Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Kokoomuksen ja EK:n sokea usko dynaamisiin vaikutuksiin

  • EK:n ehdotusten kustannukset ja tuotot 2019-2023. Lähde: EK
    EK:n ehdotusten kustannukset ja tuotot 2019-2023. Lähde: EK

Tällä hallituskaudella erityisesti Petteri Orpo on kyllästymiseen saakka viljellyt termiä "dynaamiset vaikutukset". Yleensä muiden perusteluiden ehtyessä se otetaan käyttöön, kun mikään tutkimus tai selvitys ei tue tavoiteltuja päätöksiä. EK on nyt samassa kelkassa vaaliohjelmassaan ja uskoo sekä omistajien että yritysten verotuksen merkittävän laskun tuovan automaattisesti suuren määrän verotuloja takaisin ilman, että tarvitsisi lainkaan verottaa jotain muuta kohdetta. Näiden taustalla ei vaikuta olevan mitään muuta kuin ideologian luomaa sokeaa uskoa.

EK kattaa kaikki alennukset dynaamisesti työllisyyden uskotulla kasvulla ja valtion omaisuuden myynnillä

Kuvassa 1 on taulukko EK:n esittämistä muutoksista heidän omasta vaaliohjelmastaan. Vasemmalla on suunnitellut verokevennykset sekä tietysti työttömiin ja heikompiosaisiin asuntotuen leikkauksen myötä kohdistetut heikennykset. Oikealla on sitten kuvattu kuinka ne rahoitetaan. Kahdella asialla tapahtuu 2,3-2,5 mijardin paikkaus: työllisyyden parantuminen tuo vuosittain 2 miljardia ja sitten perinteinen valtion omaisuuden myynti 300-500 miljoonaa. EK:n jäsenpiiristä ja kansainvälisten sijoittajafrendien taholta löytynee innokkaita ostajia taas sopiville myyntikohteille - näitähän Häkämies jo ministeriaikoinaan junaili.

Kokoomuksen Jaskari ehdottaa perintö- ja lahjaveron poistoa ja 800 miljoonan vajaustakaan ei tarvitse paikata

Tänään blogissaan Harri Jaskari kertoo kuinka voidaan poistaa perintö- ja lahjavero. Siitä syntyvää hänen mainitsemaansa 800 miljoonan vuosittaista verokertymän vähenemää ei tarvitse paikata mitenkään. Hänen mukaansa se kyllä tulee toimeliaisuuden kasvulla takaisin:

"Millä sitten 800 miljoonan lovi paikattaisiin? Minä sanoisin, että toimeliaisuudella. Annetaan suomalaisten edes hiukan vaurastua. Mikäli me samalla kannustetaan ihmisiä sijoittamaan suomalaisiin yrityksiin, saamme rahat moninkertaisesti takaisin uusina työpaikkoina. Toimeliaisuuteen liittyy myös se, että joskus omaisuutta myydään. Silloin saamme veroja valtiolle luovutusvoittojen kautta - suuremmalla prosentilla kuin perintöverossa."

Tottahan toki - tai sitten varmasti ehkä kyllä, tai sitten ei. Jos ei tulekaan, niin aina voi korottaa polttoaine-, tupakka-, alkoholi- tai energiaveroa. Tai voidaan ottaa lainaa.

Ajallinen ulottuvuus hukassa

Sen paremmin Jaskari kuin EK ei ota lainkaan ajallista ulottuvuutta huomioon. Tällaiset päätökset saattaisivat siirtää merkittävästi verokertymää jopa vuosilla noiden paikkaaviksi ajateltujen mahdollisten dynaamisten vaikutusten kohdalla. Valtio kun elää edelleen pääsääntöisesti vuosittaisilla budjeteilla ja sillä on merkitystä, milloin ne verotulot oikein realisoituvat. Ihan kuten yksityistaloudessakin on.

Kun EK taulukossaan olettaa työllisyyskehityksen jatkuvan nykyisellä uralla ilmeisesti uskoen talouskasvun jatkuvat seuraavat neljä vuotta, niin mitähän takeita siitä on?Taulukossa myös heti ensimmäisestä vuodesta lähtien 2 miljardia verotuloja tulee lisää työllisyyden nousun kautta. Kuitenkin mm rakennusteollisuudesta ja investoinneista on jo saatu hälyttäviä uutisia, joten aika vähän on takeita nousun jatkumisesta seuraavat neljä vuotta.

Ideologista uskoa vailla mitään konkretiaa

Kokoomuksen Ben Zyskowicz kertoi tällä viikolla kuinka vihreiden perustulomalli maksaisi miljardeja, mutta Nordean ekonomisti Kärkkäisen mukaan uudistusta voisi kuvata kustannusneutraaliksi. Alkaa yhä enemmän epäilyttää osaavatko nämä kykypuolueen talousmiehet enää edes laskea. Pitäisiköhän näiden pitkään eduskunnassa olleiden kestokansanedustajien käydä pari talouden peruskurssia muistin virkistämiseksi?

Kokoomus on myös kovasti esittänyt kritiikkiä opposition laskelmien epärealistisuudesta ja vaikutuksesta. Samaan aikaan ei tuo oma pesäkään tunnu olevan kummoisessa kunnossa.

