Tuloerojen tulkintaa – ostokset maksetaan rahalla eikä prosenteilla
Tilastokeskuksen julkistamien vuoden 2017 tuloerojen pohjalta tehdään jälleen monenlaisia tulkintoja. Kiistämätön fakta kaiken keskellä on kuitenkin yleisimmin tätä kuvaavan Gini-kertoimen kasvu osoittaen tuloerojen kasvaneen. Tätä tosiasiaa häivyttääkseen moni on poiminut alemman tulodesiilin 2,2 prosentin tulojen kasvun kärjekseen perustellessaan etteivät ne oikeastaan ole kasvaneetkaan vaikka suurimman kymmenyksen tulot kasvoivatkin 4,4 prosenttia.
Tämä prosenttipeli on aika jännää – prosenteillahan ei ruokaa osteta ja laskuja makseta. Kun tuon muutoksen kääntää käypään valuuttaan, niin se tarkoittaa seuraavaa: heikoimman tulodesiilin ihmiset saivat keskimäärin 250 euroa vuodessa lisää rahaa ja suurituloisimman desiilin 2 750 euroa. Jos leikitään prosenttipeliä, niin suurituolisimman desiilin henkilöt saivat lisää rahaa 1 100 prosenttia enemmän kuin heikkotuloisimman desiilin. Toiseksi heikoimmalla desiilillä tilanne on kaikista karuin, sen reaalitulot nousivat taulokosta katsottuna vain 125 euroa. Rahallisia arvoja kuvastaa kuvaaja 1 Tilastokeskukselta.
Kummia nämä prosentit, kun katsotaan eri kulmilta.
Suhteuttaminen reaalituloon johtaa osin harhaan alemmissa tuloluokissa
Tuloeroissa käytetään reaalituloa eli se suhteutetaan kuluttajahintaindeksiin ottamatta huomioon erilaisia kulurakenteita. Tilastokeskuksen eläkkeellä jääny yliaktuaari Osmo Savela kertoo tästä artikkelissaan Köyhyysrajalla hinnat ovat nousseet enemmän. Vastaaviin päätelmiin on aiemmin tullut Nordean pääekonomisti Olli Kärkkäinen blogissaan Inflaatio ei ole kaikille sama.
Kuluttajahintaindeksi kuvaa keskimääräisen ja keskituloisen suomalaisen kustannusrakennetta. Tätä sitten käytetään koko tulonjako- ja tuloerotilastoissa.
Viimeaikaiset hinnannousut ovat osuneet pahasti välttämättömiin kustannuksiin kuten esimerkiksi sähkö, jonka siirtomaksujen jatkuvista hinnankorotuksista on puhetta riittänyt.
Osmo Savela esittää blogissaan koyhyysrajan läheisyydessä elävän kohtuubudjetin hintaindeksin, joka näkyy kuvassa 2. Esimerkiksi kultturin ja vapaa-ajan osuus kuluttajaindeksissä on 12,3 prosenttia ja kohtuubudjetissa 5,1 prosenttia. Kaikki voinevat ymmärtää, että näihin ei köyhällä riitä juurikaan varaa.
Kun tätä hintaindeksiä sovelletaan keskimääräisen sijaan päästään Savelan mukaan siihen, että välillä 2008-2016 tulonhajakotilaston mukaan kuluttajaindeksillä laskettu nousu alimmalle desiilille on 8,3 prosenttia, mutta ottaen huomioon erilaisen kustannusrakenteen se onkin vain 3,4 prosenttia.
Monien välttämättömien hyödykkeiden hinta on noussut kuten terveydenhoitopalveluiden, sähkön ja ruoan, mikä on vaikuttanut pahasti pienituloisimpiin.
Kuluttajahintaindeksin keskiarvolla laskettuna ei selviä koko totuus.
Tulo – ja varallisuuseroja tarkasteltava yhdessä
Jatkuvasti tarkastellaan näitä erillisenä ja unohdetaan se, että varallisuuserot ovat olleet huimassa kasvussa. Varakkain kymmenys omistaa Suomessa jo lähes puolet nettovarallisuudesta. Usein käytetty perustelu on se, ettei varallisuus ole helposti realisoitavissa eikä siten niin merkityksellinen. Siihen kuitenkin kuuluu mm osakeomistukset ja rahasto-osuudet, joten merkittäviltä osin ne ovat hyvinkin realisoitavissa. Ja kyllä sen auton ja sijoitusasunnon voi hyvinkin myydä.
