Kokoomuksen suuri varhaiskasvatushuijaus
Syntyvyyden laskusta kertovien uutisten kupeessa Kokoomus on julkistanut näkemyksiään siitä, kuinka varhaiskasvatuksesta tulisi tehdä ilmaista. Samalla se luo kuvaa siitä, että tämä olisi erityisesti kädenojennus vähävaraisille perheille. Todellisuudessa siitä eniten hyötyvät hyvätuloiset, sillä tulorajojen myötä varhaiskasvatus on jo ilmaista monelle vähätuloiselle perheelle. Tärkeimpänä tavoitteena taustalla taitaa olla maksujen poistaminen hyvätuloiselta kannattajakunnalta.
Asia ei ole itselleni ajankohtainen, mutta kävin mielenkiinnosta katsomassa kotikaupunkini Vantaan maksujen määräytymisperusteet. Tästä sain vahvistusta epäilylleni. Keiketi kunnissa on eroja, mutta mennään nyt tällä.
Esimerkkinä Vantaan varhaiskasvatusmaksut
Vantaan maksun perusteena olevat tulorajat ja maksuprosentit ovat:
- Perhekoko 2: tuloraja 2012 €, korkein maksu 4799 € tuloilla
- Perhekoko 3: tuloraja 2713 €, korkein maksu 5410 € tuloilla
- Perhekoko 4: tuloraja 3080 €, korkein maksu 5777 € tuloilla
- Perhekoko 5: tuloraja 3447 €, korkein maksu 6144 € tuloilla
- Perhekoko 6: tuloraja 3813 €, korkein maksu 6510 € tuloilla
Maksuprosentti kaikissa ryhmissä on 10,7 %.
Esimerkkilaskelma suoraan Vantaan sivuilta kuvaten kohtuullisen hyvin ansaitsevaa perhettä:
Perheessä on isä, äiti ja kaksi lasta, molemmat lapset ovat kunnallisessa varhaiskasvatuksessa.
Perheen bruttotulot yhteensä: 4 600 € / kk
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksu: 4 600 € (tulot) – 3080 € (tuloraja) =1 520 €
Tulorajan ylittävästä tulosta lasketaan 10,7 % varhaiskasvatuksen asiakasmaksuksi = 10,7 % 1520 eurosta = 163 €.
Perheen varhaiskasvatuksen asiakasmaksut ovat:
1. lapselta (nuorin) 163 € / kk
2. lapselta 81 € / kk
Yhteensä 244 € / kk
Tuossa siis kohtuullisen hyvin pärjäävä perhe, jolle maksuja kertyy tuo 244 euroa kahdesta lapsesta. Suomalaisen yleisin keskiansio on muuten 2 500 euroa, joten tuossa esimerkkiperheessä puolisot saavat hieman alle sen.
Tärkeätä on kuitenkin huomata tulorajojen vaikutus juuri niille perheille ja lapsille, joita Kokoomus väittää nimenomaan auttavansa uudistuksillaan ja varhaiskasvatuksen maksujen poistamisella.
Yksinhuoltaja voi ansaita 2012 euroa kuussa ja varhaiskasvatuksen maksu on tasan nolla euroa. Lapsilisiä ei muuten lasketa tuloiksi.
Kaksilapsisen perheen tapauksessa voidaan ansaita 3080 euroa kuussa ja edelleen maksut ovat tasan nolla. Ylimenevästä osasta maksetaan siis tuo 10,7%.
Joten miten Kokoomuksen ehdotukset varhaiskasvatuksen maksujen poistot auttavat nimenomaan vähätuloisia perheitä? Eivät mitenkään!
Varhaiskasvatus on tärkeää, mutta vielä merkittävämpiä elämän pelimerkkejä jaetaan peruskoulun jälkeen
Olen ihmetellyt Kokoomuksen intoa kohdistuen juuri varhaiskasvatukseen ja pohtinut sen syitä. Nimittäin samalla hallituskausi on osoittanut kuinka ammatillisesta koulutuksesta on karsittu ja opiskelijat laitettu ottamaan lisää velkaa alentamalla opintorahaa. Olen myös lukenut artikkeleja siitä kuinka monella vähävaraisella ei meinaa olla varaa hankkia edes toisen asteen tutkintoa – lukion tai ammattikoulun kustannuksetkin voivat käydä ylivoimaiseksi.
Kupletin juoni alkaa olla selvä. Kokoomus haluaa poistaa osin tuloihin perustuvat varhaiskasvatusmaksut ja antaa ilmaisen varhaiskasvatuksen hyvätuloisille kannattajilleen naamioiden tämän kädenojennukseksi köyhille.
Vantaan taulukolla yksinhuoltaja 4 799 euron kuukausituloilla tai yli maksaa nyt 298 euroa kuussa, mikä tekee 3 578 euroa vuodessa. Sen Kokoomus haluaa pois – ei ole kysymys pienituloisten eduista. Heistä suuri osa ei nytkään maksa varhaiskasvatuksesta.
Kokoomus toteaa mainostaessaan ohjelmaansa:
"Haluamme, että jokaisella lapsella ja nuorella on taustasta riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet kasvaa, kouluttautua ja toteuttaa unelmiaan. Haluamme rakentaa parhaat mahdolliset edellytykset vanhemmuudelle, jotta vanhemmat voivat kasvattaa lapsistaan ja nuoristaan aktiivisia ja osallistuvia yhteiskunnan jäseniä."
Tämän hallituskauden toimet ovat tehneet peruskoulun jälkeisestä opiskelusta yhä kalliimpaa ja vähävaraisilta se vaatii yhä enemmän opintolainaa. Yle kertoi viime viikolla:
"Kelan heinäkuun tilaston mukaan 14 000 opiskelijalla oli opintolainaa yli 20 000 euroa, viisi vuotta sitten heitä oli vain 2 800. Samassa ajassa sekä lainanmäärät että lainaa nostaneiden opiskelijoiden osuudet ovat nousseet tuntuvasti."
Kun tullaan ikään, jossa aletaan kunnolla jakaa työuraan vaikuttavia elämän pelimerkkejä, niin ei Kokoomus halua köyhiä samalle viivalle. Oikeasti se haluaa, että hyväosaisuus koulutustasoineen edelleen periytyy kuten usein on tapana.
Huoli vähempiosaisten lapsista on pelkkää silmänlumetta.
Tämän hallituksen ja kokoomuksen pyrkimyksenä on, ja on aina ollut siirtyä enenevästi kaikenlaisten tasaverojen suuntaan. Vähätuloiset maksavat vain vähän veroja tai ansioon sidottuja verojen kaltaisia maksuja.
Kun kaikille saman maksavia veroja edistetään käytäntönä ja veroprosentteja työtulosta lasketaan, se on lisää rahaa varakkaille ja vähemmän rahaa pienituloisille. Sillä lailla kokoomuksen politiikka toki on läpinäkyvää.
Ilmoita asiaton viesti
Se on juuri näin! Maksuton varhaiskasvatus tai maksuton toinen aste on tosiasiassa tulonsiirto hyväosaisille. Näitä on vaikea perustella muulla kuin äänten kalastelulla. Vaikka tässä täysin aiheesta Kokoomusta piiskataan, niin totuuden nimissä sielä on myös muut puolueet ajamassa samoja järjettömyyksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Se oli taannoin kun Konnunsuon vankilan pienipalkkaiselta vartijalta kysyttiin miksi kannatat kokoomusta sanoi hän no jos herroilla on hyvä elää niin sitten on myös meilä.
Muuten eikös se ole niin surempituloinen maksaa verojakin progressiivisesti huomattavasti enemmän, joten eikös tasan ole onnen lahjat.
Ilmoita asiaton viesti
Ihastuttavan vanhakantainen herranäkemys vartijalla, mutta mikäs siinä. Kukin tyylillään. Tasan ovat onnen lahjat aika harvoin – toki riippuu onnen tuovista arvoista yms. Raha ei tuo onnellisuutta, mutta sanonnan mukaan kuulemma joku itkee mieluummin Jaguarissa.. 😉
Ilmoita asiaton viesti
”Kelan heinäkuun tilaston mukaan 14 000 opiskelijalla oli opintolainaa yli 20 000 euroa, viisi vuotta sitten heitä oli vain 2 800. Samassa ajassa sekä lainanmäärät että lainaa nostaneiden opiskelijoiden osuudet ovat nousseet tuntuvasti.”
Opiskelijat ottavat esim. 20 000 euroa opintolainaa, vaikka he eivät sitä tarvitsisikaan, kun heille markkinoidaan opintolainahyvityksiä tuosta summasta 40 %.
Opiskelijat sijoittavat summan esim. sijoitusasuntoon, koska heille markkinoidaan, että opintolainahyvitys on 20 000 – 2500 = 17500 x 40 % = 7000. Eli opiskelija maksaa takaisin lainastaan pankille vain 20 000 – 7000 = 13 000 euroa. Valtio maksaa opiskelijan opintolainasta hyvitystä meidän kaikkien verovaroilla opiskelijan pankille opiskelijan puolesta 7000 euroa.
Lisäksi he saavat sijoitusasunnosta hyvät vuokratuotot. Myös tämän vuoksi opintolainoja nostetaan nyt huomattavasti enemmän.