Paitsi toki mikäli uskoo sokeasti dynaamisiin vaikutuksiin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Raimo Karppinen

Edellisellä kerralla näitä dynaamisia vaikutuksia lupasi vastaavana ministerinä Jutta Urpilainen SDP.

https://yle.fi/uutiset/3-7773569

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, virheistä pitäisi kuulemma oppia.

Jussi Säntti

Kyllä yhteisöveron alennuksella oli ja on dynaamisia vaikutuksia. Urpilainen oli vain myöhässä, niin että vaikutus ei ehtinyt sataa omaan laariin.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Politiikassa tarvittaisiin kurinpalautus ihan laidasta laitaan, MUTTA kuka sen tekee. Poliittiset puheet ovat niin pitkälle irtaantuneet todellisuudesta, ettei oikeastaan ole enää mitään rajaa. Tuntuu siltä, että tänä päivänä poliitikko voi silmät kirkkaina sanoa mitä tahansa potaskaa ilman, että hän joutuu siitä selkä seinää vasten.

Tarvittaisiin jonkinlainen selvitysmiesmenettely, johon voitaisiin alistaa esimerkiksi hallituksen jokin konkreettinen väite. Näin voitaisiin tappaa turhia asioita jatkuvasti pyörimästä jarruttamassa keskustelun etenemistä. Se voisi olla paljon hyödyllisempää ja tervehdyttävämpää kuin hallituksen strategiset tutkimukset. Dynaamiset vaikutukset voisi olla yksi esimerkki. Selvitettäisiin mahdollisimman konkreettisella tasolla mikä on totta ja mikä tarua tai mitkä ovat todennäköisyydet.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

"Yleensä muiden perusteluiden ehtyessä se otetaan käyttöön, kun mikään tutkimus tai selvitys ei tue tavoiteltuja päätöksiä."

Tuo siteeraaamasi Olli Kärkkäinen muuten tutki yhdessä THL:n Jussi Tervolan kanssa juuri hallituksen talouspolitiikan vaikutuksia. Sen lopputulema oli, että vaikka talouspoliittiset päätökset ovat lisänneet tuloeroja, niin työllisyysvaikutukset ovat tasanneet tuloerot. Eli dynaamisten vaikutusten johdosta tuloerot eivät ole hallituskaudella kasvaneet. Vaikka tässä tavoitellaan enemmänkin kokkelin ja ek:n mollaamista, kuin asiasisältöä, niin aikuisten oikeasti dynaamisia vaikutuksia on olemassa ja ne kannattaa ottaa huomioon.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

En kiistä dynaamisten vaikutusten olemassaoloa - kyllä niillä vaikutusta on, mutta eri asia on kuinka paljon ja kattavatko ne vaikkapa nuo alennukset.

Mitä tulee Kärkkäisen tutkimukseen, niin kirjoitan joku päivä siitä blogin. Siinä on paljonkin mietittävää, kuten joustokertoimmen valinta laskelmissa, joka on aika kyseenalainen ja tarkoitushakuinen.

Jos muista oikein niin tuloerot ovat silti tutkimuksen mukaan kasvaneet, mutta vähemmän. Eivät kumoutuneet kokonaan.

Toteat: "Eli dynaamisten vaikutusten johdosta tuloerot eivät ole hallituskaudella kasvaneet."

Meillähän on itse asiassa virallista tietoa vasta tuloeroista vuodesta 2016 eli ensimmäisen kokonaisen hallitusvuoden osalta. Tilastointi on kovin hidasta. Näin olle ko tutkijat eivät ole millään voineet laskea hallituskauden vaikutuksia kovin pitkälle ilman kristallipalloa.

Eduskunnan tietopalvelujen simulaatiot veikkasivat tuloerojen kasvavan nimenomaan 2017 ja 2018. 2017 tiedot toivottavsti saadaan ennen vaaleja, jotta voidaan todellisten lukujen kautta katsoa tilannetta.

Omasta mielestäni muuten tulo- ja varallisuuseroja pitäisi tarkastella kokonaisuutena. Muutoin ei saada kokonaiskuvaa asiasta, kun ylimmässä tulodesiilissä on paljonkin eri keinoja muunnella näitä asioita. Esim vuodesta 2010 yleistyneet lähes 15 miljardin euron omaisuuden sisältävät kapitalisaatiosopimukset ja vakuutuskuoret eivät näy tuloissa missään, kun niitä ei ole esillä ennen niiden purkamista.

Varallisuuserothan kasvavat koko ajan reippaasti, kuten linkin takaa voi todeta.

http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2018/va...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Veroista puhuttaessa ajatukset kanavoituvat helposti liian paljon tuloveropainotteiseksi. Ansiotuloverothan ovat melko vähäinen osa valtion verokertymästä, mutta niillä juuri on valtava heijastusvaikutus. Lahja- ja perintövero tässä kuviossa on suorastaan peanuts.

Suurin ongelma Suomessa on keskituloisten korkea veroaste ja progressio. Ne näivettävät kulutuskysyntää, mikä vähentää mm. alvimäärää ja myös työllisyyttä lisäten sosiaslimenoja. Ruotsissahan talous koheni selvästi nimenomaan sen jälkeen kun porvarihallitus alensi progressiota ja poisti perintöveron, lahjaveron sekä kiinteistöveron.

Paremman taloussuhdanteen aikana on enemmän varaa tehdä rakenteellisia muutoksia, jotka parantavat tilannetta dynaamisten vaikutusten vuoksi siinä vaiheessa, kun mennään taas huonompaan suhdanteeseen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset