sovittava Sitran mukaan pikaisesti.”
Nyt kun sovitaan pikaisesti, niin sillä sidotaan tulevan hallituksen kädet. Näin pyritään nyt tekemään mm. maatalous-, maahanmuutto- ja työllisyyspolitiikassa.
Vaikka sähköautot kuuluisivat ikään kuin vihreiden tontille, niin niidenkään ei haluta olevan vihreiden päätäntävallan alla seuraavassa hallituksessa. Pitää saada päättää omalla tavalla ja omassa sisäpiirissä.
Ilmoita asiaton viesti
@5
”Huvittuneena katselen tuota siirtoverkkopuhallusta.”
Minä olen taas ihmetellyt sähkösiirtoa, että voiko sellainen olla kannattavaa kun sähköä siirrettäessä syntyy tehohäviöitä. Uskoisin, että n. 500km on jo niin pitkä matka, että tehohäviöt tekevät asiasta kannattamattoman. Onko sähkön siritoprosessi ja myynti- ketju sähköyhtiöitä a–b–c–d ? Siis esimerkiksi jos d haluaa ostaa a:lta sähköä, a siirtää tehon b:lle, b c:lle ja c lopulta d:lle. Sitten vielä myynnit ja ostot erikseen eri yhtiöiltä toisille yhtiöillle, niin kyllä tuohon malliin muutama rahan luominen tyhjästä mahtuu. Sähköteho kun voi virrata vielä kahteen suuntaan, niin johan siinä on laskemista – varsinkin oikein laskemista.
Ilmoita asiaton viesti
Häviöt ovat 1-3% luokkaa sähkönsiirrossa.
Ilmoita asiaton viesti
Ks mun viimeinen blogi. Panostukset tosiaan kiertotalouteen merkittävät mutta tieto ja ymmärrys jota Shitran pitäisi edistää on täysin hukassa Sitralta
Ilmoita asiaton viesti