Varallisuuserot kasvavat siis merkittävässä määärin nopeammin kuin tuloerot. Tässä olisi mielenkiintoinen tutkittava ja on vaikea vetää suoria johtopäätöksiä syistä. Yksi syy on esimerkiksi erilaisten varakkaiden sijoutusinstrumenteissa, joissa esim vakuutuskuoressa tai kapitalisaatisopimuksessa myyntivoittoja eikä osinkoja veroteta moneen vuoteen vaan vasta ulosnostaessa pääoman ylittävältä osuudelta. Merkittävä osa syntynee vaikkapa kiinteistöen arvonnoususta yms, mutta nämä ovat vain spekulaatioita enkä tiedä missään tutkitun millaisia osuuksia eri syillä on.
Tuloerot ovat siis kääntyneet nousuun 2017 – mitä vuonna 2018?
Hallituspuolueilla on nyt kova homma koittaa selittää mustaa valkoiseksi kuten Kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo jo tekeekin Uuden Suomen uutisessa. Kommenteissa käy hyvin esille monet epäjohdonmukaisuudet väittämissä kuten kunnallisverotuksen unohtaminen ja pelkästään merkitykseltään pienemmän valtion verotuksen huomiointi.
On hyvä muistaa, että esimerkiksi uusi aktiivimalli on ollut käytössä 2018 alusta lähtien ja epäonnistuneena lakina vähentää lukuisien työmarkkinatuella elävien tuloja merkittävästi. Tämä tulee heijastumaan tämän vuoden lukuihin, jotka saadaan laskettua paljon vaalien jälkeen ensi vuoden joulukuussa. Indeksikorotukset jätettiin myös jälleen tekemättä.
Työllisyyden parantumisella on ollut joitain näitä ns dynaamisia vaikutuksia, mutta kuitenkin tuloerot ovat kääntyneet kasvuun. Tuon alimman desiilin 2,2 prosentin kasvun osalta Tilastokeskus toteaa raportissaan: ”Tämä lienee osaksi seurausta toimeentulotuen kasvusta, mihin vaikuttaa vuonna 2017 Kelalle tehtäväksi siirtynyt perustoimeentulotuki”. Näin ollen muutos ei ole aktiivisen hallituspolitiikan seurausta vaan siirtymävaiheessa tehtyjen päätösten.
On hyvä muistaa, että prosenteilla ei lopulta makseta laskuja eikä elämistä. Alimmalla desiilillä ollaan saatu jonkin verran lisä tukea, mutta merkittävää on myös huomata että toiseksi alimmalla desiilillä kehitys on ollut kaikista huonointa.
Tuloerot ovat kansainvälisessä vertailuissa edelleen pieniä, mutta nyt ollaan kuitenkin käännetty ne kasvuun.
Blogisti tuossa juuri esitteli Savelan laskelman, jossa köyhän inflaatioon vesi ei vaikuta ollenkaan. Joko mennään elinkustannusindeksillä tai jollain muulla, mutta ei niitä sentään ruveta mielivaltaisesti yhdistelemään hihasta ravistamalla.
Ilmoita asiaton viesti
Valistaisitko yksinkertaista, miten varallisuus kasvaa ilman että se näkyy tulona? Jos jätetään pois sellaiset kikkailut, joilla varat eivät ole laillisesti käytettävissä kulutukseen, en ymmärrä miten tuo tapahtuu.
P.s. Olethan tietoinen, että GIni on prosenttipohjainen mittari?
Ilmoita asiaton viesti
Toki on prosenttipohjainen ja siten ristiriidassa viestini kanssa. En nyt osaa keksiä mitään Nikon indeksiäkään kuvaamaan asiaa.
Ymmärtääkseni mikäli sinulla on vaikkapa kapitalisaatiosopimus tahi vakuutuskuori, jossa myyntivoitot ja osinkotulot pysyvät sen sisällä eikä sieltä nosteta yli pääoman vuonna 2017, niin sinulle kertyy varallisuutta ilman että se näkyy tuloissasi vuonna 2017.
Kaiketi omistettujen kiinteistöjen arvokin nousee ilman, että se tuloissa näkyy lainkaan. En valitettavasti tunne tarkkaan tapaa, jolla nämä asiat lasketaan. Pitäisi varmaan tutustua kunhan löytäisi kuvauksen. Esimerkiksi kiinteistöjen arvon määritys tämän tilaston kannalta olisi kovin kiinnostava. Kiinteistöveronhan kohdalla voidaan olla montaa mieltä sen osumatarkkuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaus on, että niitä ei lasketa, koska niitä ei veroteta.
Mitä merkitystä kuoressa olevalla varallisuudella tai laskennallisella arvonnousulla on tämän keskustelun kannalta. Nekin ovat vain ”prosentteja”, eli numeroita. Ei niillä osteta mitään. Ne vaikuttavat elintasoon vain muunnuttuaan tuloksi, jos silloinkaan. Eiköhän tuo ylimmän desiilin tulojen suurempi kasvu johdu nimenomaan varallisuuden lisääntymisestä, eikä niinkään asiotulojen kasvusta.
Ilmoita asiaton viesti
Pääasia että vaaleissa kukaan ei erehdy ratsastamaan sillä ”köyhät köyhtyvät”-bullshitillä.
Tuli muuten mieleen kun spekuloit noilla instrumenteilla, niin onpa niitä toiseenkin suuntaan. Ehkä yhtenä keskeisenä kaupunkien vuokra-asuntojen subventio. Kaupunkien vuokra-asuntojen voinee olettaa olevan pääasiassa vuokrattuna pienituloisille. Omassa tapauksessani Helsinki subventoi perheeni asumista piilossa noin viidellä sadalla eurolla kuukaudessa, joka siis on kaupungin vuokran ja samalla alueella olevien vastaavien markkinahintaisten kämppien hintaero. Tämä ei näy missään tulotilastoissa, vaan se on ilmeisen tarkoituksellisesti jätetty niistä piiloon.
Perheellisten helsinkiläisten tulot voivat tällä tavalla laskettuna nousta tuhansilla euroilla vuodessa. Siinä mielessä se on tuloa, että arpajaisissa tyhjän lapun nostaneet joutuvat maksamaan sen muista tuloistaan – usein vielä veronalaisista tuloista.
Ilmoita asiaton viesti
Jos työnantajasi tekisi saman, perittäisiin tuosta 500 eurosta verot ja työnantajamaksut ja se laskettaisiin tilastoissa sinun tuloksi.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se on. Samalla tuo 500€ lisäpalkka kasvattaisi myös päivähoitomaksuja suunnilleen satasella, sekä tietysti verotuksen progressiota. Tämä on näitä hyvinvointivaltion kummallisuuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Vertaa ihan mihin ajanhetkeen vain niin lopputulos on sama.
Ilmoita asiaton viesti
Asia tuntuu niin itsestäänselvältä ja silti tuon tuosta törmää väitteeseen köyhien köyhtymisestä. Lisääntyisipä ymmärrys yhtä nopeasti kuin elitaso kasvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ylimmän desiilin tulojen vertailu on kikkailua. Ylimmässä desiilissä paljon keskituloisiksi luettavia. Vuonna 2015 tuloraja oli 4968 euroa. Tuon ansaitseva ei vielä ole välttämättä kovinkaan varakas, ei edes hyvätuloinen. Käteenjäävä tulo on tuossa alarajan kohdalla 3 000 euroa kuussa vuoden 2019 veroprosentin mukaan.
Alimman desiilin käteenjäävä tulo ylärajan (vuosi 2015) kohdalla 1070 euroa kuussa. Tuloero alimman desiilin ylimmän tulotason ja ylimmän desiilin alimman tulotason välillä on siis käteenjäävän tulon osalta alle 2000 euroa.
Tuon eron vertailu on mielekkäämpää kuin tuollainen 1100 prosentin heittojen esittely.
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-20000…
Tulot eivät tuossa 60 000 vuositulojen tuloluokassa kasvaneet viime vuonna neljää, vaan alle kaksi prosenttia.
Ylimmän desiilin ylimmän desiilin jättimäiset tulomuutokset vaikuttavat koko ylimmän desiilin tuloihin merkittävällä tavalla. Ylimmän desiilin ylimpään desiiliin kuuluu prosentti tulovertailtavasta väestöstä. Kasvukaudella tuon väestöryhmän muutokset nostavat koko desiilin tasolla tulotasoa merkittävästi, vaikkeivät jakaudu koko desiiliin tasaisesti. Vastaavasti laskukaudet vaikuttavat ylimmän desiilin tulotasoon kaikkein kovimmin, silloin tietenkin laskevasti.
Ylimmässä ja alimmassa desiilissä on isoja sisäisiä eroja: alimmassa desiilissä huomattavan suuren osan tulot ovat nolla tai lähellä nollaa ja ylimmässä desiilissä pienen osan vuositulot ovat yli miljoonan. Siksi euromääräinen vertailu olisi hyvä tehdä vertaillen toisiksi alinta desiiliä toisiksi ylimpään, ja verovaikutus huomioiden.
Ei ennakonpidätysosuudellakaan mitään osteta, Niko-hyvä.
Vertailun vuoksi:
Maaliskuussa 2017 julkistetun tilaston ylimmän desiilin vuositulon alaraja oli niinkin alhainen kuin 41 176 (3431/kk) ja alimman desiilin yläraja oli 13 719 (1143/kk). Alimman desiilin ylärajalla käteen jää 1100, ylimmän desiilin alarajan kohdalla 2402 vuoden 2019 veroprosentin mukaan. Ero oli noin 1300 euroa.
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201703062200080903
Iltalehden käyttämän tilaston seuraava julkistus on ensi vuoden maaliskuussa.
Ilmoita asiaton viesti
Huomionarvoista voisi olla myös suurituloisimmasta prosentista puhuttaessa että vuodesta 2007 vuoteen 2017 sen reaalitulot ovat laskeneet yli 10%. Tätä voisi pitää tietyllä tapaa huolestuttavana, että tulokärki on menettänyt noin paljon noin pitkällä aikavälillä.
Ilmoita asiaton viesti
Eikä alarajalla mennyt yhtään paremmin.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä on varmaan joku sekaannus. Vuonna 2015 suurituloisimpaan desiiliin pääsi 3491€ (netto)tuloilla ja vuonna 2017 vastaavasti 3584€ (netto)tuloilla. Eli kyllä alaraja on hitusen noussut.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatF…
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, mutta erotus on kymppien tasolla, prosentteina 2,6 %. Ei se ollut lähelläkään 4,4 %, jonka Kaistakorpi julisti desiilin kokonaistulon kasvuksi.
Ilmoita asiaton viesti
Voidaan tietysti puhua vaikka paljon siitä, mitä tapahtui vuonna 2008 ja sitä seuranneista asioista. Jos sitten katsotaan kuvaajaa, jossa mukanan vuosi 2017, niin väitteesi kymmenestä prosentista ei vaikuttaisi pitävän paikkaansa.
Ainakin minun silmiini 2017 on nyt vuoden 2007 tasolla eikä ainakaan kymmentä pinnaa alle missään tapauksessa.
https://www.stat.fi/til/tjkt/2017/01/tjkt_2017_01_…
Sieltä tilastokeskuksen katsauksesta kuvio 2, jossa eri desiilien reaalitulojen kehitys.
PS. Voi kun joku päivä tänne voisi kommenttiin liittää kuvan…
Ilmoita asiaton viesti
Puhuin siis suurituloisimmasta PROSENTISTA nyt. Sieltä se löytyy tilastotaulukosta.
Ilmoita asiaton viesti
Oukkei, sori, katsoin huonosti. Ihmetellään…
Ilmoita asiaton viesti
Samasta prosentista puhun, kun mainitsen ylimmän desiilin ylimmän desiilin.
Ilmoita asiaton viesti
Kai, minun silmiini tässä on nyt erikoinen looginen ristiriita. Tarjoat ylimmän desiilin reaalitulojen nousun syyksi tuota ylintä osaa. Toisaalta Pekka kuitenkin kertoo, että sen ylimmän desiilin desiilin reaalitulot ovatkin laskeneet.
Minun vanhanaikaisella matematiikallani tämä väistämättä tarkoittaisi, että muiden kuin tuon yhden prosentin reaalitulot ovat nousseet, jotta se on paikannut ylimmän prosentin menetyksen ja jopa saanut aikaan merkittävän reealitulojen nousun koko desiilissä.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka laskee ylimmän prosentin tulojen laskun vuosikymmenen ajanjaksolle, minä pyrin kuvaamaan koko desiilin muutosta sinun vertailemallesi, kahden vuoden (2015 – 2017) ajanjaksolle. Suurituloisimman prosentin tulot laskivat erittäin jyrkästi vuosien 2008 ja 2010 välillä.
Ilmoita asiaton viesti
Toteat: ”Ei ennakonpidätysosuudellakaan mitään osteta, Niko-hyvä.”
Tulonjakotilastossa käytetään oikaistua reaalituloa, joka on käytettävissä oleva nettotulo. Näin ollen ennakonpidätys ei vaikuta tuohon laskelmaan lainkaan. Taloussanomissa asiat on otettu eri taulukosta, joka on palkkarakennetta kuvaava.