Mutta ennen kuin kovin hihkuu asiassa, tulee tutustua hyvin tarkasti opintolainahyvityksen ehtoihin esim. tällä laskurilla:
https://asiointi.kela.fi/ollaskenta_app/OLLaskenta…
PS. Huomaa, että opintotukikuukausia voi olla max. vain 9 kk / opintovuosi – nykyisen Kelan tulkinnan mukaan. Eli jos opiskelet ja saat opintotukea ja -lainaa myös kaikille kesäkuukausille, niitä et nykytulkinnan mukaan saisi hyväksesi. Opiskelijan tulee myös valmistua tutkinnon määräajassa, jotta hän saa opintolainahyvityksen.
Katso lisää:
https://www.kela.fi/opintolainahyvitys-maara-ja-ma…
Ilmoita asiaton viesti
Voin olla summissa hieman pääkaupunkiseudun silmälasit päässä, mutta 20 000 sijoitusasuntoon kuulostaa aika oudolta.
Luulisin että nykyisessä mallissa ja kuukausituloilla suurin osa kyllä joutuu käyttämään lainan ihan elin- ja opiskelukustannuksiin.
Aika ajoin esitetää erilaisia väitteitä tällaisesta käytöstä, mutta kyllä se on lähinnä mahdollista vain niille, joilla on joko omaa varallisuutta tahi perheeltä saatua tukea opiskeluun.
Tekisi mieli esittää kysymys kuinka moni opintolainan ottajista käyttää sitä sijoittamiseen? Ja jatkokysymys on se, mikä mahdollistaa sen?
Ilmoita asiaton viesti
Niko, uusia asuntoja saa ostaa hyvin pienellä alkusijoituksella:
Tiesitkö tämän suurista yhtiölainoista? 5 + 1 asiaa, jotka pitää ottaa huomioon: ”Asunnon ostoa suunnitteleva voi pettyä pankissa”
https://yle.fi/uutiset/3-10106798
Esim. Jyväskylässä pääsee jo kiinni 20 000 eurolla asuntosijoittajaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Uskotko aikuisten oikeasti tämän olevan merkittävä tekijä lainanoton kasvuun eikä se, että nykyään korkeakouluopiskelijan opintorahan suuruus on 250 euroa kuukaudessa.
Siitä kun maksat tarvittavan kännykän, sähkön ja veden, oppikirjat yms muut maksut, niin syömistä ei tarvitse edes harkita ilman lainanottoa ellei sinulla ole muuta tukea tai käyt sivutoimisesti töissä.
Syyn etsiminen tuolta suunnalta on mielestäni aivan hakoteillä. Jos löydät jostain tätä tukevia faktoja, niin ihmetellään uudestaan. Toistaiseksi tämä vaikuttaa todella oudolta perusteelta lainanoton kasvuun.
Ilmoita asiaton viesti
– – ”Taloyhtiölainat ovat monissa uudiskohteissa jopa 70 prosenttia asunnon hinnasta. Ja aina lainaa ei ostotilanteessa voi maksaa omalta osaltaan pois, vaan suurin osa asunto-osakkeen hinnasta jää kaikkien osakkaiden yhteiseksi riskiksi tuleville vuosille. Suuri yhtiölaina on voitu virittää niin, että aluksi siitä ei makseta lyhennyksiä eikä korkoakaan juuri ole.” – –
https://www.ksml.fi/teemat/koti/Yhti%C3%B6lainat-o…
Ilmoita asiaton viesti
Itse en usko tämän olevan suurimmalle osasta opiskelijoista minkäänlainen tekijä. Jos on osoittaa jotain tällaisen opintolainen käyttötarkoituksen yleisyydestä, niin ihmetellään asiaa sitten. Pääpointti blogissa oli väittämä varhaiskasvatusmaksuissa.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä mikä oma lapsitilanteesi on, mutta näin kahden pikkulapsen faijana voin huomauttaa että varhaiskasvatusmaksut vaikuttavat lähinnä pohdintaan siitä kannattaako molempien käydä töissä. Tienaan sen reilut kolme tonnia kuussa mutta siitä huolimatta olisimme oikeutettuja toimeentulotukeen helsinkiläisenä lapsiperheenä. Eli siis olemme kai määritelmällisesti pienituloisia mutta koska tulot ovat palkkatuloa, päivähoitomaksua menee muutama kymppi kuussa. Jos vaimo tekee duunia, nuokin nousevat.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaavaa suunnitelmallisuutta olen havainnut ja seurannut varsin läheltä. Ei ole mielestäni hyväksi seikat, jotka passivoivat eteenpäin menoa ja työntekoa. Se, että tähän vedetään mukaan mahdollinen vanhempien varakkuus, tuntuu kyllä menneen talven lumilta. Mieluummin antaisin nuorten parien tulotasosta riippumatta itse päättää miten progressiivisen verotuksen jälkeen rahansa käyttävät. Kulutukseen, asunnon hankkimisen aikaistamiseen jne jne. Työllistämisvaikutus voi hyvinkin olla näin suurempi. Ei siitä pitäisi rankaista jos on pienestä pitäen suunnannut energiaa itsensä kehittämiseen isomman tilipussin ja jälkikasvun toivossa. Tuskin nuo pienempipalkkaiset nuoret olisivat kateellisia isompipalkkaiselle tuttavalleen siitä, että hekin säästyvät varhaiskasvatusmaksulta??? Verottaja ottaa osansa progression kautta joka kuukausi. Ja eihän tuo varhaiskasvatukseen liittyvä aikajana esim. 1..2 lapsen perheellä kovinkaan pitkä ole. Miksi passivoida ja kylvää kateutta nuorien keskuuteen, joitten varaan tämänkin maan tulevaisuus rakentuu.
Ilmoita asiaton viesti
Toki tässäkin esiintyy kannustinloukkuongelmia. Niiden kattava ratkaisu ei ole helpoimmasta päästä.
Lähinnä minua ihmetyttää ristiriita Kokoomuksen käyttäminen pääargumenttien ja nykyisen käytännön välillä. Varsinainen tavoite tuntuu olevan piilossa ja keksitään jotain ylevää vähävaraisten auttamisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Niko, kirjoitat blogitekstissäsi näin: – – ”Tämän hallituskauden toimet ovat tehneet peruskoulun jälkeisestä opiskelusta yhä kalliimpaa ja vähävaraisilta se vaatii yhä enemmän opintolainaa. Yle kertoi viime viikolla:
”Kelan heinäkuun tilaston mukaan 14 000 opiskelijalla oli opintolainaa yli 20 000 euroa, viisi vuotta sitten heitä oli vain 2 800. Samassa ajassa sekä lainanmäärät että lainaa nostaneiden opiskelijoiden osuudet ovat nousseet tuntuvasti.” – –
Minun huomioni siitä, mikä on saattanut vaikuttaa opintolainan suosioon oli siis se, että opintolainaa nostetaan vaikka sitä ei tarvitsisikaan. Ja jotkut voivat harrastaa sen avulla esim. asuntosijoittamista.
Katso esim. alla:
http://inssinosingot.blogspot.com/2017/09/miksi-op…
Rahakirstunvartija 12.8.2018 kirjoittaa tekstin kommenttiosiossa:
”Opintolaina kannattaa nostaa opintolainahyvityksen ansiosta, vaikka opintolainaa ei muuten tarvitsisi, jos aikoo valmistua määräajassa. Opintolainahyvitys miinus opintolainan korot on silloin ilmaista rahaa!
Pieni tarkennus opintotuen käsitteisiin on ehkä paikallaan. Nimittäin, opintotuki koostuu opintorahasta ja opintolainasta eli opintolaina on osa opintotukea. Opintoraha on se raha, joka kolahtaa opiskelijan tilille kuukauden alussa.”
—
Niko, eikö sinun kirjoitustasi voi kommentoida esittämiesi tietojen pohjalta? Eli eikö voi esittää väitteellesi toista näkövinkkeliä? Vaikka ”Pääpointti blogissa oli väittämä varhaiskasvatusmaksuissa”?
Rahakirstunvartijan kaltaisia pistoja löytyy kyllä toki paljon muitakin, tämä oli vain yksi, minkä ensimmäiseksi googlasin
—
Täällä muuten vaan hyviä ohjeita mm. kesäopiskelusta.
https://www.rahakirstu.com/kela/opiskelijan-tuet-k…
Ilmoita asiaton viesti
Toki voi kommentoida, koitan kuitenkin joskus ohjata siihen, ettei joku mielestäni sivupolku hallitse liikaa suhteessa blogin pääpointteihin.
Itse uskon edelleen sijoittamisen opintolainalla olevan marginaalista suhteessa siihen, että alennetulla opintorahalla ei tule enää mitenkään toimeen.
Ilmoita asiaton viesti
En malta olla vielä linkittämättä tätä Roope Uusitalon artikkelia asiaan (2016):
https://www.ekonomilehti.fi/miksi-opintolaina-ei-k…
PS. Uusitalon laskelma lähtee siitä, että opintolainaa otetaan vain 9 kk/ vuosi. Ja esim. kesäopintoja ei ole.
—
Täällä myös aiheeseen lisää:
http://downshiftaaminen.blogspot.com/2016/03/opint…
Ilmoita asiaton viesti
Martti, ”kohta” meni jo: Harry ”Hjallis” Harkimo omassa blogissaan 😉
Ilmoita asiaton viesti