Sitten seuraavaksi käytät näköjään Iltalehden taulukkoa, josta lasket vielä verot. Teet näin vaikka Iltalehti kertoo nimenomaan taulukosta: ”Tuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista ja tulonsiirroista.”
Eli otat tyylikkäästi kahteen kertaan verot, kyllähän sillä summa laskee kummasti ylemmässä tuloluokassa ja saat noita kummallisia pieniä eroja aikaan?
Sotket nyt kahta eri taulukkoa eri käsitteillä ja vielä tuplaverotat, oletko mahdollisesti liittynyt Kokoomukseen? 😉
Ilmoita asiaton viesti
Piti itsekin huomauttaa asiasta. Mutta tosiaan alimman ja ylimmän desiilin väli on nettona kaksi tonnia.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa taulukon sekoittamisessa olet oikeassa. En huomannut, että tuo Iltalehden taulukko oli tuloverotettua. En edes ihmetellyt desiilin alarajan putoamista. Pahoittelen.
Mutta edelleen: niin vuoden 2015 kuin vuoden 2017:kin tuloverotetun osan osalta alimman desiilin ylärajan ja ylimmän desiilin alarajan erotus kuukaudessa on noin 2000 euroa. Ero on vähän kasvanut.
Itse uskon, että seuraava tulojulkistus näyttää ylimmän desiilin kasvattaneen eroa merkittävästi tämän vuoden verotustietojen perusteella. Tilastokeskus julkistaa tilaston maaliskuussa 2019.
Seuraava julkistus sitten vuonna 2021 näyttää taas ylimmälle desiilille melkoista laskua, jos ennuste talouden nousun hyytymisestä toteutuu.
Ylin desiili on kaikkein alttein vaihteluille ja siellä tuon desiilin sisällä ylimmän desiilin vaikutus on merkityksellisintä. Edelleen suosittelen, että käytät vertailuissa toiseksi ylintä ja toiseksi alinta. Tai edes toiseksi ylintä ja alinta.
Kokoomukseen en aio enää uudelleen liittyä. Olen siitä parikymmentä vuotta sitten eronnut.
Ilmoita asiaton viesti
No, tekevälle sattuu ja taas jos ei tee mitään niin ei tee virheitäkään.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoista, kun kävin katselemassa tietokantataulukoita tuon ylimmän desiilin desiilin osalta eli hyvätuloisimman prosentin.
Keskiarvo, käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohti on 173 805 euroa.
Bruttotulot kulutusyksikköä kohti, keskiarvo on 261 042 euroa.
Tästä voi raakametodilla laskea keskiarvon veroasteelle tuossa joukossa. Saadaan veroasteeksi 33,4%, mikä on aika kohtuullinen ajatellen ansiotuloverotuksessa usein mainittuja kauhuprosentteja.
Tämä mielestäni kertoo osaksi siitä, kuinka usein pystytään tasapainoilemaan pääomatulojen ja ansiotulojen kanssa optimoiden verotusta.
Valitettavasti noita taulukoita itse tehdyillä valinnoilla ei pysty kunnolla linkkaamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Pääomatulot tosiaan ovat tuon kokoluokan pääomatuloihin verrattuna varsin matalasti verotettava, mutta tuossakin on verokertymän kannalta hyvä muistaa että suurimmasta osasta pääomatuloja niitä maksava yritys on maksanut yhteisön tuloveron – jota ei siis makseta lainkaan silloin kun yritys maksaa tuon rahan palkkana. Veronsaajien kannalta tilanne ei ole lainkaan niin dramaattinen kuin prosentit antavat ymmärtää kun tämä ns. Integroitu yritysvero huomioidaan.
Joo, toki siellä on vahvan taseen listaamattomien yhtiöiden erikoiskohtelua ja muuta, mutta ne eivät isoa kuvaa muuta.
Itsekin harjoittelin marraskuusta lähtien ison veroprosentin elämää antamalla suosiolla painua lisäprosentille. Sotumaksujen kanssa 47%. Joka päivä vituttaa saatanasti lähteä töihin. Joka päivä.
Ilmoita asiaton viesti
Taloussanomat kertoo että koetut toimeentulovaikeudet painuivat viime vuonna mittaushistorian alimmalle tasolle.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005940323….
Ilmoita asiaton viesti
Lasten köyhyys on kuitenkin lisääntynyt:
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/suomessa-ela…
Ilmoita asiaton viesti